Mielestäsi karseita sisustusjuttuja jotka ovat olleet valtaisa hitti kansan keskuudessa?
Esimerkiksi spottivalaisimet, sellaiset missä kepin varressa on niitä spotteja ja sitten ne kattoon upotettavat spotit. Näitä oli ihan jokaisella joskus 2000-l alkupuolella. Vallilan kelohonka. Harmaa laminaatti.
Kommentit (3977)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taulut, peilit, kuvakehykset tai ryijyt seinillä.
Ööh, mikä sitten olisi parempi paikka tauluille, peileille ja ryijyille, jos niitä ei voi ripustaa seinälle?
Minusta kankaat eivät kuulu seinälle, vaan lattialle. Ryijythän ovat mattoja, jotka voisi laittaa vaikka sohvan päälle jos haluaa käyttää niitä koristeena. Seinällä ne ovat ankeita, ihan kuin venäläinen sisustus.
Seinävaatte = ryijy kansankielessä.
Lattialla on pidetty mattoja.
Itseäni puistattaa puun väriset kaapistot keittiössä. Vielä pahempaa jos kattokin on puun väristä. Pelkkää puuta, toimii ehkä mökillä, mutta ei asunnossa. Asuin kerran vuokralla tällaisessa puulla sisustetussa asunnossa ja enää ei pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas. Minkälainen koti / sisustus sun mielestä sitten on tyylikästä?
En tiedä mikä on tyylikästä tuon alkuperäisen kommentin kirjoittajasta. Omasta mielestäni tyylikäs, nätti tai kiinnostava koti on sisustettu koti. Ei siis asunto, johon on kopioitu samat Kelohongat, laminaatit ja filosofiset tarratekstit kuin kaikkien muidenkin mielikuvituksettomien ja pelokkaiden ihmisten asuntoihin. Jo peruskoulussa osa varsinkin tytöistä teki juuri tuota: kopioi sen koulun suosituimmaksi olettamansa tytön vaatteita ja kampauksia ja kuvitteli sillä tapaa itsekin muuttuvansa koulun kuningattareksi tai ainakin ostavansa mahdollisuuden saada itselleen hyväksyntää.
Eihän se oman persoonan ja oman maun totaalinen puuttuminen toki rikos ole, mutta kyllä se aika tylsästä ihmisestä ja latteasta mielenlaadusta kertoo. Koti on kuitenkin ihmisen "oma paikka" maailmassa, ja kertoo paljon paljosta jos se "oma paikka" onkin lähinnä kopio sisustuskatalogista.
En ole kirjoittanut tähän ketjuun aiemmin, mutta en vieläkään ymmärrä miksi kodin pitäisi kertoa jotakin minusta. Tykkään siitä kun vaaleaa, ei liikaa tavaraa ja helppo siivota, että jää aikaa muuhunkin. Mieli lepää. Tiedän kyllä omat harrastukseni, ei niiden tarvitse näkyä joka puolella. Ja sitä tavaraa ehtii varmasti kertyä kun aikaa kuluu.
Enkä tarkoita etten tykkää persoonallisista kodeista. Ehkä meilläkin on tulevaisuudessa sellainen. Nyt ei vain riitä kiinnostus, energia ja rahat sisustamiseen. Meillä ei ole edes tauluja kun en ole löytänyt sellaisia joita jaksaisin katsella joka päivä.
Harmaa, beige, koristetekstit, maalaistyyli, valkoiset kaikki, korkeakiiltoiset kaikki, tähtikuviot missään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas. Minkälainen koti / sisustus sun mielestä sitten on tyylikästä?
En tiedä mikä on tyylikästä tuon alkuperäisen kommentin kirjoittajasta. Omasta mielestäni tyylikäs, nätti tai kiinnostava koti on sisustettu koti. Ei siis asunto, johon on kopioitu samat Kelohongat, laminaatit ja filosofiset tarratekstit kuin kaikkien muidenkin mielikuvituksettomien ja pelokkaiden ihmisten asuntoihin. Jo peruskoulussa osa varsinkin tytöistä teki juuri tuota: kopioi sen koulun suosituimmaksi olettamansa tytön vaatteita ja kampauksia ja kuvitteli sillä tapaa itsekin muuttuvansa koulun kuningattareksi tai ainakin ostavansa mahdollisuuden saada itselleen hyväksyntää.
Eihän se oman persoonan ja oman maun totaalinen puuttuminen toki rikos ole, mutta kyllä se aika tylsästä ihmisestä ja latteasta mielenlaadusta kertoo. Koti on kuitenkin ihmisen "oma paikka" maailmassa, ja kertoo paljon paljosta jos se "oma paikka" onkin lähinnä kopio sisustuskatalogista.
En ole kirjoittanut tähän ketjuun aiemmin, mutta en vieläkään ymmärrä miksi kodin pitäisi kertoa jotakin minusta. Tykkään siitä kun vaaleaa, ei liikaa tavaraa ja helppo siivota, että jää aikaa muuhunkin. Mieli lepää. Tiedän kyllä omat harrastukseni, ei niiden tarvitse näkyä joka puolella. Ja sitä tavaraa ehtii varmasti kertyä kun aikaa kuluu.
Enkä tarkoita etten tykkää persoonallisista kodeista. Ehkä meilläkin on tulevaisuudessa sellainen. Nyt ei vain riitä kiinnostus, energia ja rahat sisustamiseen. Meillä ei ole edes tauluja kun en ole löytänyt sellaisia joita jaksaisin katsella joka päivä.
Niin ja kertoohan vaalea, yksinkertainen sisustuskin jotain asukkaastaan. Minun kotini on vaalea ja yksinkertainen - juuri sellainen kuin olen itsekin ;D
No ei, vaan jos nyt haluaa etsimällä etsiä, niin sisustus kertoo ainakin minun persoonallisuudestani seuraavaa:
Haluan helposti siivottavan kodin, pidän yksinkertaisuudesta, pölyttömyydestä, harmoniasta, haluan mielenrauhaa ja kaipaan tasapainoista elämää. Seinällä olevat muutamat valokuvat kertovat sen, että olen matkustanut tiettyihin paikkoihin, ja olen halunnut näpsäistä kuvan hevosestani, tai majakkasaaresta johon joskus veneilin.
Miksi nämä nyt olisivat sen huonommin minusta kertovia asioita kuin viuhka seinällä tai matkamuisto tv-tasolla?
Jos sisustukseni on tylsä, niin ehkäpä minun persoonallisuuteni sitten on jonkun mielestä tylsä. So what. Itse viihdyn.
Kaikki virkatut pyöreät pikku pöytäliinat maljakon alla, virkatut sängynpeitot ja matot. Nämä muodissa olevat makrameet..
Kaikki live, love, laught jne järkyttävän kliseiset tekstit.
Sohvat, joissa puoli metriä leveät kammot käsinojat. Ovat onneksi kaupoista jo kadonneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heei mä keksin: artekin sanonkomiltälelultanäyttävä lamppu! Siis se, jossa helminauhan päässä tönöttää pelkistetty bulbi. Huhhuh :o Muuten olen samaa mieltä näistä korulauseista, hirvee myötähäpeä iskee. Niillä on monesti ihan hirveet överitkin vedetty niillä.
Voitko laittaa linkin kuvaan? En löytänyt artekin sivuilta tuota valaisinta?
https://www.aarikka.fi/collections/valaisimet/products/reitti-kattovala…
Kirjoittajalla on varmaan mennyt Artek ja Aarikka sekaisin.
mustavalkoinen sisustus, jossa on punaisia "väripilkkuja" on vielä ankeampi kuin kelta-musta-valkoinen pikkusiskonsa. Tulee mieleen jonkun 2012 vuoden ya-romaanin kansi tai jotain. Vallila on ihan sairaan rumaa.
Lasiset juovikkaat koristepurkit, joissa on metallinen kansi. Vähän hassuja ovat myös reippaat, hiukan USA-henkiset tähtikuvioiset koristetyynyt ja matot.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki live, love, laught jne järkyttävän kliseiset tekstit.
Laught? :D
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te vieläkään tiedä, että MAKUASIOISTA ei voi kiistellä!
Miksei voi? Hyvin onnistuu. Faktatiedosta sen sijaan on typerää kiistellä, koska todnäk toinen on väärässä.
Ryijyt ei ole koskaan olleet mattoja. Ja kyllä vaan Suomessa on käytetty seinävaatteita siinä missä Itä-Euroopan maissakin, ne on vain olleet erilaisia. Jo keskiajalla linnojen seiniä koristeltiin isoin seinävaattein. Samalla tietysti myös torjuttiin kylmyyttä.
Ryijyt, täkänät ja raanut on olleet ihan perinteisiä seinäkoristeita suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa. Toki niitä on pidetty myös sänkyjen päällä, mutta mattoina niitä ei ole käytetty. 50-luvulla on ollut muodissa ne plyysiset seinävaatteet, missä oli jotain hirvet lähteellä-kuvaa tai sitten joku itämainen neidonryöstö. Jotkut goottityypit tai vastaavat pitää niitä vieläkin jos vain jostain löytää enää.
Miksi niin monet mainitsevat täällä makrameet ja kuinka he ei voi sietää niitä? Minä en ole nähnyt niitä missään. Ja totta puhuen en minäkään niistä pitäisi, mutta onko ne nyt sitten muotia?
Ainoat makrameet mitä minä olen nähnyt, on niitä kukkaruukun roikottimia, ja muistan että niitä tehtiin innolla 80-luvulla. Minäkin värkkäsin sellaisen äidille ja se taitaa olla sillä käytössä vieläkin. Mitäs sitä hyvästä luopumaan. Äidiltä löytyy joskus milloin mitäkin. Tässä kerran se kaivoi jostain esiin patalappuja, joita sen oma äiti oli virkannut ja neulonut jo ennen sotia. Niitä ei oltu käytetty yhtään, ei äitikään käyttänyt koskaan, koska halusi pitää ne muistona äidistään, joka kuoli sota-aikana. Nostin heti käteni, että nuo on sitten minun, kun äidistä aika jättää. Onneksi veli ei välitä pätkän vertaa joten ei tule kiistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa kaariovet. Siis ne kaarenmuotoiset oviaukot. Niitä on vieläkin jäljellä.
Meillä on okt:ssa alakerrassa 3 tuollaista kaarta oviaukkoina, ja yksi IKKUNA-aukko keittiöstä olkkariin, ja haluaisin ne suorakaiteiksi. Ongema tulee isinä että ovikaaret saa kyllä suoristettua, mutta kaariaukko keittiöstä okkariin ei tule näyttämään yhtään hyvältä. Täten jäisi kuitenkin yksi kaari joka ei sitten sopisi enää mitenkään, kun ei ole niitä muita kaaria, niin olemme päättäneet antaa olla kokonaan :D
Mun mielestä kaariaukot, niin ovet kuin muutkin, ovat ihania!
Voi kun olisi rahaa sisustaa mieleinen koti.
Pitkä ketju. Varmaan mainittukin jo, mutta kirjoitan uudelleen. Semmoinen iso viuhka, johon on maalattu joku maisema. Ysärillä vai kasarilla oli muotia.
Muistan, Äitini oli sisustanut makuuhuoneensa juurikin tälläisellä jättimäisellä maisema viuhkalla. Sitten sen ympärillä oli semmoisia pienempiä viuhkoja. Ihailin aina niitä pienenä. :D
Kerran äitini toi kanarialta sitten minulle omaan huoneeseen sellaisen viuhkan. Olin aivan haltioissani. Koulussakin puhuin, miten olen saannut maisemaviuhkan kanarialta. Sitten kaverini tulivat katsomaan sitä koulun jälkeen. Kaikki olivat vaan silleeen, että apua miten hieno!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin valkoiseksi maalatut "pilvikummut" kauheita. Ja että kaikki tavarat maalataan valkoisiksi tai harmaiksi.
Mikä vtun PILVIKUMPU?!
Miksi nykyään ei mitään tavallistakaan asuiaa voi kysyä ilman tuota v-aikuista sanaa? Eikö äly riitä, vai mistä on kyse?
NYKYÄÄN XDDDDDD
Minusta kankaat eivät kuulu seinälle, vaan lattialle. Ryijythän ovat mattoja, jotka voisi laittaa vaikka sohvan päälle jos haluaa käyttää niitä koristeena. Seinällä ne ovat ankeita, ihan kuin venäläinen sisustus.