Miksi moni pariskunta menee kihloihin aika nopeasti n. vuoden tunnettuaan ja kuitenkin menee ainakin 5 vuotta jos enemmänkin häihin?
Kerran yksi sanoi mulle että ei varmasti mene kahta vuotta pidempään häihin kun poikaystävänsä oli juuri kosinut mut nyt mennytkin viisi vuotta.
Miksi suomalaiset niin hitaita? En usko että kaikilla rahasta kiinni.
Kommentit (15)
Tiedän erään parin joka alkoi seurustella kesällä ja kihlautui elokuussa hieman yli 2kk seurustelun alkamisesta ja seuraavan vuoden Helmikuussa olivat jo naimisissa
Hyvin aloittaja on saanut juttua aikaan :D
Eikös viisi vuotta ole yleensä se maaginen raja, jonka jälkeen pitempään seurustelleet pariskunnat useimmin eroavat jos ovat erotakseen? Eli sinänsä ihan fiksua ilmaista kihlauksella aika pian että ovat vakavissaan, mutta tutustua toisiinsa kaikessa rauhassa ennen suhteen virallistamista.
Huh huh kirjoitti:
Tiedän erään parin joka alkoi seurustella kesällä ja kihlautui elokuussa hieman yli 2kk seurustelun alkamisesta ja seuraavan vuoden Helmikuussa olivat jo naimisissa
Siitä mallia!
Me saatiin puolentoista vuoden seurustelun jälkeen vauva suunnitellusti. Siitä kahden vuoden kuluttua kihlat. Kihloista 6 vuotta ja seuraava vauva ja sen jälkeen ristiäisissä mentiin vasta naimisiin.
Nyt 2 vuotta ollaan oltu naimisissa.
Mitä sillä nyt väliä on missä järjestyksessä asiat tekee? Meille ei naimisiinmenolla ollut kiire ja ollaan muutenkin sellaisia ettei tykätä olla huomion keskipisteenä.
Ristiäisissä se kävi kätevästi vaikka sekin oli melkein liikaa 😂
Maistraatissa ei haluttu mennä naimisiin.
Jaa, mitä väliä. Mieluummin hitaampi tahti kuin hätiköinti. Mihin ihmeessä olisi kiire, jos ollaan loppuelämä yhdessä?
No meillä ainakin se oli merkki molemmille siitä, että ollaan sitouduttu täysillä ja tulevaisuudessa menossa naimisiin. Ei ollut heti rahaa järkätä häitä, olisi ehkä tuntunut oudolta säästää niihin olematta kihloissa. Mutta tapoja on monia. Säästämiseen meni meillä vuosia, koska opiskelijoita oltiin.
Monet haluavat todistaa että teinikihlat kestävät kauemmin kuin nörttipojan tietokoneen uptime.
Kumpikaan ei ollut oikein innokas järjestämään häitä. Ennen yhteen muutto kuitenkin tuntui luontevalta kihlautua.
Omat vanhempani ovat olleet nyt yli 20 vuotta kihloissa. Ennen 50v päiviään miettivät lyhyesti, josko menisivät naimisiin, kun on se parempi suoja, mutta jahkailuksi jäi. :D
Jokainen tyylillään. Hihittelin toisinaan muiden ratkaisuille itsekseni, vaan tuskinpa omanikaan on sen parempia muiden vinkkelistä.
Koska monet eivät varmaan nykyisin ajattele sitä kihlautumista niinkään avioliittoon valmistautumisena, vaan vain seurustelusuhteen 'virallistamistamisena' ja/tai merkkinä siitä että nyt seurustellaan 'tosissaan'.
Menimme kihloihin kolmen vuoden seurustelun jälkeen. Tarkoitus oli mennä siinä parin vuoden sisällä naimisiin, mutta se vaan jäi. Jossain vaiheessa jo päätimme ettemme mene naimisiiin ollenkaan, mutta 9 vuotta kihlauksen jälkeen kävimme maistraatissa vihillä.
Me ei menty kihloihin. Ei varmaan ehditty. Lapsi ilmoitti tulostaan, kun oltiin oltu yksissä noin kahdeksan kuukautta. Naimisiin mentiin pari viikkoa ennen laskettua aikaa. Lapsi on nykyään yli 30-vuotias ja me yhdessä edelleen. Ei kai tällaisille asioille ole jotain virallista oikeaa "aikajanaa"?
Joku pariskunta oli seurustellut 6 vuotta ennen kuin mies viimein kosi. Miten nainen jaksoi odottaa niin kauan ilman ettei alkanut jo aiemmin epäillä aikooko mies kosia lainkaan? Joillakin menisi pinna jo paljon aiemmin.