Oli sitte viimeiset juhlat jotka järjestin...
Kiitos, nyt riitti. Viikon pohdin asiaa ja nyt tein päätöksen. Pidimme viikko sitten juhlat, vieraat kutsuttiin ajoissa ja pöytä oli katettuna viimeisen päälle juhlapäivänä. Vieraita oli kutsuttu _paljon_. Tulos, SUURIN OSA vieraista jätti ilmoittamatta ja tulematta. Osa unohti (?) tulla, osa erehtyi päivästä, osa ei ole ilmoittanut vieläkään, vaikka esim. Facebookissa tykkäsi juhlapäivityksestä. Ja nämä siis meille ihan läheisiä, joiden järjestämissä vastaavissa juhlissa on kyllä oltu vieraina.
En todellakaan ihmettele, ettei kukaan enää järjestä juhlia. En järjestä enää minäkään. Harmi lapsille, jotka ovat siis olleet näiden juhlien juhlakaluja. Tästä lähtien luomme uuden perinteen ja käymme ihan omalla perheellä vaikka ravintolassa syömässä. Ei tarvitse montaa päivää siivota, tilata tarjottavia, leipoa osaa, valmistella kotia ja itseä juhlakuntoon, siivota pihaa, järjestää parkkipaikkoja... Riittää, kun laitamme itsemme valmiiksi ja varaamme ravintolasta pöydän. Satsaamme ainoastaan itseemme. Tekisi mieli vielä sanoa, että jätämme myös muiden juhlat väliin, mutta en viitsi. Koska usein siis juurikin kyseessä lapsen/nuoren juhlat ja aikuisten tökeröys ei ole tietenkään heidän vastuulla.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Kaikille ei merkitse juhlat yhtään mitään, ne häätkään. Monet ei haluaisi sitä säätöä, ai et sitten tulttutkaan juhliin, kun vastaa kietävästi ja siitä seuraavat kutjujan omat johtopäätökset. Ennemmin heittäytyy tyhmäksi ja sanoo ettei tiennyt, vaikka tosiasiassa ei kiinostanut pätkääkään.
Veikkaan, että tässä ollaan asian ytimessä.
Eli "unohdettiin" = ei olla tulossa.
Turha näiden perään on kysellä.
Itse olen joskus toiminut niin, että viime hetkellä alan tekemään soittokierrosta ja kutsumaan ex tempore ihmisiä, esim. naapureita, jos tulijoita ei muuten ole. Isommat juhlat, esim. lasten lakkiaiset/yo-juhlat ovat ihan kiva tapa kutsua myös kaikenlaista porukkaa, joita ei muuten niin tule nähtyä, eikä haittaa, vaikka kutsutut eivät tuntisi toisiaan entuudestaan, sillä se kuuluu juhlan luonteeseen.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Meillä pääsi eilen poika ripille. Ei ollut juhlia, koska tiedän jo valmiiksi, kukaan ei tule vaikka kuinka ajoissa kutsuisin. Ja onhan tuota matkaa sukulaisilla 500 km. Kummia en saanut edes riistiäisiin, joten turha kuvitella rippijuhliin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä pääsi eilen poika ripille. Ei ollut juhlia, koska tiedän jo valmiiksi, kukaan ei tule vaikka kuinka ajoissa kutsuisin. Ja onhan tuota matkaa sukulaisilla 500 km. Kummia en saanut edes riistiäisiin, joten turha kuvitella rippijuhliin.
Ihan hirveetä. Mä oon järjestänyt neljät rippijuhlat ja kutsunut ihan läheisimmät sukulaiset ja kummit. Onneks kaikki on aina tulleet, vaikka olen surkea juhlien järjestäjä.
Tiedän tunteen!!! Olen myös lopettanut juhlien järkkäämisen samasta syystä. Siihen isoon työmäärään nähden, ei kerta kaikkiaan henkisesti kannata. Olipa yhdetkin juhlat, joihin ei tullut yhden yhtäkään ihmistä lopulta. Karsean huonoa käytöstä ilmoittaa viime tipassa tai ei ollenkaan. Vuosien varrelta kootut tekosyyt samana päivänä kuin juhlat on:
- vatsatauti (tää on ihan suosikki, vastaanpanematon ja juuri siksi)
- menenkin toisiin juhliin (jotkut kuvittelevat, että vastattuaan myönteisesti kutsuun voi pitää vielä ovet auki)
- mieheni paistoi juuri niin ihanat silakat, ettemme malta tulla (tämä on tosi)
- pääsimme lähtemään mökiltä niin myöhään kun aurinko paistoi, ettemme nyt ehdi tullakaan teille
- saimme lapsenvahdiksi äitini, mutta vaimoni ei halua, että hän hoitaa lasta
- olin unohtanut kutsusi, ja nyt en enää ehdi lähteä
+ monta järkevämpää syytä perua viime hetkellä
Ja näissä kaikissa on ollut kyse ihan ruokajuhlista juomineen jne, ei mistään päiväkahveista.
Ymmärrän, että aina ei syystä tai toisesta pääse juhliin, ja se on ihan ok, kunhan ilmoittaa kutsujalle ettei pääse. Nykyään vaan todella moni tuntuu ajattelevan, että juhliin menon voi päättää puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua ja mennä paikalle vaikkei ole tuloaan vahvistanut tai vaihtoehtoisesti jättää menemättä "koska en jaksa", vaikka on ilmoittanut, että on menossa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä pääsi eilen poika ripille. Ei ollut juhlia, koska tiedän jo valmiiksi, kukaan ei tule vaikka kuinka ajoissa kutsuisin. Ja onhan tuota matkaa sukulaisilla 500 km. Kummia en saanut edes riistiäisiin, joten turha kuvitella rippijuhliin.
Ihan hirveää! Miten juhlistitte päivää? Onnea teille kaikille ja pojalle ihan erityisen iso onnitteluhalaus <3.
Höh, mua harmittaa sun lapsen puolesta :( Muistan kun olin ala-asteikäinen ja järkättiin perheen kanssa mulle kaverisynttäreitä. Halusin kutsua koko luokan (oli pieni luokka, n 12 oppilasta) Kukaan ei tullutkaan, paras kaverikin tuli kipeäksi ja perui jo aikaisemmin. Ketään ei kuulunut ja äiti soitteli luokkakavereille ja kaikilla olikin parempaa tekemistä juuri sille päivälle. Se oli ihan kamalaa, ja mua jostain syystä hävetti asia niin paljon etten enää ikinä halunnut että minulle järjestetään synttäreitä.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille ei merkitse juhlat yhtään mitään, ne häätkään. Monet ei haluaisi sitä säätöä, ai et sitten tulttutkaan juhliin, kun vastaa kietävästi ja siitä seuraavat kutjujan omat johtopäätökset. Ennemmin heittäytyy tyhmäksi ja sanoo ettei tiennyt, vaikka tosiasiassa ei kiinostanut pätkääkään.
Veikkaan, että tässä ollaan asian ytimessä.
Eli "unohdettiin" = ei olla tulossa.
Turha näiden perään on kysellä.
Itse olen joskus toiminut niin, että viime hetkellä alan tekemään soittokierrosta ja kutsumaan ex tempore ihmisiä, esim. naapureita, jos tulijoita ei muuten ole. Isommat juhlat, esim. lasten lakkiaiset/yo-juhlat ovat ihan kiva tapa kutsua myös kaikenlaista porukkaa, joita ei muuten niin tule nähtyä, eikä haittaa, vaikka kutsutut eivät tuntisi toisiaan entuudestaan, sillä se kuuluu juhlan luonteeseen.
Lakkiaisiin saa kyllä etiketin mukaan piipahtaa ilman kutsuakin. Lähipiiri tietty kutsutaan kutsulla jos on vaikka lämmin ruoka tiettyyn aikaan. Muuten lakkiaiset on vähän semmoinen avoimien ovien päivä että naapurit ja tuttavat voivat luvan kanssa poiketa kuohujuomalle/kakkukahville ilman ennakkoon ilmoittautumista. Monella voi olla vielä useammatkin lakkiaiset sinä päivänä niin ei edes ehtisi pidempään visiitillä olla. Ylioppilaat julkaistaan medioissa ja se on julkista tietoa ja kaikki halukkaat voivat käydä onnittelemassa lakin saanutta .
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen!!! Olen myös lopettanut juhlien järkkäämisen samasta syystä. Siihen isoon työmäärään nähden, ei kerta kaikkiaan henkisesti kannata. Olipa yhdetkin juhlat, joihin ei tullut yhden yhtäkään ihmistä lopulta. Karsean huonoa käytöstä ilmoittaa viime tipassa tai ei ollenkaan. Vuosien varrelta kootut tekosyyt samana päivänä kuin juhlat on:
- vatsatauti (tää on ihan suosikki, vastaanpanematon ja juuri siksi)
- menenkin toisiin juhliin (jotkut kuvittelevat, että vastattuaan myönteisesti kutsuun voi pitää vielä ovet auki)
- mieheni paistoi juuri niin ihanat silakat, ettemme malta tulla (tämä on tosi)
- pääsimme lähtemään mökiltä niin myöhään kun aurinko paistoi, ettemme nyt ehdi tullakaan teille
- saimme lapsenvahdiksi äitini, mutta vaimoni ei halua, että hän hoitaa lasta
- olin unohtanut kutsusi, ja nyt en enää ehdi lähteä
+ monta järkevämpää syytä perua viime hetkelläJa näissä kaikissa on ollut kyse ihan ruokajuhlista juomineen jne, ei mistään päiväkahveista.
Ihan jäätävää p*skaa! Siis noiden kutsuttujen osalta! Minäkin olen tuon mökki+aurinko-selityksen saanut kuulla, huoh.
Meidän kutsutuista yksi ilmoitti heti, ettei pääse työmatkan (sunnuntaina?) vuoksi paikalle. Toinen ilmoitti juhlapäivänä, että on sopinut tuon "työmatkalaisen" kanssa jo samalle päivälle ohjelmaa, niin ei pääse. Haistakoon p...
Pointti on mun mielestä siinä, että se on oikeasti huonoa käytöstä jos ei mene juhliin vaikka on kutsuttu. Ymmärrän jos tulee jotain äkkinäistä sairastumista tai muuta, mutta muu syy on kyllä pelkästään käytöstapojen puutetta. Ei siis arvosteta kutsujaa laisinkaan. En olisi tekemisissä moisten moukkien kanssa, jos tuollainen käytös toistuu.
Kaikista ikävintä missä tahansa on tämä, ettei vaivauduta ilmoittamaan. Itselle on täysin ok, jos joku ilmoittaa, ettei valitettavasti pääse. Syytä ei tarvitse selittää. Tapahtuman järjestäjää kohtaan on äärimmäisen epäkunnioittavaa, että jättää vain tulematta, täysin ilmoittamatta. Jotkut jopa olettavat, että koska ei ole ilmoittanut itsestään, se tarkoittaa, ettei tule. On täysin käsittämätöntä, kuinka ihmiset tuntuvat elävän vain somen kautta ja tapahtumiin sitoutuminen on täysi mahdottomuus.
Vierailija kirjoitti:
Höh, mua harmittaa sun lapsen puolesta :( Muistan kun olin ala-asteikäinen ja järkättiin perheen kanssa mulle kaverisynttäreitä. Halusin kutsua koko luokan (oli pieni luokka, n 12 oppilasta) Kukaan ei tullutkaan, paras kaverikin tuli kipeäksi ja perui jo aikaisemmin. Ketään ei kuulunut ja äiti soitteli luokkakavereille ja kaikilla olikin parempaa tekemistä juuri sille päivälle. Se oli ihan kamalaa, ja mua jostain syystä hävetti asia niin paljon etten enää ikinä halunnut että minulle järjestetään synttäreitä.
Voi sua. Toivottavasti osaat nykyään nauttia juhlista.
Ikävää käytöstä tosiaan. Tunnustan, että itse tunnen nykyään kiusausta tekosyiden keksimiseen, jotta voi jäädä pois lähisuvun teinien synttäri- ja nimipäiväkekkereiltä, mutta ei kyllä tulisi mieleenkään jättää menemättä kerran-elämässä -tyyppisiin juhliin.
Jotkut lapsen 15- tai 18-vuotissynttärit on varmaan monelle sellainen tilaisuus, josta mielellään on poissa. Siellä on mummot, vaarit, lapset ja kummit kaikki sulassa sekamelskassa. Kakkua, voileipiä kahvia, mehua, ilmapalloja. Kuka sellaista menoa kaipaa? Tuskin edes se lapsi, häntä kiinnostanee eniten (raha)lahjat. Kun itse järjestän juhlia aikuisille ystävilleni, laitan kutsut tiedoksi vähintään neljä viikkoa ennen. Kutsuun laitan selkeästi ajan, paikan ja pyynnön ilmoittaa viikon kuluessa pääsevätkö kutsutut tulemaan. Sitten vielä noin viikkoa ennen tilaisuutta laitan ilmoittautuneille muistutusviestin tulevasta tapahtumasta. Eipä ole kukaan jäänyt tulematta (jos ei sairastumisia lasketa) kertaakaan eikä ole pahaa mieltä kenelläkään.
Vierailija kirjoitti:
Ikävää käytöstä tosiaan. Tunnustan, että itse tunnen nykyään kiusausta tekosyiden keksimiseen, jotta voi jäädä pois lähisuvun teinien synttäri- ja nimipäiväkekkereiltä, mutta ei kyllä tulisi mieleenkään jättää menemättä kerran-elämässä -tyyppisiin juhliin.
Jokainen synttäri on kerran elämässä. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh, mua harmittaa sun lapsen puolesta :( Muistan kun olin ala-asteikäinen ja järkättiin perheen kanssa mulle kaverisynttäreitä. Halusin kutsua koko luokan (oli pieni luokka, n 12 oppilasta) Kukaan ei tullutkaan, paras kaverikin tuli kipeäksi ja perui jo aikaisemmin. Ketään ei kuulunut ja äiti soitteli luokkakavereille ja kaikilla olikin parempaa tekemistä juuri sille päivälle. Se oli ihan kamalaa, ja mua jostain syystä hävetti asia niin paljon etten enää ikinä halunnut että minulle järjestetään synttäreitä.
Voi sua. Toivottavasti osaat nykyään nauttia juhlista.
En oikeastaan. En ole synttäreitä juhlinut ollenkaan teini-iän jälkeen jolloin pari kolme kertaa niitä juhlittiin silloisen poikaystäväni luona.
Mä voisin tulla vieraaksi teidän kaikkien juhliin!! Menen aina kun kutsutaan, viimeksi viime kesänä serukn häihin, vaikka en ole serkun kanssa ollut tekemisissä sitten lapsuuden. Ajattelin että jos hän minut kutsuu, niin tottakai menen, ettei vain käy niin ettei siellä ole ketään juhlimassa. Viime talvena kaverini täytti 30v. Vieraita piti tulla yhteensä 6 kpl, mutta kaksi ei vain tullut, eivätkä vastanneet mitään, vaikka juhlakalu kysyi että niin olettekohan tänään tulossa. Kaksi ei tullut kun olikin muuta, hekään eivät ilmoittaneet, vaan vastasivat tuntien viiveellä juhlakalulle, yksi ilmoitti itse ettei pääse, koska ei ole nyt oikein juhlatuulella, ja ei viitsi lähteä mihinkään. Häneen törmäsimme illalla ravitolassa, ja somesta selvisi myöhemmin että hän oli ollut viettämässä iltaa muualla jos illoin, kun laittoi ivestin ettei "viitsi lähteä mihinkään". Minä olin ainoana paikalla, sekä mieheni tuli käymään ennen työvuoroaan, ja toi lahjan tälle kaverille myös.
Me olemme menossa kesällä naimisiin, ja olemme kutsuneet muutamat läheiset ystävät ihan henkilökohtaisesti paikalle. Omat vanhempamme ja sisaruksemme kutsumme sitten myöhemmin vasta, pari viikkoa ennen h-hetkeä, etteivät he ala höösäämään mitään. Jos joku ei pääse, niin ei pääse ja se ei haittaa. Enemmän haittaa se että ollaan tulevinaan, mutta ei saavutakaan paikalle. Järjestämme juhlat hyshys-meiningillä, koska emme aio kutsua muutamaa läheistäkään kaveria juuri siksi, koska he haluavat huomion vetää itseensä sillä että jättävät tulematta, ja ilmoittamatta. Kyse on kuitenkin meidän päivästämme, emmekä aio ottaa riskiä että ihmettelisimme jossain vaiheessa juhlapäivää, ja soittelisimme perään että missähän mahdatte olla. Ehei, jos suuttuvat ja loukkaantuvat, niin omapahan on asiansa. Ne on meidän häät, eikä mikään huomiohuoraustilaisuus, jossa juhlakalut soittelevat ympäri kyliä keräämässä juhlijoita kasaan vielä hääpäivänäänkin.
Miehen siskolla lapsikatras ja aina vietti jokaiset synttärit aina täysi-ikäisyyteen saakka. Miksi oi miksi? Hirveä vaiva tulla satojen kilsojen päästä ja juhlat tylsääkin tylsemmät: kummeja ja sukua joita emme tunne, teini ei puhu sanaakaan, hänen äitinsä huseeraa ja vaihtaa ehkä pari sanaa vieraiden kanssa. Jopa anoppi mietti että miten niistä pönötyksistä onnistuisi välttymään.
Ikävää tuo.
Mutta jos teille on noin sattunut ennenkin, kannattaa miettiä omia tapojaan kutsua ihmisiä.
Pelkkä Fb-kutsu ei riitä. Se ei ole kohdennettu ja kaikki eivät tunnista sen koskevan myös heitä. Tekstarikin toimii paremmin, ja siihen pitää suomeksi panna kehotus vastata tiettyyn päivämäärään mennessä, tuleeko vai ei. Ja sen päivämäärän jälkeen panet vielä kysymyksen: "lähetin sinulle kutsun xxx:ään silloin-ja-silloin, mutta koska en ole saanut sinulta viestiä, tarkistan näin, oletko tulossa vai et."
Lisäksi vierasjoukko kannattaa kyllä rajata. Kenelläkään ei ole kamalan paljon lähestä sukua ja ystäviä. Itse kerroit kutsuneesi paljon väkeä, joten mieti itse: jos joukossa on tuttuja ja serkun kaimoja, olisiko osanottoprosentti parempi jos hiukan rajaisit kutsuttavia. Minä esimerkiksi olen kyllä sen verran kiireinen ja perheen vähäistä yhdessäoloaikaa varjeleva ihminen, että puolitutun juhlat jätän väliin. Toki ilmoitan sitten, että kiitos emme tule. Mutta siis väliin jättämisestä EI kannata vetää hernettä sieraimeen - ihmisillä voi olla menoja paljon ja vapaata aikaa vähän.
Ja selvennykseksi vielä, ne tykkäykset päivitykseen siis tuli päivän päätteeksi, ei se ollut mikään kutsu enää siinä vaiheessa, tietenkään. Kuten ei ollut alunperinkään.