Miksi maailman lasten hätä ei järkytä sinua?

Nimenomaan, kannettu vesi ei kaivossa pysy. Onhan afr ika n maille esimerkiksi toimitettu riisiä ja maissia miljoonia ja taas miljoonia kiloja. Seuraus? Ei kannata viljellä itse kun saa muutenkin. Se on ihan ymmärrettävää, en minäkään viitsisi.

Mitä tulee nälkää itkeviin lapsiin, olen kovettanut itseni sen suhteen. Voimme kärrätä koko bruttokansantuotteemme nälkää näkeviin maihin mutta tilanne ei ratkaisevasti muutu. Heti kun päästään jaloilleen aletaan tap ella. Mitäs me sitten teemme? Taas riittää nälkää näkeviä pak olaisia.

Mä olen seurannut tätä viimeiset 40 vuotta. Jossain vaiheessa tajuaa että näin ei kannata. Kun luin a frik kal aisista valtionpäämiehistä jotka ostelevat kehitysavulla itselleen luksushuviloita Rivieralta niin lopetin tukemisen. Tuen ennemmin kotimaisia tarvitsijoita ja varmistan että apuni menee oikeaan osoitteeseen.

1960-luvun lopulla oli pakko syödä lautanen tyhjäksi, koska biafralaisilla lapsilla ei ollut lainkaan ruokaa. Mulle ei koskaan selvinnyt, millä logiikalla näille nälkäisille lapsille ilmaantui ruokaa, kunhan minä vain söin oman lautaseni tyhjäksi. Ehkä siitä kuitenkin jotain hyötyä oli, koska koko Biafran valtiokin lakkasi olemasta tammikuussa 1970.

Vierailija kirjoitti:

1960-luvun lopulla oli pakko syödä lautanen tyhjäksi, koska biafralaisilla lapsilla ei ollut lainkaan ruokaa. Mulle ei koskaan selvinnyt, millä logiikalla näille nälkäisille lapsille ilmaantui ruokaa, kunhan minä vain söin oman lautaseni tyhjäksi. Ehkä siitä kuitenkin jotain hyötyä oli, koska koko Biafran valtiokin lakkasi olemasta tammikuussa 1970.

Tämä. Muistan hyvin, meillä sama juttu. Aina sai kuulla miten Afrikassa nähdään nälkää jos en syönyt jotain inhokkiruokaani tai en jaksanut syödä lautasta tyhjäksi. Afrikassa nähdään edelleen nälkää, söin tai en, ja tullaan näkemään jatkossakin.

Vierailija kirjoitti:

Ajatteletko, että köyhissä maissa asuvia kiinnostaa toisten maiden ihmisten hätä paskan vertaa? No miksi meitä pitäisi kiinnostaa?

Laitan vieläkin paremmaksi. Miksi meitä pitäisi kiinnostaa köyhien maiden köyhimpien hätä kun ei se kiinnosta köyhien maiden hyväosaisiakaan? Jos paskat nakkaavat omista maanmiehistään niin miksi meidän pitäisi auttaa? Ja se meidän apu menee kuitenkin noille leveästi täydellisen valkoisilla hampailla hymyileville leopardihattuisille punkeroille jos erehtyy yrittämään auttaa.

Luin tänään tän jutun  https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/05/05/aiti-kahlasi-yolla-vauva-paansa-paalla-turvaan-nain-hirmumyrsky-idai-syoksi Kyllä mua koskettaa noiden lasten hätä, ja nuo äidit yrittää ihan kaikkensa tuolla katastrofin keskellä... 

Planeetta Vorlonilla Alfa Kentaurin tähtijärjestelmässä käydään julmaa totaalista sotaa, jossa pienet vorlonilapset joutuvat kärsimään kovasti. Miksi et tee asialle mitään, ap? Miksi? MIKSI?!?

Kehitysmaiden nälänhätä on täysin itse aiheutettu kriisi. Jos nälänhätä saataisiin estetyksi, saataisiin kaikille nälkää näkeville ihmisille tarpeeksi ruokaa, että he selviäisivät läpi elämän, olisi seurauksena se, että valtavasta perhekoosta johtuen, he saisivat aina enenevässä määrin jälkeläisiä, joka johtaisi siihen, että kriisi kasvaisi ja kasvaisi eikä sitä voisi koskaan lopulta estää täysin. Ylikansoitus ja ehkäisyn puute ovat siis ongelmat ja nälänhätä on oiva keino sen hillitsemiseksi.

I'm only human, Jaana-kulta.

Jaana voi lähteä sinne pukemaan miesten pilejä kortsuihin. Olis varmasti paras apu.

Tämä maailma toimii niin, että tarkoitus on, että jokainen huolehtii parhaan kykynsä mukaan omasta lähipiiristään eli tekee sen, minkä pystyy. Toiset sitten onnistuvat tässä jopa hyvin, toiset eivät ollenkaan, eivät kykene, eivätkä viitsi/halua. Mitä hyvää syntyisi siitä, että kaikki kohdistaisivat huolenpitonsa maapallon toiselle laidalle ja unohtaisivat omat läheisensä? Teoriassa kurjuus vaihtaisi paikkaa ja maailman jaanat taas ihmettelemässä. Suomalaisten ja pohjoismaalaisten ikuista huonoa omaatuntoa on erityisen vaikea käsittää, koska näillä leveysasteilla pärjääminen on kautta historian vaatinut suuria ponnisteluja hengissä säilymisen eteen, täällä kun mikään ei oikein kasva itsekseen..

Maailmassa on käynnissä väestöräjähdys, joka aiheuttaa valtavaa tuhoa koko planeetalle, puhumattakaan lapsistamme ja heidän lapsistaan, jos niitä enää hankkivat tai saavat. 

Väestöräjähdys on niin voimakasta, että meidän järkytys ei tunnu missään. Syökää lankkupihviä ja tilatkaa toinen brasilialainen vaikka jälkkäriksi. Parempi istua 1. luokassa ja nauttia kun maailma tuhoutuu joka tapauksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Minerva

klo 13:57 | 20.3.2019

Lukion ekaa käyvä tyttäreni on ns. kiltti tyttö. Aina tehnyt läksynsä tunnollisesti, viitannut tunnilla, osallistunut ylimääräisiin tehtäviin jne. Ja aina pärjännyt todella hyvin. Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 9,5.

Koulun lisäksi hänellä on harrastus joka vie paljon aikaa (keskimäärin viidet harkat viikossa), työ lasten parissa (kerran viikossa 2h), paljon kavereita jne.

Kaiken pitäisi olla tosi hyvin.

Mutta jostain syystä nuorella ei nyt ole kaikki hyvin. Yhtäkkiä tunnollinen koululainen ei vaan saa läksyjä tehtyä (ei vaan saa pakotettua itseään aloittamaan), jättää harkkoja silloin tällöin väliin, kun ei ehdi muuten koulutehtäviään tekemään. Mutta sitten kotona se tehtävien teko ei kuitenkaan onnistu. Nuori on itkuinen ja tuntee olevansa epäonnistunut.

Äitinä olen tosi neuvoton. Onko nuorella liikaa lautasellaan? Onko väsyttänyt itsensä ihan totaalisesti yrittämällä ehtiä tekemään kaikkea? Miten pystyisin parhaiten auttamaan nuorta? Ja mistä apua, kun tuntuu, että keskustelu minun kanssa ei enää riitä

En ymmärrä miten tää liittyy tähän, mutta kaikkea hyvää sinne teille. Kipin kapin koulukuraattorille tms., kuulostaa pelottavalta ja vakavalta. Burn out? Muista vain kertoa nuorelle että rakastat vaikka suorittaisi mitä tai mitään.