Millainen ihminen sanoo kovaa treenaavia ihmisiä mielenvikaisiksi?

Sellainen, joka ei ymmärrä, mitä siitä saa? Eli itse ei juurikaan harrasta liikuntaa, ei varsinkaan tavoitteellista.
Tosin, mielestäni liikkuminen saattaa monen muun mukavan asian tapaan muodostua addiktioksi, jolloin kyse on eräänlaisesta mielen ongelmasta. Välillä rajaa on vaikea vetää. Jos joka päivä on pakko päästä liikkumaan, kipeänäkin treenataan eikä lepopäiviä juuri tule, ja lomatkin pyörivät vain liikunnan ympärillä, ollaan mielestäni jo mielenvian puolella. Ehkä tuttavasi kuvittelee kaikkien kovaa treenaavien elävän tällaista elämää?

Sellainen, joka ajattelee, että treenaaminen on mennyt överiksi. Mutta ei siis itse tiedä treenaamisesta tarpeeksi jotta voisi arvioida, mikä on överiä.

Elämän arvot ovat niin erilaiset. Ja monesti kai ihmiset luulevat että paljon treenaavilla/liikkuvilla ei ole muuta elämää. Ei sellaisesta kannata välittää. Mutta tietysti treenata voi liikaakin ja se voi lähennellä jo mielenvikaisuuttakin, jos se nimittäin on pakkomielle. Treenaat/harrastat liikuntaa liikaa jos:

- se vaikuttaa yöuniisi heikentävästi

-sairastat usein

-kuukautiset puuttuu

- et pysty hoitamaan työtäsi tai kotiasi, sosiaalisia suhteitasi

- perut/ kieltäydyt juhlista usein koska et pääse treenaamaan tms(tark että maailma kaatuu jos yksi kerta jää väliin)

- et ole onnellinen,tarkkailet jatkuvasti itseäsi jne jne

- pakkotahtinen ja -mielteinen treenaaminen ei ole tervettä, ihmisen pitää ymmärtää sekin että levolle pitää olla aikaa.

Tässä muutamia asioita joita voi tarkkailla, jos tuntuu että meneekö överiksi.

Kiinalaiset on sitten hulluja. Aika moni treenaa aamuisin taijia. Ja voi hyvin. 

Tämä tuttavani on itse sellainen harmaahiirulainen, joka tykkää kävelystä ja rauhallisesta hiihdosta.  Olisiko kyse siis siitä, ettei ymmärrä mitä treenaamisesta saa tai kateudesta?

t.ap

Riippuu MIHIN treenaa. Jos tosiaan on kisat tavoitteena niin sitten tuskin voi kukaan liikaa treenata.

Jos taas ajattelee pelkästään kunnon tms ylläpitoa, treenaaminen EI ole oikea sana.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 12:32"]

Kiinalaiset on sitten hulluja. Aika moni treenaa aamuisin taijia. Ja voi hyvin. 

[/quote]

Onko taiji kovaa treeniä? :D

Ja tuosta mielenvikaisuudesta. Kuinka moni on törmännyt oikeasti mielisairaaseen ihmiseen, joka treenaa kovaa? Eikö he ole monesti passiivisia "nörttejä"?

Itse en treenaa kovaa, mutta ihailen ihmisiä, jotka siihen kykenevät. Vaatii kovaa kivunsietokykyä ja itsekuria.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 12:39"]

Riippuu MIHIN treenaa. Jos tosiaan on kisat tavoitteena niin sitten tuskin voi kukaan liikaa treenata.

Jos taas ajattelee pelkästään kunnon tms ylläpitoa, treenaaminen EI ole oikea sana.

[/quote]

Nykytrendihän on, että treenataan. Ns.kunnon kansalainen treenaa, ei liiku mukavasti nautiskellen.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 12:41"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 12:39"]

Riippuu MIHIN treenaa. Jos tosiaan on kisat tavoitteena niin sitten tuskin voi kukaan liikaa treenata.

Jos taas ajattelee pelkästään kunnon tms ylläpitoa, treenaaminen EI ole oikea sana.

[/quote]

Nykytrendihän on, että treenataan. Ns.kunnon kansalainen treenaa, ei liiku mukavasti nautiskellen.

[/quote]

Niin siis puhut kunnonkohottamisesta. Treenaamisessa on yleensä joku tähtäin. Joku muu kuin oma hyvä mieli.

Siitä huolimatta,vaikka onkin tavoite, niin ei ei saa mennä överiksi koska sairastuu ja kehittyminen lakkaa. Liika on liikaa vaikka kisoihin treenaisikin.

t 4

Ihan vain humoristinen ihminen? Mä saatan sanoa joskus "himoliikkujista", että on hullu tai että hullun hommaa tms. Ja ihan huumorilla heitän. En tykkää itse liikunnasta juuri ollenkaan ja kaikki jotka treenaa/liikkuu enemmän kuin kerran viikossa puoli tuntia on hulluja/mielenvikaisia. :)

Sellainen, joka on todennut sen kovaa treenaavan puhuvan vain treenistään ja tekevän kaiken vain treenien ehdoilla, eikä enää osaa höllätä pipoa, kun elämään ei mahdu muuta kuin treeniä.

Mitä noilla entisillä nyrkkeilijöillä vaikka on jäänyt treenistä käteen.... muusiksi hakatut aivot ja vielä pitäisi elää se loppuelämä.

Eli en oikein osaa arvostaa.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 12:48"]

Ihan vain humoristinen ihminen? Mä saatan sanoa joskus "himoliikkujista", että on hullu tai että hullun hommaa tms. Ja ihan huumorilla heitän. En tykkää itse liikunnasta juuri ollenkaan ja kaikki jotka treenaa/liikkuu enemmän kuin kerran viikossa puoli tuntia on hulluja/mielenvikaisia. :)

[/quote]

Tuttavani ei sanonut asiaa ollenkaan huumorimielellä.

t.ap

Minusta liikkuminen voi mennä yli. On hyvä että pitää itsestään huolta, mutta parin tutun jutut ovat vain ja ainoastaan sitä treenaamista. Koko ajan puhutaan millainen treeni vedettiin salilla ja sitten vielä illalla pitää mennä lenkille, ruokavalio on todella tiukka, ja muutenkin ulkoisiin asioihin kiinnittävät minusta liikaa huomiota. Eivät siis ole "kehonrakentajia" tm. joille tuon ehkä vielä voisi ymmärtää, vaan kaksi tavallista ihmistä, joilla toki kropat hyvässä kunnossa.

Jokainen juttu voi mennä ns. yli, ja minusta noilla tuo liikunta on mennyt tietyn rajan yli. Liikkuminen vie jotenkin kaiken muun pois, käydään töissä ja ollaan treenaamassa, mitään muuta elämää ei oikeastaan kummallakaan ole. Olen monesti miettinyt, että miten heille kävisi jos vaikka jalka katkeaa tm. eikä pääsee moneen kuukauteen treenaamaan, koska elämässä ei muuta tunnu olevan. Jos ns. tavallisen ihmisen liikkuminen jää väliin loukkaantumisen takia, on se vain yksi osa elämää =paljon muutakin on olemassa.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 12:42"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 12:41"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 12:39"]

Riippuu MIHIN treenaa. Jos tosiaan on kisat tavoitteena niin sitten tuskin voi kukaan liikaa treenata.

Jos taas ajattelee pelkästään kunnon tms ylläpitoa, treenaaminen EI ole oikea sana.

[/quote]

Nykytrendihän on, että treenataan. Ns.kunnon kansalainen treenaa, ei liiku mukavasti nautiskellen.

[/quote]

Niin siis puhut kunnonkohottamisesta. Treenaamisessa on yleensä joku tähtäin. Joku muu kuin oma hyvä mieli.

[/quote]

Ainakin tuttavapiirissäni kaikki puhuvat treenaamisesta.

Kyllä välillä tulee aika viisaankin tuntuisia ihmisiä vastaan jotka ovat päässeet pitkälle. Luonne pitää vaan olla aika kova tai ainakin kova halu menestyä tai tehdä asiat niin viimeisenpäälle että näkee pystyikö siihen vai ei. Sitä kait se on, kokeilla missä raja tulee vastaan.

Ehkä tuttavasi tarkoitti heitä, joille treenaaminen on ainoa elämänsisältö ilman, että tarkoituksena olisi tähdätä mihinkään kilpailuun. En silloinkaan pitäisi toista mielenvikaisena, mutta ehkä vähän yksinkertaisena kyllä. Elämässä on muutakin kuin ulkonäkö, kipukynnyksensä voittaminen ja kova rääkki. Treenaamisesta tuleva hyvä olo on asia erikseen. Ystäväsi on itseasiassa elämän ytimessä "hiihdellessään hissukseen". Taiji vastaa meditointia ja niin kyllä hiljainen harmaahiiri-hiihtelykin, kauniissa luonnossa. (Nätistipä kuvaat tuttavaasi, ettei vain kateus olisi sinussa).

Minun ystäväni sanoo joitain kovasti treenavia mielenvikaisiksi koska on itse kunto-ohjaaja kolmella eri kuntosalilla plus tekee henkilökohtaista kuntovalmennusta. Hän kertoo joskus tyypeistä, jotka tulevat kaikkein raskaimmillekin tunneille vaikka ovat sinä päivänä jo treenanneet paljon. Jotkut käyvät oksentamassa ja tulevat jatkamaan :(

Että onhan näitä.

Sitten on tietysti niitä ihmisiä, joiden mielestä kaikki kuntoilu on outoa ja mielenvikaisuutta. Heistä ei kannata välittää, mutta ammatikseen liikkujia kannattaa varmaan jo vähän kuunnella.

Yleensä tuollaisia puhuu ihminen, kuka ei pahemmin liikuntaa harrasta. Eli se, joka merkkaa silityksetkin heiaheiaaseen ja kuvittelee olevansa hyväkuntoinen. 

On langennut siihen loveen,. että kuvittelee 10 minuuttia päivässä hyötyliikuntaa olevan liikuntaa. 

En enää jaksa välittää tuollaisista. Ja itse en edes treenaa tai liiku paljoa. Mutta saatan käydä 4 kertaa viikossa lenkillä ja pari-kolme kertaa salilla. Siitäkin on jo kamala mölinä joidenkin suusta, kun on mennyt kuulemma överiksi ja liikun liikaa ja olen anorektikko (?), vaikka bmi on ihan reilusti 22.

Tuo varmaan jo kuvastaa näitä ihmisiä, joiden mielestä bmi 22 on liian laiha anorektikko.

Ei kannata ap välittää. Karavaani kulkee jne..

Se on sairasta silloin, kun ahdistuu, ellei pääse rääkkäämään itseään. Tai elämän pääsisältö on treenaaminen. Toki ammattilaisilla se pitää ollakin mieli alalla pysyä.