Lue keskustelun säännöt.
Tytär paljastui kiusaajaksi - nyt huutaa ja raivoaa
18.03.2019 |
Selvisi viime viikolla, että 15.v tyttäreni on muutaman muun tytön kanssa kiusannut luokkalaistaan tyttöä. On jätetty pois porukasta, piiloteltu kenkiä ja vaatteita, salakuvaamista jne. Tämä selvisi, kun opettaja otti yhteyttä ja tänään sitten iltapäivällä mennään selvittelemään tilannetta.
Itse olen hyvin pettynyt lapseen ja itseeni. Itse kun olen ollut koulukiusattu, niin olen yrittänyt kasvattaa lapsistani fiksuja ja muut huomioon ottavia. Tuntuu uskomattoman pahalta, että oma lapsi on kiusaaja.
Mutta perjantaina kun asia selvisi, keskustelimme isänsä kanssa tietysti ja yritettiin selvittää asiaa. Tytär selitti niitä perus, että "nokun muutkin" ja "emmä ollu ainoo", ihankun se olisi joku syy tai oikeutus. Tyttäreltä lähti sitten puhelin ja läppäri takavarikkoon. Isänsä vei vielä tv:nkin pois tyttären huoneesta. Ja siitähän sitten reimu repes, alkoi haukkuminen, sossuilla uhkailu, kiristäminen jne jos ei saa puhelinta takaisin. Isänsä otti tänään puhelimen ja läppärin mukaan töihinsä ja jättää sinne, koska tytär on yrittänyt penkoa kaikki kaapit ja etsiä. Nyt sitten haukkuu ja mököttää ja näyttää mieltään. Ei mm suostu syömään ja kävikin sitten lauantaina mäkkärissä (kotiarestista huolimatta). Otettiin sitten myös pankkikortti takavarikkoon. Huutaa, että kidutamme häntä ja viemme hänen oikeutensa, että hän tekee lastensuojeluilmoituksen.
Viimepäivät ovat olleet aika h*lvettiä ja tuntuu, etten tunne enää lastani. Rakastan häntä tietysti, mutta tuntuu niin pahalta katsoa, miten ilkeä hän on. Emme kasvattaneet hänestä itsekästä, ilkeää kiusaajaa, mikä hän nyt kuitenkin on. En oikein tiedä miten olla. Pelottaa oikein miten iltapäivä menee.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä, kirjoitan tunnekouhun vallassa, pakko avautua.
Kommentit (853)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
isä45 kirjoitti:
Aika rajut rangaistukset, varsinkin tuo puhelimen vienti, nykynuorten elämä käytännössä pyörii sen puhelimen ja somen ympärillä.
Itse tekisin ennemmin niin että näyttäisin tyttärelle tapauksia missä ihmiset tehneet itsemurhia kiusaamisen takia. Voi kysyä tyttäreltä haluaako hän elää sen taakan kanssa että on aiheuttanut jonkun itsemurhan tai sairastumisen vakavaan masennukseen.
Voihan sen puhelimen ottaa pois kunnes tytär suostuu istumaan alas ja kuuntelemaan teitä, mutta en näe siinä hyötyä että viedään vain tavarat tyttäreltä ja aiheutetaan enemmän raivoamista, ei se sillä tavalla opi mitä seurauksia kiusaamisesta aiheutuu kiusatulle.
Entä sitten, kun tytär sanoo, ettei häntä kenenkään itsemurhat kiinnosta.
Ja miten kauan tätä "keskustelua" pitäisi käydä? 20v vai 40v. ilman mitään rangaistusta jos kiusaa toisia?
Jos tytär on nyt 15v niin hänen kanssaan on käyty jo kymmeniä keskusteluja niin päiväkodissa, kuin koulussa, muutaman kuukauden väliajoin, vaikka häntä ei olisi kiusattu tai ollut kiusaaja, ihan yleisellä tasolla. Mahdollisesti vielä asiasta keskusteltu kotona.
Jos 15v on normaalisti kehittynyt, niin kyllä hänen on täytynyt tietää ja ymmärtävän kiusaamisen olevan väärin, josta seuraa rangaistus.
Normaali 15 v. ajattelee, että kiusaaminen on kielletty lapsilta. Koska vanhemmatkin kiusaavat teiniä niin teinilläkin on silloin oikeus jo kiusata muita, eikä hän ole enää lapsi joka ja jota ei saisi kiusata. Tämäkin menee molemmin päin. Jos teiniltä viedään omassa kostonhimossa perustellusti tarpeellisia tavaroita kuten puhelin niin kyllä teinikin sen jollekin kostaa. Kiusaamiskierre ja kostonkierre ovat molemmat voimakkaita, kumpaakaan se teini ei ole ollut valitsemassa itselleen vaan kyllä näihin lähteminen tulee aina vanhempien esimerkistä. Kuten tässäkin tapauksessa.
Ei ole kiusaamista asettaa rajoja. Jos kännykkää käytetään kiusaamisen välineenä, tulee se ottaa pois välittömästi. Jos lapsi lyö kepillä toista, se keppi otetaan pois eikä anneta sen tilanteen jatkua. Se ei ole kiusaamista. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Rangaistus ei myöskään käsitteenä ole sama asia kuin kosto, vaan se on seuraus huonosta ja tahallisesta käytöksestä sekä toiminnasta, jonka tarkoitus on opettaa että teoilla on seuraukset. Kostolla tarkoitetaan samalla mitalla tai pahemmin takaisin antamista, esim. jos toinen lyö sinua, lyöt takaisin. Se ei ole rangaistus vaan kosto.
Jos käsitteet ja luetunymmärtäminen on noin heikolla tasolla, kannattaa jättää sanomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
585/
Vastustuskannalla* ei varustamalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
isä45 kirjoitti:
Aika rajut rangaistukset, varsinkin tuo puhelimen vienti, nykynuorten elämä käytännössä pyörii sen puhelimen ja somen ympärillä.
Itse tekisin ennemmin niin että näyttäisin tyttärelle tapauksia missä ihmiset tehneet itsemurhia kiusaamisen takia. Voi kysyä tyttäreltä haluaako hän elää sen taakan kanssa että on aiheuttanut jonkun itsemurhan tai sairastumisen vakavaan masennukseen.
Voihan sen puhelimen ottaa pois kunnes tytär suostuu istumaan alas ja kuuntelemaan teitä, mutta en näe siinä hyötyä että viedään vain tavarat tyttäreltä ja aiheutetaan enemmän raivoamista, ei se sillä tavalla opi mitä seurauksia kiusaamisesta aiheutuu kiusatulle.
Entä sitten, kun tytär sanoo, ettei häntä kenenkään itsemurhat kiinnosta.
Ja miten kauan tätä "keskustelua" pitäisi käydä? 20v vai 40v. ilman mitään rangaistusta jos kiusaa toisia?
Jos tytär on nyt 15v niin hänen kanssaan on käyty jo kymmeniä keskusteluja niin päiväkodissa, kuin koulussa, muutaman kuukauden väliajoin, vaikka häntä ei olisi kiusattu tai ollut kiusaaja, ihan yleisellä tasolla. Mahdollisesti vielä asiasta keskusteltu kotona.
Jos 15v on normaalisti kehittynyt, niin kyllä hänen on täytynyt tietää ja ymmärtävän kiusaamisen olevan väärin, josta seuraa rangaistus.
Normaali 15 v. ajattelee, että kiusaaminen on kielletty lapsilta. Koska vanhemmatkin kiusaavat teiniä niin teinilläkin on silloin oikeus jo kiusata muita, eikä hän ole enää lapsi joka ja jota ei saisi kiusata. Tämäkin menee molemmin päin. Jos teiniltä viedään omassa kostonhimossa perustellusti tarpeellisia tavaroita kuten puhelin niin kyllä teinikin sen jollekin kostaa. Kiusaamiskierre ja kostonkierre ovat molemmat voimakkaita, kumpaakaan se teini ei ole ollut valitsemassa itselleen vaan kyllä näihin lähteminen tulee aina vanhempien esimerkistä. Kuten tässäkin tapauksessa.
Olen eri mieltä. Tässä tapauksessa vaikuttaa siltä, että lasta on kyllä kotona yritetty kasvattaa empaattiseksi, mutta koulussa kaveriporukka on vienyt huonoille teille. Kavereitten vaikutus tuossa iässä on todella suuri. Jos ajautuu väärään porukkaan, saattaa aiemmin hyvin käyttäytynyt lapsikin tehdä hölmöyksiä. En näe vanhempien antamaa rangaistusta kyllä mitenkään kostona tai kiusaamisena. Kostona mistä? Kun vanhemmat eivät ole tässä tilanteessa uhreja. Jos taas kaikki vanhempien kurinpito käsitetään kiusaamisena, niin eihän lasta sitten saa pidettyä kurissa tai kasvattaa kunnolla. Tuloksena on aikuinen, joka ei näe oikean ja väärän eroa, ja jolla ei ole vastuuntuntoa tai itsekuria.
Vierailija kirjoitti:
Todella erikoista miten täysin aiheen vierestä moni täällä selittää asioita. Puhutaan kuinka AP miehensä kanssa on varustamalla, eivät kuuntele ja ymmärrä tai keskustele vaan rankaisevat kiusaamisesta puhelimen poisotolla. Erikoisinta on että vaikka tilanne on selitetty varmaan joka sivulla erikseen ettei kännykän poisotto ole rangaistus kiusaamisesta vaan toimenpide sen estämiseksi jatkossa ettei seuraavina päivinä kiusatun tarvitse kiusaamista kokea. Huudetaan ettei ole keskusteltu vaikka tilanteessa on tehty kaikki asiallisen keskustelun aikaansaamiseksi, tytär ei ole itse ollut yhteistyökykyinen asian suhteen ja jopa valehteli ensin tekemisistään.
Miten ihmiset eivät ymmärrä vai eivätkö vain halua ymmärtää?
Niinpä. "Kiusaajalta vietiin kännykkä vähäksi aikaa pois, byääh byäääh." Mitä kiusatulta vietiin? Mielenrauha, itsetunto ja luottamus toisiin ihmisiin.
Se o vähän semmoinen homma, että jos lapsi tai nuori hölmöilee raskaasti, on kaksi toimintamallia.
Ensimmäinen on se, että keskustellaan ja jos lapsi tajuaa, mitä teki väärin ja muuttaa käytöstään, homma voidaan kuitata anteeksipyynnöllä ja kenties sopivalla hyvityksellä, mikä se tällaisessa tilanteessa sitten olisikin.
Jos keskustelu ei päde, eli nuori ei kuuntele, ei ota vastuuta, syyttää toisia eikä ymmärrä, miksi häntä puhutellaan ja miksi hänen pitäisi muuttaa toimintaansa, ei aikuisella ole muuta vaihtoehtoa kuin estää haitallinen toiminta pakkokeinoin. Tässä tapauksessa se tarkoittaa kiusaamisvälineiden takavarikointia ja sitä, että tilaisuudet kiusaamiseen muutoinkin pyritään saamaan vähiin: siis kotiarestia. Voi olla, että rangaistus saa kiusaajan muuttamaan käytöstään. Ja ainakin kiusaamismahdollisuuksien radikaali vähentäminen on tärkeää uhrin rauhan takia.
Aina täällä joku viisas kertoo, kuinka meidän lapsien kanssa ongelmat hoidetaan puhumalla. Minäkin olin nuori, jonka kanssa asiat hoituivat puhumalla. Kun äitini puuttui alkoholinkäyttööni, latelin hänelle kaikki hänen toivomansa näkökulmat alkoholin vaaroista ja lupauksen siitä, etten enää käytä alkoholia. Enkä käyttänytkään - ennen seuraavaa viikonloppua. Joskus on pakko asettaa niitä rajoja pakkokeinoin. Jos vielä hölmöilet, sinulle itsellesi tulee paha mieli. Kasvatus ei ole pelkkää positiivistelyä, vaikka kieltämättä jotensakin myötäkarvaan sukiminen usein on tehokkaampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä palstalla huomaa sen, että monien ihmisten oikeudentajussa on puutteita. Enkä viittaa tällä ap:seen, vaan näihin kiusaajien pään silittelijöihin. Tekee aika surulliseksi, muttei varsinaisesti kylläkään yllätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
isä45 kirjoitti:
Aika rajut rangaistukset, varsinkin tuo puhelimen vienti, nykynuorten elämä käytännössä pyörii sen puhelimen ja somen ympärillä.
Itse tekisin ennemmin niin että näyttäisin tyttärelle tapauksia missä ihmiset tehneet itsemurhia kiusaamisen takia. Voi kysyä tyttäreltä haluaako hän elää sen taakan kanssa että on aiheuttanut jonkun itsemurhan tai sairastumisen vakavaan masennukseen.
Voihan sen puhelimen ottaa pois kunnes tytär suostuu istumaan alas ja kuuntelemaan teitä, mutta en näe siinä hyötyä että viedään vain tavarat tyttäreltä ja aiheutetaan enemmän raivoamista, ei se sillä tavalla opi mitä seurauksia kiusaamisesta aiheutuu kiusatulle.
Entä sitten, kun tytär sanoo, ettei häntä kenenkään itsemurhat kiinnosta.
Ja miten kauan tätä "keskustelua" pitäisi käydä? 20v vai 40v. ilman mitään rangaistusta jos kiusaa toisia?
Jos tytär on nyt 15v niin hänen kanssaan on käyty jo kymmeniä keskusteluja niin päiväkodissa, kuin koulussa, muutaman kuukauden väliajoin, vaikka häntä ei olisi kiusattu tai ollut kiusaaja, ihan yleisellä tasolla. Mahdollisesti vielä asiasta keskusteltu kotona.
Jos 15v on normaalisti kehittynyt, niin kyllä hänen on täytynyt tietää ja ymmärtävän kiusaamisen olevan väärin, josta seuraa rangaistus.
Normaali 15 v. ajattelee, että kiusaaminen on kielletty lapsilta. Koska vanhemmatkin kiusaavat teiniä niin teinilläkin on silloin oikeus jo kiusata muita, eikä hän ole enää lapsi joka ja jota ei saisi kiusata. Tämäkin menee molemmin päin. Jos teiniltä viedään omassa kostonhimossa perustellusti tarpeellisia tavaroita kuten puhelin niin kyllä teinikin sen jollekin kostaa. Kiusaamiskierre ja kostonkierre ovat molemmat voimakkaita, kumpaakaan se teini ei ole ollut valitsemassa itselleen vaan kyllä näihin lähteminen tulee aina vanhempien esimerkistä. Kuten tässäkin tapauksessa.
Nämä mainitsemasi kierteet, kostot ja esimerkit mitkä teini kuulemma "omaksuu" tuosta noin vain on pelkkää p*jauhantaa.
Hänellähän on AIVOT sitä varten, että voi VALITA omaksuuko mainitsemasi asiat vai kenties järjen äänen , jota äiti yms lähipiiri ovat viime päivät hänelle päähän istuttaneet.
Miksei se koulukiusaamista vastustava puhe noin vain tipahda hänen tajuntaansa ja toimintamalleihinsa, jos teini toimii kuten tekstissäsi väität?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette upeat vanhemmat, kun otatte vastuuta. Te ette huutaneet ettei meidän lapsi vaan otatte vastuuta. Ottamalla lapselta puhelimet ym pois, pysäyttelette häntä miettimään asiaa. Hölmöillä valinnoilla ja teoilla on ja pitää olla seuraukset. Kiusaaminen on saatava loppumaan. Nyt vain jäitä hattuun että jaksatte. Nuorelle selväksi että, kun itsekin miettii miten asia selvitetään ja keskustelee asiasta avoimesti, saa oikeutensakin takaisin. Nuoruusikään kuuluu kaikkea hullua ja oleellista on että vanhemmat jaksaa asettaa rajoja, käydä keskusteluja nuoren kanssa ja sopia pelisääntöjä. Voimia ja jaksamista, nuoruusikä loppuu aikanaan
Ihan esimerkillistä toimintaa teiltä! Näin muidenkin vanhempien tulisi tehdä, jos saavat tietää jälkikasvunsa tekevän tahallaan hallaa toisille eikä vain hyssytellä ja puolustella jälkikasvuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tule ap kertomaan, miten tapaaminen meni.
Kerrot cain tytölle sen mitä kirjoitit, sekä vastaukset 1 ja 2. Eiköhän opi hiukan nöyryyttä. Lopettakaa uitetulta koiralta näyttäminen myös, se antaa tytölle vihiä että selkäranka on teiltä katkeamassa ja että olisitte tehneet jotain väärin. Et ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukas lapsen sitten on kasvattanut?
Mehän hänet olemme isänsä kanssa. Olemme kuitenkin yrittäneet opettaa hyviä arvoja, käytöstapoja jne. Lapsena tyttö olikin oikein enkeli, mutta murrosiässä tullut ilkeä ja itsekeskeinen.
Muilla lapsilla ei ole ollut samanlaisia ongelmia. Olen yrittänyt keskustella tyttären kanssa, että onko hänellä itsellään paha olo, haluaako puhua esim ammattilaiselle. Yrittänyt selittää ja puhua, että ymmärtääkö hän miten väärin hän on tehnyt ja miltä hänestä tuntuisi, jos hän itse kokisi samaa. Mutta en saa mitään yhteyttä, vaan haukkuja ja haistattelua.
Ap
Ihan hyvä on pitää linja. Hienoa, että teitä on kaksi aikuista, jotka toimii kuin aikuiset.
Ammattiapu..se keskustelu voisi olla tytölle myös hyvä...kunhan laantuu tuosta.
Minusta on ihan hyvä jollain tapaa näyttää lapselle, että tosissaan tässä ollaan. Ei se kiusaaminen ole ollut leikkiä sille kiusatulle.
Jossain vaiheessa puheyhteys varmaan tulee. Kai lapsen on hyvä nähdä ne rajat.
Ensiksi minusta on "hyvä" asia, että opettaja on huomannut asian tai asia muuten tullut ilmi ja nyt tämä kiusaaminen on edes mahdollista lopettaa. Tämäkään ei aina mikään itsestään selvyys ole. Nyt teidän kyllä pitää saada tyttö tajuamaan tekonsa ja hänen pitää ottaa vastuu teoistaan. Hän tavallaan nyt kostaa teille, kun "kohtelette häntä nyt väärin", vaikka on tehnyt varmasti paljon ikäviä asioita kiusatulle nuorelle. Jotain katumusta pitää kyllä osoittaa ja hänen pitää ymmärtää tekonsa vakavuus. Minusta sellainen kaveriporukka on myös väärä, joka harrastaa muiden kiusaamista ja en haluaisi, että oma lapsi viettäisi sellaisten kanssa aikaa.
Muuten en osaa oikein neuvoa mitään. Muistuu vaan oma kiusaaminen samoin teoin ( pilkkaaminen, tavaroiden sotkeminen, kuvaaminen) ja se kuinka nöyryyttäväksi koin kaiken. Omassa tapauksessa kukaan ei puuttunut, kun en uskaltanut kertoa ja toisaalta jotkut opettajat sulkivat silmänsä, vaikka näkivät jotain. Pelkäsin muiden kostoa niin paljon ja ajattelin kaiken vaan pahenevan. Aika tuoreita muistoja nämä. Se on hyvä, että olette vakavasti suhtautuneet asiaan, iso kiitos siitä. Toivottavasti huolehditte, että kiusaaminen myös todellakin loppuu ainakin oman tyttönne kohdalta. Silloin saatatte pelastaa jonkun elämän. Tiedän liian monta, jotka vieläkin kärsivät kiusaamisen aiheuttamista "oireista" ja itsetunto ihan pohjassa. En itsekään ole vielä täysin yli päässyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
isä45 kirjoitti:
Aika rajut rangaistukset, varsinkin tuo puhelimen vienti, nykynuorten elämä käytännössä pyörii sen puhelimen ja somen ympärillä.
Itse tekisin ennemmin niin että näyttäisin tyttärelle tapauksia missä ihmiset tehneet itsemurhia kiusaamisen takia. Voi kysyä tyttäreltä haluaako hän elää sen taakan kanssa että on aiheuttanut jonkun itsemurhan tai sairastumisen vakavaan masennukseen.
Voihan sen puhelimen ottaa pois kunnes tytär suostuu istumaan alas ja kuuntelemaan teitä, mutta en näe siinä hyötyä että viedään vain tavarat tyttäreltä ja aiheutetaan enemmän raivoamista, ei se sillä tavalla opi mitä seurauksia kiusaamisesta aiheutuu kiusatulle.
Entä sitten, kun tytär sanoo, ettei häntä kenenkään itsemurhat kiinnosta.
Ja miten kauan tätä "keskustelua" pitäisi käydä? 20v vai 40v. ilman mitään rangaistusta jos kiusaa toisia?
Jos tytär on nyt 15v niin hänen kanssaan on käyty jo kymmeniä keskusteluja niin päiväkodissa, kuin koulussa, muutaman kuukauden väliajoin, vaikka häntä ei olisi kiusattu tai ollut kiusaaja, ihan yleisellä tasolla. Mahdollisesti vielä asiasta keskusteltu kotona.
Jos 15v on normaalisti kehittynyt, niin kyllä hänen on täytynyt tietää ja ymmärtävän kiusaamisen olevan väärin, josta seuraa rangaistus.
Normaali 15 v. ajattelee, että kiusaaminen on kielletty lapsilta. Koska vanhemmatkin kiusaavat teiniä niin teinilläkin on silloin oikeus jo kiusata muita, eikä hän ole enää lapsi joka ja jota ei saisi kiusata. Tämäkin menee molemmin päin. Jos teiniltä viedään omassa kostonhimossa perustellusti tarpeellisia tavaroita kuten puhelin niin kyllä teinikin sen jollekin kostaa. Kiusaamiskierre ja kostonkierre ovat molemmat voimakkaita, kumpaakaan se teini ei ole ollut valitsemassa itselleen vaan kyllä näihin lähteminen tulee aina vanhempien esimerkistä. Kuten tässäkin tapauksessa.
Olen eri mieltä. Tässä tapauksessa vaikuttaa siltä, että lasta on kyllä kotona yritetty kasvattaa empaattiseksi, mutta koulussa kaveriporukka on vienyt huonoille teille. Kavereitten vaikutus tuossa iässä on todella suuri. Jos ajautuu väärään porukkaan, saattaa aiemmin hyvin käyttäytynyt lapsikin tehdä hölmöyksiä. En näe vanhempien antamaa rangaistusta kyllä mitenkään kostona tai kiusaamisena. Kostona mistä? Kun vanhemmat eivät ole tässä tilanteessa uhreja. Jos taas kaikki vanhempien kurinpito käsitetään kiusaamisena, niin eihän lasta sitten saa pidettyä kurissa tai kasvattaa kunnolla. Tuloksena on aikuinen, joka ei näe oikean ja väärän eroa, ja jolla ei ole vastuuntuntoa tai itsekuria.
Ei kaveriporukka vie huonoille teille sellaisia, joille kiusaamiseen perustuva käyttäytymismalli on täysin vieras. Tässä se on aivan selvästi opittu jo kotona. Lue aloittajan viesti ihan ajatuksen kanssa läpi, siitä käy hyvin ilmi että haukkuminen, uhkailu, kiristäminen ja ilkeily kuuluvat muutenkin perheen käytösrepertuaariin ja siellä jopa pelottaa olla kotona. Ei tuollainen käytös kokonaisuutena tule yhtäkkiä kaveripiiriltä, vaan siihen on opittu kotona pitkän ajan kuluessa, kun sitä on sovellettu lapseen itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
isä45 kirjoitti:
Aika rajut rangaistukset, varsinkin tuo puhelimen vienti, nykynuorten elämä käytännössä pyörii sen puhelimen ja somen ympärillä.
Itse tekisin ennemmin niin että näyttäisin tyttärelle tapauksia missä ihmiset tehneet itsemurhia kiusaamisen takia. Voi kysyä tyttäreltä haluaako hän elää sen taakan kanssa että on aiheuttanut jonkun itsemurhan tai sairastumisen vakavaan masennukseen.
Voihan sen puhelimen ottaa pois kunnes tytär suostuu istumaan alas ja kuuntelemaan teitä, mutta en näe siinä hyötyä että viedään vain tavarat tyttäreltä ja aiheutetaan enemmän raivoamista, ei se sillä tavalla opi mitä seurauksia kiusaamisesta aiheutuu kiusatulle.
Entä sitten, kun tytär sanoo, ettei häntä kenenkään itsemurhat kiinnosta.
Ja miten kauan tätä "keskustelua" pitäisi käydä? 20v vai 40v. ilman mitään rangaistusta jos kiusaa toisia?
Jos tytär on nyt 15v niin hänen kanssaan on käyty jo kymmeniä keskusteluja niin päiväkodissa, kuin koulussa, muutaman kuukauden väliajoin, vaikka häntä ei olisi kiusattu tai ollut kiusaaja, ihan yleisellä tasolla. Mahdollisesti vielä asiasta keskusteltu kotona.
Jos 15v on normaalisti kehittynyt, niin kyllä hänen on täytynyt tietää ja ymmärtävän kiusaamisen olevan väärin, josta seuraa rangaistus.
Normaali 15 v. ajattelee, että kiusaaminen on kielletty lapsilta. Koska vanhemmatkin kiusaavat teiniä niin teinilläkin on silloin oikeus jo kiusata muita, eikä hän ole enää lapsi joka ja jota ei saisi kiusata. Tämäkin menee molemmin päin. Jos teiniltä viedään omassa kostonhimossa perustellusti tarpeellisia tavaroita kuten puhelin niin kyllä teinikin sen jollekin kostaa. Kiusaamiskierre ja kostonkierre ovat molemmat voimakkaita, kumpaakaan se teini ei ole ollut valitsemassa itselleen vaan kyllä näihin lähteminen tulee aina vanhempien esimerkistä. Kuten tässäkin tapauksessa.
Nämä mainitsemasi kierteet, kostot ja esimerkit mitkä teini kuulemma "omaksuu" tuosta noin vain on pelkkää p*jauhantaa.
Hänellähän on AIVOT sitä varten, että voi VALITA omaksuuko mainitsemasi asiat vai kenties järjen äänen , jota äiti yms lähipiiri ovat viime päivät hänelle päähän istuttaneet.
Miksei se koulukiusaamista vastustava puhe noin vain tipahda hänen tajuntaansa ja toimintamalleihinsa, jos teini toimii kuten tekstissäsi väität?
Ei auta että muutaman päivän sanoo ettei saa kiustata, kun samalla näyttää esimerkillään ihan muuta.
En missään nimessä lue miljoonaa sivua, mutta ap:n tytär oli hieno, kun otti vastuun tekemisistään.
Hienoa.
Voi olla että tyttösi on vaan ajautunut huonoon seuraan ja on ollut vähän pakko mennä porukan mukana, jos ne on olleet ainoat kaverit.
Ihminen on erehtyväinen, tyttösi virheet on vielä korjattavissa..
Vierailija kirjoitti:
Sekö teidän mielestänne auttaa asiaa, että vastavuoroisesti kiusaatte omaa lastanne ja viette kaikki pois, knnykät, läppärit ja tv:t ja vielä kotiarestikin päälle ? Kiusaaminen on väärin toki, mutta teidän rangaistukset ovat järjettömät. Asioista keskustellaan, että mitä tehdään ja miten jatkossa toimitaan, sekä ihan anteeksipyyntöä kiusatulle. Sulkekaa vielä pimeään lukittuun koppiin niin kyllä se kakara jossain vaiheessa nöyrtyy. sitähän te teette, eli nöyryytätte vastavuoroisesti omaa lastanne.
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia olet jo yksinään liikaa tälle maailmalle.
Jaaha, "riemu repesi" -tekstimaneeria toistava porvoolainen on taas luovalla päällä.
Todella erikoista miten täysin aiheen vierestä moni täällä selittää asioita. Puhutaan kuinka AP miehensä kanssa on varustamalla, eivät kuuntele ja ymmärrä tai keskustele vaan rankaisevat kiusaamisesta puhelimen poisotolla. Erikoisinta on että vaikka tilanne on selitetty varmaan joka sivulla erikseen ettei kännykän poisotto ole rangaistus kiusaamisesta vaan toimenpide sen estämiseksi jatkossa ettei seuraavina päivinä kiusatun tarvitse kiusaamista kokea. Huudetaan ettei ole keskusteltu vaikka tilanteessa on tehty kaikki asiallisen keskustelun aikaansaamiseksi, tytär ei ole itse ollut yhteistyökykyinen asian suhteen ja jopa valehteli ensin tekemisistään.
Miten ihmiset eivät ymmärrä vai eivätkö vain halua ymmärtää?