Se, jonka vatsa toimii kuin kello joka päivä, ei tiedä ummetuksen tuskasta yhtikäs mitään!
Viimeksi kävin normaalisti asioilla torstaina aamulla, kahvin jälkeen, kun oli rauhallinen aamu ja olin yksin koton (eli oli rauhallista)
Siten olikin pari päivää ihan kokonaan hiljaista, ja sitten pari päivää ihsn luokatonta pientä pipanaa ja aivan älyttömiin aikoihin.
Nyt, vihdoin tänään nousin rauhassa ja sain vihdoin toimitettua asiat ilman ponnisteluja, ihan vaan helposti niinkuin normaalit kansalaiset..
Ah, tätä onnea. Tänään lähden lenkille, ja suunnittelen jopa illalliseksi hyvää ruokaa, vähän vaivalloisempaa.
Niinä päivinä kun peräpäästä ei tule kuin yksi kituunen pieru, menee kaikki energia kait sitten siihen. En viitsi tehdä just mitään.
Millä tämän homman saisi toimimaan??
Kommentit (11)
Kärsin ummetuksesta vuosia, ja löysin avun apteekista saatavista makrogoli-valmisteista, esim. Pegorion. Muu ei auttanut.
Tuo eka lause kiteyttää ongelmasi syyn. Käyt vessassa kakksosella, kun on rauhallinen aamu ja kotona ei ole ketään. Vessaan pitää mennä kun on hätä. Aina. Olet missä olet. Ummetuksen saa kun pidättää.
Nyt olet ummetuskierteessä. Ummetusvinkkejä netistä etsimään. Tervellisiä sellaisia.
Kokeile vaikkapa pellavansiemenrouhetta joka päivä ja veden juomista. Sokeripitoiset juomat ja herkut pois.
Minä olen kokenut ummetuksen tuskat ja pukamat. - Ei ikinä enää!
Pääsin molemmista kun söin liotettuja luumuja ja viikunoita. Join piimää, jossa oli turvotettuja vehnänleseitä.
"Viimeisen palveluksen" tein itselleni hylkäämällä ruokavaliosta kaiken valkoisen jauhon ja siirtymällä kasvisvoittoiseen ruokavalioon. Koska minulla on olemassa taipumus vatsalla reagointiin, pidän huolen sen toiminnasta syömällä päivittäin siemeniä, pähkinöitä (ei maapähkinöitä), hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljatuotteita.
Mulla myös sellainen vatsa, että ei toimi jos ei ole rauhallista. En pidätä, mutta ei vaan tule hätä (no joskus havoin kyllä) muuten. Eikä vatsani toimi joka päivä, mutta ei välttämättä tarvitsekaan, en ole kokenut ummetusta kuin joskus raskausaikana.
Jos kaadan viiniä sillain kännimielelellä eli pari pulloa niin hiljaista on sen jälkeen. Tosin en pysty paljon liikkumaankaan enkä oikein tee mitään joten kalalla käyminen siirtyy jonnekin hamaan tulevaisuuteen kun on akuutisti ihan kauhee olo: mun kohdalla ryyppäminen stoppaa persseen täysin.
Mies aina toteaa ” että kyllä huomaa ettet ole armeijaa käynyt. Viikon metsäleiri ja riuku käyttöön niin alkaa toimimaan. Kun on pakko”
Minun ummetukseni helpotti, vastoin kaikkia Raamatun ohjeita, kun vähensin kuidunsaantiani.
Minä tarvitsen kyllä myös rauhallisen, hitaan aamun ja oman rauhan, että vatsani toimii. Jos vaikka on johonkin lähtö todella aikaisin, niin sitä ulostamistarvetta ei vain tule, ellen herää tarpeeksi aikaisin odottelemaan, että saan stressittä heräillä.
Jos olen vieraassa paikassa yötä, vaikka viikonlopunkin yli, niin hätä tulee ja vatsa toimii vasta sitten kun pääsen kotiin. Tai usein yrittää toimia jo hississä matkalla asuntoon... Vatsani on vieraskorea, kai.
Säännölliset ruoka-ajat, kuitupitoinen ruokavakio, juurekset, hedelmät +liikunta. Se on siinä, vatsa toimii kuin kello ja junanvessa.
Jos vetää kaikenmaailman kaupiteltavat einekset , sipsit, pullat, pitsat, iltamätön ja luulee kaiken hoituvan muka-vatsaa-hoitavat-jugurttimössöillä, ollaan juuri tilanteessa, että röörit menee tukkoon.
Ainut neuvo: korjaa ruokavalio ja liiku. Ei ole olemassa mitään, minkä purkista vetämällä korjaisi, vailla elämäntapamuutosta terveellisemmäksi auttaisi. Tietoa saa, jos haluaa, mutta ei aina välttämättä av:ltä
Mun maha kyllä toimii, mutta olen ollut niin pahasti ummella, että kävelykin on sattunut. Lapsena taas olin aina ummella.
Aloittaja voisi kokeilla yhden raastetun porkkanan syömistä joka päivä.
Mun "vatsa ei toimi" joka päivä, eikä usein edes joka toinenkaan, mutta silti en ole kokenut ummetuksen tuskia kuin pari kertaa elämässäni.