Lue keskustelun säännöt.
Kävin läpi kolmivaiheisen hakuprosessin - MYYJÄKSI
06.03.2019 |
Eräs kaupanalan toimija etsi liikkeeseensä vakituista myyjää. Hakemuksen laitoin ja tuli kutsu videohaastatteluun, jonka jälkeen kutsuttiin ns. ylemmän portaan haastatteluun.
Luulin että homma olisi ollut siinä, vaan ei! Tämän jälkeen kutsuttiin vielä uuteen haastatteluun kyseiseen toimipisteeseen jonne myyjää haettiin.
Loppujenlopuksi työhön palkattiin jo aiemmin siellä työskennellyt henkilö. Mitä ajanhukkaa! Tuli tunne, että olimme jonkun HR-harjoittelijan projekti. Milloin työnhausta on tullut näin vaikeaa?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Eikö xxl-kaupoissa ole joku monen päivän haastatteluruljanssi?
Joo ja kun uusi liike avataan, niin alussa palkataan paljon porukkaa ja suurin osa saa potkut koeajalla, kun avajaisryysikset alkaa olla ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikkaa vaihtanut kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkaa vaihtanut kirjoitti:
Mikä firma oli kyseessä?
Noin muuten ihmettelen tuollaista. Miten ihmeessä millään firmalla on varaa tuollaiseen resurssien tuhlaukseen. Minua ei ole ikinä haastateltu kuin kerran, olenpa sitten pyrkinyt valtiolle, yksityiselle, pieneen tai suureen firmaan.
Halvemmaksi hyvin hoidettu rekryprosessi tulee kuin huono rekrytointi.
Edellisessä työpaikassani, isossa firmassa, yhteen paikkaan saattoi olla parisataa hakijaa. HR-kysyi minulta (palkkaavalta esimieheltä), haluanko, että he seulovat minulle osan hakemuksista. Joskus tartuin tilaisuuteen, toisinaan en. HR ei siis haastatellut hakijoita vaan kävi läpi hakemukset.
Jos halusin, HR:stä tuli joku mukaan haastatteluun. Kerran sitä kokeilin, mutta huomasin sen tarpeettomaksi, koska HR:n osaaminen ammattialaltani oli pyöreä nolla. Lopuksi täytyy sanoa, ettei koskaan voi olla varma, miten valittu hoitaa hommansa. Ei haastattelemalla selviä, onko ihminen laiska, juoppo tai muuten huono työntekijä, vaikka luonteesta voikin jotain päätellä. Eikä edes koeaika aina estä huonoa valintaa.
Jos puolen vuoden koeaika ei siihen riitä, niin esimies ei taida olla muutenkaan ihan kurssissa firman asioista?
Nykyään moni vanhempi aikuinen luulee, että töihin mennään tosta noin vaan ja riittää, kun käy kysymässä paikan päältä. Joo ei. Mä täytin kaksi vuotta sitten 7-sivuisen hakemuksen kaupan myyjäksi, kun hain kesätöitä. Enkä saanut edes vastausta. No, pääsin onneksi mielekkäämpiin hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkaa vaihtanut kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkaa vaihtanut kirjoitti:
Mikä firma oli kyseessä?
Noin muuten ihmettelen tuollaista. Miten ihmeessä millään firmalla on varaa tuollaiseen resurssien tuhlaukseen. Minua ei ole ikinä haastateltu kuin kerran, olenpa sitten pyrkinyt valtiolle, yksityiselle, pieneen tai suureen firmaan.
Halvemmaksi hyvin hoidettu rekryprosessi tulee kuin huono rekrytointi.
Edellisessä työpaikassani, isossa firmassa, yhteen paikkaan saattoi olla parisataa hakijaa. HR-kysyi minulta (palkkaavalta esimieheltä), haluanko, että he seulovat minulle osan hakemuksista. Joskus tartuin tilaisuuteen, toisinaan en. HR ei siis haastatellut hakijoita vaan kävi läpi hakemukset.
Jos halusin, HR:stä tuli joku mukaan haastatteluun. Kerran sitä kokeilin, mutta huomasin sen tarpeettomaksi, koska HR:n osaaminen ammattialaltani oli pyöreä nolla. Lopuksi täytyy sanoa, ettei koskaan voi olla varma, miten valittu hoitaa hommansa. Ei haastattelemalla selviä, onko ihminen laiska, juoppo tai muuten huono työntekijä, vaikka luonteesta voikin jotain päätellä. Eikä edes koeaika aina estä huonoa valintaa.
Jos puolen vuoden koeaika ei siihen riitä, niin esimies ei taida olla muutenkaan ihan kurssissa firman asioista?
Virherekrytointi taisi tulla tehtyä jo siinä vaiheessa kun esimies valittiin...
Kyllä noita turhauttavia haastatteluita on ollut aiemminkin.
Hain kerran jouluapulaiseksi Kodin1:seen. Kyseessä oli siis noin yhden kuukauden mittainen määräaikainen pesti, jolla haettiin ekstraajia niin hyllytykseen, kassalle kuin pakettipakkaamoon. Haastatteluprosessi kesti kolme tuntia. Ensin meillä oli ryhmähaastattelu, jonka jälkeen jokainen haastateltava sai päällensä työvaatteet, ja tehtävänä oli mennä myymälään palvelemaan asiakkaita. Arkipäivänä klo 10 ei kovin montaa asiakasta liikkeeseen ollut eksynyt, ja nekin rassukat yrittivät oikein pakoilla meitä, kun viisi tyyppiä kymmenestä oli käynyt jo tyrkyttämässä apua. Ja jos joku sattui kaipaamaankin apua, niin eihän sitä osannut kertoa tuotteen toimitusajoista tai muista spekseistä mitään, jolloin piti hakea oikea myyjä paikalle. Haastatteluun kuului myös yksilöhaastattelu, sommittelutehtävä, hyllyn siistimistehtävä...
Joo tosi kiva, mutta kun työsuhteet tosiaan vaihteli 2-4vk:n väliltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan haluan esimerkkinä rekrytoijille, viranomaisille ja työttömyyden kanssa painiville päättäjille kertoa kokemukseni Lontoosta joitain vuosia sitten.
Näin siellä työkkärissä avoimen paikan kahvilassa. Kysyin työkkärin sedältä miten voisin sitä hakea. Setä soitti yrityksen rekrytointiin, joka otti minut vastaa heti kun ehdin työkkäristä paikan päälle n. 30 min metrolla ja kävellen. Pääkonttorilta minut lähetettiin heti itse kahvilaan, jossa juttelin ravintolapäällikön kanssa. Aloitin työt seuraavana aamuna.
Näin se homma toimii silloin kun töitä on. Suomessa taas on työnantajien markkinat tällä hetkellä, sen vuoksi rekrytointikin pitää vetää överiksi.
Ei ole Suomessa koskaan noin toiminut. Sitä ennen ja sen jälkeen reilusti kokemusta. Kyllä tässä on kyse kulttuurista ja asenteista. T: sama
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkaa vaihtanut kirjoitti:
Mikä firma oli kyseessä?
Noin muuten ihmettelen tuollaista. Miten ihmeessä millään firmalla on varaa tuollaiseen resurssien tuhlaukseen. Minua ei ole ikinä haastateltu kuin kerran, olenpa sitten pyrkinyt valtiolle, yksityiselle, pieneen tai suureen firmaan.
Halvemmaksi hyvin hoidettu rekryprosessi tulee kuin huono rekrytointi.
Tällaisesta jää huono maku, oikeasti ei ollut tarkoituskaan palkata ulkopuolista ja hakijoiden aikaa tuhlataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan haluan esimerkkinä rekrytoijille, viranomaisille ja työttömyyden kanssa painiville päättäjille kertoa kokemukseni Lontoosta joitain vuosia sitten.
Näin siellä työkkärissä avoimen paikan kahvilassa. Kysyin työkkärin sedältä miten voisin sitä hakea. Setä soitti yrityksen rekrytointiin, joka otti minut vastaa heti kun ehdin työkkäristä paikan päälle n. 30 min metrolla ja kävellen. Pääkonttorilta minut lähetettiin heti itse kahvilaan, jossa juttelin ravintolapäällikön kanssa. Aloitin työt seuraavana aamuna.
Näin se homma toimii silloin kun töitä on. Suomessa taas on työnantajien markkinat tällä hetkellä, sen vuoksi rekrytointikin pitää vetää överiksi.
Ei ole Suomessa koskaan noin toiminut. Sitä ennen ja sen jälkeen reilusti kokemusta. Kyllä tässä on kyse kulttuurista ja asenteista. T: sama
Kyllä se vielä 60-luvulla toimi.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole Suomessa koskaan noin toiminut. Sitä ennen ja sen jälkeen reilusti kokemusta. Kyllä tässä on kyse kulttuurista ja asenteista. T: sama
No jaa, 80-luvun loppupuolella oli melko helppoa päästä töihin hyvinkin nopeasti apuvälineinä keltaiset sivut ja puhelin. Ei paljon kyselty suosittelijoiden tai tutkintojen perään ja ryhmähaastatteluita ei oltu vielä keksittykään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saman kokenut. Ensin videohaastattelu, sitten koko päivän kestävä "toiminnallinen" haastattelu. Eli yksilöhaastattelu ja työn kokeilua eri pisteissä. Tosiaan osa-aikamyyjää haettiin.
Hakemus ja 1 haastattelu. Siinä kaikki, mitä minulta työpaikkoihin on vaadittu.
Taisi olla 2 haastattelua, jossa toisessa kallonkutistajan testi kun suunnittelijan hommaa hain(ja pääsin).
Rekrytoiva esimies pyyteli anteeksi, kun joutui 2 kertaa juoksuttamaan paikalla(matkaa 360km/suunta).
Aivan turhaa vatulointia on nykyään vaatimattomienkin työtehtävien rekrytoinnissa.
Niissä ruohonjuuritason hommissa monestikaan suoriutuminen haastattelussa ei korreloi paljon sen kanssa, miten työt sujuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole Suomessa koskaan noin toiminut. Sitä ennen ja sen jälkeen reilusti kokemusta. Kyllä tässä on kyse kulttuurista ja asenteista. T: sama
No jaa, 80-luvun loppupuolella oli melko helppoa päästä töihin hyvinkin nopeasti apuvälineinä keltaiset sivut ja puhelin. Ei paljon kyselty suosittelijoiden tai tutkintojen perään ja ryhmähaastatteluita ei oltu vielä keksittykään.
Ei edes 60-80-luvuilla ole työkkäri auttanut työllistymisessä konkreettisesti. Olen minäkin saanut Suomesta töitä ihan vaan kysymällä 1990-2018, mutta ei näihin ole liittynyt viranomaiset mitenkään. Nuo pitkät rekryprosessit taas ovat turhia ja työllistävät vain rekrytoivia ihmisiä. Taidat olla hr-ihmisiä itse, kun vain täystyöllisyydessä voidaan rekrytoida inhinmillisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni haki cittarissa _hyllyttäjäksi_ pariksi päiväksi viikossa, niin sama juttu.
Ilmeisesti noilla rekryhenkilöillä on liikaa luppoaikaa.
Juu. Kentällä henkilöstöstä kyllä säästellään ja yritetään tulla vajaamiehityksellä toimeen, mutta hallintopuolella näköjään ei ole tarvetta tehostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse hain varastohommiin (joita voisi tehdä rehellisesti sanottuna ihan kuka tahansa, jos jalat kestää kävelyä työpäivän) ja siellä oli kanssa puhelin-, video- ja ryhmähaastattelu.
Homma on kyllä ihan mukavaa ja ei tarvitse ajatella työpäivänsä aikana varsinaisesti mitään. Hämmentää vaan miten on varaa maksaa noin älyttömästi jostain rekrystä, kun työtä ei vaadi varsinaisesti mitään sosiaalisia kykyjä tai tietämystä miltään aihealueelta.
Vierailija kirjoitti:
Saman kokenut. Ensin videohaastattelu, sitten koko päivän kestävä "toiminnallinen" haastattelu. Eli yksilöhaastattelu ja työn kokeilua eri pisteissä. Tosiaan osa-aikamyyjää haettiin.
Oliko eräs vaateketju? :D
Yhteen yritykseen rekrytoitiin ihmistä oikein ulkomaita myöten ja jotkut todella järjestivät matkan Suomeen haastattelun takia. Hommaan valittiin tyyppi firman sisältä. On kyllä todella törkeäksi ihmisten kyykyttämiseksi mennyt.
Olen vaatinut haastatteluun mennessä viimeisen 10 vuoden aikana että tuleva esimies oman esimiehensä kanssa haastattelee eikä yksikään HR-otus sotkeennu kuvioon muuta kuin käytännön järjestelyssä mahdollisen allekirjoituksen jälkeen. Sama oli asenteeni palkkaavana esimiehenä, mitä vähemmän HR/rekrykonsultti osallistuu, sen suoraviivaisempi rekry ja yleensä myös parempi lopputulos.
Viimeisin oli tunnin "pikahaastattelu" joskin tyyppi tunsi tyyppejä jotka taas tiesivät meikäläisen tekemiset - paljasti tosin vasta jälkikäteen asian. Nyt sitten ollaan kallispalkkainen konsultti...
Meillä myös on tuollainen kolmiosainen teatteriesitys jopa määräaikaisuuksiin. Sitten siihen valitaan hommassa jo nykyisin oleva henkilö. Kyseessä on kaupungin siivouspalvelut ja ala ei todellakaan ole suosittu. Miksi pitää kiusata ihmisiä tuolla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Höpö hommaa nuo haastattelut. Itse menetin hyvä työmahdollisuuden, kun rekrytyyppi otettiin toisessa vaiheessa mukaan. Kemiat ei sopinut yhtään yksiin ja sain tosi ala-arvoiset loppuarvostelut. Minut kuvattiin henkilönä ihan muuksi kuin mitä olen. Kuin myös työkokemustani vähäteltiin yms.
Itse firman haastattelijoiden kanssa tulin tosi hienosti toimeen ja juttua ja kokemuksia riitti puolin ja toisin. Heiltä ilmoitettiin, että lopulta kuitenkin tämän rekryihmisen suosittelu ratkaisi asian.
Rekryihmiset ei suosittele vaan määräävät kenet palkataan. Siinä on myymäläpäällikön paha mennä sanomaan mitään omia toivomuksiaan jos haluaa olla väleissä esimiehensä kanssa. Ja kyllä, kyse on aina henkilökemioista, ei mistään muusta. Paras ja pätevin ei tule aina valituksi, vaan se jolla oikeasti synkkaa parhaiten esimiesten kanssa. Esimiehet kun näyttävät pitävän erityisesti kilteistä ja sopeutuvaisista, joustavista työntekijöistä. HR tyypit on niitä jotka haluaa näyttää että heillä on valtaa. Itsekin kävin yhdessä haastattelussa ja totesin jo parissa minuutissa että en paikkaa tule saamaan, sillä meillä meni HR:n kanssa käsitykset hyvästä asiakaspalvelusta ihan ristiin. Myymäläpäällikön ja aluepäällikön kanssa olis tultu varmasti hyvin juttuun. Löin sitten leikiksi koko haastattelun, sillä en halunnut tälle HR:lle tehdä töitä. Keskenkasvuinen tyttönen jolle oli annettu vähän liian paljon valtaa. Oli haastattelun nuorin, me keski-ikäiset olisi tultu keskenämme hyvin juttuun mutta tämä nuori neito sai aikaan närkästystä myös alaisissaan. Käsitti mielipiteeni kaikki tahallaan väärin.
Tyttäreni haki kahvilaan kesätöihin. Ensin lähetti hakemuksen ja pääsi ensin puhelinhaastatteluun ja sen jälkeen vielä kasvotusten haastatteluun. Tässä paikanpäällä tehdyssä haastattelussa oli sitten todettu että olisi muuten palkattu, mutta kun ei ole suosittelijoita, niin ei voida palkata. Missään vaiheessa ennen tätä ei oltu puhuttu suosittelijoista mitään. Eli kyllähän tuo oli ihan vaan pelkkä tekosyy ja nuori esimies vähän treenaili haastatteluja nuorten naisten kanssa.