Herään lasten kanssa joka aamu - mies nukkuu

Vierailija kirjoitti:

Ei se ikuisesti kestä, meidän 5-vuotias nousee superaikisin ja leikkii tyytyväisenä pari tuntia itsekseen viikonloppuaamuina. Olin itse lapsena samanlainen, musta oli tosi jännää herätä ennen muita.

Mutta jos et jaksa nousta, niin sovitte että heräätte vuoropäivinä niin kumpikin saa nukkua pitkään kerran viikossa edes.

Meidän lapsi myös leikkii yksin aamulla usein. Mies oli samanlainen lapsena ja tykkäs siitä kun herää ennen muita, mutta mies herää siihen kun lapsi seikkailee asunossa. Mies ei pysty olemaan niin ettei mene sinne mukaan pelleilemään, mutta  kysyy aina saanko osallistua ja mies kysyy sen takia, koska lapsena se tykkäs hiippailla hiljaa ja touhuta omiaan. Miehelle tulee aina oma lapsuus mieleen, kun meidän lapsi touhuilee omiaan aamulla. En muista milloin olen noussut ennen miestäni, kun mies on kotona. Useasti noi kaksi lähtee aamusta johonkin käymään. Tänään taas häipy 9 aamulla autolla katselemaan jotain ihmejuttuja. Palasivat vasta 15:30 aikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tylsää niissä aamuissa on? Lötköttelyä, lastenohjelmia. Aamupala ja vaikka lounasruuan teko valmiiksi. Sitten ulkoilemaan jo ennen yhdeksää. Yheltätoista sisälle ja lounas on jo odottamassa

Näin meillä oli. Nyt teinit nukkuu puoli päivää. Mulla on yhä aikasempi aamurytmi. Nyt on jo sämpylät uunissa. Voisi kohta mennä ulkoilemaan

Ap ja moni muu vastaavassa tilanteessa oleva kärsivät univajeesta ja haluaisivat edes joskus nukkua univelkansa pois. Miksi vain ap:n miehellä on oikeus nukkua univelkansa pois?

Aikaisemmin nukkumaan sitten, kännykkä pois ja lasten kanssa samaan aikaan nukkumaan, niin ei tule mitään univajeita. Eikä niitä univajeita saa korjattua yhtenä aamuna, joten ihan turha mäkättää asiasta, johon voi ihan itse vaikuttaa.

Jos niitä lapsia haluaa, niin on selkeä juttu, että omasta mukavuudesta pitää joustaa vuosia. Jos siihen ei ole valmis, niin lisääntymistä ei tarvitse tapahtua.

Minulla on kolme lasta, joten tiedän mistä puhun.

Jos sinulla on kolme lasta, niin tiedät myös, että aikainen nukkumaanmeno ei auta jos imettää öisin. Minä olen kokenut kaksi vauvavuotta, jolloin en nukkunut yhtään kolmen tunnin unisykliä. Olin aika poikki niiden vuosien jälkeen.

Miksi teet niin ison asian imettämisestä? Olen imettänyt jokaista kolmea lastani noin vuoden ikään asti ja ei se ollut minulle mitenkään iso ongelma. Kun hupmasin, että nyt vauvalla olisi nälkä, niin nousin, nostin lapsen tissille, imetin ja laitoin lapsen takaisin sänkyyn. Siinä kaikki. En sytyttänyt valoja, en seurustellut, vain syötin.

Kun lapset olivat ihan pieniä, niin otin vauvan viereen nukkumaan ja työnsin tissin suuhun, kun oli tarvis ja nukahdin itse lähes samantien. Vaippoja en vaihtanut ellei sinne olisi rusautettu lakkoja ja jos vaipan vaihdoin, niin lähes pimeässä tein senkin.

Nuorimmainen oli kova syömään öisin ja oli ihan normaalia, että syötin vauvaa parin tunnin väleinkin. Ehkä aika kultaa muistot, mutta ei mieskään muista, että olisin ollut mitenkään väsynyt silloinkaan. Nukuin päivällä yhtä aikaa lasten kanssa päiväunet, jos siltä tuntui ja oma aika ei ollut minulle niin tärkeää, että olisin johonkin leffan katsomiseen uhrannut iltoja. Asennekysymys tuo siis vain on. Menimme koko perhe ajoissa nukkumaan iltaisin ja homma toimi niin ongelmitta.

Vierailija kirjoitti:

Herään joka aamu lapsen kanssa joka aamu -muija vaan nukkuu ja valittaa että on kylmä.

Miten aina voi olla kylmä?

Laita sille pehmosukat jalkaan.

Älä hyväksy.

Oletteko olleen parisuhdeneuvolassa?

Meilläkin minä herään aina lasten kanssa ja mies nukkuu niin kauan kun huvittaa vaikka iltaan asti..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tylsää niissä aamuissa on? Lötköttelyä, lastenohjelmia. Aamupala ja vaikka lounasruuan teko valmiiksi. Sitten ulkoilemaan jo ennen yhdeksää. Yheltätoista sisälle ja lounas on jo odottamassa

Näin meillä oli. Nyt teinit nukkuu puoli päivää. Mulla on yhä aikasempi aamurytmi. Nyt on jo sämpylät uunissa. Voisi kohta mennä ulkoilemaan

Ap ja moni muu vastaavassa tilanteessa oleva kärsivät univajeesta ja haluaisivat edes joskus nukkua univelkansa pois. Miksi vain ap:n miehellä on oikeus nukkua univelkansa pois?

Aikaisemmin nukkumaan sitten, kännykkä pois ja lasten kanssa samaan aikaan nukkumaan, niin ei tule mitään univajeita. Eikä niitä univajeita saa korjattua yhtenä aamuna, joten ihan turha mäkättää asiasta, johon voi ihan itse vaikuttaa.

Jos niitä lapsia haluaa, niin on selkeä juttu, että omasta mukavuudesta pitää joustaa vuosia. Jos siihen ei ole valmis, niin lisääntymistä ei tarvitse tapahtua.

Minulla on kolme lasta, joten tiedän mistä puhun.

Jos sinulla on kolme lasta, niin tiedät myös, että aikainen nukkumaanmeno ei auta jos imettää öisin. Minä olen kokenut kaksi vauvavuotta, jolloin en nukkunut yhtään kolmen tunnin unisykliä. Olin aika poikki niiden vuosien jälkeen.

Miksi teet niin ison asian imettämisestä? Olen imettänyt jokaista kolmea lastani noin vuoden ikään asti ja ei se ollut minulle mitenkään iso ongelma. Kun hupmasin, että nyt vauvalla olisi nälkä, niin nousin, nostin lapsen tissille, imetin ja laitoin lapsen takaisin sänkyyn. Siinä kaikki. En sytyttänyt valoja, en seurustellut, vain syötin.

Kun lapset olivat ihan pieniä, niin otin vauvan viereen nukkumaan ja työnsin tissin suuhun, kun oli tarvis ja nukahdin itse lähes samantien. Vaippoja en vaihtanut ellei sinne olisi rusautettu lakkoja ja jos vaipan vaihdoin, niin lähes pimeässä tein senkin.

Nuorimmainen oli kova syömään öisin ja oli ihan normaalia, että syötin vauvaa parin tunnin väleinkin. Ehkä aika kultaa muistot, mutta ei mieskään muista, että olisin ollut mitenkään väsynyt silloinkaan. Nukuin päivällä yhtä aikaa lasten kanssa päiväunet, jos siltä tuntui ja oma aika ei ollut minulle niin tärkeää, että olisin johonkin leffan katsomiseen uhrannut iltoja. Asennekysymys tuo siis vain on. Menimme koko perhe ajoissa nukkumaan iltaisin ja homma toimi niin ongelmitta.

Aika julmaa väittää yöimetyksistä väsyneelle, että se on vain asenteesta kiinni. Itse en ainakaan nukahtanut helposti vauvan syötyä uudestaan, vaan keho jäi jännitystilaan ja mielessä pyöri, että kohta ae vauva taas herää uudestaan. Päivisin vahdittavana oli myös 3-vuotias, jonka päiväunien aikaan vauva taas oli usein hereillä eli omat päiväunet eivät silloinkaan onnistuneet.