Lue keskustelun säännöt.
Lapsen hankinnan lykkäys katkeroitti
12.03.2019 |
Ollaan ollut mieheni kanssa yhdessä jo kymmenen vuotta. Aikaisemmin ei olla päästy yhteisymmärrykseen lapsen hankinnasta ja sitä siirrettiin ja siirrettiin vuodesta vuoteen. Olen kaikki nämä vuodet kärsinyt erilaisista gynekologisista vaivoista, joka on tuonut minulle suurta stressiä. Tämä stressi on sitten purkautunut painostuksena miestäni kohtaan. Pahin pelkoni on ollut, että kun vihdoin päästään yrittämään, niin on jo liian myöhäistä. No tämä sitten toteutuikin raadollisella tavalla.
Viime vuonna mentiin naimisiin ja päätettiin vihdoin yrittää häiden jälkeen lasta, mutta saatiinkin gynekologilta täysikielto edes yrittää. Olisi liian suuri keskenmeno vaara ja suurella todennäköisyydellä en edes tulisi raskaaksi. Vaikka tiesin ongelmista, niin tämä oli kuitenkin täydellinen shokki minulle. Olen tämän jälkeen kokenut suurta surua ja vihaa miestäni kohtaan. Vuodesta toiseen toin hänelle huoleni esille ilman minkäänlaista vaikutusta asiaan. Tämä katkeroitti, mutta säilytin yhä toivon yhteisestä perheestä kaikki nämä vuodet.
Olen saanut hoitoja vaivoihin, mutta yhä ei minkäänlaista mahdollisuutta edes yrittää. Ikäkin alkaa jo tulla vastaan, joten vaikka ongelma saataisi hoidettua, niin raskaus ei enää siltikään välttämättä onnistuisi. Luultavasti nyt kokemani pettymys oli ihan liian suuri käsiteltäväksi ja olen alkanut vakavasti harkita eroa miehestäni. Suhteessamme ei ole enää mitään lämpöä, läheisyyttä ja kaikki on räjähdysherkkää. En enää tiedä onko enää rakkauttakaan jäljellä, kun en tunne muuta, kuin vihaa ja raivoa miestäni kohtaan.
Kommentit (181)
Ja joo älä välitä, täällä on ollut ihan järkyttäviä vastauksia jotka eivät taida edustaa ihan keskivertoälykkään ihmisen ajatusmaailmaa. Eli esim tee väkisin nyt lapsi, olisit tehnyt lapsen mieheltä salaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseisarvo on saada kokea ensimmäinen ultra puolisoni kanssa, raskaus, synnytys ja se hetki, kun saa oman lapsen käsivarsille. Nähdä puolisoni reaktio vauvan syntymän jälkeen, nähdä itseni ja puolisoni piirteitä omassa lapsessa. Ihan niin kuin biologia ja luonto on tarkoittanut.
Kyllä voit 35- vuotiaana aivan hyvin yrittää lasta. Vielä monta vuotta aikaa yrittää, mutta tee se jonkun toisen miehen kanssa, sillä puhut nykyisestäsi todella rumasti.
Et sä voi painostaa sun miestä tekemään lapsia sun kanssa. Jos sulle lapset on no niin tärkeä asia, olisit voinut erota jo ajat sitten.
Mä luulen, että koska elintaso on nykyään korkea ja terveydenhuolto hyvää eikä esim lapsikuolleisuutta ole niin paljon kuin ennen, ja toisaalta ehkäisyvälineet on mahdollistaneet perhesuunnittelun (aiemminhan asioita ei tarvinnut valita, ne vain tapahtuivat), nykyään ihmisiltä on hämärtynyt käsitys, kuinka paljon luonnon armoilla ihminen loppujen lopuksi on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitten ole käynyt mielessä että jos et luonnollisesti tule raskaaksi ei sinun kuulu lisääntyä? Fyysisesti vialliset luonto karsii ja näin sen kuuluu olla. Lapsettomuushoidot pitäisi kieltää!
Tätä mietin itsekin välillä. En välttämättä ap:n tapauksessa, jossa kyseessä sairaus, mutta muutoin lapsettomuustilanteissa. Jos miehen ja naisen geenit eivät ole hyvin yhteensopivat, voisiko se olla luonnollinen keino estää tämä.
Yleisimmät lapsettomuuden syyt ovat:
munasolun irtoamishäiriöt (20–30 %)
munajohdinvauriot (10–20 %)
kohtuviat (2–5 %)
endometrioosi (10–20 %)
miehestä johtuvat syyt, esimerkiksi sperman laatu (20-30 %).
Mitkään näsitä eivät johdu sukusoluden yhteensopivuudesta. Esimerkiksi, jos ovulaatiota ei jostain syystä tapahdu tai munanjohtimet ovat tukossa, niin munasolu ja siittiö eivät pääse koskaan edes kohtaamaan. Jos nuo ongelmat saadaan korjattua, pari saa todennäisesti aivan terveen lapsen.
Ja kaikki manitsemasi ovat fyysisiä vikoja jotka luonto karsisi jossei ihminen haluaisi aina puuttua kaikkeen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni on viljalti lapsia, joilta puuttuu rakastavat vanhemmat ja koti. Eikö teillä olisi tilaa?
Ei kai sen lapsen tarvitse ihan oma biologinen olla?
Oot käsittänyt väärin, adoptiolapsista on pula, niitä ei riitä kaikille. Ja monet haluaa vauvan, adoptiolapsi on yleensä vanhempi. Adoptio prosessi myös kestää vuosia ja on rankka ja kallis.
Sijaislapsia kyllä saisi helpommin, mutta ne ei olekaan sitten omia. Niistä voi joutua luopumaan milloin vain, ei kaikista ole sellaiseen vanhemmuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitten ole käynyt mielessä että jos et luonnollisesti tule raskaaksi ei sinun kuulu lisääntyä? Fyysisesti vialliset luonto karsii ja näin sen kuuluu olla. Lapsettomuushoidot pitäisi kieltää!
Tätä mietin itsekin välillä. En välttämättä ap:n tapauksessa, jossa kyseessä sairaus, mutta muutoin lapsettomuustilanteissa. Jos miehen ja naisen geenit eivät ole hyvin yhteensopivat, voisiko se olla luonnollinen keino estää tämä.
Yleisimmät lapsettomuuden syyt ovat:
munasolun irtoamishäiriöt (20–30 %)
munajohdinvauriot (10–20 %)
kohtuviat (2–5 %)
endometrioosi (10–20 %)
miehestä johtuvat syyt, esimerkiksi sperman laatu (20-30 %).
Mitkään näsitä eivät johdu sukusoluden yhteensopivuudesta. Esimerkiksi, jos ovulaatiota ei jostain syystä tapahdu tai munanjohtimet ovat tukossa, niin munasolu ja siittiö eivät pääse koskaan edes kohtaamaan. Jos nuo ongelmat saadaan korjattua, pari saa todennäisesti aivan terveen lapsen.
Ja kaikki manitsemasi ovat fyysisiä vikoja jotka luonto karsisi jossei ihminen haluaisi aina puuttua kaikkeen...
Ethän toki itse puutu omiin fyysisiin vikoihisi, vaan kärsit vaan urheasti jos luonto on näin tarkoittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut kahdelta eri gynekologilta saman vastauksen, niin enköhän mä nyt luota tässä tapauksessa lääkäreiden arvioon. Siis tietysti voimme yrittää, mutta onko järkee ottaa se riski et tulee keskenmeno vielä tämän surun keskellä. Sit jos sen jälkeen tarviikin kaavintaa tai muita toimenpiteitä, niin olisi kyllä mielestäni olisi täysin idioottimaista ottaa sellaista turhaa riskiä. En kuitenkaan tarvitse minkäänlaista uutta diagnoosia tai ratkaisuja lapsettomuuteen.
Kaksi vuotta on mennyt hoitoihin, koska pääkaupunkiseudulla leikkausjonot on noin 6kk. Pari ensimmäistä leikkausta epäonnistui ja kolmannen kohdalla kaikki alkoi alusta, koska lääkäri kuittasi viimeisen leikkauksen jälkeen, että ongelma on hoidettu. Ja koska näin on merkattu, niin koko prosessi alkaa silloin alusta. Ja kun alkaa valittaa asiasta, niin silloin todetaan kylmästi, että syöpäpotilaat on ennen sinua.
Enkä mä syytä miestäni mun sairaudesta millään tavalla, vaan siitä, että hän ei kuunellut minua. Vuosia sitten tilanne ei olisi ollut näin paha. Ja kyllä tiedostan oman osuuteni, että päätin jäädä tähän suhteeseen kaikesta huolimatta. Ja lisänä kyllä mieheni lapsen kanssani halusi, ei vaan päästy yhteisymmärrykseen asioista.
Et taida oikeasti edes haluta lapsia. ”Onko järkeä ottaa turhaa riskiä” no jos se on ainut mahdollisuus saada se lapsi niin kyllä, on järkeä ottaa kaikki riskit, kun kyse ei ole hengestäsi vaan keskenmenosta.
Anteeksi nyt vaan, mutta toimin edelleen lääkäreiden ohjeiden mukaan ja en tule toimimaan toisin, vaikka vauvafoorumilta löytyisi uusi diagnoosi. Ja niille, jotka ihmettelee, että miksi en ole aikasemmin hoitanut ongelmia pois, niin ne on vain vuosien aikana pahentuneet. Ja kävin lääkärissä aluksi vain vuosittain tarkkailussa, jolloin ongelma oli vain tiedossa.
AP.
Et edelleenkään sitten voi kertoa mikä ongelmasi on/oli? Jos joku toinen voisi havahtua yrittämään aiemmin tai hakeutua hoitoon ajoissa. Kohdunkaulan syöpä/ muutokset vai?
Papa- kokeissa kannattaa käydä aina.
Siis Ap gyneongelmat olivat kai kystat munasarjoissa ja nyt iso myooma kohdussa. Vasta myöhemmin kertoo että myooma voi aiheuttaa synnytyksessä vverenvuotoa eli ongelmia myös hänen terveydelleen joten ihan ihmeen kauan panttasi tietoa. Tätä taustaa vasten ymmärrän lääkärien keskenmenovaroittelun, mutta kyllä se on ollut AP ongelma että ei ollut aiemmin täysin selkeästi vääntänyt miehelle rautalangasta että ne lapset tulee päättää tehdä pian tai niitä ei tule ehkä ollenkaan. Ja sitten tehdä asiasta kynnyskysymys että joko yritetään tai sitten erotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitten ole käynyt mielessä että jos et luonnollisesti tule raskaaksi ei sinun kuulu lisääntyä? Fyysisesti vialliset luonto karsii ja näin sen kuuluu olla. Lapsettomuushoidot pitäisi kieltää!
Tätä mietin itsekin välillä. En välttämättä ap:n tapauksessa, jossa kyseessä sairaus, mutta muutoin lapsettomuustilanteissa. Jos miehen ja naisen geenit eivät ole hyvin yhteensopivat, voisiko se olla luonnollinen keino estää tämä.
Yleisimmät lapsettomuuden syyt ovat:
munasolun irtoamishäiriöt (20–30 %)
munajohdinvauriot (10–20 %)
kohtuviat (2–5 %)
endometrioosi (10–20 %)
miehestä johtuvat syyt, esimerkiksi sperman laatu (20-30 %).
Mitkään näsitä eivät johdu sukusoluden yhteensopivuudesta. Esimerkiksi, jos ovulaatiota ei jostain syystä tapahdu tai munanjohtimet ovat tukossa, niin munasolu ja siittiö eivät pääse koskaan edes kohtaamaan. Jos nuo ongelmat saadaan korjattua, pari saa todennäisesti aivan terveen lapsen.
Ja kaikki manitsemasi ovat fyysisiä vikoja jotka luonto karsisi jossei ihminen haluaisi aina puuttua kaikkeen...
Ethän toki itse puutu omiin fyysisiin vikoihisi, vaan kärsit vaan urheasti jos luonto on näin tarkoittanut.
Lähinnä toivon etten ole kykeneväinen lapsia saamaan. Poistuisi elämästä iso stressin aiheuttaja. Harmi vaan vielä ei vikaa ole löytynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse olen sellaisen äidin lapsi, jolla oli paljon gynekologia ongelmia ja raskautumisen piti olla mahdotonta. noh, ei ollut, tuli kaksi biologista lasta, toinen 39-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perhe miehesi kanssa on itseisarvosi ja tahdot lapsia, ei sinun tarvitse tulla raskaaksi. Suomessa on lapsia kyllä yllin kyllin adoptioon. Vai haluatko lapsia oikeasti?
Suomesta tulee kyllä tosi vähän adoptiolapsia ja suurin osa niistä on ns. erityislapsia, esim. huumelapsia, jotka tarvitsee erityistukea. Muutenkiin adoptioon on tosi tiukat kriteerit juuri sen takia, että adoptiolapsilla on paljon erityistarpeita. Heillä on esimerkiksi ongelmia kiintymyssuhteissa.
Eikö nykyään iso osa adoptiolapsista kotimaasta ja ulkomailta ole juuri erityislapsia, kun ns. terveitä lapsia on aina vain vähemmän ja ne mahdollisesti halutaankin pitää oman maan kansalaisille avoinna. Tai no, netissä puhuttiin erityistarpeisista (adoptio)lapsista.
Linkki, jos kiinnostaa lukea: http://www.tietovipu.fi/sn-adoptiot/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perhe miehesi kanssa on itseisarvosi ja tahdot lapsia, ei sinun tarvitse tulla raskaaksi. Suomessa on lapsia kyllä yllin kyllin adoptioon. Vai haluatko lapsia oikeasti?
Suomesta tulee kyllä tosi vähän adoptiolapsia ja suurin osa niistä on ns. erityislapsia, esim. huumelapsia, jotka tarvitsee erityistukea. Muutenkiin adoptioon on tosi tiukat kriteerit juuri sen takia, että adoptiolapsilla on paljon erityistarpeita. Heillä on esimerkiksi ongelmia kiintymyssuhteissa.
Eikö nykyään iso osa adoptiolapsista kotimaasta ja ulkomailta ole juuri erityislapsia, kun ns. terveitä lapsia on aina vain vähemmän ja ne mahdollisesti halutaankin pitää oman maan kansalaisille avoinna. Tai no, netissä puhuttiin erityistarpeisista (adoptio)lapsista.
Linkki, jos kiinnostaa lukea: http://www.tietovipu.fi/sn-adoptiot/
Juttu on vuodelta 2012, mutta siinäkin kerrotaan juuri siitä, että suurin osa Suomeen adoptoitavista ulkomaista lapsista on erityistarpeellisia lapsia.
Ja tämä on provo niin kauan kuin AP ei edes suostu sanomaan diagnoosia (sivun 4 loppuun mennessä ei mainintaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiaan Ap olisi voinut heti sanoa että kärsi endometrioosista.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Hoitoina olisi koeputkihoito, tai sitten helpommissa tapauksissa odottaminen kuten tekstissä lukee jos lapsia haluaa.
Myoomat ja hedelmällisyys
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2011/17/duo99734
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä on provo niin kauan kuin AP ei edes suostu sanomaan diagnoosia (sivun 4 loppuun mennessä ei mainintaa).
Ap:lle tullut kaksi eti vaivaa , harmillista mutta minkäs teet. Ei siis ole oikein syyttää täysin puolisoaan, sillä ei hän voinut tietää että ap:lle tulee myooma.
”Lisääntyneistä riskeistä huolimatta valtaosa naisista, joilla on myoomia, tulee normaalisti raskaaksi. Niin ikään suurin osa raskauksista ja synnytyksistä on myoomien suhteen ongelmattomia.”
duodecim
Ei vielä 35V toivo ole iän puolesta menetetty, vasta 40 jälkeen alkaa mennä yleensä todella epätoivoiseksi. Rauhotu ja katso vielä josko ongelma hoituisi, tuskin se miestä nyt vaihtamalla paranisi kuitenkaan.
Tuska ja pelko on tosin täysin ymmärrettävää.
Kuten aikasemmin sanoin, niin myoma on hankalassa paikassa ja suht iso. Lisäksi sain HIFU hoitoa turussa joulukuussa, jonka vaikutus pitäisi näkyä vasta kuukausien kuluttua. Mulla on vasta tarkistuskäynti huhtikuussa, jonka jälkeen tehdään päätös, että varataanko uusi leikkausaika 6 kk:n päähän. Koska myoma ei välttämättä tästä kokonaan kutistu. Mutta verenkierto myomassa saattaa loppua, jolloin leikkaus voisi onnistua. Et noin hidasta tämä hoito valitettavasti. Odottelua vuodesta toiseen.
En koko ketjua jaksanut lukea, mutta ap:lle vastaan tuohon "olisi turha yrittää jos päätyy keskenmenoon".
Minulla itselläni on synnynnäinen sairaus, en siitä sen enempää puhu ettei minua tunnisteta, koska kaikki eivät tiedä miten se vaikuttaa lisääntymiseeni.
Sain jokunen kuukausi sitten lääkäriltä tiedon, ettei voi suositella raskautta minulle. Ei sillä, että henkeni olisi hengenvaarassa mutta päätös tuli "varmuuden vuoksi". Minulla on korkea riski etten edes raskaudu tai saada keskenmeno verrattuna perus terveseen ihmiseen. On myös 10% todennäköistä että sairauteni periytyy lapselle.
Minua ei missään vaiheessa suoranaisesti ole kielletty yrittämästä ja painotettu on, että jos haluan kumminkin puolison kanssa biologisen lapsen, niin tukea ja tiukkaa seurantaa läpi raskauden ja synnytyksen jälkeen saamme. Ajatus ensin tuntui kamalalta, koska olen aina halunnut omia lapsia. Myös ajatus keskenmenosta kummittelee, enkä todellakaan halua että sairauteni perintyisi.
Olemme kuitenkin päättäneet, että otamme riskin ja yritämme lasta parin vuoden kuluttua.
Ymmärtääkseni sinuakaan ei olla kielletty yrittämästä. Pointtini on, että älä murehdi ja pelkää keskenmenoa koko aikaa. Ymmärrän kyllä että se mietityttää, mutta ei pelko saa estää elämästä tai toteuttamasta haaveita. Aina kuitenkin voi yrittää uudelleen ja onnistuneita raskauksia on tapahtunut keskenmenon jälkeenkin.
Mitä tuohon katkeroitumiseen tulee, niin jutelkaa asiat selviksi miehen kanssa ennen kuin yritätte. Jos tuntuu ettei yhteistä säveltä löydy, niin onko teitä tarkoitettu yhteen? Hyvin sinulla on kuitenkin aikaa lapsi saada, ei ikäsi ole vielä esteenä.
Suomesta tulee kyllä tosi vähän adoptiolapsia ja suurin osa niistä on ns. erityislapsia, esim. huumelapsia, jotka tarvitsee erityistukea. Muutenkiin adoptioon on tosi tiukat kriteerit juuri sen takia, että adoptiolapsilla on paljon erityistarpeita. Heillä on esimerkiksi ongelmia kiintymyssuhteissa.