Kuinka monella alle viiskymppisellä on alkaneet jo vaihdevuodet?

Olen 46 ja allekirjoitan nuo mielialan vaihtelut. Välillä olen siis todellinen raivotar, jopa niin, että miehenikin pelästyi että mikä mua vaivaa. Elämässä oikeasti kaikki hyvin, mutta tuntuu että kaikki on ihan kamalaa ja per...stä. Huomaan myös, että välillä heräilen aamuyöstä ilman sen kummempaa syytä. Mirena ollut jo pitkään, joten menkoista ei mitään tietoa. Tosin kierukan vaihto kohta ajankohtaista, joten samalla gynellä mahd. selvittää, missä mennään. Olen aina ollut hoikka ja menevän näköinen nainen, mutta nyt olo on kyllä kaikkea muuta. Huoh! 😞

Vierailija kirjoitti:

52 v ja oireita ollut aika tasan siitä lähtien kun täytin 50 v. Sitä ennen ei kerrassaan mitään. Sitten vaan alkoi huonot yöunet ja hirveät hikoilut, itkuisuus, masentuneisuus, jatkuva väsymys ja aikaansaamattomuus. Olin jo menossa lääkäriin, kun ystävä kertoi saneensa apua salviatableteista. Kokeilin niitä ja tsädäm! Hikoilut loppui n. viikossa ja ihan yhdellä tabletilla. Samalla parani yöunetkin, kun ei enää herännyt hikikylvyssä. Sellaista pientä kuumotusta on välillä ylävartalolla, mutta niin vähäistä, että en edes huomaa. Nyt on menkat olleet puolisen vuotta pois. Siihen asti epäsäännölliset tuon 1,5 v. 

Vyöhyketerapiasta koen myös saaneeni apua, aina kun käyn hoidossa (3 vk:n välein nyt), niin nukun n. viikon kuin tukki, sitten alkaa unet taas vähitellen huonontua, mutta nukun silti koko ajan paremmin kuin ennen salviaa. Lonkkakivut ovat jääneet sinne vyöhyketerapeutin pöydälle ihan kokonaan, nekin sain riesaksi kun 50 v täytin, liittyneekö hormoneihin vai muutenko vaan sattui, enpä tiedä.

Mutta kaksi asiaa on, johon en ole apua löytänyt, toinen on limakalvojen kuivuus ja ohentuminen. Joo, apua saa liukkarista, mutta ei sitäkään viitsi koko ajan käyttää, siis noin päiväkäytössä, kun on silloinkin kuiva kuin Sahara, kirvelyäkin on välillä. Toinen, edelliseen liittyvä on täydellinen haluttomuus seksiin. Se ei vaan kiinnosta ollenkaan, ihan kuin olis yhtäkkiä häipynyt mielestäkin kokonaan. Eihän se muuten mitään, mutta kun miehellä on vielä haluja, vaikka on ne hänelläkin iän myötä vähentyneet reippaasti. Haluaisin vielä haluta, edes joskus. Löytyisköhän näihin mitään luontaishoitoa?? Muuten olen terve, normaalipainoinen, harrastan liikuntaa, kaikki ok. Harmittaa vietävästi ja varsinkin miehen puolesta tuo mun haluttomuus.

Oletko kokeillut Vagifemiä limakalvojen kuivuuteen? Minulla ne auttoivat.

Vierailija kirjoitti:

Kai tää sitä nyt on. Olen alkanut kuorsata, keskivartaloon on ilmestynyt panturoita ja olen saanut myös kainaloläskit. Kasvojen ihohuokoset on kuin kuun kraaterit, ja naama rasvoittuu lisäksi niin, että kiilto upeasti suurentaa kraaterit optisesti.Toki iho on samaan aikaan pintakuiva, vaikka uiskentelee talissa ja huokoset huohottaa avoimina. Tupakoitsijan pussit silmänalusien alla, vaikka en tupakoi eikä ole varsinaisia silmäpusseja. Ne pussit on siinä silmäpussipaikan alla poskissa. Kiva.

Rypyt ei haittaa, mutta juonteet kyllä. Näytän vihaiselta ja katkeralta, vaikka en ole kumpaakaan. Hiuksia lähtee ja ne on muuttuneet ruman värisiksi ja kiillottomiksi. Hikoilen kuin seppä ahjonsa äärellä. Mikään dödö ei pidä. Kaikki mitä suusta menee alas, lihottaa, närästää, aiheuttaa ummetusta tai ripulia ja vie yöunet, sikäli kuin muutenkaan nukkuisin hikilammikossa.

Yhtäkkiä jalkateriin ilmestyi vaivaisenluut, vaikken ole koskaan korkeita tai liian ahtaita kenkiä käyttänyt ja olen kiinnittänyt kävelytapaani huomiota. Tissit laskeutuivat vyötärölle. Vatsa on alkanut pömpöttää, ja se pömpöttää vaikka kuinka olisi syömättä tai tekisi vatsalihasliikkeitä. Emätintulehduksia on jatkuvasti, joten seksiä ei voi harrastaa. Puuttuu enää virtsankarkailu, sitten paletti on täydellinen.

Ikää 45.

Minulla oli myös melkein kaikki nuo oireet ja sen lisäksi virtsankarkailu, jonka takia en pystynyt käymään edes kävelylenkeillä, juoksemisesta tai hyppimisestä puhumattakaan. Menin inkontinenssileikkaukseen 47-vuotiaana. Olisi pitänyt mennä jo vuosia aikaisemmin, sillä se lopetti lirahtelut kokonaan ja pystyn nyt harrastamaan kaikkea ponnistelua vaativaa ja rankkaa liikuntaa ilman mitään ongelmia.

Viisikymppisenä alkoi, sain nuorimmaiseni vasta 43 - vuotiaana, joten vaihdevuodet tulivat yllättävänkin nopeasti sen jälkeen. Kuumia aaltoja ja monta päivässä, tosi ikävää. Koitin luontaistuotteita, muttei ollut apua. Hain hormonilaastarit ja elämä palasi taas normaaliksi. Ehkä kiloja tuli lisää, mutta nyt karistin ne pois ruokavaliolla. Nyt pari vuotta laastareita käyttäneenä aloin jo puolittaa niitä, josko olis noin kohta ohitse. Olen energinen ja olo on muutenkin hyvä ja iho ja hiuksetkin hyvät. Ei kannata kärsiä, jos oireita tulee, hyvä gyne neuvoo ja elämä sujuu jälleen! Tsemppiä kaikki aikuiset naiset!

Mulla munasarjasyöpä ja sen vaatimat hoidot heitti vaihdevuodet 31 vuoden ikään. Ei ollut hauskaa, mutta onpahan nyt pari vuotta vanhempana hoidettu pois alta. :) Mutta siis tuossa lääkekoomassa tuli noin puolen vuoden sisään käytyä läpi kaikki mahdolliset sivuoireet... Huh huh. Tsemppiä vaan kaikille muille!

Kuukautishelvetti alkoi 11-kesäisenä ja päättyi reilut seitsemän vuotta sitten 43-vuotiaana. Rapiat kolmekymmentä vuotta helvetillistä kipua, haisevaa sidettä ja veritulvaa päättyi lopulta kuin seinään oikuteltuaan viimeisimmät vuodet epämääräisellä tiputtelulla ja epäsäännöllisyydellä. Tämä on vanhenemisen ainoa hyvä puoli, mutta ehdottomasti odottamisen arvoinen! Ei kuumia aaltoja, ainoastaan tuskanhikeä aamuisin pakkotöihin lähtiessä. Mikä autuus jopa nukkua p**lu paljaana...

Ensi kesäksi harkitsen jo vitivalkoisten housujen hankintaa, mihin en "hedelmällisinä" vuosina ikinä uskaltautunut :)

Vierailija kirjoitti:

Olen vm -75 eli 44 tänä vuonna ja mulla on nyt noin vuoden ajan vaihdevuosioireena ollut kuukautiskierron lyheneminen.

Tyypillisesti kierto on nyt 24-25 päivää (ennen vanhaan oli 30 päivää). Joinakin kuukausina kiero on ollut nyt 21 päivää.

Hulluinta tässä on miehen suhtautuminen. Miten teidän miehet suhtautuu vaihdevuosioireisiin?

Mun mies on mulle tosi vihainen. Kuulemma koko ajan on kuukautiset. Epäilee että keksin kuukautiset että ei tarvitsisi harrastaa seksiä (ei ole totta). On myös tosi vihainen kun mulla on nyt muutaman kerran kuukautiset alkaneet lomamatkan aikana lyhentyneen kierron vuoksi, kuulemma lomatunnelma on pilalla kun ei voi harrastaa lomalla seksiä mun kuukautisten vuoksi.

Jos sanon, että en voi sille mitään että kuukautiset tulee silloin kun tulee niin mies vaan tuhahtaa ja vaihtaa aihetta. Minusta tämä ei ole normaalia, ajatuksia?

Ovatko kuukautiset este seksille miksi? Kummalle teistä siis?

Itse heittäisin luiskaan soturin, joka ei uskalla miekkaansa vereen kastaa, mutta puhun toki vain omasta puolestani.

Vierailija kirjoitti:

Painon kanssa on vaikeuksia jo nyt, nimenomaan vyötärön paisumisen. Vaikka liikkuu kuinka ja kontrolloi syömisiä, ei enää laihdu. 

Paino nousee täälläkin ja kaikki menee keskivartaloon. Mulla ongelma kuitenkin väsymys ja syöminen. Töiden jälkeen ihan loppu ja samalla karmea hiilarit ja herkkuhimo. Syön kyllä aamupalan,lounaan ja monta välipalaa. Kotona lämminruoka ja sitten alkaa mässäys: pakko saadA pullaa, suklaata,jätskiä tai karkkia. Ihan addiktio. Ja sitten suklaapatukan jälkeen se sammuu, mutta pettynyt ja inho itseä kohtaan. Ja aamulla naama turvoksissa ja farkut kiristää. Ja mulla tosiaan päivänmittaan runsas ja monipuolinen ruokailu, eikä pitkiä ateriavälejä tai mitään sellaista tyyppiselitystä illan syöpöttelylle.

Kokeile seuraavaa

ÄLÄ syö mitään klo 1800-seur aamun klo 6.00 välillä

elimistö tottuu ja kiittää

Mulla oli vaihdevuodet ohi jo 48-vuotiaana. En edes olisi itse sitä huomannut, mutta mies sanoi kerran, että onpa kiva, kun sinä et enää joka kuukausi tee suursiivousta. Sitten vasta rupesin tutkimaan kalenteria ja huomasin, että oli loppunut jo 8 kk aikaisemmin. En siis ollut raskaana. Ne oli vaan loppuneet. Alkoi 11-vuotiaana säännöllisinä ja loppui sitten kuin seinään. Onneksi.

Kannattaisi käydä omalla gynekologilla ja selvittää asiat siellä eikä missään vauva-sivuilla, vink vink.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla alkoi kuumat aallot jo noin 42-vuotiaana. Alkuun niiitä tuli vain viikko ennen menkkoja eli PMS-vaivojen aikaan. Varsinainen menopaussi eli menkkojen loppuminen ei ole vieläkään tullut, ikää nyt 48. Taitaa mennä kuten äidilläni, joka joutui 10 vuotta kärsimään ns. esivaihdevuosioireita (kierto sekaisin, kuumat aallot, epämääräiset kivut kropassa, limakalvojen kuivuus) ennen kuin lopulta loppui kierto ja vaivat.

Miksi kärsi koska menopaussiin on monenlaisia hoitoja. Itse käytän lenzetto estrogeenisuihketta ja minulta on myös kohtu poistettu.

En halua periaatteesta syödä mitään hormoneja. Mieluummin vaan kärsin vaivani.

Olen 55vja oireena unettomuus, herään aamuyöstä ja en saa unta. Lisäksi alapään kuivuus jota hoidan voiteella. Ja ehkä minusta on tullut kiukkuisempi (en kestä yhtään typeriä ihmisiä). Ulkonäkö pysyy kuosissa koska olen lisännyt liikuntaa ja pienentänyt ruoka-annoksia. Yritän rauhoittaa mieltäni ja lähden metsään koiran kanssa kun tulee kiukku oireita ettei miehen tarvitse kärsiä kiukunpuuskista. Elämä on aika hyvää näin!

Täällä hiustenlähtö korjaantui raudoilla.Olin niitä syönyt 2 kuukautta kunnes tukka pysyi päässä.

Hb on 130,varastorauta tyhjä.

Kuinkahan kauan tämä hikoileminen kestää? Ja vuorottainen vilun tunne?

Viimeiset menkat on ollut pelkkää tiputtelua enää. Ja nyt alkoi hikoiluttaminen öisin. Herään noin 3 tunnin välein siihen, että on hirveä hiki. Päivisin on onneksi helpompaa.

Mitähän söis tätä rauhoittamaan? Hormoneihin en aio koskea, ettei vaan menkat jatka tuloaan sitten.

Hiki voi olla muustakin: uniapnea tai yölliset rytmihäiriöt.

Minulla oli alle 40v rytmihäiriöhikeä,nykyään lääkitys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä vaihtarien jälkeen sujuu mainiosti. En tosin nuku mitenkään erityisen hyvin, mutta en ole koskaan nukkunut. Lapsesta lähtien yöt ovat olleet katkonaisia. Siihen tottuu, eikä se häiritse elämää.

Työt sujuvat todella hyvin, en huomaa eroa nuorempaan itseeni. Tunnen oloni energiseksi ja olen entiseen tapaan innostunut työstäni. Tämä kyllä varmasti on osin sen ansiota, että teen toimistotyötä. Fyysisessä työssä asiat voisivat olla toisin.

Yhden asian moni luultavasti katsoo isoksi miinukseksi: seksihalut tyssäsivät vaihdevuosiin ihan tyystin. Valtava muutos hormonitoiminnassa. Koska olen sinkku, tämä ei kuitenkaan ole itselleni millään tavoin ongelma.

t. Vastaaja nro 9

Toivottavasti minunkin seksi haluni tyssäävät. Vielä 45v ne ovat kovat ja kun mies haluaa ani harvoin seksiä, hän kokee ne ongelmallisena. Tulisipa pian minullekin tuo haluttomuus.

Älä sitä toivo, jos ja kun oot noin elossa. Mäkin jossain vaiheessa tuskailin suuria halujani. Nyt haluaisin ne halut takaisin! Seksuaalisuus ja intohimo ovat elämän suola. Ainahan voit masturboida, jos miestä ei nappaa.

Olen jo yli 50 vuotias, ja menkat sen kun jatkuu, ei merkkiäkään loppumisesta. Ei olisi enää väliksi vuodatuspäivistä. Toisinaan tulee sellaisia tuntemuksia, kuin punastuisi kaulalta saakka, mutta eipä tuo häiritse elämää millään lailla. Yöni nukun kuin tukki. Työ väsyttää niin paljon ettei unta tarvitse metsästää. Väsymys kai kuuluu muutenkin tämän ikäisen työssä käyvän perheellisen elämään, joten en ole huolissani tulevastakaan. Seksihalut on jostain syystä täytettyäni 45 vain lisääntyneet, aivan hulluna tekee mieli vaikka väsyttäisikin. Aion turvautua hormonikorvaushoitoon heti, kun elämänlaatuni huononee vaihtareiden vuoksi.

Sydänvaivattt kirjoitti:

Hiki voi olla muustakin: uniapnea tai yölliset rytmihäiriöt.

Minulla oli alle 40v rytmihäiriöhikeä,nykyään lääkitys.

Uniapnea on yksi vaihdevuosioire.

Keltarauhashormonin vähyys sen aiheuttaa.

Nyt reilun verran kierrot pidenneet huomattavasti, kuukautiset saattaa jäädä välistäkin kokonaan. Mitään kierron lyhenemistä en kyllä tätä ennen huomannut.

En olisi vielä ollenkaan valmis tähän, ahdistaa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt reilun verran kierrot pidenneet huomattavasti, kuukautiset saattaa jäädä välistäkin kokonaan. Mitään kierron lyhenemistä en kyllä tätä ennen huomannut.

En olisi vielä ollenkaan valmis tähän, ahdistaa.

...olen 45v.

Itse lähestyn 50.v eikä muita oireita paitsi väsymys, innostuksen puute sekä haluttomuus. Töissä jaksan melko hyvin, liikkuakin jaksan - mutten sitten mitään muuta. Mikään ylimääräinen ei kiinnosta, jo vieraiden kutsuminen valtava ponnistus, jonka jälkeen olen uupunut. Fyysinen kunto ja uni kunnossa onneksi. Ihmettelen vain tätä kiinnostuksen lopahtamista moniin asioihin🙄