Koulukiusaajien vanhemmille.

21, en tiedä, kenelle puhut, mutta anteeksipyyntö on ihan hyvä asia, jos se tapahtuu aiheesta. Mutta jos (kuten tuossa esimerkkitapauksessa) joku pyrkii määräilemään muita, eikä saa tahtoaan läpi, miksi muiden lasten pitäisi häneltä pyytää ANTEEKSI sitä, etteivät nöyrry pomotteluun? Anteeksipyyntöä ei siten pidä vaatia, jos siihen ei ole aihetta - sellainen vaatiminen on vallankäyttöä ja pyrkimystä nöyryyttämiseen

-6/14/17-

[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 10:37"]

Mikä siinä anteeksipyytämisessä on niin kamalaa, kun joku äiti täällä kammoaa sitä. Anteeksi, kiitos ja hei ovat peruskohteliaan lapsen sanavarastoon kuuluvia sanoja, eikä niiden pitäisi vanhemmassa sada aikaan tuollaista tunneryöppyä. Tiedän kyllä erään perheen, jolle anteeksipyyntö on ihan hirvittävän vaikea asia. Johtunee äidin omasta käytöshäiriöstä.

[/quote]

Miten tässä keskustelussa on ihmisten näin vaikeaa ymmärtää toista?  Jos viittaat tuohon missä sanon äidin vaativan anteeksipyyntöä; esimerkki; lapset leikkivät vaikkapa barbeilla- toinen sanoo että leikitöän kampaajaa johon toinen että minä haluaisin leikkiä jotain muuta- vaikka että nää on diskossa. Toinen alkaa ulvoa ja huutaa että äitii toi kiusaa mua. Johon äiti tulee selvittelemään- ja koska hänen lapsensa ulvoo tulleensa kiusatuksi, äiti sanoo tälle  vierailijalapselle että kyllä nyt pitää pyytää anteeksi kun olet kiusannut hänen lastaan. No vierailijalapsi tässä kohtaa miettii että mitähän hän on tehnyt- ollut eri mieltä. Ja näin hänen siis pitää vieraan aikuisen silmissä pyytää anteeksi sitä että hänellä on oma mielipide- ja hän halusi leikkiä jotain muuta kuin mitä toinen käskee. Ihanko jonkun mielestä tämä menee oikein näin? Eli te itse pyydätte mieheltänne, työpaikallanne, ystvältänne anteeksi sitä että tykkäätte banaanista vaikka toisen mielestä pitää tykätä appelsiinista??

Ei pomotteluun pidäkään suostua.Teidän tarinaanne en tiedä, mutta muita tarinoita sitäkin paremmin. Ikäänkuin anteeksipyyntöön pitäisi olla joku vuorenkorkuinen asia. Suomessa tietenkin kun astutaan vahingossa toisen varpaille sanotaan hö, eikä anteeksi, ehkä tässä on jo pohjustusta asialle. Junttejahan me karhun kanssa painijat ollaan, ei voi mitään.

[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 10:37"]

Mikä siinä anteeksipyytämisessä on niin kamalaa, kun joku äiti täällä kammoaa sitä. Anteeksi, kiitos ja hei ovat peruskohteliaan lapsen sanavarastoon kuuluvia sanoja, eikä niiden pitäisi vanhemmassa sada aikaan tuollaista tunneryöppyä. Tiedän kyllä erään perheen, jolle anteeksipyyntö on ihan hirvittävän vaikea asia. Johtunee äidin omasta käytöshäiriöstä.

[/quote]

?? MIkähän sua vaivaa?

[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 10:47"]

Ei pomotteluun pidäkään suostua.Teidän tarinaanne en tiedä, mutta muita tarinoita sitäkin paremmin. Ikäänkuin anteeksipyyntöön pitäisi olla joku vuorenkorkuinen asia. Suomessa tietenkin kun astutaan vahingossa toisen varpaille sanotaan hö, eikä anteeksi, ehkä tässä on jo pohjustusta asialle. Junttejahan me karhun kanssa painijat ollaan, ei voi mitään.

[/quote]

Aivan , anteeksi on todella hyvä oppia pyytämään. Mutta meidän naapuristossa sekä lähipiirissä on perheet, joiden lapsen manipuloivat juuri noin ja omat lapseni ovat joutuneet useammankin kerran tilanteeseen jossa heidän pitää pyytää anteeksi sitä etteivät tottele näitä lapsia. No, seuraus on tietysti se, etteivät he halua leikkiä näiden lasten kanssa. Ja ymmärtääkseni tällaiset manipuloivat lapset ovat nykyään kasvava ongelma myös kouluissa.