Jos lapsi ajattelee, että on tärkeä, mutta vanhempi inhoaa kyseistä ajatusta ja koittaa kieroillen koko ajan lannistaa lasta?
Oma äitini oli tuo tuollainen kieroilija, jonka mielestä lapsen (tai varmaan kenenkään) ei ole ok ajatella itseään tärkeänä henkilönä. Siitähän kuitenkin seuraa automaattisesti se, että pitää myös muita tärkeänä henkilönä (paitsi äitiäni en pitänyt, johtuen hänen käytöksestään), joten kyseessä ei ole mikään vinoutunut itserakkaus tms.
Mutta miksi ihmeessä äitiäni jotenkin vihastutti tai kiehutti se, että minä pidin itseäni aivan luonnollisesti hyvin tärkeänä ihmisenä? Ja pidän edelleen, joskin se on itselleni myös kiitos äidin, nyt taakka. Suomessahan katsotaan heti vinoon ihmistä, joka ei ole heikkoitsetuntoinen itseään vähättelevä nöyristelijä, ja sitä minä en ole, koska minusta jokainen on tärkeä ja merkityksellinen ihminen. Olisin siis tarvinnut äidiltäni tukea kestää heikkoitsetuntoisten kateelliset hyökkäykset, kun he kuvittelevat minun pitävän tärkeänä vain itseäni havaittuaan sen, etten nöyristele kuten heidät on kasvatettu tekemään tai ei ole tuettu muuhun. Minun kokemukseni siitä, että olen tärkeä ja että jokainen on tärkeä tulee toiselta vanhemmaltani ja hänen suvultaan, ei siis äidiltäni.
En tajua, miten vanhempi ei ole onnesta soikeana hyväitsetuntoisesta ja terveesti suorassa seisovasta lapsestaan, vaan alkaa kieroillen lytätä tätä ja alistaa, puhuen, että muut katsovat sinua pahalla, et tule ikinä saamaan ystäviä, jos joku loukkaantuu siitä millainen sinä olet, niin varopahan vain, sinä saat silloin kärsiä ja muuta ihan ihmeellistä.
Miksi minä siitä kärsisin, jos joku ei kestä sitä, että minä toedän olevani tärkeä? Äitini aliarvioi minun empatiakykyäni aika pahasti. En minä anna sellaisten ihmisten itseeni vaikuttaa, jos vain olisin saanut tuen ja hyväksynnän sille, että saan ajatella olevani tärkeä äidiltäni. Mutta en saanut, ja siitä syntyi kipupiste ajatteluuni. Joka haittaa itseäni paljon enemmän kuin se, mitä joku heikkoitsetuntoinen vieras olisi sanonut.
Kommentit (523)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riitaa miehen, lasten, äidin, isän, isän vaimon, sedän, serkun, isännöitsijän ym kanssa. Serkku oli ainoa ystävä. Nyt ystäviä ei ole yhtään
Miten niin riitaa? He ovat loukanneet minua, onko se sinusta jokin ihme? Osahan sitä on se, ettei äiti ole sallinut minun puolustaa itseäsni. Silloin joutuu kokemaan paljon enemmän loukkauksia, kuin ihminen, jolle on annettu ja sallittu aseet käteen puolustaa itseään ja pitää puoliaan.
Ap
Sua nyt loukkaa ihan kaikki jos sun kanssa ei olla samaa mieltä. Koska minäminäminäminä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet kehitänyt hyvän itsetunnon, ja koet itsesi yhtä tärkeäksi kuin muutkin. Se on hieno asia, ja tervettä.
Elä siis eteenpäin ja jätä vanhat asiat taaksesi. Mikä hyöty niitä enää on jauhaa, kun kuitenkin tiedostat olevasi hyvä ja arvokas? Miksi riiput menneessä?
Se, että Suomessa ei saa onnistua, ei hymyillä saati nauraa, ei saa yrittää parempaan on täyttä totta.
Mutta jätä se omaan arvoonsa. Älä anna suomalaiskansallisen surkean itsetunnon itsensä vähättelyn vaikuttaa itseesi ja elämääsi, katso eteenpäin ja elä! Älä katso taustapeiliin kun edessäsi on tuulilasi!
Olen niin empaattinen ihminen, että minua häiritsee ja ahdistaa se muiden ilmaisema paha olo ja pahoinvointi. Ja pelkään sitä, mitä muut ihmiset kykenevätkään kateuksissaan tekemään minulle, siis mitä pahaa. Minulla ei ole suojaa heitä ja sitä vastaan. Satutan itseni kaikista kateellisten puheista, koska minulle on opetettu, että niill on väliä ja nin edelleen. Se on todella vaikeaa päästä eteenpäin, kun kasvattaja on ollut täysin eri mieltä, kuin sinä.
Ap
Minä olen empaattinen ihminen ja pystyn samaistumaan muiden pahaan oloon, ihan sama oliko se paha olo afrikassa vai naapurissa.
En koe itseäni "erityisen" tärkeäksi, mutta tiedostan, että minulla on merkitystä.
Olen aina auttanut, jos olen vain voinut tai sattunut tilanteeseen, jossa apua voi tarjota.
En luokittele ihmisiä "pahoiksi" menneisyyden perusteella, koska uskon, että ihmiset voivat muuttua.
Me kaikki teemme virheitä ja joskus tulkitsemme väärin, mutta anteeksi annolla ja ymmärryksellä pääsee pitkälle.
Auttaisin entisiä koulukiusaajianikin, jos he apua tarvitsisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa ristiriitaista ap:lta. "Minulla on hyvä itsetunto, mutta pakko toistaa jankuttamiseen asti, että minä olen hyvä, muut huonoja. Minä olen tärkeä, muutkin on tärkeitä, mutta jos ovat vähäänkään erimieltä kanssani, eivät ole tärkeitä ihmisiä." Sinulla on ongelma, eikä hyvä itsetunto. Lapset osaavat olla ilkeitä ja jos äitisi käytös pitää paikkansa (kieroutuneesti nautti kun sai mollata ja lytätä lasta) onhan se väärin, mutta minä luulen, että suurentelet asiaa ja uhriudut tahallasi. Ehkä sinä olit se muiden kiusaaja, nostit itsesi muiden yläpuolelle ja sitten ihmettelit, kun muut eivät pitäneetkään siitä ja äitisi torui siitä.
Jos lapsi sitä ihmettelikin, niin sehän ei tarkoita sitä, että lapselle olisi pitänyt antaa siihen vastaus, jossa hänessä on vikaa. Kyllä se oli niin päin, että ne toiset lapset olivat rajoittuneista kodeista, eikä minun olisi tarvinnut opetella ymmrtämään heitä, vaan heidän minua. En missään tapauksessa ihmetellyt asiaa sillä mielellä, että "selitäpä äiti, miten nuo muut ovat oikeassa ja minä väärässä", en. En ol koskaan pitänyt loukkaavia ja itsekeskeisiä ihmisiä minulle hyvinä ja itselleni mielenkiintoisina ihmisinä.
ApEt tule kenenkään kanssa toimeen ja syy siihen on tämä. Kaikki muut ovat rajoittuneista kodeista, huonoja ja pahoja. Et näe itsessäsi mitään roolia.
Tulen kyllä, mutta on totta, että isoin massahan on surkeista kodeista peräisin vailla hyvää kasvatusta. Mutta jos äitini olisi suhtautunut minuun oikein ja minua tukevalla tavalla, tämä ei häiritsisi minua mitenkään.
ApKenen kanssa tulet toimeen?
Määrittele tulla toimeen. En ehkä viihdy monienkaan kanssa, mutta määrittele tulla toimeen. Mä tulen toimeen käsittääkseni toimeentulemisen yleisen määritelmän kanssa, eli jos olisi jotain riitaa, se ei ala minusta, enkä ole aiheuttanut kellekään muulle mielipahaa elämässäni, kuin äidilleni. Jolle sitä syntyi siitä, että olin lapsi, en osannut käyttäytyä aina oikein valmiiksi kohdusta tullessa ja kasvattamatta.
ApEi yhtään ystävää. Kaikkien kanssa ajaudut riitoihin. Aivan omasta aloitteesta. Ei yhtään ihmistä jonka kanssa tulisit toimeen
Selkeä pershäiriö
Narsismi on periytyvää, sekä geneettisesti että kasvatusympäristön kautta. Se onkin ainoa syy miksi pidän mahdollisena että ap:n äitikin on ihan oikeasti ollut narsisti eikä se ole vain ap:n projisointia.
Isä on alkoholisi. Sekin aiheuttaa jotain
Ei ollut alkoholisti. Hän käytti alkoholia liikaa, mutta ei ollut koskaan alkoholisti. Eli ongelmia ei siitä aiheutunut koskaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet kehitänyt hyvän itsetunnon, ja koet itsesi yhtä tärkeäksi kuin muutkin. Se on hieno asia, ja tervettä.
Elä siis eteenpäin ja jätä vanhat asiat taaksesi. Mikä hyöty niitä enää on jauhaa, kun kuitenkin tiedostat olevasi hyvä ja arvokas? Miksi riiput menneessä?
Se, että Suomessa ei saa onnistua, ei hymyillä saati nauraa, ei saa yrittää parempaan on täyttä totta.
Mutta jätä se omaan arvoonsa. Älä anna suomalaiskansallisen surkean itsetunnon itsensä vähättelyn vaikuttaa itseesi ja elämääsi, katso eteenpäin ja elä! Älä katso taustapeiliin kun edessäsi on tuulilasi!
Olen niin empaattinen ihminen, että minua häiritsee ja ahdistaa se muiden ilmaisema paha olo ja pahoinvointi. Ja pelkään sitä, mitä muut ihmiset kykenevätkään kateuksissaan tekemään minulle, siis mitä pahaa. Minulla ei ole suojaa heitä ja sitä vastaan. Satutan itseni kaikista kateellisten puheista, koska minulle on opetettu, että niill on väliä ja nin edelleen. Se on todella vaikeaa päästä eteenpäin, kun kasvattaja on ollut täysin eri mieltä, kuin sinä.
ApMinä olen empaattinen ihminen ja pystyn samaistumaan muiden pahaan oloon, ihan sama oliko se paha olo afrikassa vai naapurissa.
En koe itseäni "erityisen" tärkeäksi, mutta tiedostan, että minulla on merkitystä.
Olen aina auttanut, jos olen vain voinut tai sattunut tilanteeseen, jossa apua voi tarjota.
En luokittele ihmisiä "pahoiksi" menneisyyden perusteella, koska uskon, että ihmiset voivat muuttua.Me kaikki teemme virheitä ja joskus tulkitsemme väärin, mutta anteeksi annolla ja ymmärryksellä pääsee pitkälle.
Auttaisin entisiä koulukiusaajianikin, jos he apua tarvitsisivat.
Sinulla on selkeästikin ollut joku hyvä läheinen auttamassa sinua eteenpäin noissa ajatuksissa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vahvaitsetuntoinen tarvitse kenenkään tukea tuollaisissa itsetuntohyökkäyksissä! Miten ihmeessä muka tarvitsisi, koska se itsetunto on kunnossa, ei se horju moisesta.
Vaikuttaa siltä, että ap:n itsetunto on ollut olematon, mutta hän on korostanut sitä kiusaamalla muita ja asettamalla itsensä muiden yläpuolelle ilman syytä.Tietenkin äiti torppaa moisen ja muistuttaa, että tuollaisella ihmisellä ei ole tulevaisuutta. Ja oikeassahan hän oli.Tarvitsee tietenkin, tarvitsee tukea pahuutta vastaan, ja kateellisia vastaan. Ettei heille anneta mahdollisuutta loukata ja satuttaa itseä.
Ap
Elämä satuttaa ja joskus tulee loukattua toista vahingossakin.
Anna olla.
Tämä sinun käytöksesi, ap, kertoo jo sen, että oikeasti et ajattele muita kuin itseäsi. Yritäthän sinä kiven kovaan väittää, että olet tosi empaattin ja hyvä ihminen. Ja kun tästä asiasta yrittää keskustella kanssasi, niin heti hirveä hyökkääminen ja haukkuminen, vaikka osa kommenteista ei ole edes sinun haukkumista vaan vastavuoroista kommentointia.
Joten miten kuvittelit olevasi empaattinen ja hyvä ihminen, kun muita haukut ja nostat itsesi muiden yläpuolelle?
Tuolla alussa mitä kirjoitit on hyvin ristiriidassa näiden muiden sinun kommenttien kanssa. Mikä oikeus sinulla on haukkua muita, mutta muut ei sinua?
Ja en verrannut sinua ja varastamista keskenään, vaan logiikkkaasi, että kun lapsi tekee selvästi väärin, sitä aikuinen yrittää ohjeistaa, että näin ei saa tehdä, niin SINUN mielestä varastamiseen ei saisi puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa ristiriitaista ap:lta. "Minulla on hyvä itsetunto, mutta pakko toistaa jankuttamiseen asti, että minä olen hyvä, muut huonoja. Minä olen tärkeä, muutkin on tärkeitä, mutta jos ovat vähäänkään erimieltä kanssani, eivät ole tärkeitä ihmisiä." Sinulla on ongelma, eikä hyvä itsetunto. Lapset osaavat olla ilkeitä ja jos äitisi käytös pitää paikkansa (kieroutuneesti nautti kun sai mollata ja lytätä lasta) onhan se väärin, mutta minä luulen, että suurentelet asiaa ja uhriudut tahallasi. Ehkä sinä olit se muiden kiusaaja, nostit itsesi muiden yläpuolelle ja sitten ihmettelit, kun muut eivät pitäneetkään siitä ja äitisi torui siitä.
Jos lapsi sitä ihmettelikin, niin sehän ei tarkoita sitä, että lapselle olisi pitänyt antaa siihen vastaus, jossa hänessä on vikaa. Kyllä se oli niin päin, että ne toiset lapset olivat rajoittuneista kodeista, eikä minun olisi tarvinnut opetella ymmrtämään heitä, vaan heidän minua. En missään tapauksessa ihmetellyt asiaa sillä mielellä, että "selitäpä äiti, miten nuo muut ovat oikeassa ja minä väärässä", en. En ol koskaan pitänyt loukkaavia ja itsekeskeisiä ihmisiä minulle hyvinä ja itselleni mielenkiintoisina ihmisinä.
ApEt tule kenenkään kanssa toimeen ja syy siihen on tämä. Kaikki muut ovat rajoittuneista kodeista, huonoja ja pahoja. Et näe itsessäsi mitään roolia.
Tulen kyllä, mutta on totta, että isoin massahan on surkeista kodeista peräisin vailla hyvää kasvatusta. Mutta jos äitini olisi suhtautunut minuun oikein ja minua tukevalla tavalla, tämä ei häiritsisi minua mitenkään.
ApKenen kanssa tulet toimeen?
Määrittele tulla toimeen. En ehkä viihdy monienkaan kanssa, mutta määrittele tulla toimeen. Mä tulen toimeen käsittääkseni toimeentulemisen yleisen määritelmän kanssa, eli jos olisi jotain riitaa, se ei ala minusta, enkä ole aiheuttanut kellekään muulle mielipahaa elämässäni, kuin äidilleni. Jolle sitä syntyi siitä, että olin lapsi, en osannut käyttäytyä aina oikein valmiiksi kohdusta tullessa ja kasvattamatta.
ApEi yhtään ystävää. Kaikkien kanssa ajaudut riitoihin. Aivan omasta aloitteesta. Ei yhtään ihmistä jonka kanssa tulisit toimeen
Selkeä pershäiriö
Narsismi on periytyvää, sekä geneettisesti että kasvatusympäristön kautta. Se onkin ainoa syy miksi pidän mahdollisena että ap:n äitikin on ihan oikeasti ollut narsisti eikä se ole vain ap:n projisointia.
Isä on alkoholisi. Sekin aiheuttaa jotain
Ei ollut alkoholisti. Hän käytti alkoholia liikaa, mutta ei ollut koskaan alkoholisti. Eli ongelmia ei siitä aiheutunut koskaan.
Ap
Aökoholidementia eli aökoholisti. Tämä on ongelmiesi syy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olisin siis tarvinnut äidiltäni tukea kestää heikkoitsetuntoisten kateelliset hyökkäykset," mutta en saanut, vaan sain ainoastaan kokea, miten äitini suri näitä heikkoitsetuntoisia, miten kurjaa heillä on ja miten minä en saa pahentaa heidän traumojaan olemalla siinä vieressä luottavainen omaan tärkeyteeni ihmisenä. Surrahan saa, mutta aika outoa, että sen hoitokeinona piti rajoittaa minua, kutistaa minua, pienentää ja mitätöidä minua. Että aivan kuin minä en olisi sitä, mitä minä olen, se hyvä ja välittävä persoona, joka olen, koska sillä jollakulla jossain on paha olla. Ei se jonkun anonyymin ihmisen paha olo ole minun vastuullani millään lailla. Jos joku pahoinvoiva on mieluummin ilkeä minulle, niin en minä heille ala kertoa heidänkin olevan tärkeitä, sikailkoot keskenään. Tällaista ajattelua äitini piti aivan kamalana. Olen hirveä ihminen, kun ajattelen niin. Vaikka siis miksi ihmeessä minun piti viettää aikaa sellaisten negatiivisten ihmisten seurassa kokien syyllisyyttä siitä, että heillä oli huono itsetunto?? Näin äitini ajatteli. Heistä saisin kuulemma hyviä ystäviä.
Ap"Ei se jonkun anonyymin ihmisen paha olo ole minun vastuullani".
Tuo lause kertoi jo kaiken.
Mutta kun se ei ole. Sinun vastuullasi on siinä tapauksessa Afrikan nälänhätä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa ristiriitaista ap:lta. "Minulla on hyvä itsetunto, mutta pakko toistaa jankuttamiseen asti, että minä olen hyvä, muut huonoja. Minä olen tärkeä, muutkin on tärkeitä, mutta jos ovat vähäänkään erimieltä kanssani, eivät ole tärkeitä ihmisiä." Sinulla on ongelma, eikä hyvä itsetunto. Lapset osaavat olla ilkeitä ja jos äitisi käytös pitää paikkansa (kieroutuneesti nautti kun sai mollata ja lytätä lasta) onhan se väärin, mutta minä luulen, että suurentelet asiaa ja uhriudut tahallasi. Ehkä sinä olit se muiden kiusaaja, nostit itsesi muiden yläpuolelle ja sitten ihmettelit, kun muut eivät pitäneetkään siitä ja äitisi torui siitä.
Jos lapsi sitä ihmettelikin, niin sehän ei tarkoita sitä, että lapselle olisi pitänyt antaa siihen vastaus, jossa hänessä on vikaa. Kyllä se oli niin päin, että ne toiset lapset olivat rajoittuneista kodeista, eikä minun olisi tarvinnut opetella ymmrtämään heitä, vaan heidän minua. En missään tapauksessa ihmetellyt asiaa sillä mielellä, että "selitäpä äiti, miten nuo muut ovat oikeassa ja minä väärässä", en. En ol koskaan pitänyt loukkaavia ja itsekeskeisiä ihmisiä minulle hyvinä ja itselleni mielenkiintoisina ihmisinä.
ApEt tule kenenkään kanssa toimeen ja syy siihen on tämä. Kaikki muut ovat rajoittuneista kodeista, huonoja ja pahoja. Et näe itsessäsi mitään roolia.
Tulen kyllä, mutta on totta, että isoin massahan on surkeista kodeista peräisin vailla hyvää kasvatusta. Mutta jos äitini olisi suhtautunut minuun oikein ja minua tukevalla tavalla, tämä ei häiritsisi minua mitenkään.
ApKenen kanssa tulet toimeen?
Määrittele tulla toimeen. En ehkä viihdy monienkaan kanssa, mutta määrittele tulla toimeen. Mä tulen toimeen käsittääkseni toimeentulemisen yleisen määritelmän kanssa, eli jos olisi jotain riitaa, se ei ala minusta, enkä ole aiheuttanut kellekään muulle mielipahaa elämässäni, kuin äidilleni. Jolle sitä syntyi siitä, että olin lapsi, en osannut käyttäytyä aina oikein valmiiksi kohdusta tullessa ja kasvattamatta.
ApEi yhtään ystävää. Kaikkien kanssa ajaudut riitoihin. Aivan omasta aloitteesta. Ei yhtään ihmistä jonka kanssa tulisit toimeen
Selkeä pershäiriö
Narsismi on periytyvää, sekä geneettisesti että kasvatusympäristön kautta. Se onkin ainoa syy miksi pidän mahdollisena että ap:n äitikin on ihan oikeasti ollut narsisti eikä se ole vain ap:n projisointia.
Isä on alkoholisi. Sekin aiheuttaa jotain
Ei ollut alkoholisti. Hän käytti alkoholia liikaa, mutta ei ollut koskaan alkoholisti. Eli ongelmia ei siitä aiheutunut koskaan.
ApAökoholidementia eli aökoholisti. Tämä on ongelmiesi syy
Alkoholidementia on ongelmieni syy? Kellähän tässä on dementia! Isäni ei ollut alkoholisti, alkoholista ei ollut koskaan mitään ongelmia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset juuret tulevat idästä. Idässä on ymmärretty että ihminen on ihminen.
Eli ei yksilö ole muihin nähden mitenkään merkittävä.
Tästä syystä idässä myös ajatellaan että huumeen käyttäminen ei ole yksilönvapautta kuten se lännessä on.
Meillä yksilökäsitys on enemmän perinteistä. Esimerkiksi Ranskassa vallankumous ja valistajat ovat muuttaneet ihmiskäsitystä yksilöllisempään suuntaan.
Heille on ilmiselvää että yksilö voi tehdä itsekkäästi asioita.
Meillä on perinteisempi näkökulma. Lähempänä keskiaikaa.
Yhteisöllisyys on myös hedelmällistä sosialismissa. Lännessä yksilökeskeisessä kultuurissa ei sosialismi toimi, koska yksilöt tekevät itsekkäitä tekoja, jotka eivät aja yhteisön etuja. Ne eivät ole siis sosialisia tekoja.
Äitisi selvästi oli perinteinen nainen ja kunnioitti vanhan Venäjän ja Itä-Euroopan ihmiskäsitystä yhteisöllisenä olentona ja nöyränä yhtenä muiden joukossa olentona.
Sinä olet kuvitellut oivaltavasi jotain uutta, mutta se on vain Ranskan vallankumouksellista hapatusta ja eräänlaista harhaa, joka voi ollakin ihan ok.
Mitä siitä tulee jos jokainen ajattelee olevansa erityinen?
Ajattele muurahaispesää tai mehiläispesää?
Ei pesä silloin toimi tai yhteiskunta.
Siksi äitisi oli viisain.
Varmaan joko Britannia tai Ruotsi. Sinun opeillasi tulee Venäjä.
ApRuotissa on ihan sama sosialistinen hyvinvointiyhteiskunta ja sama näkemys myös yksilönvapauksista erityisesti mitä huumepolitiikkaan tulee.
Nämä ovat todella tärkeitä asioita ymmärtää.
Äitisi kantaa arvokkaita perinteisiä arvoja ja ole ylpeä kasvatuksestasi.
Tuo mitä olet oivaltanut on sekin vanhaa uutuuden hapatusta.
Unohda se-
Mulle sopii paremmin ajattelu siitä, että minä olen tärkeä ja kanssani samanmieliset ihmiset myös. Ei minua kiinnosta käyttää elämääni erimielisten ihmisten kanssa seurusteluun ja heidän vaikeuksiensa ja ongelmiensa päivittelyyn.
Ap
Yritin tosissani ymmärtää sinua, mutta ainakin tässä kohtaa saatat mennä harhaan. Et voi ylipäänsä ylenkatsoa erimielisiä ihmisiä ja todeta, että "ei kiinnosta", sillä sinunkaan tai samanmielisten ihmisten mielet ja ajatukset eivät ole mitenkään absoluuttisen oikeita. Yksilö elää aina suhteessa muihin. On haitallista, vaarallista ja yksinkertaisesti tyhmää eristäytyä vain "samanmielisten" joukkoon ja lakata yrittämästä ymmärtää muunlaista maailmaa. Kuulostaa myös kylmältä, että sinua ei kiinnosta "heidän vaikeuksiensa ja ongelmiensa päivittely". Vaikuttaa, että ikävät, vaikeat ja erimieliset aiheet ovat sinulle liian vaikeita. Millaista olisikaan elää maailmassa, jossa empatiaa ei riittäisi yhteään muiden "ongelmien päivittelyyn". Jokainen tarvitsee tukea joskus.
Itse sinäkin päivittelet täällä ongelmaasi ja muut "päivittelevät sitä kanssasi". Jopa ne jotka ovat "erimielisiä" kanssasi jaksavat "päivitetellä vaikeuttasi". Eli et voi vain valita, että sinun ei tarvitse karaistua erimielisten joukossa tai vain sinun on oikeus saada muilta "päivittelyapua" ongelmiisi. Muodostat sokean kohdan siinä. Jos kaikki ajattelisivat näin, voisit vain hajota omaan mahdottomuuteesi. Olemme hyvin monessa mielessä ja eri asteilla aina toisistamme riippuvaisia ja vuorovaikutuksemme tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olisin siis tarvinnut äidiltäni tukea kestää heikkoitsetuntoisten kateelliset hyökkäykset," mutta en saanut, vaan sain ainoastaan kokea, miten äitini suri näitä heikkoitsetuntoisia, miten kurjaa heillä on ja miten minä en saa pahentaa heidän traumojaan olemalla siinä vieressä luottavainen omaan tärkeyteeni ihmisenä. Surrahan saa, mutta aika outoa, että sen hoitokeinona piti rajoittaa minua, kutistaa minua, pienentää ja mitätöidä minua. Että aivan kuin minä en olisi sitä, mitä minä olen, se hyvä ja välittävä persoona, joka olen, koska sillä jollakulla jossain on paha olla. Ei se jonkun anonyymin ihmisen paha olo ole minun vastuullani millään lailla. Jos joku pahoinvoiva on mieluummin ilkeä minulle, niin en minä heille ala kertoa heidänkin olevan tärkeitä, sikailkoot keskenään. Tällaista ajattelua äitini piti aivan kamalana. Olen hirveä ihminen, kun ajattelen niin. Vaikka siis miksi ihmeessä minun piti viettää aikaa sellaisten negatiivisten ihmisten seurassa kokien syyllisyyttä siitä, että heillä oli huono itsetunto?? Näin äitini ajatteli. Heistä saisin kuulemma hyviä ystäviä.
Ap"Ei se jonkun anonyymin ihmisen paha olo ole minun vastuullani".
Tuo lause kertoi jo kaiken.
Mutta kun se ei ole. Sinun vastuullasi on siinä tapauksessa Afrikan nälänhätä.
Ap
Juu ja Afrikan nälänhätäkin on pienempi ongelma kuin Äitihullun probleemat. Koska minäminäminäminä.
Voihan nyt veetu.
Menen keittämään kahvia, jatka sinä ap jankutustasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintähän elämässä ainakin itselleni olisi ollut nimenomaan saada tukea kestää heikkoitsetuntoisten kateelliset ja ikävät hyökkäykset itseäni kohtaan, niin äitini ei auttanut eikä tukenut niissä minua yhtään, päin vastoin hän oikein tuntui kierosti riemastuvan, kun sai heikentää minun itsetuntoani ja luottamustani itseeni ihmisenä. En vaan voinut tajuta, että hän siis ei kestänyt sitä, että minä olen hyvä ja rauhantahtoinen ihminen, vaan halusi kaivaa minusta esiin kaiken kiukun, pahan olon ja vihan sitä kohtaan, että minua kohdellaan väärin, jotta sai sanoa, että saan ansioni mukaan. Siis aivan kamala kasvattaja lapsen olla hänen läheisyydessään, hyi olkoon, voi minua rassukkaa. Kenen tahansa toisen itselleni hyvää haluavan ihmisen leivissä minusta olisi varmasti tullut aivan eri ihminen valintoineni ja eväineni, joilla jatkaa elämään.
ApEli sun äidin olisi pitänyt suojella sinun täydellistä narsistista maailmaa, ettei oma kuvasi saa säröjä?
Mutta siis periaatteessa joo. Mitä pahaa siinä olisi ollut? Olisin nyt hyvinvoiva ja iloinen. Mulla oli kaikki hyvin. Ei mua tartte se kiusata, jos joku epäkehittynyt vammaääliö ei osaa tulla kanssani toimeen. Mutta äidin mielestä se on MUN ongelma. Mun pitää olla sille vammaääliölle silleen, ettei sitä haittaa, että mä koen itseni tärkeäksi ja oon onnellinen omassa elämässäni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa ristiriitaista ap:lta. "Minulla on hyvä itsetunto, mutta pakko toistaa jankuttamiseen asti, että minä olen hyvä, muut huonoja. Minä olen tärkeä, muutkin on tärkeitä, mutta jos ovat vähäänkään erimieltä kanssani, eivät ole tärkeitä ihmisiä." Sinulla on ongelma, eikä hyvä itsetunto. Lapset osaavat olla ilkeitä ja jos äitisi käytös pitää paikkansa (kieroutuneesti nautti kun sai mollata ja lytätä lasta) onhan se väärin, mutta minä luulen, että suurentelet asiaa ja uhriudut tahallasi. Ehkä sinä olit se muiden kiusaaja, nostit itsesi muiden yläpuolelle ja sitten ihmettelit, kun muut eivät pitäneetkään siitä ja äitisi torui siitä.
Jos lapsi sitä ihmettelikin, niin sehän ei tarkoita sitä, että lapselle olisi pitänyt antaa siihen vastaus, jossa hänessä on vikaa. Kyllä se oli niin päin, että ne toiset lapset olivat rajoittuneista kodeista, eikä minun olisi tarvinnut opetella ymmrtämään heitä, vaan heidän minua. En missään tapauksessa ihmetellyt asiaa sillä mielellä, että "selitäpä äiti, miten nuo muut ovat oikeassa ja minä väärässä", en. En ol koskaan pitänyt loukkaavia ja itsekeskeisiä ihmisiä minulle hyvinä ja itselleni mielenkiintoisina ihmisinä.
ApEt tule kenenkään kanssa toimeen ja syy siihen on tämä. Kaikki muut ovat rajoittuneista kodeista, huonoja ja pahoja. Et näe itsessäsi mitään roolia.
Tulen kyllä, mutta on totta, että isoin massahan on surkeista kodeista peräisin vailla hyvää kasvatusta. Mutta jos äitini olisi suhtautunut minuun oikein ja minua tukevalla tavalla, tämä ei häiritsisi minua mitenkään.
ApKenen kanssa tulet toimeen?
Määrittele tulla toimeen. En ehkä viihdy monienkaan kanssa, mutta määrittele tulla toimeen. Mä tulen toimeen käsittääkseni toimeentulemisen yleisen määritelmän kanssa, eli jos olisi jotain riitaa, se ei ala minusta, enkä ole aiheuttanut kellekään muulle mielipahaa elämässäni, kuin äidilleni. Jolle sitä syntyi siitä, että olin lapsi, en osannut käyttäytyä aina oikein valmiiksi kohdusta tullessa ja kasvattamatta.
ApEi yhtään ystävää. Kaikkien kanssa ajaudut riitoihin. Aivan omasta aloitteesta. Ei yhtään ihmistä jonka kanssa tulisit toimeen
Selkeä pershäiriö
Narsismi on periytyvää, sekä geneettisesti että kasvatusympäristön kautta. Se onkin ainoa syy miksi pidän mahdollisena että ap:n äitikin on ihan oikeasti ollut narsisti eikä se ole vain ap:n projisointia.
Isä on alkoholisi. Sekin aiheuttaa jotain
Ei ollut alkoholisti. Hän käytti alkoholia liikaa, mutta ei ollut koskaan alkoholisti. Eli ongelmia ei siitä aiheutunut koskaan.
ApAökoholidementia eli aökoholisti. Tämä on ongelmiesi syy
Alkoholidementia on ongelmieni syy? Kellähän tässä on dementia! Isäni ei ollut alkoholisti, alkoholista ei ollut koskaan mitään ongelmia.
Ap
Sinulla on tässäkin sokea piste
Niinno kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset juuret tulevat idästä. Idässä on ymmärretty että ihminen on ihminen.
Eli ei yksilö ole muihin nähden mitenkään merkittävä.
Tästä syystä idässä myös ajatellaan että huumeen käyttäminen ei ole yksilönvapautta kuten se lännessä on.
Meillä yksilökäsitys on enemmän perinteistä. Esimerkiksi Ranskassa vallankumous ja valistajat ovat muuttaneet ihmiskäsitystä yksilöllisempään suuntaan.
Heille on ilmiselvää että yksilö voi tehdä itsekkäästi asioita.
Meillä on perinteisempi näkökulma. Lähempänä keskiaikaa.
Yhteisöllisyys on myös hedelmällistä sosialismissa. Lännessä yksilökeskeisessä kultuurissa ei sosialismi toimi, koska yksilöt tekevät itsekkäitä tekoja, jotka eivät aja yhteisön etuja. Ne eivät ole siis sosialisia tekoja.
Äitisi selvästi oli perinteinen nainen ja kunnioitti vanhan Venäjän ja Itä-Euroopan ihmiskäsitystä yhteisöllisenä olentona ja nöyränä yhtenä muiden joukossa olentona.
Sinä olet kuvitellut oivaltavasi jotain uutta, mutta se on vain Ranskan vallankumouksellista hapatusta ja eräänlaista harhaa, joka voi ollakin ihan ok.
Mitä siitä tulee jos jokainen ajattelee olevansa erityinen?
Ajattele muurahaispesää tai mehiläispesää?
Ei pesä silloin toimi tai yhteiskunta.
Siksi äitisi oli viisain.
Varmaan joko Britannia tai Ruotsi. Sinun opeillasi tulee Venäjä.
ApRuotissa on ihan sama sosialistinen hyvinvointiyhteiskunta ja sama näkemys myös yksilönvapauksista erityisesti mitä huumepolitiikkaan tulee.
Nämä ovat todella tärkeitä asioita ymmärtää.
Äitisi kantaa arvokkaita perinteisiä arvoja ja ole ylpeä kasvatuksestasi.
Tuo mitä olet oivaltanut on sekin vanhaa uutuuden hapatusta.
Unohda se-
Mulle sopii paremmin ajattelu siitä, että minä olen tärkeä ja kanssani samanmieliset ihmiset myös. Ei minua kiinnosta käyttää elämääni erimielisten ihmisten kanssa seurusteluun ja heidän vaikeuksiensa ja ongelmiensa päivittelyyn.
ApYritin tosissani ymmärtää sinua, mutta ainakin tässä kohtaa saatat mennä harhaan. Et voi ylipäänsä ylenkatsoa erimielisiä ihmisiä ja todeta, että "ei kiinnosta", sillä sinunkaan tai samanmielisten ihmisten mielet ja ajatukset eivät ole mitenkään absoluuttisen oikeita. Yksilö elää aina suhteessa muihin. On haitallista, vaarallista ja yksinkertaisesti tyhmää eristäytyä vain "samanmielisten" joukkoon ja lakata yrittämästä ymmärtää muunlaista maailmaa. Kuulostaa myös kylmältä, että sinua ei kiinnosta "heidän vaikeuksiensa ja ongelmiensa päivittely". Vaikuttaa, että ikävät, vaikeat ja erimieliset aiheet ovat sinulle liian vaikeita. Millaista olisikaan elää maailmassa, jossa empatiaa ei riittäisi yhteään muiden "ongelmien päivittelyyn". Jokainen tarvitsee tukea joskus.
Itse sinäkin päivittelet täällä ongelmaasi ja muut "päivittelevät sitä kanssasi". Jopa ne jotka ovat "erimielisiä" kanssasi jaksavat "päivitetellä vaikeuttasi". Eli et voi vain valita, että sinun ei tarvitse karaistua erimielisten joukossa tai vain sinun on oikeus saada muilta "päivittelyapua" ongelmiisi. Muodostat sokean kohdan siinä. Jos kaikki ajattelisivat näin, voisit vain hajota omaan mahdottomuuteesi. Olemme hyvin monessa mielessä ja eri asteilla aina toisistamme riippuvaisia ja vuorovaikutuksemme tuloksia.
Päivittelevät kanssani? Etkö tajua, että ongelmia ei koskaan päivitellä ihmisen kanssa, muussa kuin pahantahtoisessa tai ei auttamaan-pyrkivässä tarkoituksessa vaan selän takana. Jos asioille oikeasti aiotaan tehdä jotain, tai jos halutaan olla tukena, eikä hankkia itselle viihdettä, asioista keskustellaan. Puhutaan. Ja niin, että auttaja lähinnä kuuntelee ja myötäelää, ei neuvo.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa ristiriitaista ap:lta. "Minulla on hyvä itsetunto, mutta pakko toistaa jankuttamiseen asti, että minä olen hyvä, muut huonoja. Minä olen tärkeä, muutkin on tärkeitä, mutta jos ovat vähäänkään erimieltä kanssani, eivät ole tärkeitä ihmisiä." Sinulla on ongelma, eikä hyvä itsetunto. Lapset osaavat olla ilkeitä ja jos äitisi käytös pitää paikkansa (kieroutuneesti nautti kun sai mollata ja lytätä lasta) onhan se väärin, mutta minä luulen, että suurentelet asiaa ja uhriudut tahallasi. Ehkä sinä olit se muiden kiusaaja, nostit itsesi muiden yläpuolelle ja sitten ihmettelit, kun muut eivät pitäneetkään siitä ja äitisi torui siitä.
Jos lapsi sitä ihmettelikin, niin sehän ei tarkoita sitä, että lapselle olisi pitänyt antaa siihen vastaus, jossa hänessä on vikaa. Kyllä se oli niin päin, että ne toiset lapset olivat rajoittuneista kodeista, eikä minun olisi tarvinnut opetella ymmrtämään heitä, vaan heidän minua. En missään tapauksessa ihmetellyt asiaa sillä mielellä, että "selitäpä äiti, miten nuo muut ovat oikeassa ja minä väärässä", en. En ol koskaan pitänyt loukkaavia ja itsekeskeisiä ihmisiä minulle hyvinä ja itselleni mielenkiintoisina ihmisinä.
ApEt tule kenenkään kanssa toimeen ja syy siihen on tämä. Kaikki muut ovat rajoittuneista kodeista, huonoja ja pahoja. Et näe itsessäsi mitään roolia.
Tulen kyllä, mutta on totta, että isoin massahan on surkeista kodeista peräisin vailla hyvää kasvatusta. Mutta jos äitini olisi suhtautunut minuun oikein ja minua tukevalla tavalla, tämä ei häiritsisi minua mitenkään.
ApKenen kanssa tulet toimeen?
Määrittele tulla toimeen. En ehkä viihdy monienkaan kanssa, mutta määrittele tulla toimeen. Mä tulen toimeen käsittääkseni toimeentulemisen yleisen määritelmän kanssa, eli jos olisi jotain riitaa, se ei ala minusta, enkä ole aiheuttanut kellekään muulle mielipahaa elämässäni, kuin äidilleni. Jolle sitä syntyi siitä, että olin lapsi, en osannut käyttäytyä aina oikein valmiiksi kohdusta tullessa ja kasvattamatta.
ApEi yhtään ystävää. Kaikkien kanssa ajaudut riitoihin. Aivan omasta aloitteesta. Ei yhtään ihmistä jonka kanssa tulisit toimeen
Selkeä pershäiriö
Narsismi on periytyvää, sekä geneettisesti että kasvatusympäristön kautta. Se onkin ainoa syy miksi pidän mahdollisena että ap:n äitikin on ihan oikeasti ollut narsisti eikä se ole vain ap:n projisointia.
Isä on alkoholisi. Sekin aiheuttaa jotain
Ei ollut alkoholisti. Hän käytti alkoholia liikaa, mutta ei ollut koskaan alkoholisti. Eli ongelmia ei siitä aiheutunut koskaan.
ApAökoholidementia eli aökoholisti. Tämä on ongelmiesi syy
Alkoholidementia on ongelmieni syy? Kellähän tässä on dementia! Isäni ei ollut alkoholisti, alkoholista ei ollut koskaan mitään ongelmia.
ApSinulla on tässäkin sokea piste
No kerro sinä sitten, minkälainen ongelma alkoholi perheellemme on ollut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintähän elämässä ainakin itselleni olisi ollut nimenomaan saada tukea kestää heikkoitsetuntoisten kateelliset ja ikävät hyökkäykset itseäni kohtaan, niin äitini ei auttanut eikä tukenut niissä minua yhtään, päin vastoin hän oikein tuntui kierosti riemastuvan, kun sai heikentää minun itsetuntoani ja luottamustani itseeni ihmisenä. En vaan voinut tajuta, että hän siis ei kestänyt sitä, että minä olen hyvä ja rauhantahtoinen ihminen, vaan halusi kaivaa minusta esiin kaiken kiukun, pahan olon ja vihan sitä kohtaan, että minua kohdellaan väärin, jotta sai sanoa, että saan ansioni mukaan. Siis aivan kamala kasvattaja lapsen olla hänen läheisyydessään, hyi olkoon, voi minua rassukkaa. Kenen tahansa toisen itselleni hyvää haluavan ihmisen leivissä minusta olisi varmasti tullut aivan eri ihminen valintoineni ja eväineni, joilla jatkaa elämään.
ApEli sun äidin olisi pitänyt suojella sinun täydellistä narsistista maailmaa, ettei oma kuvasi saa säröjä?
Mutta siis periaatteessa joo. Mitä pahaa siinä olisi ollut? Olisin nyt hyvinvoiva ja iloinen. Mulla oli kaikki hyvin. Ei mua tartte se kiusata, jos joku epäkehittynyt vammaääliö ei osaa tulla kanssani toimeen. Mutta äidin mielestä se on MUN ongelma. Mun pitää olla sille vammaääliölle silleen, ettei sitä haittaa, että mä koen itseni tärkeäksi ja oon onnellinen omassa elämässäni.
Ap
Äitisi yritti kertoa että myös muut ovat tärkeitä. Muiden kanssa toimiminen on kahden kauppa. Ei vain muiden pidä sopeuttaa käytöstään. Sinunkin pitää. Jos haluat tulla muiden kanssa toimeen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintähän elämässä ainakin itselleni olisi ollut nimenomaan saada tukea kestää heikkoitsetuntoisten kateelliset ja ikävät hyökkäykset itseäni kohtaan, niin äitini ei auttanut eikä tukenut niissä minua yhtään, päin vastoin hän oikein tuntui kierosti riemastuvan, kun sai heikentää minun itsetuntoani ja luottamustani itseeni ihmisenä. En vaan voinut tajuta, että hän siis ei kestänyt sitä, että minä olen hyvä ja rauhantahtoinen ihminen, vaan halusi kaivaa minusta esiin kaiken kiukun, pahan olon ja vihan sitä kohtaan, että minua kohdellaan väärin, jotta sai sanoa, että saan ansioni mukaan. Siis aivan kamala kasvattaja lapsen olla hänen läheisyydessään, hyi olkoon, voi minua rassukkaa. Kenen tahansa toisen itselleni hyvää haluavan ihmisen leivissä minusta olisi varmasti tullut aivan eri ihminen valintoineni ja eväineni, joilla jatkaa elämään.
ApEli sun äidin olisi pitänyt suojella sinun täydellistä narsistista maailmaa, ettei oma kuvasi saa säröjä?
Miten niin narsistista? Se, että on tärkeä, ei ole mitään narsismia.
Ap
Aika hyvin olet jo selittänyt kuinka kaikki "sinua vastaanolevat" ovat alempiarvoisia ja kuinka tärkeä ja "mahtava" olet.
Ei siihen enempää tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Niinno kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset juuret tulevat idästä. Idässä on ymmärretty että ihminen on ihminen.
Eli ei yksilö ole muihin nähden mitenkään merkittävä.
Tästä syystä idässä myös ajatellaan että huumeen käyttäminen ei ole yksilönvapautta kuten se lännessä on.
Meillä yksilökäsitys on enemmän perinteistä. Esimerkiksi Ranskassa vallankumous ja valistajat ovat muuttaneet ihmiskäsitystä yksilöllisempään suuntaan.
Heille on ilmiselvää että yksilö voi tehdä itsekkäästi asioita.
Meillä on perinteisempi näkökulma. Lähempänä keskiaikaa.
Yhteisöllisyys on myös hedelmällistä sosialismissa. Lännessä yksilökeskeisessä kultuurissa ei sosialismi toimi, koska yksilöt tekevät itsekkäitä tekoja, jotka eivät aja yhteisön etuja. Ne eivät ole siis sosialisia tekoja.
Äitisi selvästi oli perinteinen nainen ja kunnioitti vanhan Venäjän ja Itä-Euroopan ihmiskäsitystä yhteisöllisenä olentona ja nöyränä yhtenä muiden joukossa olentona.
Sinä olet kuvitellut oivaltavasi jotain uutta, mutta se on vain Ranskan vallankumouksellista hapatusta ja eräänlaista harhaa, joka voi ollakin ihan ok.
Mitä siitä tulee jos jokainen ajattelee olevansa erityinen?
Ajattele muurahaispesää tai mehiläispesää?
Ei pesä silloin toimi tai yhteiskunta.
Siksi äitisi oli viisain.
Varmaan joko Britannia tai Ruotsi. Sinun opeillasi tulee Venäjä.
ApRuotissa on ihan sama sosialistinen hyvinvointiyhteiskunta ja sama näkemys myös yksilönvapauksista erityisesti mitä huumepolitiikkaan tulee.
Nämä ovat todella tärkeitä asioita ymmärtää.
Äitisi kantaa arvokkaita perinteisiä arvoja ja ole ylpeä kasvatuksestasi.
Tuo mitä olet oivaltanut on sekin vanhaa uutuuden hapatusta.
Unohda se-
Mulle sopii paremmin ajattelu siitä, että minä olen tärkeä ja kanssani samanmieliset ihmiset myös. Ei minua kiinnosta käyttää elämääni erimielisten ihmisten kanssa seurusteluun ja heidän vaikeuksiensa ja ongelmiensa päivittelyyn.
ApYritin tosissani ymmärtää sinua, mutta ainakin tässä kohtaa saatat mennä harhaan. Et voi ylipäänsä ylenkatsoa erimielisiä ihmisiä ja todeta, että "ei kiinnosta", sillä sinunkaan tai samanmielisten ihmisten mielet ja ajatukset eivät ole mitenkään absoluuttisen oikeita. Yksilö elää aina suhteessa muihin. On haitallista, vaarallista ja yksinkertaisesti tyhmää eristäytyä vain "samanmielisten" joukkoon ja lakata yrittämästä ymmärtää muunlaista maailmaa. Kuulostaa myös kylmältä, että sinua ei kiinnosta "heidän vaikeuksiensa ja ongelmiensa päivittely". Vaikuttaa, että ikävät, vaikeat ja erimieliset aiheet ovat sinulle liian vaikeita. Millaista olisikaan elää maailmassa, jossa empatiaa ei riittäisi yhteään muiden "ongelmien päivittelyyn". Jokainen tarvitsee tukea joskus.
Itse sinäkin päivittelet täällä ongelmaasi ja muut "päivittelevät sitä kanssasi". Jopa ne jotka ovat "erimielisiä" kanssasi jaksavat "päivitetellä vaikeuttasi". Eli et voi vain valita, että sinun ei tarvitse karaistua erimielisten joukossa tai vain sinun on oikeus saada muilta "päivittelyapua" ongelmiisi. Muodostat sokean kohdan siinä. Jos kaikki ajattelisivat näin, voisit vain hajota omaan mahdottomuuteesi. Olemme hyvin monessa mielessä ja eri asteilla aina toisistamme riippuvaisia ja vuorovaikutuksemme tuloksia.
Päivittelevät kanssani? Etkö tajua, että ongelmia ei koskaan päivitellä ihmisen kanssa, muussa kuin pahantahtoisessa tai ei auttamaan-pyrkivässä tarkoituksessa vaan selän takana. Jos asioille oikeasti aiotaan tehdä jotain, tai jos halutaan olla tukena, eikä hankkia itselle viihdettä, asioista keskustellaan. Puhutaan. Ja niin, että auttaja lähinnä kuuntelee ja myötäelää, ei neuvo.
Ap
Ja taas päästiin siihen, että sinua tulisi ainoastaan silitellä myötäkarvaan eikä eri mieltä saa olla. No kuule, suosittelen sinulle edelleen sitä päiväkirjaan avautumista. Ei tule vastalauseita.
No ehk vähättelenkin, moni on tosi ilkeä niille, jotka pitävät itseään tärkeinä. Kun se ei tarkoita, etteikö pitäisi muitakin, vaan päinvastoin. Tosin en pidä minun elämääni tärkeänä sellaista ihmistä sitten, jos minulle on häijy, vaikka syynä olisi itsetunto-ongelmat.
Ap