Miten te koiraihmiset jaksatte niitten koirienne kanssa?
Olen ollut puolivastentahtoisesti nyt viikon koiravahtina kun omistajansa ovat reissussa, enkä alkuunkaan käsitä, miksi kukaan haluaa tällaisen pallon jalkaan. Koira on aivan masentunut koko päivän yksin, pääsee aamulla kävelylle ja sitten on 8h yksin ja sitten pääsee taas ulos. Miten se koirakaan nauttii??
Jokainen päivä on kuin Päiväni Murmelina -elokuvassa. Herään, ensimmäisenä koira kuselle, sitten koiralle ruokaa ja raikasta vettä, se tarkoittaa että pitää herätä puoli tuntia aiemmin kuin mitä muuten, eli pitää myös käydä nukkumaan aiemmin.
Sitten kusi sukassa töistä kotiin hirmu kiireellä, ei todellakaan piipahdeta kauppaan, kun koira pitää tulla kusettamaan uudestaan. Sen jälkeen kun pakollinen paha ( =koira) on hoidettu, pitääkin valmistaa seuraavan päivän eväät ja on aikaa itselle. Salille ei tosiaan jaksa enää lähteä, eikä edes voi, koska koira olisi sitten 10h päivässä yksin.
Siis teettekö te koiraihmiset oikeasti mitään muuta vai onko teillä siellä armeijallinen ihmisiä hoitamassa??
Jos väitätte ehtivänne tehdä päivässä kaiken, niin joko valehtelette, tai sitten se koira on heitteillä.
En ole koskaan ollut niin väsynyt kuin tästä koiran hoitamisesta, elämä pyörii vaan tuon ympärillä, eikä muuhun jää aikaa.
Ja koiraihmisenä olen itseäni pitänyt ja onhan tuo suloinen otus, mutta ei luoja, mikä vaiva siitä on.
En enää ihmettele, miksi nykyperheet pakenevat arkeaan Thaimaahan tms., ne arjen pakenijat joita mitä tiedän, ovat lapsiperheitä, jossa 2-3 koiraa. Aivan varmasti uupuu, jos pyörittää työ/lasten harrastus/ koira -palettia, ja vielä onnistuu pitämään kaikki hengissä (ja avioliiton kasassa).
Kommentit (55)
What´s the problem. Onhan päivässä 8-10 tuntia aikaa lenkkeilylle ja vkloppun 16 tuntia.
Sinccis
Lenkitän koiraa polkupyörällä ja se on jo 2 tunnin reissun jälkeen ihan puhki. Vkloppuisin pidempiä lenkkejä viikolla riittää tunninkin fillarilenkit ja pari kävelylenkkiä.
Sinccis
Kaipa se on elämäntapa. Vähän niinkuin lapsien kanssa.
Pakko myöntää että itseänikin koirattomana ärsyttää että monet kaverit joutuvat aikatauluttamaan koko elämänsä koiran mukaan. Ei voida lähteä mihinkään pidemmäksi aikaa koska koira. Hoitoon ei voi viedä mitä ihmeellisimmistä syistä.
Vierailija kirjoitti:
Mites lapset?
En tiedä tarkoititko, että entäs lapset, eivätkö he käytä koiraa, mutta käsitin että viittasit lapsiin vastaavina vaivoina.
Kerro minulle 12-vuotias lapsi, jota pitää käyttää pöntöllä joka aamu ja kävelyllä ja sitten rientää töistä kotiin kulkematta kaupan kautta? Lapsilla on kavereita, he voivat olla omin avuin koulun jälkeen jo 7-vuotiaana, koska osaavat pissattaa itse itsensä.
Koira on vauva koko elämänsä ajan, täysin riippuvainen ihmisestä. Ja edelleen pidän koirista, ja lapsista, mutta itselleni en halua ainakaan koiraa. Ei minusta olisi elämään samaa päivästä toiseen. En jaksa uskoa, että kaikki ihmiset tajuavat tämän koiraa hankkiessaan.
Ja sama, vaihtaa vain louskuleuan tilalle sinappikoneen. Jollain jopa molempia🙄
Voi kuule ap, minä jaksan PALJON paremmin elää koirani kanssa kuin ihmisen! Koira on ollut tähän asti ehdottomasti paras asuinkumppani mitä minulla ollut. Rakastan koiria, paljon enempi kuin ihmisiä! On aivan ihanaa kun pitää lenkkeillä 3 kertaa päivässä ja ehdin käydä töissäkin ,aivan hyvin. Minulla tulee aina olemaan koira. t. N.58 v.
Ai että kun nauroin vedet silmissä! Koiria useampi ja ei elämä ole tuollaista mitä kerroit. Ei ole kokonaista legioona noita hoitamassa, ihan pari ihmistä riittää. Eläimien kans voi tehdä elämän hyväksi- erittäin hyväksi tai vaikeaksi- erittäin vaikeaksi. Meillä se on erittäin hyvää! Ne n kuin muutkin perheenjäsenet. Ei meidän tartte paeta eläimiä mihinkään. Elämä on tässä!
Koira on meille rakas perheenjäsen, miksei sen kanssa jaksaisi??
Sen sijaan, en käsitä miten kukaan jaksaa lapsia.
Aika monella rakki ammutaan ensimmäisenä kun toukkaa pukkaa.
Meillä on aina ollut isoja ja energisiä koiria ja kieltämättä adhd koira väsyttää. Siis eniten väsyttää koiran aktivoiminen ja sen jälkien siivous, seinät aina täynnä kuolaa ja muuta likaa, vaatteet samaten. Mutta mutta... Isoa ja aktiivista koiraa en ottaisi yksin, meillä on aikuisia lapsia, jotka käyvät usein lapsuuden kodissaan eli meillä ja koira saa seuraa ja aktiviteettejä. Sitten vain jaamme menoja niin ettei koiran tarvitsisi olla niin paljoa yksin esim. etätöitä, usein joku opiskelee jotain, oma firma jnejne. Vähän sama kuin lasten kanssa. En kyllä tajua, miten koira pärjää jos kaikki ovat aina poissa kotoa 8-17 ja sitten jos on vielä lasten harkat. Tosin olen itse aina elänyt juurikin noin, mutta en näköjään muista siitä miten selvittiin ;D Kai vaan tekemällä paljon hommia ja pitkää päivää kotona ja töissä....
Vierailija kirjoitti:
Aika monella rakki ammutaan ensimmäisenä kun toukkaa pukkaa.
Yhdenkään sellasen ei pitäiskään ikinä ottaa mitään eläintä! Sairasta touhua tuollanen.
Koirat on ihania, toista niin uskollista ja mukavaa kaveria ei ole olemassa! Koira on todellakin ihmisen paras ystävä! Ja paljon mielummin, siis todellakin paljon mielummin hoidan koiria kuin kakaroita!! Suosittelen kaikille :)
Koirahan on perheenjäsen, yksi laumasta kuten koira aattelis :)
Kyllähän koiran kaa jaksaa ja on pakko jaksaa, lenkittää joka päivä jotta ei kämppää hajoita. Tavallaanhan koirakin pitää huolta isännästä/emännästä koska pikku pakko on päivittäin kuntoilla :)
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Mun elämä on muutenkin päiväni murmelina -tyyppistä ja koira sopii siihen hyvin. Oma koirani ei kylläkään joudu olemaan päivisin yksin. Tykkään koirastani, se on söpö ja ihana.
Tuossa nyt pari syytä. En halua elämästäni vaikeaa.
Kyllähän koirasta on ihan helvetisti vaivaa jos sen hyvin haluaa hoitaa (ja tottakai pitää haluta), se on selvä. Mutta kyllä sitä koiraa myös rakastaa, itselle se on tavallaan kuin oma lapsi vaikkei kuitenkaan olekaan. Aina ei jaksaisi ulkoilla, varsinkaan erityisen huonolla säällä tai aikatauluttaa menoja koiran mukaan, mutta kyllä sitä haluaa ajatella myöskin koiransa parasta ja vastuu siitä kantaa kerta se on ottanutkin. Meillä onneksi miehen kanssa jaetaan koiran ulkoilutus ja muu hoito aika lailla puoliksi, tämä helpottaa jo paljon. Jos yksin hoitaisi niin voisi olla raskaampaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule ap, minä jaksan PALJON paremmin elää koirani kanssa kuin ihmisen! Koira on ollut tähän asti ehdottomasti paras asuinkumppani mitä minulla ollut. Rakastan koiria, paljon enempi kuin ihmisiä! On aivan ihanaa kun pitää lenkkeillä 3 kertaa päivässä ja ehdin käydä töissäkin ,aivan hyvin. Minulla tulee aina olemaan koira. t. N.58 v.
No tämä selittää. Sinulle siis riittää lenkkeily? Minä taas tarvitsen salitreeniä sen lisäksi, ja olisi kidutusta koiraa kohtaan jättää se yksin yli kymmeneksi tunniksi päivässä (treeni+työpäivä).
Pidän koirista myös liikaa pitääkseni sitä yksin edes sitä kahdeksaa tuntia. Pahalta tuntuu tulla kotiin kun reppana on odottanut täällä tunteja. Tiedän esim. yrittäjiä, jotka pitävät koiria mukana työssään. Tai jos koiran ei oikeasti tarvitse olla yksin suurinta osaa päivästä. Mutta tiedän myös monta, jotka eivät ajattele koiraa vaan itseään, ja lenkittävät niitä oman aikataulunsa mukaan.
ap
No tuon parituntia päivässä ihminen tarvitsee liikuntaa niin siinähän se koira menee sivussa.
Meillä on kolme koiraa ja ne eivät ole juuri koskaan yksin. Aina on joko mies tai minä kotona. Tai sitten koiravahti. Ulkoillaan 4 kertaa päivässä yhteensä noin 3-4 tuntia. Ja leikitään filiksen mukaan. Koirat nukkuu kuitenkin suuremman osan ajasta.
Minusta on mukava, kun koirasta on seuraa ja on lenkkikaveri. Tänään ollaan lenkkeilty jo 2,5 tuntia. Ennen nukkumaan meno käytän vielä pissillä. En osaisi olla ilman koiraa. Ja se on yksin vain max 4,5 tuntia päivässä.
Mites lapset?