Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Seurustelun jatkamisen esteeksi tuntuu nousevan erilainen maailmankatsomus. Mielipiteitä kaivataan!
05.03.2019 |
Tapasin miehen, jonka kanssa tulemme hyvin juttuun ja fyysistä verovoimaakin on. Nyt ongelmaksi on muodostumassa se, että mies on mielestään minua jotenkin "valaistuneempi" elämän tarkoituksen suhteen ja tämä saa minut lähes raivon valtaan.
Miehen asenne on se, että hyvät ystävät sekä rakkaus riittävät elämässsä. Mies pyrkii elämään mahdollisimman vähällä työnteolla ja minulle hän jauhaa loputtomasti rahan tuhoavasta vaikutuksesta ja syyttää minua oravanpyörässä juoksemisesta.
Olen ensimmäistä kertaa elämässäni tilanteessa, jossa minulla on vaikutus vaikuttaa tuloihini ja minulla on mahdollisuus tienata hyvin. Tämä edellyttää minulta kuitenkin myös työhön panostamista. Mies syyllistää minua siitä, ettei minulla ole hänelle aikaa ja hän sanoo hyvin mielellään lähtevänsä vaikka teltan kanssa reissaamaan ulkomaille. Olemme neljänkympin molemmin puolin ja itseäni ei houkuta lainkaan ajatus vanhasta autosta ja teltasta takakontissa matkatessamme esimerkiksi pitkin Eurooppaa.
Miehen mielestä mm. ulkona syöminen on turhaa siksi, että samalla rahalla syö kotona ruokaa viikonkin. Minusta kyse ei ole samasta asiasta. Haluaisin elää joutumatta laskemaan jokaista penniäni. Olen pennejä joutunut laskemaan aika pitkään koska elämässäni on ollut kaikenlaista epäonnea. Mies nyt jankuttaa minulle sitä, että annan liikaa rahan määrätä tekemisiäni ja että todellinen onni löytyy muualta.
Mielipiteitä? Olen tosissaan ahdistunut koska ilman tätä miehen minusta omituista rahan vähätelemistä hän olisi ihan kymppi ihmisenä. Miten tilannetta voisi yrittää selvittää?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä taas näkee, että naista kiinnostaa vain kilkkeet, killuttimet ja riistohintaiset ravintolaillalliset. Mies se tässä järkevä on kun näkee syömisen ensisijaisesti vatsan täyttämisenä ja hengissä pysymisen perusedellytyksenä. Jos syöt ja juot omat rahasi, niin ei siinä mitään. Miestä et voi pakottaa osallistumaan kalliisiin harrastuksiisi. En kyllä ymmärrä miehen nipotustakaan, jos tuhlaat omia rahojasi. Käyt siellä ravintolassa yksin tai sitten maksat myös miehen eväät, jos välttämättä haluat ukon mukaasi syömään.
Aloittajan haihattelijamies eksyi tänne näköjään itsekin... Kyllä se vaan on hienoa kun saa syödä hyvää ruokaa jossain laadukkaassa ravintelissa - tai miksei vähemmän laadukkaammassakin jotain ns roskaruokaa.
Kyllä se ihan mukavaa on, että eläminen on muutakin kuin hengissä pysymistä sen lyhyen ajan minkä täällä vietämme :D
Aijjai, taisi tulla ravintelipäivä tämän myötä itsellekin.
Tiedätkö mikä on vielä mukavampaa? Se kun ei tarvitse itse siitä maksaa. Terveisin ap:n mies. :D
/7
Ei muuta kuin nautinnollisia hetkiä sen päivittäisen kauravelliannoksesi kanssa. Elossapysymisiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä taas näkee, että naista kiinnostaa vain kilkkeet, killuttimet ja riistohintaiset ravintolaillalliset. Mies se tässä järkevä on kun näkee syömisen ensisijaisesti vatsan täyttämisenä ja hengissä pysymisen perusedellytyksenä. Jos syöt ja juot omat rahasi, niin ei siinä mitään. Miestä et voi pakottaa osallistumaan kalliisiin harrastuksiisi. En kyllä ymmärrä miehen nipotustakaan, jos tuhlaat omia rahojasi. Käyt siellä ravintolassa yksin tai sitten maksat myös miehen eväät, jos välttämättä haluat ukon mukaasi syömään.
Aloittajan haihattelijamies eksyi tänne näköjään itsekin... Kyllä se vaan on hienoa kun saa syödä hyvää ruokaa jossain laadukkaassa ravintelissa - tai miksei vähemmän laadukkaammassakin jotain ns roskaruokaa.
Kyllä se ihan mukavaa on, että eläminen on muutakin kuin hengissä pysymistä sen lyhyen ajan minkä täällä vietämme :D
Aijjai, taisi tulla ravintelipäivä tämän myötä itsellekin.
Tiedätkö mikä on vielä mukavampaa? Se kun ei tarvitse itse siitä maksaa. Terveisin ap:n mies. :D
/7
5/5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on kuin sinä, minä kuin sinun seurustelukumppanisi. Olen aina ollut sitä mieltä, että elämä on työelämän ulkopuolella ja rahaa tarvitaan vain elämiseen. En nauti ravintolaillallisista, vaan unelma olisi elää mahdollisimman vapaasti, työstä ja rahasta vapaana.
No, me ollaan oltu onnellisesti 22 vuotta yhdessä. Vastakohdat täydentävät. Minä palautan miestä välillä maan pinalle norsunluutornista ja mies taas ehkä nostaa minua luolastani maan pinnalle nauttimaan välillä luksuksestakin :)
Meillä erilaiset käsitykset työelämästä ovat tuoneet vain rikkautta parisuhteeseen, mutta ymmärrän, jos se on jollekin myös erottava tekijä.
Miten teillä tehdään esimerkiksi tilanteessa, jossa esimerkiksi pesukone, jääkaappi ja tietokone hajiavat samalla kertaa? Kumpi maksaa uusien hankkimisen?
Entä miten olette toimineet asuinpaikan valinnan suhteen? Asutteko halvalla jossakin mörskässä vai oletteko esim. halunneet valita asuinpaikan sen perusteella, missä lapsi pääsee huippukouluihin?
Esitin kysymykset siksi, että vastaavat asiat minua mietityttävät. En ole mikään kerskakuluttaja mutta minulle on ilo ajaa uutta ja toimivaa autoa, minusta on mukavaa asua viihtyisällä, kauniilla ja rauhallisella asuinalueella erinomaisen palvelutarjonnan läheisyydessä jne. Kyllä miehellekin kelpaa autokyyti kauppaan sen sijaan, että kauppaan mentäisiin kävellen tai fillarilla.
Meillä on yhteiset rahat. Menevät samalle tilille kummankin palkat ja lapsilisät kahdesta lapsesta. Hajonneet pesukoneet maksetaan sieltä, samoin miehen kalsarit, mun lenkkikengät ja koko perheen menot. Ei me jaeta kuluja tulonsaajien kesken. Hankinnoissa tehdään tosi usein kompromisseja. Minulle kelpaisi auto kuin auto, mies haluaisi 70 000 euron Audin. Ostetaan siitä välistä joku, joka miellyttää kumpaakin. Asutaan keskiluokkaisella alueella, jossa on hyvät koulut. Ei eri käsitykset rahasta ja työstä saa minua ainakaan haluaamaan väen väkisin millekään halvalle alueelle, johon kaikki ongelmat keskittyvät.
Kompromisseja tehden on selvitty erinomaisesti ja kumpikin on oppinut toiselta paljon elämästä.
Ja sinä tosissasi sanot aina välillä palauttavasi miestäsi takaisin maan pinnalle unelmistaan? Mieshän mahdollistaa sinulle mukavan elämän. Olisitko yhtä tyytyväinen elämääsi ilman miehen panostusta ja ilman yhteisiä rahoja? Asuisitko yhtä tyytyväisenä omien tulojesi mahdollistamassa kaupungin vuokra-asunnossa? Oletko koskaan kiitollinen miehellesi siitä, ettei parin kodinkoneen tai auton hajoaminen kaada kuukausibudjettianne?
Kyse ei ole siitä, ettenkö haluaisi jakaa saamaani hyvää (=rahaa). Minua ahdistaa se, että mies syyttää minua unelmistani, jotka osin liittyvät hyvän rahallisen tilanteen mahdollistamiin asioihin.
Haluaisin kai myös jonkinlaista arvostusta omille tavoitteilleni sekä sille, että olen hyvin vaatimattomista lähtökohdista huolimatta onnistunut kouluttautumaan sekä etenemään alallani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä taas näkee, että naista kiinnostaa vain kilkkeet, killuttimet ja riistohintaiset ravintolaillalliset. Mies se tässä järkevä on kun näkee syömisen ensisijaisesti vatsan täyttämisenä ja hengissä pysymisen perusedellytyksenä. Jos syöt ja juot omat rahasi, niin ei siinä mitään. Miestä et voi pakottaa osallistumaan kalliisiin harrastuksiisi. En kyllä ymmärrä miehen nipotustakaan, jos tuhlaat omia rahojasi. Käyt siellä ravintolassa yksin tai sitten maksat myös miehen eväät, jos välttämättä haluat ukon mukaasi syömään.
Aloittajan haihattelijamies eksyi tänne näköjään itsekin... Kyllä se vaan on hienoa kun saa syödä hyvää ruokaa jossain laadukkaassa ravintelissa - tai miksei vähemmän laadukkaammassakin jotain ns roskaruokaa.
Kyllä se ihan mukavaa on, että eläminen on muutakin kuin hengissä pysymistä sen lyhyen ajan minkä täällä vietämme :D
Aijjai, taisi tulla ravintelipäivä tämän myötä itsellekin.
Tiedätkö mikä on vielä mukavampaa? Se kun ei tarvitse itse siitä maksaa. Terveisin ap:n mies. :D
/7
Ei muuta kuin nautinnollisia hetkiä sen päivittäisen kauravelliannoksesi kanssa. Elossapysymisiä!
En siis oikeasti ole ap:n mies, kunhan imitoin pummin ajatusmaailmaa.
/7
En minä jaksaisi olla tuollaisen kanssa kovinkaan kauaa. Juuri se, että ongelmia alkaa tulla ihan tavallisen elämän käytännön asioihin, kertoo se, että turha yritää pakottaa teitä saman katon alle. Etsi joku mukava heppu jolla on hiukan enemmän samanlaiset käsitykset kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yrittää selittää laiskuuttaan ja saamattomuuttaan maailmankatsomuksella. Mulla on monta just tollasta kaveria. Itse olen rehellisesti laiska ja hyväksyn sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä taas näkee, että naista kiinnostaa vain kilkkeet, killuttimet ja riistohintaiset ravintolaillalliset. Mies se tässä järkevä on kun näkee syömisen ensisijaisesti vatsan täyttämisenä ja hengissä pysymisen perusedellytyksenä. Jos syöt ja juot omat rahasi, niin ei siinä mitään. Miestä et voi pakottaa osallistumaan kalliisiin harrastuksiisi. En kyllä ymmärrä miehen nipotustakaan, jos tuhlaat omia rahojasi. Käyt siellä ravintolassa yksin tai sitten maksat myös miehen eväät, jos välttämättä haluat ukon mukaasi syömään.
Aloittajan haihattelijamies eksyi tänne näköjään itsekin... Kyllä se vaan on hienoa kun saa syödä hyvää ruokaa jossain laadukkaassa ravintelissa - tai miksei vähemmän laadukkaammassakin jotain ns roskaruokaa.
Kyllä se ihan mukavaa on, että eläminen on muutakin kuin hengissä pysymistä sen lyhyen ajan minkä täällä vietämme :D
Aijjai, taisi tulla ravintelipäivä tämän myötä itsellekin.
Tiedätkö mikä on vielä mukavampaa? Se kun ei tarvitse itse siitä maksaa. Terveisin ap:n mies. :D
/7
Ei muuta kuin nautinnollisia hetkiä sen päivittäisen kauravelliannoksesi kanssa. Elossapysymisiä!
En siis oikeasti ole ap:n mies, kunhan imitoin pummin ajatusmaailmaa.
/7
Joo :D Luin viestin vaan mun adhd-tyylillä ensin, joskus on keskittyminen kortilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmankatsomusten ero ei välttämättä tee parisuhdetta mahdottomaksi - varmaankin on pariskuntia, joista toinen on esim. New Age -tyyppiä ja toinen matemaattis-luonnontieteellinen empiirikko.
Ap:n kuvaamassa tilanteessa on ehkä enemmän kyse luonteiden ja ihmiskäsitysten erosta - kärjistettynä toinen on itsenäinen omat asiansa hoitava ja toinen mukavuudenhaluinen ja sen verran röyhkeä että kehtaa loisia ja samalla syyllistää toista materialismista. Anteeksi Ap, mutta mies ei kuulosta sellaiselta johon sinun kannattaa uhrata huomiota ja huolenpitoasi.
Tiedän pariskunnan, jossa vaimo hoiti ja kustansi kaiken elämän, mies vain kuunteli vinttikamarissa levyjä ja oli mielestään erinomaisen korkealla henkisellä tasolla. Lopputulos ei ollut onnellinen.
Jopas on erilaisia vastauksia kun niissä ketjuissa , joissa nainen valittaa pienempituloisena tuloeroja parisuhteessa. Niissähän te naiset olette kautta linjan sitä mieltä että miehen pitää elättää naista, aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jopas on erilaisia vastauksia kun niissä ketjuissa , joissa nainen valittaa pienempituloisena tuloeroja parisuhteessa. Niissähän te naiset olette kautta linjan sitä mieltä että miehen pitää elättää naista, aina.
Aivan. Lompakko-Lasse, odotinkin jo panostasi tähän keskusteluun. Tiedät kai, että Suomessa naiset käyvät töissä eivätkä loisi miesten elätettävänä. Voisit huomata tällaisenkin seikan jos poistuisit joskus kotoasi.
/7
Vierailija kirjoitti:
Jopas on erilaisia vastauksia kun niissä ketjuissa , joissa nainen valittaa pienempituloisena tuloeroja parisuhteessa. Niissähän te naiset olette kautta linjan sitä mieltä että miehen pitää elättää naista, aina.
Syytinköhän missään viestissäni miehen pieniä tuloja? Minua ahdistaa ainoastaan se, että mies syyttää minua rahan palvomisesta.
Kuinka moni nainen syyttää miestään siitä, että mies tienaa rahaa? Tiedän sen, että on paljon naisia, jotka haluaisivat miehen viettävän enemmän aikaa heidän kanssaan. Mietin aina välillä sitä, mitä nämä naiset tuumaisivat elintason alentamisesta. Eli mies vaihtaisi esim. keskipalkkaiseen työhön, jonka jälkeen pitäisi tehdä seuraavat asiat: omakotitalo hyvällä alueella vaihdettaisiin pieneen kerrostaloasuntoon ja naisen kauppakassiauto myytäisiin, pariskunnan yhteiset kaukomatkat vaihtuisivat viikkoon Teneriffalla ja nainen saisi totutella värjäämään hiuksensa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on erilaisia vastauksia kun niissä ketjuissa , joissa nainen valittaa pienempituloisena tuloeroja parisuhteessa. Niissähän te naiset olette kautta linjan sitä mieltä että miehen pitää elättää naista, aina.
Aivan. Lompakko-Lasse, odotinkin jo panostasi tähän keskusteluun. Tiedät kai, että Suomessa naiset käyvät töissä eivätkä loisi miesten elätettävänä. Voisit huomata tällaisenkin seikan jos poistuisit joskus kotoasi.
/7
Ihan tosissasiko implikoit, että mainitsemiani ketjuja ei ole palstalla?
Aikamoiset defenssit päällä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on erilaisia vastauksia kun niissä ketjuissa , joissa nainen valittaa pienempituloisena tuloeroja parisuhteessa. Niissähän te naiset olette kautta linjan sitä mieltä että miehen pitää elättää naista, aina.
Aivan. Lompakko-Lasse, odotinkin jo panostasi tähän keskusteluun. Tiedät kai, että Suomessa naiset käyvät töissä eivätkä loisi miesten elätettävänä. Voisit huomata tällaisenkin seikan jos poistuisit joskus kotoasi.
/7
Ihan tosissasiko implikoit, että mainitsemiani ketjuja ei ole palstalla?
Aikamoiset defenssit päällä
Varmasti on, totta kai suuret tuloerot parisuhteessa saattavat tuoda hankaluuksia parisuhteeseen. Varsinkin kun tutkitusti naiset käyttävät suurimman osan palkastaan lastenhoitoon, ja sillä aikaa miehet hilloavat tulojaan omiin menoihinsa.
Naisten ominaisuuksista ne eivät sen enempää kerro. Eivätkä liity tähän ketjuun mitenkään, tämä keskustelu koskee ap:n miehen nuivaa suhtautumista siihen, että ap käyttää omaa rahansa omiin menoihinsa, ja mies syyllistää häntä rahanpalvojaksi. Ja odottaa että ap maksaa hänenkin menonsa, koska raha ei ole hänelle tärkeää.
/7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jopas on erilaisia vastauksia kun niissä ketjuissa , joissa nainen valittaa pienempituloisena tuloeroja parisuhteessa. Niissähän te naiset olette kautta linjan sitä mieltä että miehen pitää elättää naista, aina.
Mistäköhän sinä sait päähäsi tämän keskustelun mitenkään liittyvän mainitsemaasi aihepiiriin? Yksi epäili syyksi defenssejäsi mutta minä aloittajana pidän sinua puhtaasti harhaisena, jos kuvittelet aloitukseni liityvän mitenkään elatusvelvollisuuteen parisuhteen osapuolten kesken.
Rautalangasta väännettynä, ole hyvä:
Minusta mies saa aivan vapaasti elää haluamallaan tavalla. En minä häntä halua muuttaa. Ongelma on se, että mies syyttää minua materialistiksi ja saa minut tuntemaan huonoa omaatuntoa omien unelmieni tavoittelusta.
Minä olen raatanut itseni stressi- ja uupumuslomalle ensimmäisen kerran kolmekymppisenä. Ymmärrän AP:n miehen asennetta, jos hän kuitenkin kantaa vastuun elannostaan ja tekee töitä - vaikka sitten vähemmänkin - tai pyrkii vilpittömästi sellaisen hankkimaan. Minullekin vapaa-aika on tärkeämpää kuin raha - kuitenkin sillä edellytyksellä, että tulen sentään toimeen. Johonkin muuhunkin on kiva olla varaa, kuin halvimpaan mahdolliseen asuntoon ja kaurapuuroon.
Kyse on toki arvostuksista. Jos töissä on hyvä olla, siellä saa aikaan ja mielenkiintoa riittää, on helppo ajatella, että mukava kun saa töistään hyvää palkkaa. Jos työelämä on aina ollut tuskaista tervanjuontia, en lainkaan ihmettele, että mielummin on sitten vähemmällä työnteolla ja palkalla. Minut opetti pakko: minustakin oli kiva tehdä reippaasti ja tienata. En edes itse tajunnut, milloin ahkera työnteko meni suorittamisen tai jopa taivaanrannan tavoittelun puolelle. Sen jälkeen on sitten tehty vähän vaatimattomampia hommia.
Joudutte käymään käytännöllisiä keskusteluita: miten jaatte yhteiset kulunne: tarkkaan tasan, tulojen mukaan vai miten oikein. Ymmärrän, että jos vastentahtoisesti raataa, ei halua luopua yhdestäkään ansaitsemastaan sentistä. Ehkä tästä käytännönseikasta lähtien voisitte edetä keskustelussa arvokysymyksiin.
Entä sinä, ap, jos tai kun jonakin päivänä väsähdät työhösi? Muuttuuko arvostuksesi? Aika monet kokevat sen elämässään. Monet raatavat ja raatavat, vaikka työn ilo on kadonnut aikoja sitten, mutta kyvyttömyys luopua edes osasta taloudellisia etujaan tekee muutoksen mahdottomaksi.
Lopulta kannattaa muistaa, että kaikkiin ihmissuhteisiin kuuluu erilaisia ihmisiä. Kuinka tärkeä seikka tuo raha on elämässä? Jos se on tärkein, sitten pitää etsiä sellainen kumppani, jonka kanssa on tässä asiassa samalla aaltopituudella. Se kuitenkin kannattaa muistaa, että tuossa toisessa kumppanissa on melko varmasti jokin muu piirre, joka pistää vastaan. Ja lopulta: aika tuppaa hiomaan näitä ihmissuhteiden särmiä. Ensin on ihastus, sitten tulee arki muodossa tai toisessa ja huomataan toisen kurjat puolet. Vasta sen jälkeen, joskus vuosien jälkeen, alkaa seesteinen parisuhdearki - keillä sitten alkaa ja ketkä siihen asti jaksavat.
Tuo, että mies ei muka tarvitse rahaa, mutta haluaa yhteisen talouden on ihan höpöhöpöä. Hän on vaan kehittänyt tuollaisen "elämänkatsomuksen", kun ei ole pysynyt oravanpyörän kyydissä.
Jos väkisin haluat kokeilla yhteiseloa, niin sopikaa, että laitat teidän yhteiselle tilille just saman verran kuin hän.
Normitilanteissa kannatan sitä, että menit jaetaan tulojen suhteessa, mutta silloin kyseessä on oltava tilanne, jossa molemmat haluavat tehdä parhaansa yhteisen talouden eteen (tai toinen on esim. kotona hoitamassa lapsia).
Jos toinen avoimesti sanoo, ettei halua tehdä töitä, niin kyllä tässä on selvästi tavoitteena se, että saisi sun kautta asumiskustannukset pienemmäksi ja kaikenlaisia etuja, kuten kivampia kalusteita, auton käyttöön yms.
Henk. koht. sanoisin, että ei jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että mies ei muka tarvitse rahaa, mutta haluaa yhteisen talouden on ihan höpöhöpöä. Hän on vaan kehittänyt tuollaisen "elämänkatsomuksen", kun ei ole pysynyt oravanpyörän kyydissä.
Jos väkisin haluat kokeilla yhteiseloa, niin sopikaa, että laitat teidän yhteiselle tilille just saman verran kuin hän.
Normitilanteissa kannatan sitä, että menit jaetaan tulojen suhteessa, mutta silloin kyseessä on oltava tilanne, jossa molemmat haluavat tehdä parhaansa yhteisen talouden eteen (tai toinen on esim. kotona hoitamassa lapsia).
Jos toinen avoimesti sanoo, ettei halua tehdä töitä, niin kyllä tässä on selvästi tavoitteena se, että saisi sun kautta asumiskustannukset pienemmäksi ja kaikenlaisia etuja, kuten kivampia kalusteita, auton käyttöön yms.
Henk. koht. sanoisin, että ei jatkoon.
Jos miehen tavoitteena on leveämpi elämä minun avullani, siinä tapauksessa hän teke kympin arvoisen roolisuorituksen. Olen silti välillä sitäkin mahdollisuutta miettinyt. En tiedä, onko mitään keinoa asiaa selvittää.
Tässä tapauksessa kyse on nyt virallisen köyhyysrajan alapuolella elävästä miehestä ja siitä, että rahan puute estää mm. monipuolisen, terveellisen ruokavalion noudattamisen.
Voi olla, ettei hän sentään laskelmoidusti halua hyväksikäyttää sinua. Mutta aika yksinkertainen hänen täytyy olla, jos uskoo, että ei itse käyttäisi rahaa avokätisemmin, jos siellä tilillä olisikin sun ansaitsemaa rahaa vapaasti käytettävissä.
Toinen juttu on sitten se, jos hän haluaisi, että säkin vaan lopettaisit työsi ja alkaisit hipiksi hänen kanssaan. Siinäkään tapauksessa en kyllä ennusta suhteelle pitkää ikää, koska selvästikään juuri mikään ei voisi olla kauempana siitä, mitä sä haluat!
Vierailija kirjoitti:
Että sellainen porvoolainen tarina tiistaihin.
Porvoon trollitehdas on aika tuottelias, pakko sanoa.
Ilmoitin kommenttisi asiattomaksi. Elämä on toisinaan Apu-lehden tarinoita ihmeellisempää ja silmäsi joskus todellisuudelle avattuasi ehkä sinäkin sen tajuat.
t. Ap
Alue: Aihe vapaa
En jaksanut lukea. Hanki eri mies jos on noin vaikeaa.