11kk lapsi hoidossa 200h/kk
Eräs lapsi on hoidossa 50h viikossa eli 200h kuukaudessa.. Onko se mielestänne liikaa niin pienelle lapselle? Joka päivä klo 07-17 tai 06.30-17.00
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja.
Hoitovapaa on yksi valinta, töihin paluu toinen. On myös valittava laittaako rahansa ison asuntolainan lyhennykseen, autolainaan, merkkivaatteisiin, lomamatkoihin ym. vai voisiko elää vähän vähemmällä silloin kun lapset ovat ihan pieniä?
Tuskin kenenkään on ihan pakko laittaa 9 kk lasta hoitoon, jos vähän edes ennakoi tulevaa.
Tai sitten siihen ihan alle sadantonnin kerrostalokämpän lyhennykseen, yhtiövastikkeeseen, henkkamaukan perusvaatteisiin ja kirppisvaatteisiin, pakollisiin vakuutuksiin ja ihan ruokaan.
Suomessa aika moni elää niillä alle 2000e:n tuloilla, joista maksetaan ihan itse kaikki, ilman tukia. Ja niillä tuloilla ei ole isoja asuntolainoja, autolainoja, lomamatkoja eikä merkkivaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja.
Hoitovapaa on yksi valinta, töihin paluu toinen. On myös valittava laittaako rahansa ison asuntolainan lyhennykseen, autolainaan, merkkivaatteisiin, lomamatkoihin ym. vai voisiko elää vähän vähemmällä silloin kun lapset ovat ihan pieniä?
Tuskin kenenkään on ihan pakko laittaa 9 kk lasta hoitoon, jos vähän edes ennakoi tulevaa.
Tai sitten siihen ihan alle sadantonnin kerrostalokämpän lyhennykseen, yhtiövastikkeeseen, henkkamaukan perusvaatteisiin ja kirppisvaatteisiin, pakollisiin vakuutuksiin ja ihan ruokaan.
Suomessa aika moni elää niillä alle 2000e:n tuloilla, joista maksetaan ihan itse kaikki, ilman tukia. Ja niillä tuloilla ei ole isoja asuntolainoja, autolainoja, lomamatkoja eikä merkkivaatteita.
Noin pieniin tuloihin saa kyllä tukia lisäksi. Ja asuntolainaa ei pidä ikinä mitoittaa maksukyvyn äärirajoille. Aina pitää olla pelivaraa esim. koronnousulle ja muille ylimääräisistä menoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja.
Hoitovapaa on yksi valinta, töihin paluu toinen. On myös valittava laittaako rahansa ison asuntolainan lyhennykseen, autolainaan, merkkivaatteisiin, lomamatkoihin ym. vai voisiko elää vähän vähemmällä silloin kun lapset ovat ihan pieniä?
Tuskin kenenkään on ihan pakko laittaa 9 kk lasta hoitoon, jos vähän edes ennakoi tulevaa.
Tai sitten siihen ihan alle sadantonnin kerrostalokämpän lyhennykseen, yhtiövastikkeeseen, henkkamaukan perusvaatteisiin ja kirppisvaatteisiin, pakollisiin vakuutuksiin ja ihan ruokaan.
Suomessa aika moni elää niillä alle 2000e:n tuloilla, joista maksetaan ihan itse kaikki, ilman tukia. Ja niillä tuloilla ei ole isoja asuntolainoja, autolainoja, lomamatkoja eikä merkkivaatteita.Noin pieniin tuloihin saa kyllä tukia lisäksi. Ja asuntolainaa ei pidä ikinä mitoittaa maksukyvyn äärirajoille. Aina pitää olla pelivaraa esim. koronnousulle ja muille ylimääräisistä menoille.
Niinkun mitä tukia? Lapsilisä yh-korotuksella ja minimielarit on ainoat tuet. 1950e nettotuloilla ei saa mitään muita tukia. Asuntolainaa on huimat 43 000e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja.
Hoitovapaa on yksi valinta, töihin paluu toinen. On myös valittava laittaako rahansa ison asuntolainan lyhennykseen, autolainaan, merkkivaatteisiin, lomamatkoihin ym. vai voisiko elää vähän vähemmällä silloin kun lapset ovat ihan pieniä?
Tuskin kenenkään on ihan pakko laittaa 9 kk lasta hoitoon, jos vähän edes ennakoi tulevaa.
Tai sitten siihen ihan alle sadantonnin kerrostalokämpän lyhennykseen, yhtiövastikkeeseen, henkkamaukan perusvaatteisiin ja kirppisvaatteisiin, pakollisiin vakuutuksiin ja ihan ruokaan.
Suomessa aika moni elää niillä alle 2000e:n tuloilla, joista maksetaan ihan itse kaikki, ilman tukia. Ja niillä tuloilla ei ole isoja asuntolainoja, autolainoja, lomamatkoja eikä merkkivaatteita.Noin pieniin tuloihin saa kyllä tukia lisäksi. Ja asuntolainaa ei pidä ikinä mitoittaa maksukyvyn äärirajoille. Aina pitää olla pelivaraa esim. koronnousulle ja muille ylimääräisistä menoille.
Niinkun mitä tukia? Lapsilisä yh-korotuksella ja minimielarit on ainoat tuet. 1950e nettotuloilla ei saa mitään muita tukia. Asuntolainaa on huimat 43 000e.
Hoitovapaalla saisit asumistukea lainan korkoihin ja vastikkeeseen. Ja lainaan voi hakea lyhennysvapaata. Kotihoidontukeen täysi hoitolisä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan liikaa niin pienelle! Ei paljon jää kotonaoloaikaa ja yhteistä aikaa vanhempien kanssa. Elämä on valintoja täynnä, älkää laittako lastanne päiväkotiin alle 2 vuotiaana.
Mutta. Kun. Aina. Ei. Oikeasti. Voi. Valita.
Ei ihmiset aina ole rahanahneita itsekkäitä teiniäitejä, jotka haluaa bailata. Voi olla että on pakko mennä töihin.
Miksi? Mikä ihan todella pakottaa?
Vaikkei nyt kaksivuotiaaksi pystyisi hoitamaan kotona, niin edes puolitoistavuotiaaksi vs aloituksen esimerkki, alle vuoden ikäinen VAUVA.Mikä on se _pakko_?
Puoli vuotta on kolmannes sen puolitoistavuotiaan koko elämästä.Ja arvostaisin, jos joku ihan vaan vastaisi tähän. Oon niin usein kuullut sen, että joskus on vaan pakko, että haluaisin kuulla myös, mitä se pakko tarkoittaa/pitää sisällään.
Voisiko joku olla niin ystävällinen?
- Isä täysipäiväinen opiskelija
- Äidillä turvattu vakityöMitä muuta tässä tilanteessa voisi tehdä kuin laittaa jopa se alle vuoden ikäinen lapsi hoitoon? Jäädä kotiin kituuttamaan siten, että kotiin ei tule edes yhtä palkkaa kuussa? Miten äiti (opiskelija ei paljoa säästöön saa) on voinut säästää hoitovapaata varten, jos kaikki hänen rahansa menevät perheen elättämiseen? Millä rahalla palkataan tälle lapselle hoitaja kotiin jos äiti ei ole juristi/lääkäri/toimitusjohtaja?
Miksi tässä tapauksessa se opiskelija ei voisi jäädä kotiin kituuttamaan? Kotihoidon tukihan on suurempi kuin opintotuki.
Käsittääkseni ainakin AMK:ssa hoitovapaa kuluttaa opinto-oikeutta, vaikka ilmoittautuisit poissaolevaksi, äitiys- ja vanhempainvapaat puolestaan eivät kuluta opinto-oikeutta. Eli voipi jäädä valmistumatta huonolla tuurilla kokonaan hoitovapaansa takia, tai sitten ei voi ilmoittautua poissaolevaksi ja samalla pitää edistää opintoja vaaditusta tahdissa, kun hoitaa taaperoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan liikaa niin pienelle! Ei paljon jää kotonaoloaikaa ja yhteistä aikaa vanhempien kanssa. Elämä on valintoja täynnä, älkää laittako lastanne päiväkotiin alle 2 vuotiaana.
Mutta. Kun. Aina. Ei. Oikeasti. Voi. Valita.
Ei ihmiset aina ole rahanahneita itsekkäitä teiniäitejä, jotka haluaa bailata. Voi olla että on pakko mennä töihin.
Miksi? Mikä ihan todella pakottaa?
Vaikkei nyt kaksivuotiaaksi pystyisi hoitamaan kotona, niin edes puolitoistavuotiaaksi vs aloituksen esimerkki, alle vuoden ikäinen VAUVA.Mikä on se _pakko_?
Puoli vuotta on kolmannes sen puolitoistavuotiaan koko elämästä.Ja arvostaisin, jos joku ihan vaan vastaisi tähän. Oon niin usein kuullut sen, että joskus on vaan pakko, että haluaisin kuulla myös, mitä se pakko tarkoittaa/pitää sisällään.
Voisiko joku olla niin ystävällinen?
- Isä täysipäiväinen opiskelija
- Äidillä turvattu vakityöMitä muuta tässä tilanteessa voisi tehdä kuin laittaa jopa se alle vuoden ikäinen lapsi hoitoon? Jäädä kotiin kituuttamaan siten, että kotiin ei tule edes yhtä palkkaa kuussa? Miten äiti (opiskelija ei paljoa säästöön saa) on voinut säästää hoitovapaata varten, jos kaikki hänen rahansa menevät perheen elättämiseen? Millä rahalla palkataan tälle lapselle hoitaja kotiin jos äiti ei ole juristi/lääkäri/toimitusjohtaja?
Ratkaisu: isä keskeyttää opintonsa ja jää hoitamaan lasta. Elämä tosiaan on valintoja ja tässä valinta tehdään lapsen parhaaksi ja isä lykkää opintojaan.
Meillä on vuoden ikäinen lapsi, joka on hoidossa arkisin 6-16. Koska me vanhemmat ollaan töissä. Raha vaan ei kasva puussa.
Vierailija kirjoitti:
Sitä aina ihmettelen, että miten joku ei ajattele lasta hankkiessa tollaisia asioita. Jos ei oikeasti ole mahdollisuutta yhtään joustaa, hoitaa pientä edes vauvana, niin miksi edes tekee lapsen. Jos tuon ikäinen on joka päivä 10 tuntia hoidossa, niin eipä siinä enää jää vanhemmille aikaa lapsen kanssa ollenkaan. Samahan se olisi sitten antaa sijoitukseen. Yhtä paljon näkee vanhempiaan tuolloinkin. Vastaus kysymykseen: Ihan helvetisti liikaa.
Luulen, että monesti on myös niin, että jos ei ole ennestään lapsia, niin eihän sitä oikeasti sisäistä tai käsitä minkälaiseksi lapsi on kasvanut vaikkapa yksivuotiaana. Mietitään ja suunnitellaan etukäteen, että päivähoitoon sitten kun hoitovapaa alkais ja sit kun ollaankin siinä tilanteessa niin sydäntä riipiikin viedä niin pieni hoitoon, mut ei talous anna myöten muuttaa enää suunnitelmia.
Onneksi maailma muuttuu. Äiti meni täyspäiväisesti töihin ollessani 2 kk ikäinen, äitiysloman loputtua. Minä olin perhepäivähoidossa, ystävä joutui päiväkotiin.
Muistelin yksi päivä sitäkin, ettei minulla ole ollut koskaan ketään hoitajaa kotona. Aina roudattiin hoidettavaksi kodin ulkopuolelle, jos tuli tarve. Kotiaika oli kyllä vähissä. En ihmettele, että 1973 syntyi kaikkein vähiten lapsia ja itsekin jäin ainoaksi.
Voi myös siirtää syrjään oma itsekäs halu saada lapsi! Tällaisessa tapauksessa vanhempien (äidin) halu menee lapsen hyvinvoinnin edelle. Koska minä haluan.
Jos ja kun tietää, että ei pysty lasta kotona hoitamaan ainakin 2-3-vuotiaaksi, vaan jo pikkuvauvana raahattava vieraalle hoitoon tuntikausiksi, onko eettistä hankkia lasta ylipäätään? Kyllä sitä lasta voi haluta vaikka kuinka, mutta kenen etua ja hyvinvointia tällaisessa tapauksessa ajattelet? Käsi sydämelle.
Yllättävän monissa ns. pakoissa aina vaan vilahtelee asuntolaina.
Eli kyllä, on tehty valinta kerryttää omaisuutta asumisen lisäksi, jos lainasta selviäminen vaatii kahden työssäkäyntiä.
Melko normaalia 10h hoitopäivä, kun Suomessa työaika-aika 8h ja päälle lasketaan työmatkat ja harvoin päiväkoti on kodin nurkan takana.
Suomessa äitien osapäivätyö on harvinaista, toisin kuin muualla maailmassa.
Ja kaupassa on kivampi käydä ilman lasta.
Vierailija kirjoitti:
Voi myös siirtää syrjään oma itsekäs halu saada lapsi! Tällaisessa tapauksessa vanhempien (äidin) halu menee lapsen hyvinvoinnin edelle. Koska minä haluan.
Jos ja kun tietää, että ei pysty lasta kotona hoitamaan ainakin 2-3-vuotiaaksi, vaan jo pikkuvauvana raahattava vieraalle hoitoon tuntikausiksi, onko eettistä hankkia lasta ylipäätään? Kyllä sitä lasta voi haluta vaikka kuinka, mutta kenen etua ja hyvinvointia tällaisessa tapauksessa ajattelet? Käsi sydämelle.
Mikä tekee suomalaisista lapsista nykyään niin erityisiä ja hoitoa vaativia, tarvittaakseen äidin kotiin hoitamaan lapsen 3v asti. Ja miten tämä näkyy lapsen hyvinvoinnissa, terveydessä tai myöhemmin koulu- ja työmenestyksenä?
Muualla maailmassa esim. Euroopassa äitiysloma on 1-3kk jonka jälkeen lapsi on hoidossa, kun vanhemmat menevät töihin ja näin oli myös Suomessa 80-luvulle saakka.
Euroopassa suurin osa lapsista aloittaa koulun jo 3v.
Juu ei todellakaan ole yhden yhtä isovanhempia tai ystävää jeesaamassa ja silti tiedän itseni lisäksi useamman, jotka ovat hoitaneet vauvansa/pienet taaperot itse. Suunnittelemalla, joustamalla omasta elämästä välillä hyvinkin paljon, miettimällä etukäteen ja mahdollisesti siirtämällä lapsihaaveita vähän, säästämällä ja hammasta kiristäen.
Minä en myöskään ymmärrä, että jollekin voi tulla yllätyksenä se, että vauva on äitiysloman loppuessa vauva. Ei missään nimessä valmis olemaan hoidossa 10 tuntia per päivä.