G: Oudoin tilanne, jossa olet ollut?
Oletteko joskus joutuneet tilanteeseen, jossa on tullut ihan epätodellinen olo? Tunne siitä, että olisi jossain elokuvassa tai piilokamerassa.
Olin asuntoesittelyssä, ainoa asiakas. Naispuolisen välittäjän kanssa keskustelu kääntyi koiriin, ja hän alkoi muistelemaan entistä lemmikkiään. Lopulta välittäjä istui huoneiston sohvalla, itki ripsivärit poskilla edesmennyttä koiraansa ja minä hämmentyneenä yritin lohduttaa häntä. Ei tullut asuntokauppoja.
Kommentit (1403)
Ei kovin outoa ehkä, mutta kerronpa kuitenkin..
Kaverini kanssa oltiin ajelemassa johonkin ja hän alkoi etsimään radiosta muistaakseni Iskelmä-kanavaa ja sanoin että "et varmaan etsi sitä ku sieltä tulee kuitenkin Vanha holvikirkko".. samassa kaverini löytää kanavansa ja oli varmasti näkemisen arvoiset ilmeet ja makeat naurut kun kanavalla soi Vanha holvikirkko :P
[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 16:18"]
Ei itselle mutta tutuille.
Nuoret miehet olivat pöllöretkellä, muistaakseni Nuuksiossa. Niille joille pöllöretki ei ole tuttu asia, niin se on yöllä kevättalvella tehty retki jolloin yritetään kuulla huhuilevia pöllöjä. Jos joku osaa matkia pöllöjä, niin usein lintuja yritetään saada ääneen niille "huhuilemalla". No, joka tapauksessa oli yö, talvi ja paikka sellainen ettei asutusta ollut lähellä. Yksi retkeläisistä alkaa matkia pöllöjä ja aluksi ei kuulu mitään, sitten yhtäkkiä kovaa rytinää ja ryskettä metsästä. Hetken päästä pöpeliköstä paukkaa esiin mies joka kysyy:"Kutsuitteks te mua?". Retkeläiset vastaavat "EI..." jolloin mies toteaa "Aha" ja painuu takaisin pimeään metsään (ei taskulamppua tms. mukana).
Entä mitä tuumisitte miehetsä joka rautakaupassa katsoo ämpäreitä ja sitten sovittaa niitä päähänsä ennen ostopäätöksen tekoa? Ei hätää, kyseessä ei ole kylähullu vaan petolintujen rengastaja joka etsii konstia suojata päänsä kun kiipeää pesälle ja emot hyökkäävät. Tämä tapahtui kait 80-luvulla, nykyisin on käytössä pään suojaamisessa muut konstit :)
[/quote]
Paras tuo pöllöjuttu! Nauroin vedetsilmissä :D
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 06:22"]
Olin kerran jossain luontokeskuksessa yläkoulun kanssa, ja käväisin paikan veskeillä. Kopissa oli kolme vessaa vieretysten, mutta tultuani ulos sieltä, löysin oven takaa käytävältä vanhan mummon kasseineen jonottamasta. "Se vessakoppi on varattu", mummo lausui, "mutta mä odotan!" hän julisti juhlallisena.
Kesti hetken, kun sulattelin vuoden uutista, mutta käveltyäni pois, repesin hillittömästi nauramaan.
Varmasti omituisimmat tilanteet liittyvät aina eksmiehiini. Yksi karuimmista oli, kun mies totesi ettei hänellä ollut varaa hankkia kuusi vuotiaalle lapselleen hoitajaa siksi aikaa kun hän lähtee baariin, mutta kuitenkin hän surutta tarjoili minullekin juomia varmaan satasen edestä. Yöllä kun menimme änkyräkännissä hänen kämpilleen, minulle tuli järkytyksenä kun tajusin että hänen nuorin lapsensa oli tosiaan koko yön ollut ypösen yksin ja odottanut isiä kotiin! Lapsi löytyi pupu kädestä nukkumasta keittiön pöydän äärestä, siihen nukahtanut istualtaan. Seisoin eteisessä tyrmistyneenä, kun Vuoden Isä meni leperrellen lapsensa luokse, nosti syliinsä ja lässytti "Isin rakas.. isin kulta.. voi että olet suloinen lässyn lässyn läpäläpälä blabla <3" Mikähän tilanteessa mahtoi olla niin sairaan vinoa?
Toinen eksäni oli ollut jo koko illan baarissa kaverini poikaystävän kanssa tanssittamassa paikallista juoppoa ämmää, jolla oli ikääkin jo varmaan 50 vuotta, kun me 17-vuotiaat tytöt kyllästyimme istumaan naapurin saunakamarissa ja odottamaan herroja kotiin. Päätimme lähteä aikamme kuluksi paikalliselle grillille, koska siellä oli kaksi ikäistämme luokkakaveripoikaa liikkeellä tyttöystävineen. Tietty kaverini tai joku oli mennyt kertomaan villeistä aamuyön suunnitelmistamme miehelleni tekstarilla, ja maininnut että siellä odotti "Martti" ja "Masa" nimiset kaverit mopoineen. Jos miehellä kesti ja kesti baarista tuleminen, niin nyt kului tasan kaksi minuuttia kun hän löysi meidät matkalta ja hän poimi minut väkivalloin mukaansa ja alkoi rähistä mustasukkaisena, miltä minusta tuntuisi jos hän lähtisi katsomaan muijien perseitä samalle paikalle. Tiesin, mitä hän oli hetkeä aiemmin ollut tekemässä, joten olin aika yllättynyt tuosta häikäilemättömyydestä.
Näin ala-asteella unta, jossa menin silloisen parhaan kaverini luokse yöllä leikkimään. Aamuyöstä hänen isänsä tuli lippis päässä ulkotamineet päällä sanomaan, että menkääs tytöt nyt nukkumaan, että ehditte aamulla kouluun. Heräsin omasta sängystäni ja mietin tosissani, mikä oli totta ja mikä ei, mutta kertoessani koulussa unesta, en ehtinyt edes puoliväliin kun kaveri lisäsi "Joo, ja sitten meidän isä tuli.." Olimme nähneet tismalleen samanlaista unta.
Tapailin autokouluopettajaani vuosia sitten, ja suhde kuivui auttamatta kasaan ennen kuin alkoikaan. Miehellä oli paha ongelma alkon kanssa, eikä hän muutenkaan ollut päästään aivan reilassa. Jos joku on nähnyt elokuvan Fargo, ja muistaa kohtauksen, jossa se raskaana oleva naispoliisi lähtee tapaamaan kahden kesken entistä koulukaveriaan mikä yrittää epätoivoisesti vongata, niin tietää miten tämä kyseinen autokouluherra käyttäytyi aina kun tapasimme tuon kuolleena syntyneen suhteemme jälkeen. Viimeisin kerta oli muutama kuukausi sitten, kun tapasimme samassa rakennuksessa olevassa baarissa, jossa autokoulun tallitilat olivat yläkerrassa. Menin baarista sinne hotellikäytävälle puhumaan puhelimeen, kun mies seurasikin minua huomaamattani. Havahduin yhtäkkiä siihen, kun joku tuli imemään puhelinta pitävän käteni etusormea! Koska olin itsekin aivan päissäni, menin tahallani leikkiin mukaan ja annoin miehen johdatella minut yläkertaan. Menimme hissillä autokoulun tiloihin, ja aivan pokerina mies avasi autokoulun auton ovet lukosta ja yritti houkutella minua sinne takapenkille - ja miksiköhän. Melkein repesin ääneen nauramaan, mutta kun mies huomasi, etten taida olla niin helposti johdateltavissa hommiin, hän alkoi istua tuolilla ja murjottaa. Sen jälkeen hän alkoi fargomaisesti keräämään sääliä ja halasi minua melkein väkivaltaisesti. "Äitini kuoli kun olin.. isänikin kuoli.. minusta tuntui kun olin veljeni ja heidän kanssaan liikkeellä, etten kuulunut siihen porukkaan.." Muistui mieleen kyseinen leffa, enkä ollut uskoa, että tällaisia tyyppejä on oikeasti olemassa. Kyselin herralta tyttöystävätilannetta ynnä muuta ihan vain nähdäkseni, myöntääkö mies kyseisen naisen olemassaoloa, sillä hän ei tainnut tietää että tiesin. Vaikka hän itse onkin piilottanut parisuhdestatuksensa, niin silti ei vaadita ihmeempiä Facebookin käyttötaitoja selvittääkseen tuollaiset pikkujutut. Mies kielsi jyrkästi naisen olemassaolon. Jännintä vain, että tuo nainen taisi olla jo silloin raskaana ja todennäköisesti kotona odottamassa miestään kotiin. Tilanne oli oikeasti todella omituinen kaikin puolin, enkä ollut yhtään sen parempi, silläpoikaystäväni istui alhaalla odottamassa minua.
Joku kuitenkin haluaa tietää tarinalle jatkoa, joten palasin takaisin alas poikaystäväni luo, ja selvitin hänelle missä olin ollut menossa parinkymmenen minuutin ajan. Hän onneksi pienen keskustelun jälkeen ymmärsi tilanteen, mutta autokoulunopettaja ei, sillä mies käveli loppuillan edelleen perässäni yhtä sinnikkäästi kuin aina tai siis olisi, jollemme olisi vaihtaneet kuppilaa. Minusta tilanne oli vähintäänkin omituinen, sillä se äijä taatusti näki että nuoleskelin kundikaverini kanssa, ennen kuin lähti työntämään minua yläkertaan ja muutenkin... Härskiä ja suoraviivaista mutkia oikovaa toimintaa, vaikka siihen mukaan menemisestä en ole itsekään kovin varma. Alkuun kun tilanteen piti olla hauska kännissä saatu höyrähdys, mutta siitä tulikin tragikoomista.
Inhoan sitä sikaa niin paljon, että minua ei haittaa vaikka joku tunnistaisikin tästä, ja olen valmis seisomaan sanojeni takana.
[/quote]
Tuota noin, miks sä olet FB kaveri tuollaisen ukon kanssa?
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 14:57"]
Olin opiskeluaikoina kaupan kassalla töissä ja päätin kerrankin yrittää itselleni epätyypillistä small talkia. Nuoren tytön ja vanhemman naisen ostamasta ruokamäärästä riitti varmaankin lähemmäs sadalle ihmiselle ja minä nokkelana tyttönä tokaisinkin sitten siihen, että teillä taitaa olla isotkin kekkerit edessä. Pienen hiljaisuuden jälkeen vanhempi nainen toteaa edessä olevan hänen miehensä hautajaiset. Jes.
[/quote]
Ite oon kerran sanonu hautajaisissa menehtyneen läheisille "kiitos juhlista". En tiiä mikä muhun meni, oli mun ensimmäinen kerta hautajaisissa ja yritin keksiä jotain muuta sanottavaa kuin "otan osaa".
Mulle kävi niin että olin aspassa töissä ja puhelun päätteeksi asiakas sanoi näkevänsä tulevaa. Sanoi että olin hänelle niin ystävällinen, että hän haluaa kertoa minua odottavan monta vaikeaa vuotta, mutta niiden jälkeen tulevan onnellisen ajankin. Tuolloin kaikki oli äärimmäisen hyvin ja olin onneni kukkuloilla kun odotin esikoistani. Vuosi puhelun jälkeen alkoi huonommat ajat ja niitä kesti viitisen vuotta. Tuona aikana jouduin kohtaamaan kuolemaa, sairauksia ja masennuksia lähipiirissäni. Onnelliset ajat kuitenkin tulivat ja muistin tämän puhelun nyt tämän viestin luettuani.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 23:18"]
Jouduin keskenmenon jälkeen vielä kaavintaan. Vauva oli ollut hyvin toivottu. Kaavinnan jälkeen otti päähän niin rankasti että pummasin tupakan ja odottelin sairaalan edessä kyytiä sauhutellen taas. Ohitseni käveli vanhempi nainen ja hymyili minulle, n. parin metrin jälkeen nainen kääntyi takaisin ja kertoi haluavansa sanoa minulle jotain että "näen valoa ympärilläsi, kaikki menee hyvin ja saat vielä sen". Hölmistyneenä sanoin vaan kiitos ja ajattelin että ihme hörhö. Naisen sanoista tuli kuitenkin ihmeen rauhallinen olo, n. kuuden viikon kuluttua olin raskaana :)
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 00:47"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 06:22"]
Olin kerran jossain luontokeskuksessa yläkoulun kanssa, ja käväisin paikan veskeillä. Kopissa oli kolme vessaa vieretysten, mutta tultuani ulos sieltä, löysin oven takaa käytävältä vanhan mummon kasseineen jonottamasta. "Se vessakoppi on varattu", mummo lausui, "mutta mä odotan!" hän julisti juhlallisena.
Kesti hetken, kun sulattelin vuoden uutista, mutta käveltyäni pois, repesin hillittömästi nauramaan.
Varmasti omituisimmat tilanteet liittyvät aina eksmiehiini. Yksi karuimmista oli, kun mies totesi ettei hänellä ollut varaa hankkia kuusi vuotiaalle lapselleen hoitajaa siksi aikaa kun hän lähtee baariin, mutta kuitenkin hän surutta tarjoili minullekin juomia varmaan satasen edestä. Yöllä kun menimme änkyräkännissä hänen kämpilleen, minulle tuli järkytyksenä kun tajusin että hänen nuorin lapsensa oli tosiaan koko yön ollut ypösen yksin ja odottanut isiä kotiin! Lapsi löytyi pupu kädestä nukkumasta keittiön pöydän äärestä, siihen nukahtanut istualtaan. Seisoin eteisessä tyrmistyneenä, kun Vuoden Isä meni leperrellen lapsensa luokse, nosti syliinsä ja lässytti "Isin rakas.. isin kulta.. voi että olet suloinen lässyn lässyn läpäläpälä blabla <3" Mikähän tilanteessa mahtoi olla niin sairaan vinoa?
Toinen eksäni oli ollut jo koko illan baarissa kaverini poikaystävän kanssa tanssittamassa paikallista juoppoa ämmää, jolla oli ikääkin jo varmaan 50 vuotta, kun me 17-vuotiaat tytöt kyllästyimme istumaan naapurin saunakamarissa ja odottamaan herroja kotiin. Päätimme lähteä aikamme kuluksi paikalliselle grillille, koska siellä oli kaksi ikäistämme luokkakaveripoikaa liikkeellä tyttöystävineen. Tietty kaverini tai joku oli mennyt kertomaan villeistä aamuyön suunnitelmistamme miehelleni tekstarilla, ja maininnut että siellä odotti "Martti" ja "Masa" nimiset kaverit mopoineen. Jos miehellä kesti ja kesti baarista tuleminen, niin nyt kului tasan kaksi minuuttia kun hän löysi meidät matkalta ja hän poimi minut väkivalloin mukaansa ja alkoi rähistä mustasukkaisena, miltä minusta tuntuisi jos hän lähtisi katsomaan muijien perseitä samalle paikalle. Tiesin, mitä hän oli hetkeä aiemmin ollut tekemässä, joten olin aika yllättynyt tuosta häikäilemättömyydestä.
Näin ala-asteella unta, jossa menin silloisen parhaan kaverini luokse yöllä leikkimään. Aamuyöstä hänen isänsä tuli lippis päässä ulkotamineet päällä sanomaan, että menkääs tytöt nyt nukkumaan, että ehditte aamulla kouluun. Heräsin omasta sängystäni ja mietin tosissani, mikä oli totta ja mikä ei, mutta kertoessani koulussa unesta, en ehtinyt edes puoliväliin kun kaveri lisäsi "Joo, ja sitten meidän isä tuli.." Olimme nähneet tismalleen samanlaista unta.
Tapailin autokouluopettajaani vuosia sitten, ja suhde kuivui auttamatta kasaan ennen kuin alkoikaan. Miehellä oli paha ongelma alkon kanssa, eikä hän muutenkaan ollut päästään aivan reilassa. Jos joku on nähnyt elokuvan Fargo, ja muistaa kohtauksen, jossa se raskaana oleva naispoliisi lähtee tapaamaan kahden kesken entistä koulukaveriaan mikä yrittää epätoivoisesti vongata, niin tietää miten tämä kyseinen autokouluherra käyttäytyi aina kun tapasimme tuon kuolleena syntyneen suhteemme jälkeen. Viimeisin kerta oli muutama kuukausi sitten, kun tapasimme samassa rakennuksessa olevassa baarissa, jossa autokoulun tallitilat olivat yläkerrassa. Menin baarista sinne hotellikäytävälle puhumaan puhelimeen, kun mies seurasikin minua huomaamattani. Havahduin yhtäkkiä siihen, kun joku tuli imemään puhelinta pitävän käteni etusormea! Koska olin itsekin aivan päissäni, menin tahallani leikkiin mukaan ja annoin miehen johdatella minut yläkertaan. Menimme hissillä autokoulun tiloihin, ja aivan pokerina mies avasi autokoulun auton ovet lukosta ja yritti houkutella minua sinne takapenkille - ja miksiköhän. Melkein repesin ääneen nauramaan, mutta kun mies huomasi, etten taida olla niin helposti johdateltavissa hommiin, hän alkoi istua tuolilla ja murjottaa. Sen jälkeen hän alkoi fargomaisesti keräämään sääliä ja halasi minua melkein väkivaltaisesti. "Äitini kuoli kun olin.. isänikin kuoli.. minusta tuntui kun olin veljeni ja heidän kanssaan liikkeellä, etten kuulunut siihen porukkaan.." Muistui mieleen kyseinen leffa, enkä ollut uskoa, että tällaisia tyyppejä on oikeasti olemassa. Kyselin herralta tyttöystävätilannetta ynnä muuta ihan vain nähdäkseni, myöntääkö mies kyseisen naisen olemassaoloa, sillä hän ei tainnut tietää että tiesin. Vaikka hän itse onkin piilottanut parisuhdestatuksensa, niin silti ei vaadita ihmeempiä Facebookin käyttötaitoja selvittääkseen tuollaiset pikkujutut. Mies kielsi jyrkästi naisen olemassaolon. Jännintä vain, että tuo nainen taisi olla jo silloin raskaana ja todennäköisesti kotona odottamassa miestään kotiin. Tilanne oli oikeasti todella omituinen kaikin puolin, enkä ollut yhtään sen parempi, silläpoikaystäväni istui alhaalla odottamassa minua.
Joku kuitenkin haluaa tietää tarinalle jatkoa, joten palasin takaisin alas poikaystäväni luo, ja selvitin hänelle missä olin ollut menossa parinkymmenen minuutin ajan. Hän onneksi pienen keskustelun jälkeen ymmärsi tilanteen, mutta autokoulunopettaja ei, sillä mies käveli loppuillan edelleen perässäni yhtä sinnikkäästi kuin aina tai siis olisi, jollemme olisi vaihtaneet kuppilaa. Minusta tilanne oli vähintäänkin omituinen, sillä se äijä taatusti näki että nuoleskelin kundikaverini kanssa, ennen kuin lähti työntämään minua yläkertaan ja muutenkin... Härskiä ja suoraviivaista mutkia oikovaa toimintaa, vaikka siihen mukaan menemisestä en ole itsekään kovin varma. Alkuun kun tilanteen piti olla hauska kännissä saatu höyrähdys, mutta siitä tulikin tragikoomista.
Inhoan sitä sikaa niin paljon, että minua ei haittaa vaikka joku tunnistaisikin tästä, ja olen valmis seisomaan sanojeni takana.
[/quote]
Tuota noin, miks sä olet FB kaveri tuollaisen ukon kanssa?
[/quote]
Ihan siksi, että se on vain Facebook. Fb ei ole mun virallinen rankkauslista, jonne kokoan vain bestikset, vaan se on koko kansan huutolaismesta joille ei tuu jaettua liian henkeviä muutenkaan. On mulla Ulla Taalasmaakin kaverina. - tarinan alkuperäiskynäilijä
Teininä kävin äidin kanssa eräs lauantai ruokakaupassa. Samassa rakennuksessa on huoltsikka ja sanoin käyväni vessassa ennen kaupan puolelle menoa. Äiti jäi odottamaan huoltsikan tiloihin.
vessa oli tyhjä ja siellä oli kaksi koppia joten eikun siihen siistimpään. Kerkesin istua muutaman sekunnin pöntöllä, kun kuulin jonkun tulevan juoksiaskelin toiseen koppiin hiljaa kiroillen. Sitten nainen alkoi huutaa ääneen "onko siellä joku?" ja lyö kopin seinään. Vastasin Joo ja sitten Se nainen innostui "voi helvetin helvetti, mulla on tosi huono pidätyskyky ja yleensä mulla on vaippakin, mutta nyt jätin sen pois ja tulikin kakka..." kokeilkaa kuvitella 15v ujo tyttö hämmästyneenä pöntöllä tähän väliin. Nainen jatkoi "juoksin sit autosta tänne ja toivon ettei kukaan nähnyt.... Voi helvetti tätä paskaa on mun laukussakin!" tässä vaiheessa uskalsin käsiä pesemään ja mietin kuumeisesti pitäisikö naiselle vastata kunnolla. Hetken kuulostelin selviääköhän nainen sieltä kopista ja sitten poistuin.
on jäänyt kyllä ikimuistoisesti mieleen tämä :D
Lukioikäisenä olin kotona lukemassa tenttiin kun puhelin soi. Soittaja oli tuntematon nainen, joka tarjosi bändilleni keikkaa tapahtumassa keskellä ei mitään. Koska bändillämme ei todellakaan ollut mainetta, eikä edes nettisivuja, olin melko skeptinen mutta nainen vakuutti, että olimme jutelleet festareilla ja tiesi sekä bändini, että minun nimeni. Ja en tosiaankaan ollut ko. festareilla niin kännissä, että muistinmenetys olisi mahdollinen.
Otin tarjouksen vastaan mutta oli kyllä aika mielenkiintoista varmistaa asiaa jälkeenpäin muita reittejä pitkin, paljastamatta että epäilin koko asiaa jonkun kaverin kaverin käytännön pilaksi. Lopulta menimme tapahtumaan soittamaan ensimmäisen keikkamme mutta vielä tähän päivään mennessä kukaan bändistämme ei tiedä miten meitä osattiin sinne kysyä.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 19:35"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 23:35"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 18:44"]
Pari kesää taaksepäin odottelin myöhäisenä arki-iltana bussia Helsingin keskustassa. Yhtäkkiä minulle tuntematon mies laittaa puhelimensa korvalleni ja kysyy italiaksi "mikä tämä ääni on?". Vastasin miehelle (italiaksi), että puhelin hälyttää varattua, ja kannattaa varmaan soittaa hetken päästä uudelleen. En enää muista mitä mies tähän vastasi, mutta hän poistui paikalta, aivan kuin olisi täysin normaalia, että satunnainen kulkija Suomessa kommunikoi hänen äidinkielellään.
Kun olin päässyt bussin kyytiin, mies tuli koputtelemaan ikkunaan, en tiedä mitä olisi halunnut, itseäni kiinnosti siinä kohtaa lähinnä nukkumaan pääseminen.
[/quote]
Tapahtuiko tämä joskus elokuussa 2012? saattaisi olla exäni jolla oli puhelinongelmia niihin aikoihin..
[/quote]
En nyt varmaksi mene sanomaan, mutta hyvinkin mahdollista. Mutta mies oli hyvin tuohtunut kun toisessa päässä oleva nainen ei vastannut... (Muistin juuri, että kysyi "miksei hän vastaa?" , käyttäen feminiiniä)
Melko hassua, jos oli eksäsi! Miten tilanne päättyi?
[/quote]
Puhelinongelma kesti koko päivän ja myös minä olin erittäin ärsyyntynyt, en tiedä olisiko pitänyt itkeä, nauraa vai raivota. Italialaismies tuli Suomeen pariksi viikoksi kesäkouluun opiskelemaan ja hän vakuutti minulle että hänen puhelimensa toimii kyllä ulkomailla jne. jne. mutta minä luulin että hän löysi jo uutta seuraa ja sulki puhelimen kunnes hän sitten ilmestyikin ja selitti tätä tilannetta hänellä oli myös yhden päivän ajan nettiongelmaa. Tosin paljon tätä myöhemmin paljastui että mies vietti "yhden illan" juttuja venäläisten naisten kanssa joita hän kovasti fanittaa niin juttu loppui jo pari vuotta sitten vaikka hän olisikin niin kovasti ollut muka muuttamassa Helsinkiin, tosin minua ei tuolloin edes kiinnostanut Helsingissä asuminen että se siitä. Olin muutenkin täysin erilainen kun en halunnut juoda hänen kanssaan vodkaa. Hän vain sattui olemaan opiskelureissussa Suomessa mutta on sen jälkeen viihtynyt parhaiten reissaamassa Itäblokin maissa. Mutta ei tässä vielä kaikki sillä tilanteen tekee erittäin oudoksi se että sanotaanko nyt vaikka niin että vaihdoin mitään kertomatta paikkaa paikasta A paikkaan C joka on täysin eri puolella ja kas kumma näin vuosien jälkeen juuri tämän miehen kaverimiehen ilmestyvän "sattumalta" samaan kauppaan jossa minä olin ja hän tuijotti minua tiiviisti silmiin mitään sanomatta. Olin siis netistä päätellyt hänen olevan tämän miehen opiskelukaveri ja hän oli aiemminkin tuijottanut suoraan silmiini pari vuotta sitten täysin eri paikassa. Ja missään ei tosiaankaan lukenut että missä kaupungissa juuri tuolloin olin koska olin vain sanotaanko nyt vaikka että "lomalla" pitkän aikaa täysin vieraassa kaupungissa. En sitten tiedä lähettikö tämä mies kaverinsa tarkkailemaan minua vai käskikö hän kaverinsa tulla iskemään minua vai sattuiko ihan vain sattumalta aivan toiselle puolelle ja samaan kauppaan. Mutta tämä on varmasti yksi oudoin asia mitä minulle on sattunut ja tein kyllä selväksi ettei minua hänen kaverinsa kiinnosta mikälie Suomifani tämän miehen kaverikin sitten oli, en tiedä.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 13:36"][quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 12:55"]
Opiskelin Virossa ja asuin vuokralla tuikeanoloisella tädillä. Kerran sovimme, että maksan vuokran (maksoin aina käteisellä) yhtenä perjantaina iltapäivällä. Täysin ennalta-arvaamatta mieheni tulikin Suomesta käymään ja ajauduimme tietenkin muhinoimaan. Kesken kaiken ovelta kuuluu koputus ja tajuan kauhukseni, että oven takana on vuokranantajani. Siinä sitten kiireellä paitaa päälle ja potkimaan rintsikoita sängyn alle. Kyllä oli täti pöyristyneen oloinen, kun kämpästä löytyi vähäpukeinen mies. Ja yritin vielä selittää, että "me magasime juba (olimme jo nukkumassa)". Nolotti.
[/quote]
Aino???
[/quote]
oisit vaan tokassu me keppime jo ;-)
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 17:11"]
Fanitin teini-ikäisenä ihan hulluna erästä bändiä, joka ei ollut valtavirrallisesti ihan huippusuosittu mutta omasi innokkaan fanikunnan joka tapauksessa. No, vuodet vieri ja bändi unohtui musamaun muuttuessa. Lähdin päälle parikymppisenä kavereiden kanssa reilaamaan ja ylläritys yllätys, baareissa meni sekin reissu. No päädyttiin sitten Pariisissakin ryyppäämään, kun siihen mukaamme lyöttäytyi muutaman brittimiehen joukko joiden kanssa sitten jäätiin siihen jubailemaan. Mietin ihan törkeän kauan että miksi yksi niistä näyttää niin tutulta, kunnes keskustelujen kautta kävi ilmi että no hän laulaa yhessä bändissä josta en varmaan ole koskaan kuullutkaan. Olin niin puulla päähän lyöty ja teini-ikäinen minä olisi ollut ihan jumalattoman kateellinen :D en jostain maininnut kuitenkaan faniudestani, päädyin kuitenkin sen porukan kanssa jatkoille ja siellä mä sit istuskelin sen laulajan kanssa. Mitään kummempaa ei tapahtunut, sanottiin aamulla moikat ja jatkettiin matkaa.
Meillä oli kaverin kanssa n. 13-14 -kesäisinä tapana livahdella vanhempien nukahdettua ulos keskenämme joskus keskiyön jälkeen. Käytiin rannoilla kahlaamassa ja huoltsikalla hakemassa energiajuomaa, eli ei sen kummempaa, mutta tunnelma oli öisin auringon paistaessa mukavan levollinen. No yks kerta sitten kun lähdettiin huoltsikalta poispäin, talutettiin pyöriä hieman metsäisessä tiellä ja syötiin juuri ostamaamme jätskiä. Yhtäkkiä siinä vieressä alkoi rymisemään, katsottiin taakse ja metsässä oli iso ruskea hahmo joka lähti talsimaan meitä kohti. Hypättiin molemmat hullulla vauhdilla pyörien selkään, heitettiin jätskit vittuun ja pyöräiltiin eteenpäin niin nopeeta ihmisten ilmoille että joku maailmanennätys tuli varmaan tehtyä, tuo epämääräinen hahmo mahd. perässämme. Päästiin turvallisesti pois ja kirmattiin molemmat aika nopeasti kotiin nukkumaan. Seuraavana päivänä isä sitten lukee lehdestä että alueella on liikkunut karhu... Ja kyseessä siis lähiö suuressa kaupungissa. En tainnut kulkea sitä metsätietä enää koskaan uudestaan :D veikkaan näin jälkenpäin myös että saattoi olla hirvi, tai ainakin yritän sillä vähän helpottaa pelkojani...
[/quote]
Oliko bändi kenties The Lords of the New Church?
Oltiin Kodin ykkösessä ostamassa pojille runkosänkyjä. Odotettiin sitten niiden toimittamista lastauspaikalla. Siinä oli myö noin 40-45 vuotias mies teinipoikansa kanssa. Kun mies näki,mitä olimme ostamassa, siitähän riemu repesi. Mies alkoi tekemään rivoja sormiliikkeitä, päästeli suustaan outoa naksutusta ja virnuili kuin vähämielinen. Jaa, sängyn tarvetta.......jeah.....Ja hän jatkoi ja jatkoi poikansa läsnäollessa, vaikkei saanut meiltä mitään kommentteja, ainoastaan hämmästyneitä katseita.
Menin vuosia sitten (oisinkohan ollut ehkä 19v) nykyisellä kotipaikkakunnallani baariin, olen muuttanut tänne n. 200km päästä. Ensimmäisenä baarissa tuli vastaan entinen yläasteen opettaja (sieltä kaukaa), sellainen keski-ikäinen, vähän ressukka mies. Oltiin kummatkin hieman nautittu, ja hän tuli iloisesti moikkaamaan. Aluksi kyseli ihan normaaleja juttuja, mitä opiskelen ja kertoi miksi oli täällä. Sitten hän kysyi että mitä teen siellä baarissa, yksin. Kaverini olivat kyllä siellä, mutta eri kerroksessa, joten heitin vain vitsillä että tulin etsimään tulevaa poikaystävääni täältä. Mies vakavoitui ihan täysin, aivan kuin oisin sanonut että joku on kuollut ja sanoi vakavasti vaan: "mä voin olla sun poikaystävä." Oli vähän tosikummallista.
Mulle soitti puhelinmyyjä ja tokaisin vain että oon työttömänä joten ei oo varaa nyt tilailla mitään lehtiä. Sit tää puhelinmyyjä alkoikin tarjota töitä niiden puhelinmyyntifirmasta jostain monen sadan kilometrin takaa.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 20:53"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 20:19"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 19:34"]
Onko pakko lainata noita pitkiä juttuja kokonaan? Varsinkin jos itsellä ei ole kuin muutaman sanan kommentti
[/quote]
Sitä juuri yritin demonstroida, kuinka ärsyttäviä nämä ''kun peukku ei riitä'' -tyypit ovat.
[/quote]
Mitä?? Pitäskö munkin tässä sit mennä vetään jengiä turpaan demonstroidakseni kuinka vittumaista se on? Jos siis olit tuo arselainailija.
[/quote]
Mistä näitä random juttujen rinnastajia oikein sikiää? Kyllästyin lukemaan joka välissä noita ''lainaus+kahden sanan kommentti tai hymiö'' -viestejä, joita on joka vitun ketjussa muuten ja saavat vielä yläpeukkuja paljon. Meni hermo.
Olin optikolla näöntarkastuksessa. Alaluomeni alle oli hiljattain ilmestynyt patti. Istuimme hämärässä tutkimushuoneessa lähes nenät vastakkain, optikko tutki patin ja kertoi minulle että hänellä on samanlainen kysta emättimessään. Tilanne oli minusta täysin absurdi. Vieraan naisen kanssa kahden pimeässä huoneessa melkein naamat kiinni toisissaan ja yksityiskohtaista tietoa hänen genitaaleistaan. Myöhemmin kun opin tuntemaan optikon vähän paremmin huomasin että hän on ihan kiva mutta erittäin ekstrovertti ihminen.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 20:18"]Tämä tapahtui 90-luvun alussa, lensin Pariisiin. Vieressäni lentokoneessa istui myös nuori nainen, niin kun minäkin silloin olin, n. 20v.
Juttelimme siinä lennon ajan niitä näitä. Kun saavuimme perille kiitimme toisiamme mukavasta matkaseurasta, ja se oli siinä.
Olin ollut ehkä muutaman päivän jo Pariisissa kun istuin metroon, ja yhtäkkiä minua vastapäätä istuu tämä samainen tyttö lentokoneesta!! Aivan uskomaton sattuma! Juteltiin taas niitä näitä ja sanottin sitten heipat.
Mutta uskomatonta miten voi tuollaisessa miljoonakaupungissa törmätä tuolla tavalla samaan ihmiseen ja että hän osui juuri samaan metroon ja metrovaunuun vielä ja istahti juuri samaan penkin väliin.
[/quote]
Tästä tuli mieleeni, kun matkustin junalla Euroopassa kymmenisen vuotta sitten. Junassa Amsterdamista Pariisiin juttelin mukavien amerikkalaisten tyttöjen kanssa, hekin olivat kiertämässä Eurooppaa. Pariisissa taas kiinnitin huomiota erikoisen näköiseen venäläiseen pariskuntaan.
Pariisista jatkoin Roomaan, ja siellä eräänä iltana näin kadulla ensin sen venäläisen pariskunnan ja ihan hetken päästä ne amerikkalaiset tytöt! Maailma on kyllä joskus pieni...
[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 22:54"]Opettajalla naksahti päässä kesken tunnin ja hän alkoi syömään liituja. Söi paikallaan, luokan edessä seisten kaksi-kolme liitua ja totesi sitten, että tämä tunti oli tässä. Lähti tuon jälkeen muutaman kuukauden hermolomalle.
[/quote]
No tuo oli kyllä jo hieman outoa. :D
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 18:44"]
Pari kesää taaksepäin odottelin myöhäisenä arki-iltana bussia Helsingin keskustassa. Yhtäkkiä minulle tuntematon mies laittaa puhelimensa korvalleni ja kysyy italiaksi "mikä tämä ääni on?". Vastasin miehelle (italiaksi), että puhelin hälyttää varattua, ja kannattaa varmaan soittaa hetken päästä uudelleen. En enää muista mitä mies tähän vastasi, mutta hän poistui paikalta, aivan kuin olisi täysin normaalia, että satunnainen kulkija Suomessa kommunikoi hänen äidinkielellään.
Kun olin päässyt bussin kyytiin, mies tuli koputtelemaan ikkunaan, en tiedä mitä olisi halunnut, itseäni kiinnosti siinä kohtaa lähinnä nukkumaan pääseminen.
[/quote]
Tapahtuiko tämä joskus elokuussa 2012? saattaisi olla exäni jolla oli puhelinongelmia niihin aikoihin..