Lue keskustelun säännöt.
Kaverisynttäreistä: Älkää ostako paskaa ja laittako pakettiin!
04.03.2019 |
Viikonloppuna oli eskari-ikäisen pojan syntymäpäivä. Juhliin oli kutsuttu 10 kaveria ja järjestäen kaikki toi lahjaksi karseeta muovikrääsää. Leluja, jotka hajoavat samantien, ovat mahdollisesti jo valmiiksi käyttökelvottomia. Osa oli muuten vaan kamalia, halvannäköisiä, jostain jämäalelaarista poimittuja.
Yksi kysyi toivetta, ja tältä perheeltä saikin sitten ainoan kivan lahjan, joka ylläri lapsen mukaan paras lahja. Kai nyt kun loput toi paskaa. Ihan oikeasti, parempi olisi tulla ilman lahjaa! Muutenkin lapsiperheessä on nurkat täynnä kaikenmaailman roinaa. Ja jos välttämättä haluaa jonkun tavaran/esineen tuoda, niin ei oikeasti maksa paljoa joku laadukkaampi ja kestävämpi pikkuauto, pieni lego-paketti, jossa tyyliin ainoastaan joku hahmo ja kierrätyskeskuksesta saa parilla eurollakin hyväkuntoisia kirjoja.
Tekee ihan pahaa, että ihmiset haaskaa rahaa ja ennen kaikkea luontoa ostamalla tuollaista muoviroskaa!
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Minä annan lapsen valita itse kaupasta kavereilleen lahjan max 10 e. Usein se on jotain muovikrääsää. Ihan sama minulle. Viekööt kavereilleen mitä haluavat. Tärkeintä kaverisynttäreissä meillä ainakin on itse juhlat.
Kummilapset ja sisarusten lapset sitten asia eri.
Voisit opettaa lapsellesi kestävän kehityksen ja järkevän kuluttamisen periaatteita. Minulle pienenä vanhemmat opettivat, että tietyt lelut saattavat näyttää tosi hienoilta, mutta ovat tosiasiassa krääsää, joka menee rikki helposti. Kyllä pienikin lapsi sen oppii, kun aikuiset jaksavat sen sanoa muutamia kertoja. Ja joo, kyllä lapset siitä varmasti ensin pahoittavat mielensä, mutta sitä se kasvatus on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avainasemassa tässä on kutsujen lähettäjä. Jos kirppislöydöt on lahjana on ok, niin sen voisi ilmoittaa kutsussa. Ei niitä oikein muuten tohdi viedä.
Vois myös ilmoittaa, että lahjaa ei tarvita, mutta jos sellaisen tuo, niin maks x euroa ja että se riittää esim. Akkarin taskukirjaan, pienimpään Lego-pakettiin tai kiiltokuva-arkkiin tms., niin saa, mitä tahtoo.
Uskon, että useimmat lapset haluavat synttärilahjoja, olenko väärässä? Jos ei halua, sekin voisi olla ihan hyvä ilmoittaa kutsussa, että kenenkään vieraan ei tarvitse jäädä pois, kun ei ole varaa lahjaan. Tai vaikka kirjoittaa, että vieraan tekemä piirustus olisi oikein hyvä lahja.
Karkit tms. olisi järkevämpää (ei jää mitään krääsää kuleksimaan), mutta vanhemmat ovat nykyisin niin hysteerikkoja ettei lapsille uskalla antaa karkkia.
Vierailija kirjoitti:
Yritä tässä nyt pysyä kärryillä. Mitä se "krääsä" sitten on, kun minulle se on kaikkea pientä muovitavaraa, legot mukaan luettuna. Osaisi pysyä poissa sen parista ja ostaa "oikeita" leluja kaverisynttäreille. Toinen haluaa mieluummin karkkia ja toinen ei (itse kuulun kyllä enemmän tähän jälkimmäiseen porukkaan). En uskalla enää lähettää lastani kaverisynttäreille, kun kuitenkin teen jotain väärin. Mutta lähetäpä lapsi ilman lahjaa niin takuu varmasti viimeistään seuraavana koulupäivänä kuuluu perästä, ettei tuo yksi tuonut mitään. KRISTUS! :D
Ja edelleen, onko liian vaikeaa kysyä synttärisankarilta tai vanhemmalta mitä toivoo lahjaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä tässä nyt pysyä kärryillä. Mitä se "krääsä" sitten on, kun minulle se on kaikkea pientä muovitavaraa, legot mukaan luettuna. Osaisi pysyä poissa sen parista ja ostaa "oikeita" leluja kaverisynttäreille. Toinen haluaa mieluummin karkkia ja toinen ei (itse kuulun kyllä enemmän tähän jälkimmäiseen porukkaan). En uskalla enää lähettää lastani kaverisynttäreille, kun kuitenkin teen jotain väärin. Mutta lähetäpä lapsi ilman lahjaa niin takuu varmasti viimeistään seuraavana koulupäivänä kuuluu perästä, ettei tuo yksi tuonut mitään. KRISTUS! :D
Ja edelleen, onko liian vaikeaa kysyä synttärisankarilta tai vanhemmalta mitä toivoo lahjaksi?
Tämmöiset "tilauslahjat" tappaa kyllä lahjan antamisen ja saamisen iloa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä annan lapsen valita itse kaupasta kavereilleen lahjan max 10 e. Usein se on jotain muovikrääsää. Ihan sama minulle. Viekööt kavereilleen mitä haluavat. Tärkeintä kaverisynttäreissä meillä ainakin on itse juhlat.
Kummilapset ja sisarusten lapset sitten asia eri.
Voisit opettaa lapsellesi kestävän kehityksen ja järkevän kuluttamisen periaatteita. Minulle pienenä vanhemmat opettivat, että tietyt lelut saattavat näyttää tosi hienoilta, mutta ovat tosiasiassa krääsää, joka menee rikki helposti. Kyllä pienikin lapsi sen oppii, kun aikuiset jaksavat sen sanoa muutamia kertoja. Ja joo, kyllä lapset siitä varmasti ensin pahoittavat mielensä, mutta sitä se kasvatus on.
Kaverisynttäreiden lahjat eivät ole se paikka missä viitsin alkaa opettamaan kestävää kehitystä. Edelleenkin, ottakoot sieltä kavereilleen mitä itse haluavat ja mistä uskovat omien kavereiden pitävän. Keskitytään siihen kestävään kehitykseen vaikka vaatteissa ja hammasharjoissa.
Mä en kans ymmärrä miksi ap saa kuraa niskaan. Itselläni useampi lapsi ja yleensä suurin osa lahjoista ollut ihan kivoja mitä ovat saaneet, mutta paljon on saatu myös muovikrääsää. Ihan hyvä olisi itse kunkin miettiä ostotottumuksiaan ja jättää muovikrääsät kauppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä tässä nyt pysyä kärryillä. Mitä se "krääsä" sitten on, kun minulle se on kaikkea pientä muovitavaraa, legot mukaan luettuna. Osaisi pysyä poissa sen parista ja ostaa "oikeita" leluja kaverisynttäreille. Toinen haluaa mieluummin karkkia ja toinen ei (itse kuulun kyllä enemmän tähän jälkimmäiseen porukkaan). En uskalla enää lähettää lastani kaverisynttäreille, kun kuitenkin teen jotain väärin. Mutta lähetäpä lapsi ilman lahjaa niin takuu varmasti viimeistään seuraavana koulupäivänä kuuluu perästä, ettei tuo yksi tuonut mitään. KRISTUS! :D
Ja edelleen, onko liian vaikeaa kysyä synttärisankarilta tai vanhemmalta mitä toivoo lahjaksi?
Tämmöiset "tilauslahjat" tappaa kyllä lahjan antamisen ja saamisen iloa...
Ja tämä on sun mielipide. Pakkoko lapsen on tietää että äiti/isä vinkannut mitä haluaa lahjaksi. Kyllä meillä pidetyimmät lahjat aina olleet niitä toivottuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä tässä nyt pysyä kärryillä. Mitä se "krääsä" sitten on, kun minulle se on kaikkea pientä muovitavaraa, legot mukaan luettuna. Osaisi pysyä poissa sen parista ja ostaa "oikeita" leluja kaverisynttäreille. Toinen haluaa mieluummin karkkia ja toinen ei (itse kuulun kyllä enemmän tähän jälkimmäiseen porukkaan). En uskalla enää lähettää lastani kaverisynttäreille, kun kuitenkin teen jotain väärin. Mutta lähetäpä lapsi ilman lahjaa niin takuu varmasti viimeistään seuraavana koulupäivänä kuuluu perästä, ettei tuo yksi tuonut mitään. KRISTUS! :D
Ja edelleen, onko liian vaikeaa kysyä synttärisankarilta tai vanhemmalta mitä toivoo lahjaksi?
Tämmöiset "tilauslahjat" tappaa kyllä lahjan antamisen ja saamisen iloa...
Ehkä antaja on vaan itsekäs kun haluaa itse päättää mitä antaa ennemmin kuin kuuntelee toiveita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä annan lapsen valita itse kaupasta kavereilleen lahjan max 10 e. Usein se on jotain muovikrääsää. Ihan sama minulle. Viekööt kavereilleen mitä haluavat. Tärkeintä kaverisynttäreissä meillä ainakin on itse juhlat.
Kummilapset ja sisarusten lapset sitten asia eri.
Voisit opettaa lapsellesi kestävän kehityksen ja järkevän kuluttamisen periaatteita. Minulle pienenä vanhemmat opettivat, että tietyt lelut saattavat näyttää tosi hienoilta, mutta ovat tosiasiassa krääsää, joka menee rikki helposti. Kyllä pienikin lapsi sen oppii, kun aikuiset jaksavat sen sanoa muutamia kertoja. Ja joo, kyllä lapset siitä varmasti ensin pahoittavat mielensä, mutta sitä se kasvatus on.
Kaverisynttäreiden lahjat eivät ole se paikka missä viitsin alkaa opettamaan kestävää kehitystä. Edelleenkin, ottakoot sieltä kavereilleen mitä itse haluavat ja mistä uskovat omien kavereiden pitävän. Keskitytään siihen kestävään kehitykseen vaikka vaatteissa ja hammasharjoissa.
Meidän lapset käyvät vuosittain usealla kymmenellä kaverisynttärillä. Siis yhteensä. Ja se jatkuu vuosien ajan. Kyllä siinä ajassa aika paljon tulee ostettua ja käytettyä rahaa myös niihin lahjoihin. Miksi ei miettisi kestävää kehitystä myös näissä ostoksissa?
Mun lapsi ei välitä karkeista, jäävät kaappiin syömättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella kiittämätöntä puhetta!!! Tärkeintä on että vieraat tulivat ja toivat varojensa mukaan varmasti sopivan lahjan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä annan lapsen valita itse kaupasta kavereilleen lahjan max 10 e. Usein se on jotain muovikrääsää. Ihan sama minulle. Viekööt kavereilleen mitä haluavat. Tärkeintä kaverisynttäreissä meillä ainakin on itse juhlat.
Kummilapset ja sisarusten lapset sitten asia eri.
Voisit opettaa lapsellesi kestävän kehityksen ja järkevän kuluttamisen periaatteita. Minulle pienenä vanhemmat opettivat, että tietyt lelut saattavat näyttää tosi hienoilta, mutta ovat tosiasiassa krääsää, joka menee rikki helposti. Kyllä pienikin lapsi sen oppii, kun aikuiset jaksavat sen sanoa muutamia kertoja. Ja joo, kyllä lapset siitä varmasti ensin pahoittavat mielensä, mutta sitä se kasvatus on.
.
Jep kyllä meillä ala-asteikäiset lapset tietävät mitä tarkoittaa krääsä (luonnonvaroja haaskaavaa, ei-kestävää, turhaa, tarpeetonta tavaraa), eivätkä sellaista lähtökohtaisesti arvosta. Toki voi olla joitain poikkeuksiakin, mutta osaavat kyllä erottaa laadukkaan lelun krääsästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi ei välitä karkeista, jäävät kaappiin syömättä.
Onko jotain herkkuja josta hän tykkää?
Meillä synttäreille on tapana kutsua koko pk-ryhmä. Heitä on 16... sitten vielä muutamat muut synttärit. Ai niin. Meillä on kaksi lasta. Laske itse. Matalalla profiililla mennään, luojan kiitos. Lahjan hinta max 5e. Ei sillä täällä mitään legoja saa. Eikä kaikki tykkää niistä.
Ilmeisesti kyse on poikalapsesta.
Pojille on (mielestäni) niin hirveän vaikeaa ostaa yhtään mitään, että olen tyttölapsen äitinä aina kysynyt lahjatoivetta.
Ja äidit ovat kiittäneet, että olen kysynyt... ilmeisesti ainoana kutsuvieraan äitinä.
Toiveita ovat olleet mm. uusi jalkapallo tai tietty kirja.
Synttärisankari on sen saanut.
Ja muilta muovirojua.
Minä koen kyllä hivenen hankalaksi kutsujana esittää toiveita, kun kysyjä on käytännössä ventovieras lapsen päiväkotikaverin vanhempi. Minkä arvoista lahjaa kehtaa esittää? Toiselle 20 e on pikkuraha, toiselle 5 e iso. Siksi koen, että jokainen tuokoon mitä haluaa, tai on tuomatta, sekin ok. Jos se on krääsää, kestää sitten sen hetken, kun kestää. Tämä maailma ei muutamaan pikkurojuun kaverisynttäreiden takia enää kaadu.
Vierailija kirjoitti:
Minä koen kyllä hivenen hankalaksi kutsujana esittää toiveita, kun kysyjä on käytännössä ventovieras lapsen päiväkotikaverin vanhempi. Minkä arvoista lahjaa kehtaa esittää? Toiselle 20 e on pikkuraha, toiselle 5 e iso. Siksi koen, että jokainen tuokoon mitä haluaa, tai on tuomatta, sekin ok. Jos se on krääsää, kestää sitten sen hetken, kun kestää. Tämä maailma ei muutamaan pikkurojuun kaverisynttäreiden takia enää kaadu.
Tuollaiseen välinpitämättömyyteen se kaatuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä koen kyllä hivenen hankalaksi kutsujana esittää toiveita, kun kysyjä on käytännössä ventovieras lapsen päiväkotikaverin vanhempi. Minkä arvoista lahjaa kehtaa esittää? Toiselle 20 e on pikkuraha, toiselle 5 e iso. Siksi koen, että jokainen tuokoon mitä haluaa, tai on tuomatta, sekin ok. Jos se on krääsää, kestää sitten sen hetken, kun kestää. Tämä maailma ei muutamaan pikkurojuun kaverisynttäreiden takia enää kaadu.
Tuollaiseen välinpitämättömyyteen se kaatuu.
varmaankin, jos kaikki kulutustottumukseni olisivat noin hällä väliä, näin ei kuitenkaan ole, joten tuossa asiassa vähän lipsun.
Yritä tässä nyt pysyä kärryillä. Mitä se "krääsä" sitten on, kun minulle se on kaikkea pientä muovitavaraa, legot mukaan luettuna. Osaisi pysyä poissa sen parista ja ostaa "oikeita" leluja kaverisynttäreille. Toinen haluaa mieluummin karkkia ja toinen ei (itse kuulun kyllä enemmän tähän jälkimmäiseen porukkaan). En uskalla enää lähettää lastani kaverisynttäreille, kun kuitenkin teen jotain väärin. Mutta lähetäpä lapsi ilman lahjaa niin takuu varmasti viimeistään seuraavana koulupäivänä kuuluu perästä, ettei tuo yksi tuonut mitään. KRISTUS! :D