Lue keskustelun säännöt.
Tytär paljastui kiusaajaksi - nyt huutaa ja raivoaa
18.03.2019 |
Selvisi viime viikolla, että 15.v tyttäreni on muutaman muun tytön kanssa kiusannut luokkalaistaan tyttöä. On jätetty pois porukasta, piiloteltu kenkiä ja vaatteita, salakuvaamista jne. Tämä selvisi, kun opettaja otti yhteyttä ja tänään sitten iltapäivällä mennään selvittelemään tilannetta.
Itse olen hyvin pettynyt lapseen ja itseeni. Itse kun olen ollut koulukiusattu, niin olen yrittänyt kasvattaa lapsistani fiksuja ja muut huomioon ottavia. Tuntuu uskomattoman pahalta, että oma lapsi on kiusaaja.
Mutta perjantaina kun asia selvisi, keskustelimme isänsä kanssa tietysti ja yritettiin selvittää asiaa. Tytär selitti niitä perus, että "nokun muutkin" ja "emmä ollu ainoo", ihankun se olisi joku syy tai oikeutus. Tyttäreltä lähti sitten puhelin ja läppäri takavarikkoon. Isänsä vei vielä tv:nkin pois tyttären huoneesta. Ja siitähän sitten reimu repes, alkoi haukkuminen, sossuilla uhkailu, kiristäminen jne jos ei saa puhelinta takaisin. Isänsä otti tänään puhelimen ja läppärin mukaan töihinsä ja jättää sinne, koska tytär on yrittänyt penkoa kaikki kaapit ja etsiä. Nyt sitten haukkuu ja mököttää ja näyttää mieltään. Ei mm suostu syömään ja kävikin sitten lauantaina mäkkärissä (kotiarestista huolimatta). Otettiin sitten myös pankkikortti takavarikkoon. Huutaa, että kidutamme häntä ja viemme hänen oikeutensa, että hän tekee lastensuojeluilmoituksen.
Viimepäivät ovat olleet aika h*lvettiä ja tuntuu, etten tunne enää lastani. Rakastan häntä tietysti, mutta tuntuu niin pahalta katsoa, miten ilkeä hän on. Emme kasvattaneet hänestä itsekästä, ilkeää kiusaajaa, mikä hän nyt kuitenkin on. En oikein tiedä miten olla. Pelottaa oikein miten iltapäivä menee.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä, kirjoitan tunnekouhun vallassa, pakko avautua.
Kommentit (853)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun opettajana on pakko liputtaa selkeiden sääntöjen ja rajojen pitämisen puolesta. Keskustelu ja päähän silittely on muotia ja sitä kiusaajaa pitäisi ymmärtää ja sen kanssa pitäisi loputtomiin keskustella eikä mitään rangaistuksia voi tulla, kun muuten sille tulee paha mieli... Mutta koulumaailmassa ja todellisessa maailmassa ei voida joka asiasta keskustella ja vääntää ja ymmärtää. On olemassa sääntöjä, koulussa ja yhteiskunnassa, ja niitä ei rikota tai tulee seuraamus. Yksinkertaista.
Olen juuri joutunut palaaveeraamaan vanhemman kanssa, koska hänestä oli kohtuutonta, että olin moittinut hänen lastaan kaverin lippiksen heittämisestä roskikseen ja pakottanut hänet nostamaan kyseisen lippiksen roskiksesta ja ojentamaan sen takaisin omistajalle. Ei väliä, vaikka tapahtumalle oli silminnäkijöinä paitsi minä (olen ottanut lapsen silmätikuksi eikä minun sanaani voi luottaa) ja koko luokallinen muita teinejä (valehtelevat, koska hänen teininsä on uhri ja muut kiusaajia). Ei myöskään ole väliä sillä, että teini kertoi heittäneensä lippiksen roskikseen ihan vain huvikseen (painostin tämän tunnustuksen viattomasta lapsesta). Minun olisi pitänyt keskustella tämän teinin kanssa ja selvittää tapauksen taustat huolella ja ilmeisesti todeta näkökykyni virheelliseksi. Ei meillä koulussa ole oikeasti aikaa pohtia tuntitolkulla kuka teki, mitä teki ja miksi teki. Riittää, kun on nähty tilanne, kuultu tekijöitä ja pyydetty anteeksi siltä, jolle oli tehty vääryyttä ja jotenkin hyvitetty teko. Mutta se ei riitä. Kun se musta on saatava valkoiseksi tai ainakin osittain harmaaksi.
Te vanhemmat jotka niin haluatte keskustella ja vääntää ja kääntää näitä tapauksia: teidän helpot ja kohteliaat lapsenne ovat oikeasti kaksinaamaisia valehtelijoita, joiden röhkeyden te varmistatte peittelemällä kaikki teot ja oikeuttamalla ne. Kun ei ole kanttia tunnustaa, että lapsi on tehnyt väärin, niin sen jälkeen te opetatte sille lapselle, että saa tehdä väärin. Ja vika on aina muissa. Kyseisen palaverin äitikin totesi lopuksi, että vaikka teini olisikin tehnyt sen, mistä häntä syytin, niin vika on vain ja yksin minun, kun en estänyt häntä.
Viesti kuvastaa hyvin mitä ajattelet teineistä. Ehkä myös ihmisistä ylipäätään
Pidän teineistä ja ihmisistä, jotka ovat rehellisiä eivätkä yritä kääntää mustaa valkoiseksi tai ainakin harmaaksi, vaikka asia on täysin selvä eikä mitään kääntämistä pitäisi olla. Monet teinit osaavat olla hankalia, äkkipikaisia ja äryttäviä mutta tiukan paikan tullen kuitenkin aina rehellisiä. Kun on mokattu, asia myönnetään ja kärsitään se sääntöjen mukainen rangaistus (tai opettajan torut ja anteeksipyyntö uhrille). Sen sijaan teinien vanhemmat ovat haasteellisia, koska heille maailma ei ole eikä saa olla mustavalkoinen eikä näin ollen ole kiusaajaa eikä uhria vaan vain tilanteita, joita voi vääntää ja kääntää loputtomiin. Nämä vanhemmat antavat lapsilleen aivan vääränlaisen viestin. Yhteiskunnassa on säännöt ja niiden rikkomisesta seuraa rangaistus. On aivan sama, onko äidin mielestä teinin tarkoitus ollut toinen kuin kaupasta varastaminen, rangaistus siitä seuraa silti. On totta, että tilanteet eivät ole aina jompaakumpaa, mutta sääntöjen rikkomisesta seuraa silti aina jotain. Se olisi hyvä oppia jo ihan pienenä eikä vasta 15-vuotiaana poliisiautossa. Poliisi kun ei lievennä rangaistusta siksi, että teinillä on nyt vaikea vaihe tai kun naapurin teinikin varasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut rajusti kiusattu ja puuttuisin jämptisti molempiin jos lapsi kiusaa tai on kiusattu. Mutta tässä tapauksessa rangaistuskeinot ovat olleet jo liiallisia, se että läppärin ja kännykän lisäksi vietiin telkkarikin. Kaikki viihdyke laitteet! ja on myös kotiarestissa. Mitä teini nyt tekee, istuu vaan 4 seinän sisällä, tuijottaa seinää ja auttaa vanhempia kuorimaan perunoita? Mielestäni tarpeeks ois ollu jo rangaistusta siinä että takavarikoidaan läppäri, on kotiarestissa ja kännykän saa ainoastaan kouluun mukaan, tämä kirpaisisi jo tarpeeksi teiniä jolle on tärkeää pitää ystäviin yhteyttä. Minusta on vastuutonta laittaa lapsi kulkemaan koulumatkansa ilman puhelinta, mitä vaan voi tapahtua ja ei voi hälyttää apua!
Tuollasia ne teinit on, ihan p*rseestä. Meikataan, yritetään olla niin aikuista, mutta käytös on kuitenkin tuon tapaista! Teinillä on nyt tunnekuohu päällä, joten antaa hänen rauhoittua ja vasta sen jälkeen käydä järkevä keskustelu miksi ei saa kiusata ja mitä kiusaaminen aiheuttaa, itsemurhia, mielenterveysongelmia niin että kiusattu saattaa olla koko loppuelämänsä mielisairaalassa. Saa vähän kovistellakkin sanoa että minä en kasvattanut lapsestani idioottia, joten miksi käyttäydyt näin? ja anna olla viimeinen kerta kun teet näin, koska joka kerta kun teet näin niin seuraa tämä että läppäri lähtee takavarikkoon, kännykkä lähtee takavarikkoon ja kotiaresti napsahtaa päälle. Meillä ei käyttäydytä näin! ja anteeksi pyydät Tiinalta tai Pekalta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tietenkin provo. Mutta jos meillä 15v ilmoitettaisiin kiusanneen jotakuta (tosin nämä tapaukset ovat paljon monimutkaisempia, sellaista ilmoitusta ei tulisi, vaan kuvaus jostain tapahtumista), keskustelisimme asiasta. Yleensä taustalla on monien vuosien historia. Voisimme puhua näistä, nykyisestä tilanteesta, kunkin roolista ja tunteista. Puhuisimme miten nyt kannattaisi toimia, että tilanne olisi kaikille mahdollisimman hyvä.
Minun lapseni ovat empaattisia. Eikä meistä kukaan usko että maailmassa on musta ja valkoinen.
Ei, maailmassa on kyllä musta ja valkoinen, kaikki ei ole harmaan eri sävyjä. Eikä siinä ole mitään monimutkaista, eikä kiusatun oma vika, kun joku otetaan silmätikuksi ja kiusataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun opettajana on pakko liputtaa selkeiden sääntöjen ja rajojen pitämisen puolesta. Keskustelu ja päähän silittely on muotia ja sitä kiusaajaa pitäisi ymmärtää ja sen kanssa pitäisi loputtomiin keskustella eikä mitään rangaistuksia voi tulla, kun muuten sille tulee paha mieli... Mutta koulumaailmassa ja todellisessa maailmassa ei voida joka asiasta keskustella ja vääntää ja ymmärtää. On olemassa sääntöjä, koulussa ja yhteiskunnassa, ja niitä ei rikota tai tulee seuraamus. Yksinkertaista.
Olen juuri joutunut palaaveeraamaan vanhemman kanssa, koska hänestä oli kohtuutonta, että olin moittinut hänen lastaan kaverin lippiksen heittämisestä roskikseen ja pakottanut hänet nostamaan kyseisen lippiksen roskiksesta ja ojentamaan sen takaisin omistajalle. Ei väliä, vaikka tapahtumalle oli silminnäkijöinä paitsi minä (olen ottanut lapsen silmätikuksi eikä minun sanaani voi luottaa) ja koko luokallinen muita teinejä (valehtelevat, koska hänen teininsä on uhri ja muut kiusaajia). Ei myöskään ole väliä sillä, että teini kertoi heittäneensä lippiksen roskikseen ihan vain huvikseen (painostin tämän tunnustuksen viattomasta lapsesta). Minun olisi pitänyt keskustella tämän teinin kanssa ja selvittää tapauksen taustat huolella ja ilmeisesti todeta näkökykyni virheelliseksi. Ei meillä koulussa ole oikeasti aikaa pohtia tuntitolkulla kuka teki, mitä teki ja miksi teki. Riittää, kun on nähty tilanne, kuultu tekijöitä ja pyydetty anteeksi siltä, jolle oli tehty vääryyttä ja jotenkin hyvitetty teko. Mutta se ei riitä. Kun se musta on saatava valkoiseksi tai ainakin osittain harmaaksi.
Te vanhemmat jotka niin haluatte keskustella ja vääntää ja kääntää näitä tapauksia: teidän helpot ja kohteliaat lapsenne ovat oikeasti kaksinaamaisia valehtelijoita, joiden röhkeyden te varmistatte peittelemällä kaikki teot ja oikeuttamalla ne. Kun ei ole kanttia tunnustaa, että lapsi on tehnyt väärin, niin sen jälkeen te opetatte sille lapselle, että saa tehdä väärin. Ja vika on aina muissa. Kyseisen palaverin äitikin totesi lopuksi, että vaikka teini olisikin tehnyt sen, mistä häntä syytin, niin vika on vain ja yksin minun, kun en estänyt häntä.
Viesti kuvastaa hyvin mitä ajattelet teineistä. Ehkä myös ihmisistä ylipäätään
Pidän teineistä ja ihmisistä, jotka ovat rehellisiä eivätkä yritä kääntää mustaa valkoiseksi tai ainakin harmaaksi, vaikka asia on täysin selvä eikä mitään kääntämistä pitäisi olla. Monet teinit osaavat olla hankalia, äkkipikaisia ja äryttäviä mutta tiukan paikan tullen kuitenkin aina rehellisiä. Kun on mokattu, asia myönnetään ja kärsitään se sääntöjen mukainen rangaistus (tai opettajan torut ja anteeksipyyntö uhrille). Sen sijaan teinien vanhemmat ovat haasteellisia, koska heille maailma ei ole eikä saa olla mustavalkoinen eikä näin ollen ole kiusaajaa eikä uhria vaan vain tilanteita, joita voi vääntää ja kääntää loputtomiin. Nämä vanhemmat antavat lapsilleen aivan vääränlaisen viestin. Yhteiskunnassa on säännöt ja niiden rikkomisesta seuraa rangaistus. On aivan sama, onko äidin mielestä teinin tarkoitus ollut toinen kuin kaupasta varastaminen, rangaistus siitä seuraa silti. On totta, että tilanteet eivät ole aina jompaakumpaa, mutta sääntöjen rikkomisesta seuraa silti aina jotain. Se olisi hyvä oppia jo ihan pienenä eikä vasta 15-vuotiaana poliisiautossa. Poliisi kun ei lievennä rangaistusta siksi, että teinillä on nyt vaikea vaihe tai kun naapurin teinikin varasti.
Eli näin:
teidän helpot ja kohteliaat lapsenne ovat oikeasti kaksinaamaisia valehtelijoita, joiden röhkeyden te varmistatte
Kamala tyttö. Itse lähettäisin sisäoppilaitokseen ja vielä lisäksi tekemään vapaaehtoistyötä. Hyi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tietenkin provo. Mutta jos meillä 15v ilmoitettaisiin kiusanneen jotakuta (tosin nämä tapaukset ovat paljon monimutkaisempia, sellaista ilmoitusta ei tulisi, vaan kuvaus jostain tapahtumista), keskustelisimme asiasta. Yleensä taustalla on monien vuosien historia. Voisimme puhua näistä, nykyisestä tilanteesta, kunkin roolista ja tunteista. Puhuisimme miten nyt kannattaisi toimia, että tilanne olisi kaikille mahdollisimman hyvä.
Minun lapseni ovat empaattisia. Eikä meistä kukaan usko että maailmassa on musta ja valkoinen.
Ei, maailmassa on kyllä musta ja valkoinen, kaikki ei ole harmaan eri sävyjä. Eikä siinä ole mitään monimutkaista, eikä kiusatun oma vika, kun joku otetaan silmätikuksi ja kiusataan.
Sunulle ehkä asiat on näin yksinkertaisia. Hyvä vs paha. Valitettavasti maailma ei ole tällainen
Vierailija kirjoitti:
Kamala tyttö. Itse lähettäisin sisäoppilaitokseen ja vielä lisäksi tekemään vapaaehtoistyötä. Hyi!
Tässä on oikea empatian esimerkki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatuksen nimissä monet näköjään oikeuttavat ihan mitä tahansa. Jos aikuinen käyttäytyy huonosti muita kohtaan, on seuraus se että ihmiset kaikkoavat hänen läheltään, miksei tätä samaa sovelleta teineihin? Ei, vaan teiniltä viedään lisäksi TV, joka ei liity mitenkään asiaan?! Vanhemman vallan käyttöä, joka ei opeta muutakuin valehtelemaan vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun opettajana on pakko liputtaa selkeiden sääntöjen ja rajojen pitämisen puolesta. Keskustelu ja päähän silittely on muotia ja sitä kiusaajaa pitäisi ymmärtää ja sen kanssa pitäisi loputtomiin keskustella eikä mitään rangaistuksia voi tulla, kun muuten sille tulee paha mieli... Mutta koulumaailmassa ja todellisessa maailmassa ei voida joka asiasta keskustella ja vääntää ja ymmärtää. On olemassa sääntöjä, koulussa ja yhteiskunnassa, ja niitä ei rikota tai tulee seuraamus. Yksinkertaista.
Olen juuri joutunut palaaveeraamaan vanhemman kanssa, koska hänestä oli kohtuutonta, että olin moittinut hänen lastaan kaverin lippiksen heittämisestä roskikseen ja pakottanut hänet nostamaan kyseisen lippiksen roskiksesta ja ojentamaan sen takaisin omistajalle. Ei väliä, vaikka tapahtumalle oli silminnäkijöinä paitsi minä (olen ottanut lapsen silmätikuksi eikä minun sanaani voi luottaa) ja koko luokallinen muita teinejä (valehtelevat, koska hänen teininsä on uhri ja muut kiusaajia). Ei myöskään ole väliä sillä, että teini kertoi heittäneensä lippiksen roskikseen ihan vain huvikseen (painostin tämän tunnustuksen viattomasta lapsesta). Minun olisi pitänyt keskustella tämän teinin kanssa ja selvittää tapauksen taustat huolella ja ilmeisesti todeta näkökykyni virheelliseksi. Ei meillä koulussa ole oikeasti aikaa pohtia tuntitolkulla kuka teki, mitä teki ja miksi teki. Riittää, kun on nähty tilanne, kuultu tekijöitä ja pyydetty anteeksi siltä, jolle oli tehty vääryyttä ja jotenkin hyvitetty teko. Mutta se ei riitä. Kun se musta on saatava valkoiseksi tai ainakin osittain harmaaksi.
Te vanhemmat jotka niin haluatte keskustella ja vääntää ja kääntää näitä tapauksia: teidän helpot ja kohteliaat lapsenne ovat oikeasti kaksinaamaisia valehtelijoita, joiden röhkeyden te varmistatte peittelemällä kaikki teot ja oikeuttamalla ne. Kun ei ole kanttia tunnustaa, että lapsi on tehnyt väärin, niin sen jälkeen te opetatte sille lapselle, että saa tehdä väärin. Ja vika on aina muissa. Kyseisen palaverin äitikin totesi lopuksi, että vaikka teini olisikin tehnyt sen, mistä häntä syytin, niin vika on vain ja yksin minun, kun en estänyt häntä.
Viesti kuvastaa hyvin mitä ajattelet teineistä. Ehkä myös ihmisistä ylipäätään
Pidän teineistä ja ihmisistä, jotka ovat rehellisiä eivätkä yritä kääntää mustaa valkoiseksi tai ainakin harmaaksi, vaikka asia on täysin selvä eikä mitään kääntämistä pitäisi olla. Monet teinit osaavat olla hankalia, äkkipikaisia ja äryttäviä mutta tiukan paikan tullen kuitenkin aina rehellisiä. Kun on mokattu, asia myönnetään ja kärsitään se sääntöjen mukainen rangaistus (tai opettajan torut ja anteeksipyyntö uhrille). Sen sijaan teinien vanhemmat ovat haasteellisia, koska heille maailma ei ole eikä saa olla mustavalkoinen eikä näin ollen ole kiusaajaa eikä uhria vaan vain tilanteita, joita voi vääntää ja kääntää loputtomiin. Nämä vanhemmat antavat lapsilleen aivan vääränlaisen viestin. Yhteiskunnassa on säännöt ja niiden rikkomisesta seuraa rangaistus. On aivan sama, onko äidin mielestä teinin tarkoitus ollut toinen kuin kaupasta varastaminen, rangaistus siitä seuraa silti. On totta, että tilanteet eivät ole aina jompaakumpaa, mutta sääntöjen rikkomisesta seuraa silti aina jotain. Se olisi hyvä oppia jo ihan pienenä eikä vasta 15-vuotiaana poliisiautossa. Poliisi kun ei lievennä rangaistusta siksi, että teinillä on nyt vaikea vaihe tai kun naapurin teinikin varasti.
Eli näin:
teidän helpot ja kohteliaat lapsenne ovat oikeasti kaksinaamaisia valehtelijoita, joiden röhkeyden te varmistatte
Jos se helpottaa omaa omatuntoasi siitä että kasvatat lapsesi väärin, niin kuvittele vaan noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun opettajana on pakko liputtaa selkeiden sääntöjen ja rajojen pitämisen puolesta. Keskustelu ja päähän silittely on muotia ja sitä kiusaajaa pitäisi ymmärtää ja sen kanssa pitäisi loputtomiin keskustella eikä mitään rangaistuksia voi tulla, kun muuten sille tulee paha mieli... Mutta koulumaailmassa ja todellisessa maailmassa ei voida joka asiasta keskustella ja vääntää ja ymmärtää. On olemassa sääntöjä, koulussa ja yhteiskunnassa, ja niitä ei rikota tai tulee seuraamus. Yksinkertaista.
Olen juuri joutunut palaaveeraamaan vanhemman kanssa, koska hänestä oli kohtuutonta, että olin moittinut hänen lastaan kaverin lippiksen heittämisestä roskikseen ja pakottanut hänet nostamaan kyseisen lippiksen roskiksesta ja ojentamaan sen takaisin omistajalle. Ei väliä, vaikka tapahtumalle oli silminnäkijöinä paitsi minä (olen ottanut lapsen silmätikuksi eikä minun sanaani voi luottaa) ja koko luokallinen muita teinejä (valehtelevat, koska hänen teininsä on uhri ja muut kiusaajia). Ei myöskään ole väliä sillä, että teini kertoi heittäneensä lippiksen roskikseen ihan vain huvikseen (painostin tämän tunnustuksen viattomasta lapsesta). Minun olisi pitänyt keskustella tämän teinin kanssa ja selvittää tapauksen taustat huolella ja ilmeisesti todeta näkökykyni virheelliseksi. Ei meillä koulussa ole oikeasti aikaa pohtia tuntitolkulla kuka teki, mitä teki ja miksi teki. Riittää, kun on nähty tilanne, kuultu tekijöitä ja pyydetty anteeksi siltä, jolle oli tehty vääryyttä ja jotenkin hyvitetty teko. Mutta se ei riitä. Kun se musta on saatava valkoiseksi tai ainakin osittain harmaaksi.
Te vanhemmat jotka niin haluatte keskustella ja vääntää ja kääntää näitä tapauksia: teidän helpot ja kohteliaat lapsenne ovat oikeasti kaksinaamaisia valehtelijoita, joiden röhkeyden te varmistatte peittelemällä kaikki teot ja oikeuttamalla ne. Kun ei ole kanttia tunnustaa, että lapsi on tehnyt väärin, niin sen jälkeen te opetatte sille lapselle, että saa tehdä väärin. Ja vika on aina muissa. Kyseisen palaverin äitikin totesi lopuksi, että vaikka teini olisikin tehnyt sen, mistä häntä syytin, niin vika on vain ja yksin minun, kun en estänyt häntä.
Viesti kuvastaa hyvin mitä ajattelet teineistä. Ehkä myös ihmisistä ylipäätään
Pidän teineistä ja ihmisistä, jotka ovat rehellisiä eivätkä yritä kääntää mustaa valkoiseksi tai ainakin harmaaksi, vaikka asia on täysin selvä eikä mitään kääntämistä pitäisi olla. Monet teinit osaavat olla hankalia, äkkipikaisia ja äryttäviä mutta tiukan paikan tullen kuitenkin aina rehellisiä. Kun on mokattu, asia myönnetään ja kärsitään se sääntöjen mukainen rangaistus (tai opettajan torut ja anteeksipyyntö uhrille). Sen sijaan teinien vanhemmat ovat haasteellisia, koska heille maailma ei ole eikä saa olla mustavalkoinen eikä näin ollen ole kiusaajaa eikä uhria vaan vain tilanteita, joita voi vääntää ja kääntää loputtomiin. Nämä vanhemmat antavat lapsilleen aivan vääränlaisen viestin. Yhteiskunnassa on säännöt ja niiden rikkomisesta seuraa rangaistus. On aivan sama, onko äidin mielestä teinin tarkoitus ollut toinen kuin kaupasta varastaminen, rangaistus siitä seuraa silti. On totta, että tilanteet eivät ole aina jompaakumpaa, mutta sääntöjen rikkomisesta seuraa silti aina jotain. Se olisi hyvä oppia jo ihan pienenä eikä vasta 15-vuotiaana poliisiautossa. Poliisi kun ei lievennä rangaistusta siksi, että teinillä on nyt vaikea vaihe tai kun naapurin teinikin varasti.
Eli näin:
teidän helpot ja kohteliaat lapsenne ovat oikeasti kaksinaamaisia valehtelijoita, joiden röhkeyden te varmistatte
Jos se helpottaa omaa omatuntoasi siitä että kasvatat lapsesi väärin, niin kuvittele vaan noin.
Lainaus ihan omasta viestistäsi. Ei se muuksi muutu vaikka kuvittelisit minulle lapsia saati väärin kasvatettuja lapsia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tietenkin provo. Mutta jos meillä 15v ilmoitettaisiin kiusanneen jotakuta (tosin nämä tapaukset ovat paljon monimutkaisempia, sellaista ilmoitusta ei tulisi, vaan kuvaus jostain tapahtumista), keskustelisimme asiasta. Yleensä taustalla on monien vuosien historia. Voisimme puhua näistä, nykyisestä tilanteesta, kunkin roolista ja tunteista. Puhuisimme miten nyt kannattaisi toimia, että tilanne olisi kaikille mahdollisimman hyvä.
Minun lapseni ovat empaattisia. Eikä meistä kukaan usko että maailmassa on musta ja valkoinen.
Ei, maailmassa on kyllä musta ja valkoinen, kaikki ei ole harmaan eri sävyjä. Eikä siinä ole mitään monimutkaista, eikä kiusatun oma vika, kun joku otetaan silmätikuksi ja kiusataan.
Sunulle ehkä asiat on näin yksinkertaisia. Hyvä vs paha. Valitettavasti maailma ei ole tällainen
Ja kun sinun lapsesi tulee itkien koulusta kotiin ja kertoo, että häntä on kiusattu koulussa vuosia, niin sinä selität lapselle, että vika on myös sinussa eikä kiusaajia ole olemassa kuin mustavalkoisessa ajattelussa. Kuulostaa hyvältä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa näkyy, että jotkut vanhemmat ovat ymmärtäneet täysin väärin nykyisten lastenpsykiatrien kehotuksen olla rankaisematta lasta. Sillä tarkoitetaan väkivaltaa, kohtuuttomia ja asiaan liittymättömiä rangaistuksia. Vaikkapa lyömistä, nöyryyttämistä, vaatteiden viemistä, isoja ramgaistuksia mitättömistä jutuista (et pääse harrastukseen kun kaadoit maitolasin). Sen sijaan mikäli puhuminen pelkästään ei auta, niim lapselta saa ottaa esim puhelimen pois, jos käyttää sitä asiattomasti. Tai jos lapsi lyö sinua pesäpallomailalla, niin sen mailan saa ottaa pois. Mikä ihmeen pyhälehmä kännykästä on tullut, että vaikka teini ottaisi levittäisi sillä alastonkuvia luokkakaverista, niin puhelimeen ei saa koskea?!
No kyllä se aika kohtuutonta on viedä TV koska toinen halusi istua yksin omassa huoneessaan.
Eihän tytär edes istunut omassa huoneessa, vaan karkasi luvatta mäkkäriin, vaikka vanhemmat olivat kieltäneet ja pyytäneet ruokailemaan kotona. Ja vielä valmiiseen pöytåän.
Ihan pakko kysyä, miten ap. olisi pitänyt toimia tyttärensä kanssa? Muuta kuin päänsilittelyä.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatuksen nimissä monet näköjään oikeuttavat ihan mitä tahansa. Jos aikuinen käyttäytyy huonosti muita kohtaan, on seuraus se että ihmiset kaikkoavat hänen läheltään, miksei tätä samaa sovelleta teineihin? Ei, vaan teiniltä viedään lisäksi TV, joka ei liity mitenkään asiaan?! Vanhemman vallan käyttöä, joka ei opeta muutakuin valehtelemaan vanhemmille.
Jos luit ketjua, niin ap sanoi kyllä, että töllö lähti kun rikkoi kotiarestia, ei suostunut syömään niitä kotiruokia, vaan haki mäkkäriltä ruokaa ja sulkeutui sitten sinne töllöttämään. Että se telkku on ihan oma, erillinen episodinsa. Sinusta vissiin on ihan ok, että teini kipittää missä mielii, vaikka kotona on käsketty olemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa näkyy, että jotkut vanhemmat ovat ymmärtäneet täysin väärin nykyisten lastenpsykiatrien kehotuksen olla rankaisematta lasta. Sillä tarkoitetaan väkivaltaa, kohtuuttomia ja asiaan liittymättömiä rangaistuksia. Vaikkapa lyömistä, nöyryyttämistä, vaatteiden viemistä, isoja ramgaistuksia mitättömistä jutuista (et pääse harrastukseen kun kaadoit maitolasin). Sen sijaan mikäli puhuminen pelkästään ei auta, niim lapselta saa ottaa esim puhelimen pois, jos käyttää sitä asiattomasti. Tai jos lapsi lyö sinua pesäpallomailalla, niin sen mailan saa ottaa pois. Mikä ihmeen pyhälehmä kännykästä on tullut, että vaikka teini ottaisi levittäisi sillä alastonkuvia luokkakaverista, niin puhelimeen ei saa koskea?!
No kyllä se aika kohtuutonta on viedä TV koska toinen halusi istua yksin omassa huoneessaan.
Eihän tytär edes istunut omassa huoneessa, vaan karkasi luvatta mäkkäriin, vaikka vanhemmat olivat kieltäneet ja pyytäneet ruokailemaan kotona. Ja vielä valmiiseen pöytåän.
Ihan pakko kysyä, miten ap. olisi pitänyt toimia tyttärensä kanssa? Muuta kuin päänsilittelyä.
Ap kertoi että vei TV n koska tyttö ei suostunut puhumaan vaan halusi vaan istua omassa huoneessaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut rajusti kiusattu ja puuttuisin jämptisti molempiin jos lapsi kiusaa tai on kiusattu. Mutta tässä tapauksessa rangaistuskeinot ovat olleet jo liiallisia, se että läppärin ja kännykän lisäksi vietiin telkkarikin. Kaikki viihdyke laitteet! ja on myös kotiarestissa. Mitä teini nyt tekee, istuu vaan 4 seinän sisällä, tuijottaa seinää ja auttaa vanhempia kuorimaan perunoita? Mielestäni tarpeeks ois ollu jo rangaistusta siinä että takavarikoidaan läppäri, on kotiarestissa ja kännykän saa ainoastaan kouluun mukaan, tämä kirpaisisi jo tarpeeksi teiniä jolle on tärkeää pitää ystäviin yhteyttä. Minusta on vastuutonta laittaa lapsi kulkemaan koulumatkansa ilman puhelinta, mitä vaan voi tapahtua ja ei voi hälyttää apua!
Tuollasia ne teinit on, ihan p*rseestä. Meikataan, yritetään olla niin aikuista, mutta käytös on kuitenkin tuon tapaista! Teinillä on nyt tunnekuohu päällä, joten antaa hänen rauhoittua ja vasta sen jälkeen käydä järkevä keskustelu miksi ei saa kiusata ja mitä kiusaaminen aiheuttaa, itsemurhia, mielenterveysongelmia niin että kiusattu saattaa olla koko loppuelämänsä mielisairaalassa. Saa vähän kovistellakkin sanoa että minä en kasvattanut lapsestani idioottia, joten miksi käyttäydyt näin? ja anna olla viimeinen kerta kun teet näin, koska joka kerta kun teet näin niin seuraa tämä että läppäri lähtee takavarikkoon, kännykkä lähtee takavarikkoon ja kotiaresti napsahtaa päälle. Meillä ei käyttäydytä näin! ja anteeksi pyydät Tiinalta tai Pekalta.
Jatkan vielä että mitä teini tekee ylipäätään pankkikortilla? minusta riittää se pyytää vanhemmilta rahaa ja vanhemmat antaa kaikkeen tarpeelliseen rahan. Näin on helpompi myös valvoa että raha menee oikeasti siihen mihin pyysikin eikä esimerkiksi alkoholiin tai tupakkaan. Jos saa viikko rahan tai kuukausirahan tilille ja saa käyttää sen miten huvittaa niin helpompi se on noin käyttää alkoholiin ja tupakkaan, koska joka viikko tai kuukausi kilahtaa säännöllisesti tilille rahaa oli tarpeellisia menoja tai ei. Vanhemmilta kun pyytää rahan esimerkiksi uuteen huppariin niin vanhemmat voi pyytää että näytäppäs minkälaisen hupparin ostit ja jos ei ole hupparia näyttää niin raha on mennyt sillon johonkin muuhun ja alkaisi selvittely että mihin se on mennyt. Pesen kotona lasteni vaatteet joten tunnistaisin kyllä mikä on uusi vaate ja mikä ei.
18-vuotiaana on mielestäni vasta tarpeellista saada pankkikortti tai 16-vuotiaana jos aloittaa työt oppisopimuksella. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tietenkin provo. Mutta jos meillä 15v ilmoitettaisiin kiusanneen jotakuta (tosin nämä tapaukset ovat paljon monimutkaisempia, sellaista ilmoitusta ei tulisi, vaan kuvaus jostain tapahtumista), keskustelisimme asiasta. Yleensä taustalla on monien vuosien historia. Voisimme puhua näistä, nykyisestä tilanteesta, kunkin roolista ja tunteista. Puhuisimme miten nyt kannattaisi toimia, että tilanne olisi kaikille mahdollisimman hyvä.
Minun lapseni ovat empaattisia. Eikä meistä kukaan usko että maailmassa on musta ja valkoinen.
Ei, maailmassa on kyllä musta ja valkoinen, kaikki ei ole harmaan eri sävyjä. Eikä siinä ole mitään monimutkaista, eikä kiusatun oma vika, kun joku otetaan silmätikuksi ja kiusataan.
Sunulle ehkä asiat on näin yksinkertaisia. Hyvä vs paha. Valitettavasti maailma ei ole tällainen
Ja kun sinun lapsesi tulee itkien koulusta kotiin ja kertoo, että häntä on kiusattu koulussa vuosia, niin sinä selität lapselle, että vika on myös sinussa eikä kiusaajia ole olemassa kuin mustavalkoisessa ajattelussa. Kuulostaa hyvältä...
Ai nyt on jo vuosia kiusattu?
Tosiaan olen ollut myös kiusatun äiti. Meinasi ensin mennä tunteisiin aikalailla. Mutta onneksi meillä oli malttia selvittää asia niin ettei ketään nöyryytetty. Niin että on mahdollista elää jatkossakin...
Ei siitä sen enempää.
Olen itsekin ollut kiusattu. Olen ollut kiusaajan äiti. Tässäkään ei mitään hyvä paha adetelmaa saanut aikaan. Aika pitkä historia oli tuolla tyttöjoukolla. Ja edelleen ovat porukoissa.
En näe mitään hyötyä jakaa ihmisiä hyvä paha asetelmaan. Ihmiset on ihmisiä. Adioita tapahtuu. Ihmiset tekee vääriä asioita toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen tuntuu että sellaisilla ihmisillä joita ei ole kiusattu on täysin hukassa se, mitä se voi pahimmillaan olla.. lukekaapa huvikseen joitakin näitä poliisin julkaisemia whatsapp-viestiketjuja jne. " voisitko ****a tehdä itsarin, kaikki olis onnellisempia kun sua ei olis ". Tässäkin ollaan kovin huolissaan vaan kiusaajasta ja jopa epäillään, että olisikohan tässäkin kuitenkin se kiusattu edes vähän syyllinen.. Eka askel tilanteen ratkaisuun on oikeasti ymmärtää, millaisesta ja miten vakavasta asiasta oikeasti on kyse. Valitettavasti se epäluotettavin lähde on kyllä yleensä se kiusaava teini.
Tsemppiä ap, olispa kaikki vanhemmat kuin sinä
Miksi taustalla ei voisi olla joku selvittämätön riita. Asia pitää selvittää kokonaisuutena mistä kaikki on saanut alkunsa. Harvoin yksi on vain pelkästään hyvis ja toinen vain ainoastaan pahis.
Selvittämätön riita ei oikeuta kiusaamista. Jos on selvittämätön riita, niin se kuuluisi selvittää keskustelemalla, eikä kiusaamalla. Kiusaamiseen monesti liittyy se, että väärin keinoin ja toista alas painamalla yritetään saada itselle jotain vahvuuden tunnetta ja pönkittää omaa egoa ja asemaa. Usein kiusaaminen kohdistuu myös aika puolustuskyvyttömään lapseen, jolla on vähän tai ei ollenkaan ystäviä puolustamassa, tai jolla on muitakin ongelmia. Kiusaamisessa monesti myös hyökätään joukolla yhden ihmisen kimppuun. Yritätkö kenties kieltää tällaisen ongelman olemassaolon, ja syyllistää uhria?
Sanoinko, että vanha riita _oikeuttaisi_ kiusaamiseen? Tai sanoinko, että ä mikään oikeuttaa kiusaamiseen? Hyvänen aika ihmisten lukutaitoa. Vanha riita taustalla voi olla syy tulehtuneisiin väleihin, jotka ovat johtaneet kiusaamiseen. Uhri on voinut myös olla kiusaaja ja toisin päin. Siksi pitää puoluettomasti selvittää mitä on tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut rajusti kiusattu ja puuttuisin jämptisti molempiin jos lapsi kiusaa tai on kiusattu. Mutta tässä tapauksessa rangaistuskeinot ovat olleet jo liiallisia, se että läppärin ja kännykän lisäksi vietiin telkkarikin. Kaikki viihdyke laitteet! ja on myös kotiarestissa. Mitä teini nyt tekee, istuu vaan 4 seinän sisällä, tuijottaa seinää ja auttaa vanhempia kuorimaan perunoita? Mielestäni tarpeeks ois ollu jo rangaistusta siinä että takavarikoidaan läppäri, on kotiarestissa ja kännykän saa ainoastaan kouluun mukaan, tämä kirpaisisi jo tarpeeksi teiniä jolle on tärkeää pitää ystäviin yhteyttä. Minusta on vastuutonta laittaa lapsi kulkemaan koulumatkansa ilman puhelinta, mitä vaan voi tapahtua ja ei voi hälyttää apua!
Tuollasia ne teinit on, ihan p*rseestä. Meikataan, yritetään olla niin aikuista, mutta käytös on kuitenkin tuon tapaista! Teinillä on nyt tunnekuohu päällä, joten antaa hänen rauhoittua ja vasta sen jälkeen käydä järkevä keskustelu miksi ei saa kiusata ja mitä kiusaaminen aiheuttaa, itsemurhia, mielenterveysongelmia niin että kiusattu saattaa olla koko loppuelämänsä mielisairaalassa. Saa vähän kovistellakkin sanoa että minä en kasvattanut lapsestani idioottia, joten miksi käyttäydyt näin? ja anna olla viimeinen kerta kun teet näin, koska joka kerta kun teet näin niin seuraa tämä että läppäri lähtee takavarikkoon, kännykkä lähtee takavarikkoon ja kotiaresti napsahtaa päälle. Meillä ei käyttäydytä näin! ja anteeksi pyydät Tiinalta tai Pekalta.
Jatkan vielä että mitä teini tekee ylipäätään pankkikortilla? minusta riittää se pyytää vanhemmilta rahaa ja vanhemmat antaa kaikkeen tarpeelliseen rahan. Näin on helpompi myös valvoa että raha menee oikeasti siihen mihin pyysikin eikä esimerkiksi alkoholiin tai tupakkaan. Jos saa viikko rahan tai kuukausirahan tilille ja saa käyttää sen miten huvittaa niin helpompi se on noin käyttää alkoholiin ja tupakkaan, koska joka viikko tai kuukausi kilahtaa säännöllisesti tilille rahaa oli tarpeellisia menoja tai ei. Vanhemmilta kun pyytää rahan esimerkiksi uuteen huppariin niin vanhemmat voi pyytää että näytäppäs minkälaisen hupparin ostit ja jos ei ole hupparia näyttää niin raha on mennyt sillon johonkin muuhun ja alkaisi selvittely että mihin se on mennyt. Pesen kotona lasteni vaatteet joten tunnistaisin kyllä mikä on uusi vaate ja mikä ei.
18-vuotiaana on mielestäni vasta tarpeellista saada pankkikortti tai 16-vuotiaana jos aloittaa työt oppisopimuksella. :)
Kamala kyylä äiti. Kyllä olisi hävettänyt 15 vuotiaana esitellä perheelle niitä ekoja stringejä jotka kavereiden kanssa puoliksi vitsillä ostettiin ihan omilla rahoilla... jotain yksityisyyttä jo tuon ikäiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut rajusti kiusattu ja puuttuisin jämptisti molempiin jos lapsi kiusaa tai on kiusattu. Mutta tässä tapauksessa rangaistuskeinot ovat olleet jo liiallisia, se että läppärin ja kännykän lisäksi vietiin telkkarikin. Kaikki viihdyke laitteet! ja on myös kotiarestissa. Mitä teini nyt tekee, istuu vaan 4 seinän sisällä, tuijottaa seinää ja auttaa vanhempia kuorimaan perunoita? Mielestäni tarpeeks ois ollu jo rangaistusta siinä että takavarikoidaan läppäri, on kotiarestissa ja kännykän saa ainoastaan kouluun mukaan, tämä kirpaisisi jo tarpeeksi teiniä jolle on tärkeää pitää ystäviin yhteyttä. Minusta on vastuutonta laittaa lapsi kulkemaan koulumatkansa ilman puhelinta, mitä vaan voi tapahtua ja ei voi hälyttää apua!
Tuollasia ne teinit on, ihan p*rseestä. Meikataan, yritetään olla niin aikuista, mutta käytös on kuitenkin tuon tapaista! Teinillä on nyt tunnekuohu päällä, joten antaa hänen rauhoittua ja vasta sen jälkeen käydä järkevä keskustelu miksi ei saa kiusata ja mitä kiusaaminen aiheuttaa, itsemurhia, mielenterveysongelmia niin että kiusattu saattaa olla koko loppuelämänsä mielisairaalassa. Saa vähän kovistellakkin sanoa että minä en kasvattanut lapsestani idioottia, joten miksi käyttäydyt näin? ja anna olla viimeinen kerta kun teet näin, koska joka kerta kun teet näin niin seuraa tämä että läppäri lähtee takavarikkoon, kännykkä lähtee takavarikkoon ja kotiaresti napsahtaa päälle. Meillä ei käyttäydytä näin! ja anteeksi pyydät Tiinalta tai Pekalta.
Jatkan vielä että mitä teini tekee ylipäätään pankkikortilla? minusta riittää se pyytää vanhemmilta rahaa ja vanhemmat antaa kaikkeen tarpeelliseen rahan. Näin on helpompi myös valvoa että raha menee oikeasti siihen mihin pyysikin eikä esimerkiksi alkoholiin tai tupakkaan. Jos saa viikko rahan tai kuukausirahan tilille ja saa käyttää sen miten huvittaa niin helpompi se on noin käyttää alkoholiin ja tupakkaan, koska joka viikko tai kuukausi kilahtaa säännöllisesti tilille rahaa oli tarpeellisia menoja tai ei. Vanhemmilta kun pyytää rahan esimerkiksi uuteen huppariin niin vanhemmat voi pyytää että näytäppäs minkälaisen hupparin ostit ja jos ei ole hupparia näyttää niin raha on mennyt sillon johonkin muuhun ja alkaisi selvittely että mihin se on mennyt. Pesen kotona lasteni vaatteet joten tunnistaisin kyllä mikä on uusi vaate ja mikä ei.
18-vuotiaana on mielestäni vasta tarpeellista saada pankkikortti tai 16-vuotiaana jos aloittaa työt oppisopimuksella. :)
Tässäkin olen ihan eri linjoilla. Teinille tai jo alakoululaiselle on hyvä opettaa rahankäyttöä. Myös sitä ettei ole pakko käyttää kaikkea rahaa. Voi vaikka säästää. Ihan vihonviimeistä ellei opi tätä taitoa.
Meillä annetaan pieni kuukausiraha timille. Ja tilille kertyy rahaa. Teini tietää ettei kannata laittaa tiliään nollille ja osaa sitten saman kun alkaa enemmän tienata
Aivan. Tässä ketjussa on useita asiaan liittymättömiä rangaistuksia. Ihan silkasta rankaisunhalusta tehty. Ei mitään otan aseen pois tai estän tippumasta. Vaan halu on ollut yksiselitteisesti simä silmästä. Kosto. Ja tällainen on kasvatuksen laiminlyöntiä.