Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kauan odottaa ihastumisen tunnetta ja sitä tiettyä kipinää tapailuvaiheessa?
08.03.2019 |
Olen tapaillut miestä nyt muutaman viikon, ollaan nähty viitisen kertaa. Mies vaikutti alun viestittely perusteella lupaavalta, jutut meni yksiin ja meillä oli paljon yhteistä. Ekat treffit meni kivasti, käytiin kahvilla ja pari tuntia hurahti jutellessa. Seuraavilla treffeillä oli myös kivaa ja oli jopa vähän ihastunut olo. Kolmansilla treffeillä harrastettiin seksiä ja sen jälkeen huomasin innostuksen lopahtavan. En tuntenut mieheen kauheasti fyysistä vetoa, mutta ajattelin, että kyllä se sieltä kehittyy. Asiaa ei auttanut se, että miehellä oli vaikeuksia saada seisomaan ja kestää yhdynnässä. Tiedostan sen, että seksi ei aina ekoilla kerroilla suju, joten en vielä niin huolestunut. Toisella kerralla sama meno, yhdyntä kesti ehkä minuutin. Kolmannella kerralla meni jo paremmin, ehkä mies rentoutui kun juotiin pari lasia viiniä aluksi.
Mutta ongelma on siis se, että en tunne kipinöitä, fyysistä vetoa miestä kohtaan. Viime seksikerralla mua alko jollain tasolla hiukan "ällöttää" mies, hänen tapansa suudella ym. Mies ottaa minut ihanasti huomioon, antaa suuseksiä ym., mutta silti kaipaan sitä himon tunnetta, kun ei saa toisesta tarpeekseen. Halusin kokeilla seksiä muutaman kerran, josko se kipinä syttyisi, mutta ei. ☹️
Kuinka kauan voi siis odottaa ihastuksen syttymistä? Voiko se syttyä, jos sitä ei ole alussa ollut? Edellinen suhteeni oli kipinöintiä alusta asti, en saanut miehestä tarpeekseni. Kaipaan sitä tunnetta... Mies on muuten mukava ja meillä on rentoa yhdessä, mutta se jokin puuttuu...
Kommentit (85)
81/85
|
09.03.2019 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Tuntuu, että sukupuolten välillä ajatellaan ihan eri tavalla.
Naiset elää aivan käsittämättömästi pelkän tunteen perässä.
Miehet on rationaalisempia ja pystyy erottamaan hyvän naisystävämateriaalin ilman, että hän herättäisi ulkoisesti tai sisäisesti mitään suurta ihastumista.
Ero tulee myös valinnanvarasta. Jos mies ei ole kovatasoinen niin hänestä saattaa kiinnostua yksi nainen koko vuoden aikana. Siinä tilanteessa on päätettävä, että hyväksyykö tämän naisen ilman suuria tunteita vai jatkaako vuoden taas vastentahtoisesti yksin.
Naisilla on helpompi nirsoilla ja odotella sitä täydellistä kipinämiestä kun irtoseksiä saa aina halutessaan ja parisuhdeehdokkaita on myös tasaisesti koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että sukupuolten välillä ajatellaan ihan eri tavalla.
Naiset elää aivan käsittämättömästi pelkän tunteen perässä.
Miehet on rationaalisempia ja pystyy erottamaan hyvän naisystävämateriaalin ilman, että hän herättäisi ulkoisesti tai sisäisesti mitään suurta ihastumista.
Ero tulee myös valinnanvarasta. Jos mies ei ole kovatasoinen niin hänestä saattaa kiinnostua yksi nainen koko vuoden aikana. Siinä tilanteessa on päätettävä, että hyväksyykö tämän naisen ilman suuria tunteita vai jatkaako vuoden taas vastentahtoisesti yksin.
Naisilla on helpompi nirsoilla ja odotella sitä täydellistä kipinämiestä kun irtoseksiä saa aina halutessaan ja parisuhdeehdokkaita on myös tasaisesti koko ajan.
Tätä minä en juuri käsitä. Minä tunnistan myös hyvän miesystävämateriaalin, siksi hän juuri annoin tälle miehelle mahdollisuuden. Minä en harrasta irtoseksiä, vaan haluan tapailla ensin. Mutta kuitenkin haluan harrastaa seksiä aika alkuvaiheessa, jotta näkee onko fyysistä vetoa. Ja kuten nyt huomasin, seksi ilman minkäänlaista kipinää ei ainakaan minua innosta, paikat vaan kuivahtaa. Kiva, jos miehet pystyy panemaan, vaikka nainen ei niin miellytä. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet moittivat täällä naisia, joilla on liian korkeat kriteerit ja kiillottavat omaa sädekehäänsä kertomalla kuinka ovat ymmärtäneet tyytyä. jopa tyytyä niin, että kumppani ei edes tiedä että häneen on vain tyydytty vailla sen suurempaa tunnetta.
Minä en ymmärrä tätä lainkaan. Eikö näille miehille ole tullut mieleen, ettei parisuhde ole mikään pakko tai velvollisuus? Tyytyminen on minusta ihan ok jos sitä elämältään haluaa ja jos molemmat parisuhteessa tietävät tosiasiat ja valitsevat pysyä tilanteessa. Mutta mitään pahaa ei ole siinäkään, että ei tyydy kuin itselleen täydelliseen ja on sitten ilman jos ei löydy. Ei ole mikään kansalaisvelvollisuus päätyä parisuhteeseen tai antaa miehille.
Älkää nyt ainakaan jeesustelko jos oma parisuhteenne perustuu petokselle.
Tämä.
On kammottava petos tyytyä kumppaniin, jota ei aidosti halua ja rakasta. Silloin vie toiselta ihmiseltä (ja toki myös itseltään) mahdollisuuden löytää se ihminen, joka oikeasti rakastaa. Oma mieheni tekee päivittäin selväksi kuinka ihana olen hänen mielestään. Sen näkee hänen katseestaan, kuulee äänestä, huomaa rakastavista teoista minua kohtaan, ja erityisesti tuntee seksin aikana. Olen kiitollinen saadessani kokea aidon rakkauden. Se kun on jotain ihan muuta kuin tämä palstamiesten advokoima "tappi reikään" -meininki.
t. 75
Siis mies menettää halunsa naiseen alkuhuuman jälkeen varmasti ja sen jälkeen miehelle suhde on pakkopullaa ja kestää naista vain sen takia että on kivaa kun joku on varalla sillä naiset tuppaa antamaan helpommin varatuille. Kyllä miehellä on oikeus harrastaa seksiä juuri kuten haluaa lain rajoissa eikä siihen ole palstamammoilla mitään sanomista. Ei ole petos olla naimisissa ihan hyvän kanssa jos saa tappia välillä muihinkin reikiin. Kyllä ihan ok suhde on aina parempi kuin yksinäisyys.
Voi lapsikulta mitä höpötystä! :D
Itse olen ollut mieheni kanssa yli 20 vuotta, siskoni on ollut miehensä kanssa 30 vuotta, vanhempani ja appivanhempani ovat olleet jo naimisissakin 50 vuotta. Lisäksi tullen hyvin hyvin monta pariskuntaa, joissa on samoja lukemia.
Miehelläni ja minulla menee todella hyvin. Seksiä on pari kolme kertaa viikossa, juttelemme paljon ja tänäänkin teimme kolmen tunnin metsä kävelyn kahdestaan. Vanhempani lähtevät taas parin viikon päästä kahdestaan Lappiin hiihtelemään ja heistä näkee jo kauas miten onnellinen parisuhde heillä on, sama juttu appivanhemmilla. Kyllästymistä ei ole ollut näkyvissä vieläkään.
Jos sinä et ole saanut elää hyvässä ja rakkautta täynnä olevassa perheessä, niin se on harmi. Mutta jos et osaa muuta kuvitella kuin pettämistä, valehtelua ja kieroilua, niin se on sinun iso ongelma. Pärjäilehän, jaxuhalit!