Lue keskustelun säännöt.
Tytär paljastui kiusaajaksi - nyt huutaa ja raivoaa
18.03.2019 |
Selvisi viime viikolla, että 15.v tyttäreni on muutaman muun tytön kanssa kiusannut luokkalaistaan tyttöä. On jätetty pois porukasta, piiloteltu kenkiä ja vaatteita, salakuvaamista jne. Tämä selvisi, kun opettaja otti yhteyttä ja tänään sitten iltapäivällä mennään selvittelemään tilannetta.
Itse olen hyvin pettynyt lapseen ja itseeni. Itse kun olen ollut koulukiusattu, niin olen yrittänyt kasvattaa lapsistani fiksuja ja muut huomioon ottavia. Tuntuu uskomattoman pahalta, että oma lapsi on kiusaaja.
Mutta perjantaina kun asia selvisi, keskustelimme isänsä kanssa tietysti ja yritettiin selvittää asiaa. Tytär selitti niitä perus, että "nokun muutkin" ja "emmä ollu ainoo", ihankun se olisi joku syy tai oikeutus. Tyttäreltä lähti sitten puhelin ja läppäri takavarikkoon. Isänsä vei vielä tv:nkin pois tyttären huoneesta. Ja siitähän sitten reimu repes, alkoi haukkuminen, sossuilla uhkailu, kiristäminen jne jos ei saa puhelinta takaisin. Isänsä otti tänään puhelimen ja läppärin mukaan töihinsä ja jättää sinne, koska tytär on yrittänyt penkoa kaikki kaapit ja etsiä. Nyt sitten haukkuu ja mököttää ja näyttää mieltään. Ei mm suostu syömään ja kävikin sitten lauantaina mäkkärissä (kotiarestista huolimatta). Otettiin sitten myös pankkikortti takavarikkoon. Huutaa, että kidutamme häntä ja viemme hänen oikeutensa, että hän tekee lastensuojeluilmoituksen.
Viimepäivät ovat olleet aika h*lvettiä ja tuntuu, etten tunne enää lastani. Rakastan häntä tietysti, mutta tuntuu niin pahalta katsoa, miten ilkeä hän on. Emme kasvattaneet hänestä itsekästä, ilkeää kiusaajaa, mikä hän nyt kuitenkin on. En oikein tiedä miten olla. Pelottaa oikein miten iltapäivä menee.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä, kirjoitan tunnekouhun vallassa, pakko avautua.
Kommentit (853)
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Tyttäreni kiusaamisesta on selvät todisteet. Hän on itse vastuussa teoistaan, mutta me olemme vastuussa tyttärestämme. Minun ja hänen isänsä tehtävänä on ensisijaisesti saada kiusaaminen loppumaan ja saada selvitettyä syy miksi tyttäremme on kiusannut, jotta voimme auttaa häntä ja selvittää tilanne kunnolla. Yritämme edelleen hyvällä ja rauhassa puhua tyttäremme kanssa, kertaakaan emme ole korottaneet ääntä tai syytelleet. Olemme kertoneet tyttärelle, että hänen kiusaamisestaan on näyttöä, että tänään sitten mennään yhdessä koululle selvittämään. Varasin myös tyttärelle ajan nuorisopsykologille.
Meillä ei lapset sanele sääntöjä ja kyllä, meillä on myös rangaistuksia tai seurauksia. Me emme kysele lapsilta, mikä heidän mielestään olisi sopiva rangaistus, se on meidän vanhempien tehtävä. Meillä on rajoja ja rakkautta. Tottakai, ensi sijaisesti asioista puhutaan rauhassa ja selvitetään. Sitten saatetaan miettiä sopiva rangaistus/seuraus, jos sellainen on tarpeen, mutta me vanhemmat mietitään ja päätetään se.
Ap
Eli te vaan jyräätte lapsenne ja käskette vaan tehdä näin ja näin ja jos ette tottele, niin saatte rangaistuksen. Todella mukavaa varmaan lapsilla. En yhtää ihmettele että lapsenne reagoi noin kun vanhemmat on kauheita tyranneja ja lapsia ei edes kuunnella. kannattaiskohan vaan katsoa peiliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta tai ei, mutta niin nykypäivää. Nuoret tietää oikeutensa ja suorastaan kiristävät vanhempia. Ei kannata lähtee siihen mukaan. Suosittelen antamaan teinille numeron, niin voi soittaa itse sinne sossuun. Tsiisus, kun nykynuoret ei tajua miten ne pilaa elämänsä, ihan sillä ettei viitti käyttäytyä tai kunnioita ketään tai mitään. Lastensuojelulaitoksissa ne kännykät lähtee melko helposti ja säännöt on aikamoisia, et sinne vaan, tosi kivoja paikkoja. Hitsit, ite oon lapsuuden asunut sijaisperheessä ja no hyvä perhe oli, mut niinkun ei se luksusta aina ole. Tässä tapauksessa sossu kävis lasu ilmotuksen jälkeen kotonanne ja olis silleen jaahas hyvä vanhemmat ihan oikein toimittu, vanhemmat laatii säännöt ei lapset. Kenen nimissä se kännykkä ja läppäri on, kuka ostanut? tuskin lapsi, et ei oo lapsen omaisuutta joten niin vaan saa kuule ne pois ottaa. Näyttäkää että tiedätte enempi ja ootte fiksumpia kun uhoava teini. Ois vanhempien korkee aika herätä tähän todellisuuteen ja oikeesti puuttua jälkikasvun tekemisiin. Liian moni taputtaa vaan päätä et ei se mitään. Hyvä kun puututte. Silleen seuraukset pitää kestää, jos kiusaa niin ihan oikein, että joutuu miettimään tekemisiään. Kokee varmana noloksi mennä pyytämään anteeksi tai keskustelemaan joutuessaan, mutta pikkasen pientä siihen verrattuna mitä kiusattu on joutunut kokemaan.
HALLELUJAA!!!! 10 pistettä!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uhmaikäinen lyö teitä lelullaan kielloista ja keskustelusta huolimatta, niin ettekö muka ota lelua jäähylle? Annatte vaan lapsen jatkaa lyömistä ja kerrotte miten vanhempaa sattuu ja ei saisi lyödä?
Tottakai kerron että minua sattuu ja ei saa lyödä. Meidän kolmevuotias lopettaa lyömisen siihen.
Jos ei lopettaisi, niin mitä tekisit? Aika tyypillinen uhmaikäinen lyö ja nauraa päälle. Miten toimisit?
Kertoisin ettei leluja ole tarkoitettu lyömiseen vaan leikkimiseen ja jos hän aikoo lyödä sillä, hän ei voi leikkiä kyseisellä lelulla. Looginen seuraus. Mutta kuten sanoin, minun lapseni lopettaa lyömisen kun kerron että hän satuttaa minua. Se että sinun lapsesi vain nauraa sinulle kertoo jo jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Tyttäreni kiusaamisesta on selvät todisteet. Hän on itse vastuussa teoistaan, mutta me olemme vastuussa tyttärestämme. Minun ja hänen isänsä tehtävänä on ensisijaisesti saada kiusaaminen loppumaan ja saada selvitettyä syy miksi tyttäremme on kiusannut, jotta voimme auttaa häntä ja selvittää tilanne kunnolla. Yritämme edelleen hyvällä ja rauhassa puhua tyttäremme kanssa, kertaakaan emme ole korottaneet ääntä tai syytelleet. Olemme kertoneet tyttärelle, että hänen kiusaamisestaan on näyttöä, että tänään sitten mennään yhdessä koululle selvittämään. Varasin myös tyttärelle ajan nuorisopsykologille.
Meillä ei lapset sanele sääntöjä ja kyllä, meillä on myös rangaistuksia tai seurauksia. Me emme kysele lapsilta, mikä heidän mielestään olisi sopiva rangaistus, se on meidän vanhempien tehtävä. Meillä on rajoja ja rakkautta. Tottakai, ensi sijaisesti asioista puhutaan rauhassa ja selvitetään. Sitten saatetaan miettiä sopiva rangaistus/seuraus, jos sellainen on tarpeen, mutta me vanhemmat mietitään ja päätetään se.
Ap
Eli te vaan jyräätte lapsenne ja käskette vaan tehdä näin ja näin ja jos ette tottele, niin saatte rangaistuksen. Todella mukavaa varmaan lapsilla. En yhtää ihmettele että lapsenne reagoi noin kun vanhemmat on kauheita tyranneja ja lapsia ei edes kuunnella. kannattaiskohan vaan katsoa peiliin?
Ei aina kuule pidäkään olla mukavaa. Elämä on aika raadollista. Hyvä oppia se jo nuorena ettei tarvi itkeä vanhana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uhmaikäinen lyö teitä lelullaan kielloista ja keskustelusta huolimatta, niin ettekö muka ota lelua jäähylle? Annatte vaan lapsen jatkaa lyömistä ja kerrotte miten vanhempaa sattuu ja ei saisi lyödä?
Tottakai kerron että minua sattuu ja ei saa lyödä. Meidän kolmevuotias lopettaa lyömisen siihen.
Jos ei lopettaisi, niin mitä tekisit? Aika tyypillinen uhmaikäinen lyö ja nauraa päälle. Miten toimisit?
Kertoisin ettei leluja ole tarkoitettu lyömiseen vaan leikkimiseen ja jos hän aikoo lyödä sillä, hän ei voi leikkiä kyseisellä lelulla. Looginen seuraus. Mutta kuten sanoin, minun lapseni lopettaa lyömisen kun kerron että hän satuttaa minua. Se että sinun lapsesi vain nauraa sinulle kertoo jo jotain.
älä jeesustele
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti, eikö kukaan teistä lässytyksen kannattajista ole joutunut tekemisiin teinin kanssa joka kilahtaa ja huutaa solvauksia jo siitä jos hänelle sanoo "huomenta"?
Miten sellaisen kanssa keskustelee mistään isoista asioista rauhallisesti ja selittäen/kuunnellen kuin toiselta tulee pelkkää huutoa ja v-sanaa ja valitusta siitä kuinka häntä ei ymmärretä ja häntä kiusataan (jos esim odotetaan osallistuvan kotitöihin kuten ennenkin)?
Ja siihen asti on ollut kiltti kultainen hyvin kasvatettu lapsi jonka kotona ei kiroilla eikä nimitellä muita.
Minulla on tälkaiset kiltit lapset. Kun tuli se myrsky, osasin astua askeleen taaksepäin. En niissä kotitöissäkään nipota. Teini saa elää sotkussa. Jotkut asiat on silti aina toiminut. Voi luottaa, ettei hölmöile. Koulu toimii. On kavereita. Ei ole kiusaamista
Voin myös luottaa että meillä on keskusteluyhteys
Jep. En myöskään ymmärrä tuota että _pakotetaan_ teini esimerkiksi siivoamaan huoneensa. Halutaan että teini alistuu aikuisen vallan alla. Mitä hyvää tuosta seuraa? Meillä saa siivota tai olla siivoamatta, en puutu siihen sen enempää. Jos siivoaa, saa kuukausirahan koska on sovittu niin ja jos ei siivoa sitä ei saa. Jokainen voisitte valita mitä tekee, loogiset seuraukset. Ikinä ei tarvitse tapella siivoamisesta.
Miksi puhutte oman huoneen siivoamisesta? Kotona on muitakin tiloja kuin teinin oma huone. Miksi yhteisten tilojen ylläpito yhtäkkiä on kaikkien muiden paitsi sen teinin harteilla, onko tosiaan esim roskien vientikin liikaa "vaadittu"? Ei se ole mikään hotelli vaan kaikkien yhteinen koti, sen viihtyisänä pitäminen ei ole yksin äidin vastuulla.
Hienoa jos keskusteluyhteys säilyy lpi myrskyisän murrosiän, kaikilla ei säily mutta palautuu myöhemmin vaikka lapsen ei anneta olla tyranni.
Sinulla ja teinilläsi on selvästi jo asetelma jossa olette eri puolilla jos joudut vaatimaan häneltä esim roskien vientiä. Kodissa jossa kaikkia kunnioitetaan ja ollaan samalla puolella, jokainen tekee osansa koska haluaa tehdä ja helpottaa toisten taakkaa, eletään yhdessä ja työskennellään yhteisen hyvän eteen, jokainen niille resursseilla mitä hänellä on käytettävissään. Tietenkään ei ole realistista odottaa että teini toimii niinkuin aikuinen toimii, teini toimii niinkuin teini toimii, mutta muut kunnioittaen ja huomioiden.
Taas puhuu sellainen jolla ei ole kokemusta oikeasti hankalaksi muuttuneesta teinistä, helppo syytellä vanhempia että eivät ole osanneet luoda turvallista ja toisia kunnioittavaa perhettä.
Mutta pitäkää mustavalkoisena pysynyt maailmankuvanne jos ette muuhun kykene.
Mikäli kyseessä on normaali teini / ihminen niin hän reagoi käytöksellään ympäristöönsä. Jos se on mustavalkoista niin okei, toimii kuitenkin meillä.
Koulumaailma on edelleen raaka, kiusaa tai tule kiusatuksi, ellet liittoudu.
Ongelma on aina syvemmällä oppilaitoksen rakenteissa ja johtamiskulttuurissa jossa oppilaiden o gelmia ei muka tiedosteta eikä puututa. Tyhmän rehtorin koulussa kiusataan eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnitteluni teille tästä toiminnasta.
Vaikka sydäntänne raastaakin nämä takavarikoinnit ym. lapsen " tuskan" näkeminen, niin todellista rakkautta on se, että todella yritätte ohjata( vaikka sitten näillä vanhoilla kiristys/uhkailu/ lahjonta keinoilla) mutta että jämäkästi puutuitte tilanteeseen.
Salaa lapsenne kunnioittaa teitä ja vielä enemmän sitten, kun aikuisena huomaa, miten reilu hänestä on tullut, kun välittävät vanhemmat ohjasivat oikealle tielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti, eikö kukaan teistä lässytyksen kannattajista ole joutunut tekemisiin teinin kanssa joka kilahtaa ja huutaa solvauksia jo siitä jos hänelle sanoo "huomenta"?
Miten sellaisen kanssa keskustelee mistään isoista asioista rauhallisesti ja selittäen/kuunnellen kuin toiselta tulee pelkkää huutoa ja v-sanaa ja valitusta siitä kuinka häntä ei ymmärretä ja häntä kiusataan (jos esim odotetaan osallistuvan kotitöihin kuten ennenkin)?
Ja siihen asti on ollut kiltti kultainen hyvin kasvatettu lapsi jonka kotona ei kiroilla eikä nimitellä muita.
Minulla on tälkaiset kiltit lapset. Kun tuli se myrsky, osasin astua askeleen taaksepäin. En niissä kotitöissäkään nipota. Teini saa elää sotkussa. Jotkut asiat on silti aina toiminut. Voi luottaa, ettei hölmöile. Koulu toimii. On kavereita. Ei ole kiusaamista
Voin myös luottaa että meillä on keskusteluyhteys
Jep. En myöskään ymmärrä tuota että _pakotetaan_ teini esimerkiksi siivoamaan huoneensa. Halutaan että teini alistuu aikuisen vallan alla. Mitä hyvää tuosta seuraa? Meillä saa siivota tai olla siivoamatta, en puutu siihen sen enempää. Jos siivoaa, saa kuukausirahan koska on sovittu niin ja jos ei siivoa sitä ei saa. Jokainen voisitte valita mitä tekee, loogiset seuraukset. Ikinä ei tarvitse tapella siivoamisesta.
Miksi puhutte oman huoneen siivoamisesta? Kotona on muitakin tiloja kuin teinin oma huone. Miksi yhteisten tilojen ylläpito yhtäkkiä on kaikkien muiden paitsi sen teinin harteilla, onko tosiaan esim roskien vientikin liikaa "vaadittu"? Ei se ole mikään hotelli vaan kaikkien yhteinen koti, sen viihtyisänä pitäminen ei ole yksin äidin vastuulla.
Hienoa jos keskusteluyhteys säilyy lpi myrskyisän murrosiän, kaikilla ei säily mutta palautuu myöhemmin vaikka lapsen ei anneta olla tyranni.
Sinulla ja teinilläsi on selvästi jo asetelma jossa olette eri puolilla jos joudut vaatimaan häneltä esim roskien vientiä. Kodissa jossa kaikkia kunnioitetaan ja ollaan samalla puolella, jokainen tekee osansa koska haluaa tehdä ja helpottaa toisten taakkaa, eletään yhdessä ja työskennellään yhteisen hyvän eteen, jokainen niille resursseilla mitä hänellä on käytettävissään. Tietenkään ei ole realistista odottaa että teini toimii niinkuin aikuinen toimii, teini toimii niinkuin teini toimii, mutta muut kunnioittaen ja huomioiden.
Olisiko hieman ylitunnollinen lapsi, jos teininäkin osaa jo ajatella perheen etua ja vie roskia ja siivoaa pyytämättä (yleisiä tiloja)? Väittäisin, että suurinta osaa teineistä pitää pyytää tekemään osansa ja se tehdään hieman pitkin hampain (kuuluu ikään eikä vastakkainasetteluun).
Minä olin hirmu kiltti murrosikäinen josta ei koskaan ollut mitään harmia kenellekään, kotona olin varsinainen tuhkimo kun vanhempi sisareni draamaili ja vei kaiken huomion ja jonka kanssa keskusteltiin keskustelemasta päästyäkin, minun kanssa ei tarvinnut kun olin niin helppo.
Sitten minusta tuli kiltti aikuinen joka aina teki mitä muut tarvitsivat.
Ihmettelin teininä mikä minua vaivasi, myöhemmin tajusin että olin valtavan ahdistunut.
Nuorena aikuisena olin niin ahdistunut ja katkera että kärsin mielenterveysongelmista ja alemmuudentunteesta edelleen.
Ei se kiltteys ja tottelevaisuus aina ole merkki hyvästä. Nuoren pitää saada elää murrosikänsä ja joskus sen ikuisen keskustelun ja nuorelle alistumisen sijaan pitää ottaa jämäkämmät keinot/ulkopuolinen apu vastaan.
Ja huomata jos perheessä on muitakin lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukas lapsen sitten on kasvattanut?
Mehän hänet olemme isänsä kanssa. Olemme kuitenkin yrittäneet opettaa hyviä arvoja, käytöstapoja jne. Lapsena tyttö olikin oikein enkeli, mutta murrosiässä tullut ilkeä ja itsekeskeinen.
Muilla lapsilla ei ole ollut samanlaisia ongelmia. Olen yrittänyt keskustella tyttären kanssa, että onko hänellä itsellään paha olo, haluaako puhua esim ammattilaiselle. Yrittänyt selittää ja puhua, että ymmärtääkö hän miten väärin hän on tehnyt ja miltä hänestä tuntuisi, jos hän itse kokisi samaa. Mutta en saa mitään yhteyttä, vaan haukkuja ja haistattelua.
Ap
Mitä tekemistä kännykän, tv:n ja läppärin viemisellä on hyvien käytöstapojen ja toisten huomioonottamisen edistämisen kanssa?
Sillä opetetaan, että teoilla on aina seurauksensa, joko hyvässä tai pahassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Tyttäreni kiusaamisesta on selvät todisteet. Hän on itse vastuussa teoistaan, mutta me olemme vastuussa tyttärestämme. Minun ja hänen isänsä tehtävänä on ensisijaisesti saada kiusaaminen loppumaan ja saada selvitettyä syy miksi tyttäremme on kiusannut, jotta voimme auttaa häntä ja selvittää tilanne kunnolla. Yritämme edelleen hyvällä ja rauhassa puhua tyttäremme kanssa, kertaakaan emme ole korottaneet ääntä tai syytelleet. Olemme kertoneet tyttärelle, että hänen kiusaamisestaan on näyttöä, että tänään sitten mennään yhdessä koululle selvittämään. Varasin myös tyttärelle ajan nuorisopsykologille.
Meillä ei lapset sanele sääntöjä ja kyllä, meillä on myös rangaistuksia tai seurauksia. Me emme kysele lapsilta, mikä heidän mielestään olisi sopiva rangaistus, se on meidän vanhempien tehtävä. Meillä on rajoja ja rakkautta. Tottakai, ensi sijaisesti asioista puhutaan rauhassa ja selvitetään. Sitten saatetaan miettiä sopiva rangaistus/seuraus, jos sellainen on tarpeen, mutta me vanhemmat mietitään ja päätetään se.
Ap
Eli te vaan jyräätte lapsenne ja käskette vaan tehdä näin ja näin ja jos ette tottele, niin saatte rangaistuksen. Todella mukavaa varmaan lapsilla. En yhtää ihmettele että lapsenne reagoi noin kun vanhemmat on kauheita tyranneja ja lapsia ei edes kuunnella. kannattaiskohan vaan katsoa peiliin?
Eli siis sinä kysyt lapsiltasi aina, että mikä heille kävisi ja he saavat tietysti tehdä ja käyttäytyä miten haluavat? Aaa okei joo.
Minä olen kyllä elänyt siinä uskossa, että vanhemmat määräävät ne säännöt, eikä lapset. Meillä kyllä kuunnellaan jokaisen lapsen mielipidettä asiasta tai iästä riippumatta, mutta me vanhemmat teemme päätökset. On ollut mm tilanteita, kun vanhempi poika halusi nuorempana jäädä viikonlopuksi kotiin kun olimme lähdössä mökille. Keskustelimme asiasta, mutta hänen isänsä kanssa me kuitenkin silloin päätimme, että hän lähtee mukaan, emmekä antaneet lapsen itse päättää ja tehdä mitä hän haluaa. Sitten kun lapset ovat 18 vuotiaita, sitten he voivat tehdä mitä itse haluavat, mutta ennen sitä me kyllä teemme ratkaisut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti, eikö kukaan teistä lässytyksen kannattajista ole joutunut tekemisiin teinin kanssa joka kilahtaa ja huutaa solvauksia jo siitä jos hänelle sanoo "huomenta"?
Miten sellaisen kanssa keskustelee mistään isoista asioista rauhallisesti ja selittäen/kuunnellen kuin toiselta tulee pelkkää huutoa ja v-sanaa ja valitusta siitä kuinka häntä ei ymmärretä ja häntä kiusataan (jos esim odotetaan osallistuvan kotitöihin kuten ennenkin)?
Ja siihen asti on ollut kiltti kultainen hyvin kasvatettu lapsi jonka kotona ei kiroilla eikä nimitellä muita.
Minulla on tälkaiset kiltit lapset. Kun tuli se myrsky, osasin astua askeleen taaksepäin. En niissä kotitöissäkään nipota. Teini saa elää sotkussa. Jotkut asiat on silti aina toiminut. Voi luottaa, ettei hölmöile. Koulu toimii. On kavereita. Ei ole kiusaamista
Voin myös luottaa että meillä on keskusteluyhteys
Jep. En myöskään ymmärrä tuota että _pakotetaan_ teini esimerkiksi siivoamaan huoneensa. Halutaan että teini alistuu aikuisen vallan alla. Mitä hyvää tuosta seuraa? Meillä saa siivota tai olla siivoamatta, en puutu siihen sen enempää. Jos siivoaa, saa kuukausirahan koska on sovittu niin ja jos ei siivoa sitä ei saa. Jokainen voisitte valita mitä tekee, loogiset seuraukset. Ikinä ei tarvitse tapella siivoamisesta.
Miksi puhutte oman huoneen siivoamisesta? Kotona on muitakin tiloja kuin teinin oma huone. Miksi yhteisten tilojen ylläpito yhtäkkiä on kaikkien muiden paitsi sen teinin harteilla, onko tosiaan esim roskien vientikin liikaa "vaadittu"? Ei se ole mikään hotelli vaan kaikkien yhteinen koti, sen viihtyisänä pitäminen ei ole yksin äidin vastuulla.
Hienoa jos keskusteluyhteys säilyy lpi myrskyisän murrosiän, kaikilla ei säily mutta palautuu myöhemmin vaikka lapsen ei anneta olla tyranni.
Sinulla ja teinilläsi on selvästi jo asetelma jossa olette eri puolilla jos joudut vaatimaan häneltä esim roskien vientiä. Kodissa jossa kaikkia kunnioitetaan ja ollaan samalla puolella, jokainen tekee osansa koska haluaa tehdä ja helpottaa toisten taakkaa, eletään yhdessä ja työskennellään yhteisen hyvän eteen, jokainen niille resursseilla mitä hänellä on käytettävissään. Tietenkään ei ole realistista odottaa että teini toimii niinkuin aikuinen toimii, teini toimii niinkuin teini toimii, mutta muut kunnioittaen ja huomioiden.
Taas puhuu sellainen jolla ei ole kokemusta oikeasti hankalaksi muuttuneesta teinistä, helppo syytellä vanhempia että eivät ole osanneet luoda turvallista ja toisia kunnioittavaa perhettä.
Mutta pitäkää mustavalkoisena pysynyt maailmankuvanne jos ette muuhun kykene.
Mikäli kyseessä on normaali teini / ihminen niin hän reagoi käytöksellään ympäristöönsä. Jos se on mustavalkoista niin okei, toimii kuitenkin meillä.
Missä ihmeen tynnyrissä elät? Jos et tunne yhtään perhettä jossa asiat eivät mene (hyvästä ympäristöstä huolimatta) noin hyvin niin etkö edes lue mitään tutkimuksia/kirjoja aiheesta?
Kyllä niitä menkkoja verenpisareineen ilmestyy kun paljastuu vaikka kinuskinkin häirinnät parturikolossa miesasiakkaalle, anta kuvan häiriintyneestä teinistä/ kakarasta "nussimisongelmineen" joita virankin puolesta sitten joudutaan käsittelemään.
Häirinnänpoisto saa sitten lisää aikaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Tyttäreni kiusaamisesta on selvät todisteet. Hän on itse vastuussa teoistaan, mutta me olemme vastuussa tyttärestämme. Minun ja hänen isänsä tehtävänä on ensisijaisesti saada kiusaaminen loppumaan ja saada selvitettyä syy miksi tyttäremme on kiusannut, jotta voimme auttaa häntä ja selvittää tilanne kunnolla. Yritämme edelleen hyvällä ja rauhassa puhua tyttäremme kanssa, kertaakaan emme ole korottaneet ääntä tai syytelleet. Olemme kertoneet tyttärelle, että hänen kiusaamisestaan on näyttöä, että tänään sitten mennään yhdessä koululle selvittämään. Varasin myös tyttärelle ajan nuorisopsykologille.
Meillä ei lapset sanele sääntöjä ja kyllä, meillä on myös rangaistuksia tai seurauksia. Me emme kysele lapsilta, mikä heidän mielestään olisi sopiva rangaistus, se on meidän vanhempien tehtävä. Meillä on rajoja ja rakkautta. Tottakai, ensi sijaisesti asioista puhutaan rauhassa ja selvitetään. Sitten saatetaan miettiä sopiva rangaistus/seuraus, jos sellainen on tarpeen, mutta me vanhemmat mietitään ja päätetään se.
Ap
Eli te vaan jyräätte lapsenne ja käskette vaan tehdä näin ja näin ja jos ette tottele, niin saatte rangaistuksen. Todella mukavaa varmaan lapsilla. En yhtää ihmettele että lapsenne reagoi noin kun vanhemmat on kauheita tyranneja ja lapsia ei edes kuunnella. kannattaiskohan vaan katsoa peiliin?
Lapsesi salakuvaa kännykällä kiusaamistarkoituksessa, sinä menet lempeästi esiliina ylläsi ja pullapitko kainalossa jututtamaan lasta, että miksi sinä kultapieni näin toimit? Lapsi käskee sinun suksia vaapukkaan eikä näe itsessään vikaa. Otatko salakuvaamisvälineen pois, kunnes ymmärtää vastuunsa vai ostatko lapselle uuden iphonen paremmalla kameralla keskustelun avaukseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti, eikö kukaan teistä lässytyksen kannattajista ole joutunut tekemisiin teinin kanssa joka kilahtaa ja huutaa solvauksia jo siitä jos hänelle sanoo "huomenta"?
Miten sellaisen kanssa keskustelee mistään isoista asioista rauhallisesti ja selittäen/kuunnellen kuin toiselta tulee pelkkää huutoa ja v-sanaa ja valitusta siitä kuinka häntä ei ymmärretä ja häntä kiusataan (jos esim odotetaan osallistuvan kotitöihin kuten ennenkin)?
Ja siihen asti on ollut kiltti kultainen hyvin kasvatettu lapsi jonka kotona ei kiroilla eikä nimitellä muita.
Minulla on tälkaiset kiltit lapset. Kun tuli se myrsky, osasin astua askeleen taaksepäin. En niissä kotitöissäkään nipota. Teini saa elää sotkussa. Jotkut asiat on silti aina toiminut. Voi luottaa, ettei hölmöile. Koulu toimii. On kavereita. Ei ole kiusaamista
Voin myös luottaa että meillä on keskusteluyhteys
Jep. En myöskään ymmärrä tuota että _pakotetaan_ teini esimerkiksi siivoamaan huoneensa. Halutaan että teini alistuu aikuisen vallan alla. Mitä hyvää tuosta seuraa? Meillä saa siivota tai olla siivoamatta, en puutu siihen sen enempää. Jos siivoaa, saa kuukausirahan koska on sovittu niin ja jos ei siivoa sitä ei saa. Jokainen voisitte valita mitä tekee, loogiset seuraukset. Ikinä ei tarvitse tapella siivoamisesta.
Miksi puhutte oman huoneen siivoamisesta? Kotona on muitakin tiloja kuin teinin oma huone. Miksi yhteisten tilojen ylläpito yhtäkkiä on kaikkien muiden paitsi sen teinin harteilla, onko tosiaan esim roskien vientikin liikaa "vaadittu"? Ei se ole mikään hotelli vaan kaikkien yhteinen koti, sen viihtyisänä pitäminen ei ole yksin äidin vastuulla.
Hienoa jos keskusteluyhteys säilyy lpi myrskyisän murrosiän, kaikilla ei säily mutta palautuu myöhemmin vaikka lapsen ei anneta olla tyranni.
Sinulla ja teinilläsi on selvästi jo asetelma jossa olette eri puolilla jos joudut vaatimaan häneltä esim roskien vientiä. Kodissa jossa kaikkia kunnioitetaan ja ollaan samalla puolella, jokainen tekee osansa koska haluaa tehdä ja helpottaa toisten taakkaa, eletään yhdessä ja työskennellään yhteisen hyvän eteen, jokainen niille resursseilla mitä hänellä on käytettävissään. Tietenkään ei ole realistista odottaa että teini toimii niinkuin aikuinen toimii, teini toimii niinkuin teini toimii, mutta muut kunnioittaen ja huomioiden.
Taas puhuu sellainen jolla ei ole kokemusta oikeasti hankalaksi muuttuneesta teinistä, helppo syytellä vanhempia että eivät ole osanneet luoda turvallista ja toisia kunnioittavaa perhettä.
Mutta pitäkää mustavalkoisena pysynyt maailmankuvanne jos ette muuhun kykene.
Mikäli kyseessä on normaali teini / ihminen niin hän reagoi käytöksellään ympäristöönsä. Jos se on mustavalkoista niin okei, toimii kuitenkin meillä.
Missä ihmeen tynnyrissä elät? Jos et tunne yhtään perhettä jossa asiat eivät mene (hyvästä ympäristöstä huolimatta) noin hyvin niin etkö edes lue mitään tutkimuksia/kirjoja aiheesta?
Hyvä ympäristö on vähän kaksipiippuinen juttu. Sinusta ankarat rangaistukset ja aktoriteetti on sitä ja minusta taas ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Tyttäreni kiusaamisesta on selvät todisteet. Hän on itse vastuussa teoistaan, mutta me olemme vastuussa tyttärestämme. Minun ja hänen isänsä tehtävänä on ensisijaisesti saada kiusaaminen loppumaan ja saada selvitettyä syy miksi tyttäremme on kiusannut, jotta voimme auttaa häntä ja selvittää tilanne kunnolla. Yritämme edelleen hyvällä ja rauhassa puhua tyttäremme kanssa, kertaakaan emme ole korottaneet ääntä tai syytelleet. Olemme kertoneet tyttärelle, että hänen kiusaamisestaan on näyttöä, että tänään sitten mennään yhdessä koululle selvittämään. Varasin myös tyttärelle ajan nuorisopsykologille.
Meillä ei lapset sanele sääntöjä ja kyllä, meillä on myös rangaistuksia tai seurauksia. Me emme kysele lapsilta, mikä heidän mielestään olisi sopiva rangaistus, se on meidän vanhempien tehtävä. Meillä on rajoja ja rakkautta. Tottakai, ensi sijaisesti asioista puhutaan rauhassa ja selvitetään. Sitten saatetaan miettiä sopiva rangaistus/seuraus, jos sellainen on tarpeen, mutta me vanhemmat mietitään ja päätetään se.
Ap
Eli te vaan jyräätte lapsenne ja käskette vaan tehdä näin ja näin ja jos ette tottele, niin saatte rangaistuksen. Todella mukavaa varmaan lapsilla. En yhtää ihmettele että lapsenne reagoi noin kun vanhemmat on kauheita tyranneja ja lapsia ei edes kuunnella. kannattaiskohan vaan katsoa peiliin?
Eli siis sinä kysyt lapsiltasi aina, että mikä heille kävisi ja he saavat tietysti tehdä ja käyttäytyä miten haluavat? Aaa okei joo.
Minä olen kyllä elänyt siinä uskossa, että vanhemmat määräävät ne säännöt, eikä lapset. Meillä kyllä kuunnellaan jokaisen lapsen mielipidettä asiasta tai iästä riippumatta, mutta me vanhemmat teemme päätökset. On ollut mm tilanteita, kun vanhempi poika halusi nuorempana jäädä viikonlopuksi kotiin kun olimme lähdössä mökille. Keskustelimme asiasta, mutta hänen isänsä kanssa me kuitenkin silloin päätimme, että hän lähtee mukaan, emmekä antaneet lapsen itse päättää ja tehdä mitä hän haluaa. Sitten kun lapset ovat 18 vuotiaita, sitten he voivat tehdä mitä itse haluavat, mutta ennen sitä me kyllä teemme ratkaisut.
Ap
Et ymmärrä että lapsen mielipidettä voi kysyä vaikkei aina toimisikaan niinkuin hän ehdottaa? Et ymmärrä että kuuntelemalla hänen näkökulmansa voi saada itsekkin uutta näkökulmaa ja antaa lspselle tunne että hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä, vaikkei tottelisikaan lasta kun tämä jotain sanoo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukas lapsen sitten on kasvattanut?
Mehän hänet olemme isänsä kanssa. Olemme kuitenkin yrittäneet opettaa hyviä arvoja, käytöstapoja jne. Lapsena tyttö olikin oikein enkeli, mutta murrosiässä tullut ilkeä ja itsekeskeinen.
Muilla lapsilla ei ole ollut samanlaisia ongelmia. Olen yrittänyt keskustella tyttären kanssa, että onko hänellä itsellään paha olo, haluaako puhua esim ammattilaiselle. Yrittänyt selittää ja puhua, että ymmärtääkö hän miten väärin hän on tehnyt ja miltä hänestä tuntuisi, jos hän itse kokisi samaa. Mutta en saa mitään yhteyttä, vaan haukkuja ja haistattelua.
Ap
Mitä tekemistä kännykän, tv:n ja läppärin viemisellä on hyvien käytöstapojen ja toisten huomioonottamisen edistämisen kanssa?
Ehkä kännykän vieminen joksikin aikaa on asiallista, koska se on "rikosväline", mutta läppäri ja tv? Vaikuttaa enemmän pettyneiden ja koulun silmissä häpäistyjen vanhempien kostolta. Kun piiskaaminenkin on kiellettyä, niin piiskataan ikään kuin henkisesti. Eikö tuo asian ilmitulo ja vakava keskustelu olisi riittänyt? Tuosta seuraa uhmaa ja pahimmassa tapauksessa kosto kiusatulle. Ja anteeksipyyntöön pakottaminen on kuolleena syntynyt ajatus. Palauttakaa kamat ja jättäkää tyttö rauhaan miettimään itse asioita.
Ap vaan rankaisee heti lastaan kuulematta hänen osuuttaan. Ja sitten ihmetellään kun lapsi ei puhu j kiukuttelee kun se puhelinkin viedään pois nii ei voi puhua edes kavereillensa. Sitten vaan viedään keskusteluun ja otetaan pankkikortti pois. Mistä sitä voi tietää jos tämä väitetty kiusattu on itse se kiusaaja ja te vanhemmat vielä vaan lisäätte lapsenne pahaa olo. Ottaisitte edes selvää tilanteesta oikeesti. Väitetty kiusattu voi itse olla se kiusaaja ja haluaa ongelmia teidän lapselle ja nythän se saa just sitä kun te ette edes kuuntele omaa lastanne. hohhoijaa mitä "vanhempia" taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti, eikö kukaan teistä lässytyksen kannattajista ole joutunut tekemisiin teinin kanssa joka kilahtaa ja huutaa solvauksia jo siitä jos hänelle sanoo "huomenta"?
Miten sellaisen kanssa keskustelee mistään isoista asioista rauhallisesti ja selittäen/kuunnellen kuin toiselta tulee pelkkää huutoa ja v-sanaa ja valitusta siitä kuinka häntä ei ymmärretä ja häntä kiusataan (jos esim odotetaan osallistuvan kotitöihin kuten ennenkin)?
Ja siihen asti on ollut kiltti kultainen hyvin kasvatettu lapsi jonka kotona ei kiroilla eikä nimitellä muita.
Minulla on tälkaiset kiltit lapset. Kun tuli se myrsky, osasin astua askeleen taaksepäin. En niissä kotitöissäkään nipota. Teini saa elää sotkussa. Jotkut asiat on silti aina toiminut. Voi luottaa, ettei hölmöile. Koulu toimii. On kavereita. Ei ole kiusaamista
Voin myös luottaa että meillä on keskusteluyhteys
Jep. En myöskään ymmärrä tuota että _pakotetaan_ teini esimerkiksi siivoamaan huoneensa. Halutaan että teini alistuu aikuisen vallan alla. Mitä hyvää tuosta seuraa? Meillä saa siivota tai olla siivoamatta, en puutu siihen sen enempää. Jos siivoaa, saa kuukausirahan koska on sovittu niin ja jos ei siivoa sitä ei saa. Jokainen voisitte valita mitä tekee, loogiset seuraukset. Ikinä ei tarvitse tapella siivoamisesta.
Miksi puhutte oman huoneen siivoamisesta? Kotona on muitakin tiloja kuin teinin oma huone. Miksi yhteisten tilojen ylläpito yhtäkkiä on kaikkien muiden paitsi sen teinin harteilla, onko tosiaan esim roskien vientikin liikaa "vaadittu"? Ei se ole mikään hotelli vaan kaikkien yhteinen koti, sen viihtyisänä pitäminen ei ole yksin äidin vastuulla.
Hienoa jos keskusteluyhteys säilyy lpi myrskyisän murrosiän, kaikilla ei säily mutta palautuu myöhemmin vaikka lapsen ei anneta olla tyranni.
Sinulla ja teinilläsi on selvästi jo asetelma jossa olette eri puolilla jos joudut vaatimaan häneltä esim roskien vientiä. Kodissa jossa kaikkia kunnioitetaan ja ollaan samalla puolella, jokainen tekee osansa koska haluaa tehdä ja helpottaa toisten taakkaa, eletään yhdessä ja työskennellään yhteisen hyvän eteen, jokainen niille resursseilla mitä hänellä on käytettävissään. Tietenkään ei ole realistista odottaa että teini toimii niinkuin aikuinen toimii, teini toimii niinkuin teini toimii, mutta muut kunnioittaen ja huomioiden.
Taas puhuu sellainen jolla ei ole kokemusta oikeasti hankalaksi muuttuneesta teinistä, helppo syytellä vanhempia että eivät ole osanneet luoda turvallista ja toisia kunnioittavaa perhettä.
Mutta pitäkää mustavalkoisena pysynyt maailmankuvanne jos ette muuhun kykene.
Mikäli kyseessä on normaali teini / ihminen niin hän reagoi käytöksellään ympäristöönsä. Jos se on mustavalkoista niin okei, toimii kuitenkin meillä.
Missä ihmeen tynnyrissä elät? Jos et tunne yhtään perhettä jossa asiat eivät mene (hyvästä ympäristöstä huolimatta) noin hyvin niin etkö edes lue mitään tutkimuksia/kirjoja aiheesta?
Hyvä ympäristö on vähän kaksipiippuinen juttu. Sinusta ankarat rangaistukset ja aktoriteetti on sitä ja minusta taas ei.
Missäs kohtaa olen maininnut rangaistukset yms? Olen vain sanonut että se kilttikin lapsi voi yhtäkkiä olla hirmuinen teini johon ei keskusteluyhteydet onnistu vaikka siihen asti niin on ollut ja perhe on ihan normaali. Täällä kun väitetään -sinäkin- että ko tilanne olisi mahdottomuus.
En tarkoittanut että siivoaa pyytämättä huvikseen, siksi sanoin ettei teini käyttäydy niinkuin aikuinen.