44 v ja raskaana

Olen aivan äimistynyt että 40+ pidetään jo vanhana. Olen itse päälle 40 ja minulla on 4 alle kouluikäistä lasta eikä ole tullut mieleenkään että ikä olisi jotenkin haittapuoli tässä touhussa. Päinvastoin, koen että osaan olla läsnä ja arvostaa äitinä olemista ja katsoa oman navan ulkopuolelle ihan eri tavalla kuin olisin kymmenen vuotta sitten osannut. Varmasti osaa moni parikymppinenkin, mutta itse tarvitsin nämä vuodet kasvaakseni äidiksi joka jaksaa paitsi fyysisesti myös henkisesti olla lapsille ihminen joka kuulee ja näkee heidät oikeasti.

Surullista huomata miten heikossa hapessa moni 40-v kokee olevansa. Tajuatteko, että teidän pitäisi olla työelämässä vielä vähintään 25 vuotta? Osa tekee 3-vuorotyötä. Itselläni on ns iäkäs äiti, sai minut 42 vuotiaana. Mitään negatiivista en kokenut koskaan äidissänihänen iän takia. Olen itse nyt 38. Äitini ei todellakaan tarvitse mitään ulkopuolista apua elämässään, minulle tarjoutuu avuksi lasten kanssa. Hyviä kavereita ollaan nyt aikuisiällä, matkustellaan yhdessä ym.

Jännä, että tässä keskustelussa äänekkäimpiä on ne, joilla ei kokemusta ikä-äideistä tai omasta äitiydestä vanhemmalla iällä.

Vierailija kirjoitti:

Ompa täällä ilkeitä kommentteja. Tietämätöntä sanoa, että miksi ei ole käyttänyt ehkäisyä. Mikään ehkäisy ei ole sataprosenttinen. Ja kommentit iästä on vähintään yhtä hassuja. Ihmisellä on monta ikää, kuten biologinen ja sosiaalinen.  Surullista, jos joku pitää yli nelikymppistä vanhana. Tietenkin tähän mielipiteeseen vaikuttaa paljon oma vanhuuskäsitys. Ja sääliksi käy niitäkin, jotka ajattelevat, ettei teinien kuulu hoitaa sisaruksiaan. Meillä ainakin teinit tekevät oman osansa kotitöistä. Jos ei opi nuorena sellaisia elämän realiteetteja, on niitä hankala myöhemminkään oppia ja niinollen aikuisiässä oman perheen perustamisessa voi tulla arki vastaan turhan kovasti. Ja jos ei kotona ymmärretä  opettaa  perheenjäsenistä välittämistä, voi pahimmassa tapauksessa tulevaisuudessa olla yksinäinen vanhuus. Anteeksi, meni nyt ihan sivuraiteille.

Ap, ratkaisu on vaikea. Mutta sinä pystyt tekemään ratkaisun itse. Omat lapset sain 24  ja 29 vuotiaana ja silloinkin koki epävarmuuden tunteita, vaikkakin eri syistä. Tsemppiä sinulle!

Kas vain kun itse ainoana lapsena opin varsin hyvin toisista välittämään ihan ilman että on tarvinnut teininä kenenkään vauvoja hoitaa. Minun mielestäni lapset ovat omien vanhempiensa vastuulla ja heidän ensisijaisesti hoidettava. Tuntuu kamalalta sellaisen teinin puolesta, jonka äiti lykkää tälle koliikkia itkevän vauvansa ja käskee hoitaa vedoten elämän realiteetteihin. Toki teini voi vauvaa hoitaa jos itse niin haluaa, mutta ei ketään muuta kuin lapsen vanhempaa voi vaatia häntä hoitamaan. Itselläni on 10kk ikäinen lapsi, hän on esikoiseni ja toivon että hänelle siunaantuu joku päivä sisaruksia. Itseäni kammottaa ajatuskin että pakottaisin lapseni ottamaan vastuuta johon hän ei ole osallinen. Kotityöt on asia erikseen, niitä on pakko tehdä ettei kämppä huku p*skaan, mutta vanhemmuus on valinta.

N28