Millaiset ulkoiset ominaisuudet ovat aspergerille tyypillisiä?

Hieman outo kysymys.

Mutta. Kovin moni asperger ei taida olla atleettinen tai vaatteista kiinnostunut.

Varmaan sellainen "nörttilook" on monella.

heh, no ei ole ulkoisia merkkejä.

Tuntemillani Aspergereilla on jotenkin ilmeettömät kasvot.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 19:30"]

heh, no ei ole ulkoisia merkkejä.

[/quote]

Atleetisuus ei ole ulkoinen merkki? Noh, kropaltaan ei siis lihaksikas/urheilullinen. Tai näkyyhän se kiinnostako ihmistä pinnalliset asiat(vaatteet).

Kyllä asperger voi kuntoilla ja pukeutua hyvin myös. Mulla ihan diagnosoitu asperger ja nuorempana treenasin kuntosalilla 3 kertaa viikossa. Ja muodista olen ollut kiinnostunut aina.

En kyllä itse osaa sanoa mitään selkeitä merkkejä joista aspergerin voisi tunnistaa päältä. Meitä on monenlaisia. Minusta ei edes kukaan muu kuin vanhempani tiedä että olen asperger, ei edes mieheni, joten aika vaikea taitaa olla tunnistaa.

En oikein usko että löytyy. Sanotaan kyllä, että assit säilyvät pitkään nuorekkaina ja oma mieheni toisiaan on poikamainen, vaikka jo yli 50. Etenkin ilmeissä on lapsenomaisuutta - ilmeetön hän ei suinkaan ole, pikemminkin päin vastoin, ei kontrolloi ilmeitään yhtä tarkasti kuin ne, jotka haluavat enemmän miellyttää muita. Ja vaatteet tosiaan ovat aina mukavat, usein ylisuuret ja hiukan roikkuvatkin ;) Ja koska aistit ovat yliherkät, käyttää usein aurinkolaseja ja korvatulppia.

kun tuota se asperger on nimenomaan neuropsykiatrinen diagnoosi (joka btw muuten poistumassa) eli ei näy päällepäin sen enempää kuin epilepsia tai hyvä matikkapääkään.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 19:40"]

Kyllä asperger voi kuntoilla ja pukeutua hyvin myös. Mulla ihan diagnosoitu asperger ja nuorempana treenasin kuntosalilla 3 kertaa viikossa. Ja muodista olen ollut kiinnostunut aina.

En kyllä itse osaa sanoa mitään selkeitä merkkejä joista aspergerin voisi tunnistaa päältä. Meitä on monenlaisia. Minusta ei edes kukaan muu kuin vanhempani tiedä että olen asperger, ei edes mieheni, joten aika vaikea taitaa olla tunnistaa.

[/quote]

Vitosen käsitykset pohjautuu varmaan stereotypioihin. Ihmistenmielikuvissahan asperger on ruma, estynyt nörtti.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 19:45"]

kun tuota se asperger on nimenomaan neuropsykiatrinen diagnoosi (joka btw muuten poistumassa) eli ei näy päällepäin sen enempää kuin epilepsia tai hyvä matikkapääkään.

[/quote]

Siis mikä on poistumassa? As diagnoosina vai neuropsykiatriasena diagnoosina vai mikä?

[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 19:49"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 19:40"]

Kyllä asperger voi kuntoilla ja pukeutua hyvin myös. Mulla ihan diagnosoitu asperger ja nuorempana treenasin kuntosalilla 3 kertaa viikossa. Ja muodista olen ollut kiinnostunut aina.

En kyllä itse osaa sanoa mitään selkeitä merkkejä joista aspergerin voisi tunnistaa päältä. Meitä on monenlaisia. Minusta ei edes kukaan muu kuin vanhempani tiedä että olen asperger, ei edes mieheni, joten aika vaikea taitaa olla tunnistaa.

[/quote]

Vitosen käsitykset pohjautuu varmaan stereotypioihin. Ihmistenmielikuvissahan asperger on ruma, estynyt nörtti.

[/quote]

Ainoa tuntemani asperger taas juuri harrastaa aktiivisesti kehonrakennusta, siinä sitten aika lailla koko elämä pyöriikin sen ympärillä. Aiemmista kommenteista tietty poikamaisuus ja rento pukeutuminen sopii häneen.

Kasvonilmeistä mahdollisesti - ovat tilanteen huomioon ottaen poikkeavia. Virnistelyä esimerkiksi. Sen myötä vaikuttavat myös poikamaisilta.

Siis aspergerin syndroomahan kuuluu nyt jo autismikirjon häiriöihin, mutta As ei tod.näk. käytetä enää tulevaisuudessa diagnoosina ollenkaan. Se on sitten vaan saman katon alla kuin autismikirjon häiriöt.

Tuntemani aspergerit ovat ehkä vähän totisempia kuin keskivertoiset kanssakulkijat. Saattavat kyllä hymyillä ja sitten kun purskahtavat nauruun, niin nimenomaisesti purskahtavat nauruun eivätkä hihitä sivistyneen oloisesti. Heidän voi olla vaikea myös pidätellä ilmeitä esim. kirpeiden makujen kanssa.

Keskiverrosti aspergeria ei kyllä erota ulkoisesti muuten kuin sosiaalisesta käytöksestä ja sekin on huono tuntomerkki, koska osa on tosi hyviä siinä.

Ääripoikkeuksiakin olen toki nähnyt, esim. hiusten nyppimistä ja sikiöasentoon käpertymistä, mutta harvinaisempaa se on kuin tavanomainen habitus.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 09:34"]

Siis aspergerin syndroomahan kuuluu nyt jo autismikirjon häiriöihin, mutta As ei tod.näk. käytetä enää tulevaisuudessa diagnoosina ollenkaan. Se on sitten vaan saman katon alla kuin autismikirjon häiriöt.

[/quote]

Eli aspergerlaiset ovat tulevaisuudessa autisteja? Siis diagnoosina.

Aspergereilla on pikkusormi selvästi muita sormia alempana. Ihan oikeasti! Pätee kaikkiin tuntemiini aspergereihin ja muistan myös jonkun "ammattimaisen kädestäpovaajan" joskus todenneen saman. Tarkkailkaapa tekin käsiä.

Katsekontakti. Se on omituinen kaikilla tietämilläni asseilla.

Yhdellä nuorella miehellä se on yli-intensiivinen ja tuijottava. Aikuisella naisella taas välttelevä ja katkeileva. Eräällä eskari-ikäisellä pojalla jotain näiden kahden väliltä (eli joko tuppautuu liiankin lähelle tuijottamaan puhuessaan tai sitten puhuu seinille/laskee heti katseensa).

[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 09:42"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 09:34"]

Siis aspergerin syndroomahan kuuluu nyt jo autismikirjon häiriöihin, mutta As ei tod.näk. käytetä enää tulevaisuudessa diagnoosina ollenkaan. Se on sitten vaan saman katon alla kuin autismikirjon häiriöt.

[/quote]

Eli aspergerlaiset ovat tulevaisuudessa autisteja? Siis diagnoosina.

[/quote]

Kyllä, ja näin sen kuuluu ollakin, että saavat tarvitsemansa tuen.

Olen joskus miettinyt, onko lähiomaiseni asperger, ilman diagnoosia siis. Vai mikä..

Hän menee juttelemaan herkästi ventovieraille ja kertoo kaiken, yleensä poikansa urheilutaustasta. Kuulija ei välttämättä ole kovin kiinnostunut hänen tuppautumisestaan.

Hänen ystävyyssuhteensa eivät kestä, hän ei ymmärrä muita ihmisiä tai ymmärtää ihan väärin. Aina tulee lopulta riitaa.

Hänelle on mahdoton ajatus hoitaa jotain paperiasioita. Jos hän pakon edessä hoitaa niitä, hän ei ymmärrä mitä selitetään ja huutaa. Mm. asumistukensa on jäänyt hakematta, koska pitäisi täyttää paperi. Myöskään minä en saa auttaa siinä. Koska tukea ei ole haettu, hän asuu todellisessa murjussa, halvassa vuokra-asunnossa syrjäkylällä. Ikää on kuitenkin 68 v., joten tarvetta olisi parempaan kotiin.

Kun hän saa jonkun ajatuksen päähänsä, hän jauhaa sitä pakonomaisesti joka puhelussa. Sama asia on siis kuultu miljoona kertaa, kuulija on täysin kypsä.

Hän urheilee kuin hullu, tyyliin syke 200 ja hommasi ylikunnosta rytmihäiriön, kun ei pitänyt lepopäiviä.

Hän ei kuuntele jutellessa, vain omat asiat kiinnostavat häntä. Hän puhuu vain itsestään.

Hän ei siedä vauvojen itkua. Jos vauva alkaa itkeä, hän lähtee ulos.

Hän saattaa sanoa hyvin pahasti, eikä tajua loukkaavansa. Ihmettelee mistä toinen suuttui.

Jos ruoka ei häntä miellytä, hän menee kaatamaan sen vessanpyttyyn. Nyttemmin olen jo oppinut, ettei hänen kylääntullessaan saa olla mausteita ruuassa, vain suolaa.

Hän syö ruokansa muihin selin.

ja muutakin löytyy.....

[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 09:46"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 09:42"]

[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 09:34"]

Siis aspergerin syndroomahan kuuluu nyt jo autismikirjon häiriöihin, mutta As ei tod.näk. käytetä enää tulevaisuudessa diagnoosina ollenkaan. Se on sitten vaan saman katon alla kuin autismikirjon häiriöt.

[/quote]

Eli aspergerlaiset ovat tulevaisuudessa autisteja? Siis diagnoosina.

[/quote]

Kyllä, ja näin sen kuuluu ollakin, että saavat tarvitsemansa tuen.

[/quote]

Jepulis, ja mun käsitykseni mukaan monet "aspergerlaiset" ovat itsekin tyytyväisiä tähän muutokseen.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 09:58"]

Olen joskus miettinyt, onko lähiomaiseni asperger, ilman diagnoosia siis. Vai mikä..

Hän menee juttelemaan herkästi ventovieraille ja kertoo kaiken, yleensä poikansa urheilutaustasta. Kuulija ei välttämättä ole kovin kiinnostunut hänen tuppautumisestaan.

Hänen ystävyyssuhteensa eivät kestä, hän ei ymmärrä muita ihmisiä tai ymmärtää ihan väärin. Aina tulee lopulta riitaa.

Hänelle on mahdoton ajatus hoitaa jotain paperiasioita. Jos hän pakon edessä hoitaa niitä, hän ei ymmärrä mitä selitetään ja huutaa. Mm. asumistukensa on jäänyt hakematta, koska pitäisi täyttää paperi. Myöskään minä en saa auttaa siinä. Koska tukea ei ole haettu, hän asuu todellisessa murjussa, halvassa vuokra-asunnossa syrjäkylällä. Ikää on kuitenkin 68 v., joten tarvetta olisi parempaan kotiin.

Kun hän saa jonkun ajatuksen päähänsä, hän jauhaa sitä pakonomaisesti joka puhelussa. Sama asia on siis kuultu miljoona kertaa, kuulija on täysin kypsä.

Hän urheilee kuin hullu, tyyliin syke 200 ja hommasi ylikunnosta rytmihäiriön, kun ei pitänyt lepopäiviä.

Hän ei kuuntele jutellessa, vain omat asiat kiinnostavat häntä. Hän puhuu vain itsestään.

Hän ei siedä vauvojen itkua. Jos vauva alkaa itkeä, hän lähtee ulos.

Hän saattaa sanoa hyvin pahasti, eikä tajua loukkaavansa. Ihmettelee mistä toinen suuttui.

Jos ruoka ei häntä miellytä, hän menee kaatamaan sen vessanpyttyyn. Nyttemmin olen jo oppinut, ettei hänen kylääntullessaan saa olla mausteita ruuassa, vain suolaa.

Hän syö ruokansa muihin selin.

ja muutakin löytyy.....

[/quote]

Niin, kyllähän se kuulostaa siltä, että hänellä on joitakin tyypillisiä piirteitä. Ja kun on kyse tuon ikäisestä ihmisestä niin sen tietää että asperger diagnooseja ei olla jaettu silloin kun hän on ollut lapsi.