Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Syökää enemmän leipää! Kuidut ehkäisevät todella monenlaisia sairauksia,

Vierailija
04.03.2019 |

Jopa sepelvaltimotautia, verenkiertosairauksia, aivoverenkierron häiriöitä, kakkostyypin diabetesta ja suolistosyöpiä.

Tammikuussa Lancetissa julkaistun laajan tutkimuksen nukaan runsas kuidun saanti suojaa noilta kaikilta. Lisäksi eniten kuitua saaneilla on selvästi pienempi - 15-30% - riski kuolla ennenaikaisesti.

Kuitua pitäisi saada vähintään 25 grammaa päivässä, ja ihan parhaasta päästä lähteitä kuidulle on ruis- ja täysjyväleipä.

Glykeemisellä indeksillä sen sijaan ei ollut mitään vaikutusta!

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006022248.html

Täältä löytyy tutkimus:

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)3180…

"Just under 135 million person-years of data from 185 prospective studies and 58 clinical trials with 4635 adult participants were included in the analyses. Observational data suggest a 15–30% decrease in all-cause and cardiovascular related mortality, and incidence of coronary heart disease, stroke incidence and mortality, type 2 diabetes, and colorectal cancer when comparing the highest dietary fibre consumers with the lowest consumers Clinical trials show significantly lower bodyweight, systolic blood pressure, and total cholesterol when comparing higher with lower intakes of dietary fibre. Risk reduction associated with a range of critical outcomes was greatest when daily intake of dietary fibre was between 25 g and 29 g. Dose-response curves suggested that higher intakes of dietary fibre could confer even greater benefit to protect against cardiovascular diseases, type 2 diabetes, and colorectal and breast cancer. Similar findings for whole grain intake were observed. Smaller or no risk reductions were found with the observational data when comparing the effects of diets characterised by low rather than higher glycaemic index or load. The certainty of evidence for relationships between carbohydrate quality and critical outcomes was graded as moderate for dietary fibre, low to moderate for whole grains, and low to very low for dietary glycaemic index and glycaemic load. Data relating to other dietary exposures are scarce."

Kommentit (90)

Vierailija
81/90 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuon 25 gramman saavuttamiseksi ei "normaalin ihmisen" tarvitse syödä yhtään palaa leipää. Jos syö hiukankin kasviksia ja monipuoliset lämpimät ateriat, 25 grammaa päivässä ylittyy heittämällä paljon terveellisemmilläkin asioilla kuin leivällä, joka on aika yksipuolista ravintoa ja vaaleana vielä epäterveellistäkin. Moni saa tuon 25g täyteen jo aamiaisella ihan ponnistelematta, ja kuten kaikessa, jossakin tulee vastaan se huippu, kun kuitu ei enää olekaan terveellistä vaan alkaa tehdä hallaa elimistölle, jos sen osuus ruoasta kasvaa tarpeeksi isoksi.

Höpsin pöpsin. Minä jo tuossa Finelin tiedoilla psoitin väitteesi huuhaaksi. Pelkillä kasviksilla pitäisi syödä 2,5 kiloa kasviksia.

Ap

Vierailija
82/90 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon 25 gramman saavuttamiseksi ei "normaalin ihmisen" tarvitse syödä yhtään palaa leipää. Jos syö hiukankin kasviksia ja monipuoliset lämpimät ateriat, 25 grammaa päivässä ylittyy heittämällä paljon terveellisemmilläkin asioilla kuin leivällä, joka on aika yksipuolista ravintoa ja vaaleana vielä epäterveellistäkin. Moni saa tuon 25g täyteen jo aamiaisella ihan ponnistelematta, ja kuten kaikessa, jossakin tulee vastaan se huippu, kun kuitu ei enää olekaan terveellistä vaan alkaa tehdä hallaa elimistölle, jos sen osuus ruoasta kasvaa tarpeeksi isoksi.

Höpsin pöpsin. Minä jo tuossa Finelin tiedoilla psoitin väitteesi huuhaaksi. Pelkillä kasviksilla pitäisi syödä 2,5 kiloa kasviksia.

Ap

Lautasellinen täysjyväpuuroa ja kupillinen vaikka mustaherukoita  sekä lasillinen kaakaota vetää kyllä mittarin tuon 25g pintaan hyvinkin jo aamiaisella. Ilman palaakaan leipää. Suomi on leipämaa, ja myös nousemassa hyvää vauhtia suolistosairaustilastoissa, ihmettelenpä miksi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/90 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitkä ne pahimmat ravintoon liittyvät sairausepidemiat Suomessa ovat? Löytyisikö syyt huonoista ravintosuosituksista, jotka tekee maatalouden ja elintarviketeollisuuden lobbarit?

Diabetes (kaupoissa julmetut karkki-, sipsi- ja leipähyllyt, rasvaa korvattu sokerilla "kevyttuotteissa", suosituksissa ei ylärajaa hiilareille)

IBS/gluteeniyliherkkyys (täysjyvien ylistäminen, liiat antibiootit ja buranat)

Vierailija
84/90 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ne pahimmat ravintoon liittyvät sairausepidemiat Suomessa ovat? Löytyisikö syyt huonoista ravintosuosituksista, jotka tekee maatalouden ja elintarviketeollisuuden lobbarit?

Diabetes (kaupoissa julmetut karkki-, sipsi- ja leipähyllyt, rasvaa korvattu sokerilla "kevyttuotteissa", suosituksissa ei ylärajaa hiilareille)

IBS/gluteeniyliherkkyys (täysjyvien ylistäminen, liiat antibiootit ja buranat)

Heh, taitavasti väität kuvaavasi ravintosuosituksia tuolla "täysjyvien ylistäminen" vaikka tosiasiassa kuvaat kaupallisten ravinto"gurujen" ajattelua jotka vaihtelevat muodista toiseen. Ravintosuosituksia edes suurin piirtein noudattavan ei tarvitse seurata muoteja ja teollisuuden brändejä. Guruja-seuraaville ne ovat toki tuikituttuja ja alituisia houkutuksia. Ravintosuosituksia noudattava saa viiskytprosenttia ruoastaan vaikka itse kasvattamalla ja poimimalla ja lopuista neljäkymmentäprosenttia itse valmistamalla vaikkapa torilta raaka-ainekset hankkien. Pähkinät ja pienenpienen määrän kasvismargariinia joutuu ostamaan lähikaupasta kävelylenkillä. Tähän ei kykene mikään muu ja sitten käydään hypermarketeissa tutkimassa gurujen kertomia brändejä.

Vierailija
85/90 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruisleipä on suomalaisten ja venäläisten leipää, eipä sitä juuri muualla syödä.

Kyselytutkimukset ovat nollatutkimuksia. Osa vastaajista valehtelee ja loput muistaa väärin. Kaikki elintarviketutkimukset ovat edellämainittuja.

Viljat on hyviä, kun täytyy pysyä hengissä, hyvinvoinnista piittaamatta. Jos haluaa voida hyvin, niin kannattaa ne jättää kaupan hyllylle.

Ruisleipä on esimerkiksi jenkeissä todellinen terveystrendiruoka, sitä haetaan isolla rahalla trendiliikkeistä isoissa kaupungeissa.

Lancetin tutkimuksessa on kyse kliinisistä tutkimuksista, joihin pelkkä tutkittavien kysely ei kelpaa. Mukana on 58 eri tutkimusta, joissa ei tutkittavilla ole - huom - mitään erityistä motiivia valehdella.

Sitä paitsi vaikka olisikin, miten se sattuukin olemana juuri niin, että ne kuitua käyttävät/siitä valehtelevat selvästi kuolevat myöhemmin ja sairastavat selvästi vähemmän mainittuja sairauksia? Jos kerran kuiduilla ei sinun mutusi mielestä ole mitään asian kanssa tekemistä, miten silti on erotettavissa tuollainen ero, jota ei muilla ruokavaliotekijöillä voitu selittää?

Ei kuule, älä hautaa päätäsi hiekkaan. Itsellesi sinä vain haittaa teet.

Ap

Höpöhöpö. Elintarviketeollisuuden tutkimustulokset on juuri sellaisia, mitä tutkimuksen teettäjä/maksaja, haluaa.

Tieteellä ei ole niissä mitään sijaa!

Papit elävät huomattavasti pitempään kuin muurarit. Heillä on eriväriset haalarit. Jos oikein täsmähakuisesti tutkittaisiin, nii ero elinpäivissä johtuisi juuri haalarin väristä!

Jos tutkimuksessa on muuttujia enemmän kuin yksi, niin tulos on valistunut arvaus. Sinun mainostamissasi tutkimuksissa, muuttujia on tuhansia.

Voi jeesus. Lancet on arvostettu tiedelehti, jossa julkaistavat tutkimukset käyvät tarkan syynin lävitse. Jos olisit lukenut edes aloitukseni kunnolla, olisit huomannut, että kyseinen tutkimus veti yhteen 58 eri tutkimusta, miljoonia henkilövuosia, liki viisi tuhatta tutkittavaa.

Ne eivät ole minkään Fazerin tai Vaasan myllyjen sponssaamia tutkimuksia, vaan aivan ravinto/lääketieteellisiä ja riippumattomia tutkimuksia.

On kyllä aika jännä - ja aina ihmettelen teikäläisten sielunelämää - että teille mikä tahansa mutu nimettömällä somepalstalla on enemmän totta kuin arvostetun tiedejulkaisun julkaisema laaja kansainvälinen tutkimus.

Ja sekin, että olette he..etin epäluuloisia yliopistojen tutkimusten taloudellisten motiivien suhteen - mutta kas kun A. Heikkilä, joka ANSAITSEE SUORAAN RAHAA IHMISTEN "vaihtoehto-hoitamisesta" - eikä ole saanut mitään alan koulutusta tai tehnyt ensimmäistäkään alan tutkimusta, vaan siteeraa ortopedin "taidolla" väärinymmärtämiään tietoja - sitä ette epäile yhtään. Ah, jumala on puhunut....

Missäs se lähdekritiikki oikein uinuu? Onko jotenkin helpompi uskoa nimettömiä mutuilijoita ja puoskareita, koska he puhuvat teille tarpeeksi yksinkertaisesti ja ilman hankalia termejä? Vai onko se niin, että teillä nyt vaan on tarve olla kaikesta eri mieltä, jotta voitte kuvitella olevanne "paremmin perillä"?

No! Paloiko Wallulta päreet?

Vierailija
86/90 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi jeesus. Lancet on arvostettu tiedelehti, jossa julkaistavat tutkimukset käyvät tarkan syynin lävitse. Jos olisit lukenut edes aloitukseni kunnolla, olisit huomannut, että kyseinen tutkimus veti yhteen 58 eri tutkimusta, miljoonia henkilövuosia, liki viisi tuhatta tutkittavaa.

Nyt ei matematiikkasi ihan täsmää. Miten 5000 tutkittavasta saa irti miljoonia henkilövuosia tutkimusta? Päätelmät taisivat kuitenkin perustua yhteenvetoon laajoista kyselytutkimuksista, joilla ei ole mitään tieteellistä arvoa. Kliiniset ravintotutkimukset taas ovat lyhytkestoisia ja niissä määrätään joku ruokavalio tutkittaville. Sitten seurataan painon, veriarvojen, jne kehittymistä. Niissä ei nähdä vaikutusta sairastumisriskiin tai pitkäkestoisia terveysvaikutuksia ylipäätään.

Noin minäkin olen asian ymmärtänyt!

Eikä tiedelehdetkään julkaise omistajiensa edunvastaisia tutkimuksia. Hyvä tutkimus jää julkaisematta, kun se voisi vaikuttaa negatiivisesti tulossa oleviin osinkoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/90 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloittaja on oikeassa, sillä kuitupitoinen ruoka on todella tärkeää. Itse syön paljon nimenomaan kuitupitoista ruokaa. Leivät leivon itse, eikä mikään ole parempaa kuin perinteinen hapatettu ruisleipä, johon on lisätty esim. kauralesettä. Vehnäleipää syön erittäin harvoin, paitsi pullaa leivon itse silloin tällöin. Oikeastaan lähes kaikki ruoka mitä syön, on kuitupitoista.

Vierailija
88/90 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi jeesus. Lancet on arvostettu tiedelehti, jossa julkaistavat tutkimukset käyvät tarkan syynin lävitse. Jos olisit lukenut edes aloitukseni kunnolla, olisit huomannut, että kyseinen tutkimus veti yhteen 58 eri tutkimusta, miljoonia henkilövuosia, liki viisi tuhatta tutkittavaa.

Nyt ei matematiikkasi ihan täsmää. Miten 5000 tutkittavasta saa irti miljoonia henkilövuosia tutkimusta? Päätelmät taisivat kuitenkin perustua yhteenvetoon laajoista kyselytutkimuksista, joilla ei ole mitään tieteellistä arvoa. Kliiniset ravintotutkimukset taas ovat lyhytkestoisia ja niissä määrätään joku ruokavalio tutkittaville. Sitten seurataan painon, veriarvojen, jne kehittymistä. Niissä ei nähdä vaikutusta sairastumisriskiin tai pitkäkestoisia terveysvaikutuksia ylipäätään.

Minun matikastani ei nyt ole kyse. Mitä jos edes lukisit aloituksen kunnolla.

Siellä on myös linkki tutkimukseen. Ei taida kiinnostaa, koska lähtöasenteesi on, ettei tutkimuksilla ole väliä, koska mutu.

Muille: 58 tutkimuksen joukossa on monia erilaisia. Osassa on seurattu pidemmän ajan ruokavaliota ja sairastavuutta, osassa lyhyen aikavälin reagointia.

Ihmisten omat ruokavaliokuvaukset toki ovat aina hiukan epätarkempia kuin monitoroitu ruokavalio. Silti koska ei ole oletettavaa, että vain osa "liioittelee parhain päin" syömisiään - jos kuidun syöminen edes hypoteettisesti olisi sellainen asia - liioittelu ei tässä tutkimuksessa ole validi huoli. Ero vähän ja paljon kuitua syövien välillä on todellakin merkittävä.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/90 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon 25 gramman saavuttamiseksi ei "normaalin ihmisen" tarvitse syödä yhtään palaa leipää. Jos syö hiukankin kasviksia ja monipuoliset lämpimät ateriat, 25 grammaa päivässä ylittyy heittämällä paljon terveellisemmilläkin asioilla kuin leivällä, joka on aika yksipuolista ravintoa ja vaaleana vielä epäterveellistäkin. Moni saa tuon 25g täyteen jo aamiaisella ihan ponnistelematta, ja kuten kaikessa, jossakin tulee vastaan se huippu, kun kuitu ei enää olekaan terveellistä vaan alkaa tehdä hallaa elimistölle, jos sen osuus ruoasta kasvaa tarpeeksi isoksi.

Höpsin pöpsin. Minä jo tuossa Finelin tiedoilla psoitin väitteesi huuhaaksi. Pelkillä kasviksilla pitäisi syödä 2,5 kiloa kasviksia.

Ap

Lautasellinen täysjyväpuuroa ja kupillinen vaikka mustaherukoita  sekä lasillinen kaakaota vetää kyllä mittarin tuon 25g pintaan hyvinkin jo aamiaisella. Ilman palaakaan leipää. Suomi on leipämaa, ja myös nousemassa hyvää vauhtia suolistosairaustilastoissa, ihmettelenpä miksi. 

Laskepa uusiksi. Puuro noin 10 mg, mustaherukat noin 6 mg, kaakao noin alle 1. Kaakaojauheessa on kuitua, mutta sitä ei tule kupilliseen kuin muutama lusikallinen.

Aamupalaksi tuo toki on oikein hyvä. Muttei yksin riitä,

Ja koko logiikkasi haisee. Vilja on ok puurossa, mutta sama täysjyvävilja on yhtäkkiä leivässä itse Saat.nasta?!!

Suomalaisten suolistosairauksien lisääntyminen johtuu suoraan kuidun saannin vähenemisestä, länsimainen yletön lihan ja eläinrasvojen sekä sokerin ja valkoisen kuiduttan vehnän pupeltaminen aiheuttavat sen.

Mitä oikein kuvittelit? Luulit leivän syönnin lisääntyneen?!! Oikeasti nyt...

Ap

Vierailija
90/90 |
04.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi jeesus. Lancet on arvostettu tiedelehti, jossa julkaistavat tutkimukset käyvät tarkan syynin lävitse. Jos olisit lukenut edes aloitukseni kunnolla, olisit huomannut, että kyseinen tutkimus veti yhteen 58 eri tutkimusta, miljoonia henkilövuosia, liki viisi tuhatta tutkittavaa.

Nyt ei matematiikkasi ihan täsmää. Miten 5000 tutkittavasta saa irti miljoonia henkilövuosia tutkimusta? Päätelmät taisivat kuitenkin perustua yhteenvetoon laajoista kyselytutkimuksista, joilla ei ole mitään tieteellistä arvoa. Kliiniset ravintotutkimukset taas ovat lyhytkestoisia ja niissä määrätään joku ruokavalio tutkittaville. Sitten seurataan painon, veriarvojen, jne kehittymistä. Niissä ei nähdä vaikutusta sairastumisriskiin tai pitkäkestoisia terveysvaikutuksia ylipäätään.

Minun matikastani ei nyt ole kyse. Mitä jos edes lukisit aloituksen kunnolla.

Siellä on myös linkki tutkimukseen. Ei taida kiinnostaa, koska lähtöasenteesi on, ettei tutkimuksilla ole väliä, koska mutu.

Muille: 58 tutkimuksen joukossa on monia erilaisia. Osassa on seurattu pidemmän ajan ruokavaliota ja sairastavuutta, osassa lyhyen aikavälin reagointia.

Ihmisten omat ruokavaliokuvaukset toki ovat aina hiukan epätarkempia kuin monitoroitu ruokavalio. Silti koska ei ole oletettavaa, että vain osa "liioittelee parhain päin" syömisiään - jos kuidun syöminen edes hypoteettisesti olisi sellainen asia - liioittelu ei tässä tutkimuksessa ole validi huoli. Ero vähän ja paljon kuitua syövien välillä on todellakin merkittävä.

Ap

Siinä lukee 185 kyselytutkimusta (joista kaikki merkittävät johtopäätökset on johdettu) ja 58 kliinistä tutkimusta (joissa luultavasti kalorimäärää on rajoitettu suositusten mukaisella dieetillä). Kalorimäärän rajoittamisen (oletus on että tutkittava saa syödä niin paljon kuin haluaa kuten nykyihminenkin) taas on todettu johtavan parempaan terveyteen lähes kaikilla eläimillä, joten ei ole yllätys, että ihmisilläkin vaikutus on ainakin lyhyellä tähtäimellä positiivinen, vaikka ravintosisältö ei olisi lähimainkaan optimaalinen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan kolme