Miksi kaikki haluavat vähintään sen lemmikin rajoittamaan menojaan?
Tuntuu, että itseni kaltaisia ihmisiä ei niin hirveän paljon ole. Haluan siis olla vapaa matkustamaan ja olemaan reissussa vaikka kuukauden putkeen, mikä harvoin onnistuu, jos on vaikka lemmikin hankkinut. Myös viikonloppuisin on mukavaa, jos halutessaan voi olla vaikka koko päivän poissa kotoa.
Kommentit (19)
Miksi kaikkien ihmisten pitäisi olla sellaisia kuin sinä?
Jospa siitä lemmikeistä on enemmän iloa kuin niistä menoista?
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 12:09"]
Miksi kaikkien ihmisten pitäisi olla sellaisia kuin sinä?
[/quote]
Ei toki pitäisikään. :) Ihmettelen vain, miten tänä itsekkyyden aikana niin moni haluaa kuitenkin huolehtia jostakin toisesta ja antaa sen rajoittaa omia menemisiään.
Meillä on koira ja chinchilla. Chinchillaa hoitaa naapuri kun ollaan reissussa ja koira kulkee mukana. No problem :)
Siksi että lemmikki on mun paras ystävä.Ex oli joskus sitten tuli koira tilalle josta tuli mun bestis.Vain koiriin voi luottaa,miehiin ei koskaan.Nössö ukko joka menetti neitsyytensä minulle aloitti kokeilemaan itsetuntonsa vanhvistuttua minun kauttani,että onko vetovoimaa toisiinkin naisiin.Minä tyhmänä kotona vuoskaudet lasten kanssa kuvittelen että ollaan loppuelämä yhdessä.Toisin kävi.En koskaan enää kehu miehiä enkä ota miestä jolla on hyvin naiskokemuksia koska olet niille pelkkä auttaja.Mun ex on täys saasta ja kusipää ja onneksi erossa lapset jäi mulle.Sellainen luuseri ettei toista.
Eipä mulla ennen koiran hankintaakaan tullut hinkuja lähteä mihinkään viikkoa pidemmäksi ajaksi, saati kuukaudeksi, mihinkään. Oon aina viihtynyt kotona. Koira tuo meidän elämään niin paljon, etten luopuisi siitä, vaikka millaiselle luksusmatkalle pääsisin. Ja kun taloudessa on kaksi aikuista, toinen voi usein jäädä koiran kanssa kotiin. Lisäksi meillä on monta ystävää ja sukulaista, jotka mielellään ottavat pienen ja kiltin koiran hoiviinsa, jos joku päivän hommakin tulee. Viime vuonna taisi olla kerran semmoinen tarve, kun vietettiin toisella paikkakunnalla ystävän häitä, oltiin yön yli poissa. Siskollani ei ollut ohjelmaa, joten hän vietti illan/yön meidän luonamme. Useimmiten koira kuitenkin lähtee mukaan reissuille, esim mökille.
Minikulli Petri ja isot kivespussit.Ei esileikkejä.Mitä ne on..
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 12:10"]
Jospa siitä lemmikeistä on enemmän iloa kuin niistä menoista?
[/quote]
Niin mäkin väsyin vähän sellaiseen että pitää olla vapaa uoksemaan jos sun missä- se oli aika stressaavaa kun aina on sellainen olo että vapaa-aikana pitää muka mennä sinne ja tänne. Otettiin koira- ja tuntuu kivalta kun koja päivä on mielekästä toimintaa ilman et pitää mennä ravintolaa, leffaan, taidenäyttelyyn, milloin mihinkin messukeskukseen. Ja silti; harrastetaan samoja harrastuksia kuin ennen, voidaan mnnä noihin kaikkiin menoihin jos sattuu huvittamaan, voidaan matkustaa kahdeksi viikoksi etelään tai pohjoiseen tai viikonlopuksi. Lemmikille voi hankkia hyvät hoitopaikat. Musta nimenomaan tämä että pitää olla joku ihme vapaus- vaikka arki lasten kanssa joka tapauksessa on sitä samaa arkea- on vähän kupla. Tunne vain. Lemmikistä on tosi paljon iloa. Moni varoitteli meitä juuri tuosta sitovuudesta- kaikki sellaisia joilla itsellään ei ole ollut koiraa- eli eivät tienneet yhtään mistä puhuvat.
Mä ainakin kerään tällaisia rajoitteita siksi että ne tuo mulle sisältöä elämään. Ne rajoitukset auttaa pitämään ryhtiä. Olisi hienoa jos voisin ihan "vapaana" saada itseni pysymään "kasassa", mutta ei se onnistu. Mutta uskoisin että ei se matkustelija ole yhtään erilainen, ei kukaan ihminen pysy järjissään jos ei ole mitään mikä pitää elämässä kiinni päivästä seuraavaan ja jos joutuu vain pyörimään oman navan ympärillä. Matkustelija täyttää elämäänsä muilla asioilla ja innostuu muista jutuista kuin koiranomistaja, toki on sitten myös koiranomistajia jotka matkustelee. Mutta ei kukaan matkustele tai hanki koiria ja kissoja ja lapsia ja taloa ja sitovaa työtä ja opintoja jne., jos ei niistä saa mitään iloa, joten on ne muutakin kuin vain taakka. Minä en juurikaan matkustele, vaikka se sinänsä ihan kivaakin olisi, koska koirien hoidon järjestäminen on vaikeaa. Se on valinta vain. Ymmärrän että jollekin toiselle ne koirat (tai lapset, tai omakotitalo, tai tietynlainen työ, tai opiskelut jne.) voi olla älytön rasite.
Otan lemmikkini mukaan kaikille vähintään 5vrk kestäville reissuille: lentokoneeseen, laivaan, junaan sekä autoon. Näitä on useita joka vuosi. Sitä lyhymmillä matkoilla hänellä on luotettava hoitaja kotona.
Sen sijaan en ole halunnut lapsia kahlitsemaan menojani.
Kuka idiootti sanoo koirasta "hän"? Taas on kaupunkilaisvihervasurilla vähän iskenyt vieraantuneisuus luontoon :-)
Elukka on "se", ihminen "hän". Ja ei, puudelisi ei ole sinun "karvavauvelisi" tai "perheenjäsenesi".
No jaah, ehkä kaikki ei arvosta sellaista itsekkyyden aikaa. Ehkä joku nauttii siitä että saa vaikka harrastaa sen lemmikkinsä kanssa. Ehkä kaikille huiteleminen maailmalla vaikka kuukausi ei ole se The Juttu elämässä (ehkä kaikilla ei siihen ole mahdollisuuksia lemmikittömyydestä huolimattakaan).
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 12:42"]
Otan lemmikkini mukaan kaikille vähintään 5vrk kestäville reissuille: lentokoneeseen, laivaan, junaan sekä autoon. Näitä on useita joka vuosi. Sitä lyhymmillä matkoilla hänellä on luotettava hoitaja kotona.
Sen sijaan en ole halunnut lapsia kahlitsemaan menojani.
[/quote]
Eikö koirasi kärsi lentokoneessa? Matkustaako ruumassa? Miten esim. hotellihuoneessa? Mitä jos vaikka siivooja päästää vahingossa koiran karkuun?
Mä olen kotirotta, joka ei voisi ikinä, koskaan, milloinkaan ajatellakaan olevansa poissa kotoota peräti kuukautta. En tykkää reissata ylipäänsäkään, enkä viihdy edes kenenkään luona koskaan kylässä. Joten mun elämääni ne eläimet sopii oikeen vaan hyvin.
Lisäksi harrastukseni vaativat koiran olemassaolon.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 12:48"]
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 12:42"]
Otan lemmikkini mukaan kaikille vähintään 5vrk kestäville reissuille: lentokoneeseen, laivaan, junaan sekä autoon. Näitä on useita joka vuosi. Sitä lyhymmillä matkoilla hänellä on luotettava hoitaja kotona.
Sen sijaan en ole halunnut lapsia kahlitsemaan menojani.
[/quote]
Eikö koirasi kärsi lentokoneessa? Matkustaako ruumassa? Miten esim. hotellihuoneessa? Mitä jos vaikka siivooja päästää vahingossa koiran karkuun?
[/quote]
Ei kärsi eikä kyseessä ole koira. Ei ole koskaan matkustanut ruumassa vaan aina matkustamossa. Hän on hipihiljaa, nukkuu yleensä, ei itke eikä metelöi kuten monet pikkulapset, puhumattakaan, että juoksentelisi pitkin käytäviä. Matkustamohenkilökunta on joskus unohtanutkin, että lennolla on lemmikkieläin mukana.
Siivouksesta olen joskus ollut hieman huolissani. Varsinkin, kun kerran osuin paikalle nähdäkseni, että siivoojalla oli ovi auki käytävään! Yleensä laitan ei-saa-häiritä -lapun oveen. Laivassa laitan kissani kuljetuskoppaansa aamiaisen ajaksi hyttiemännän mahdollisen käynnin takia.
Kyllä, hän on mitä suurimmassa määrin perheenjäsen :)
Ymmärrän kysymyksen hyvin. Meillä on rakas koira, mutta välillä mietin, että miksi se piti hankkia heti lapsen kotoa lähdön jälkeen. Taas yks huolehdittava.
Kai se oli lapsen lähdön lohduke ja ihana onkin. Koiran jälkeden ei heti toista kuitenkaan tule.
Halusin lemmikin seurakseni, niiiin harvoin käyn missään, joten ei rajoita mun elämää.