Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko suvulla oikeus perintöön, jos ei ole rintaperillisiä?
02.03.2019 |
Olen siis lapseton ja mietin testamenttia. Haluan, että kaikki omaisuuteni jää aviomiehelleni ja myöhemmin sitten hänen lapsilleen. Omille sukulaisilleni en aio jättää mitään. Onko sukulaisillani, vanhemmilla ja sisaruksilla, mahdollisuus saada perintöni itselleen testamentista huolimatta?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, miehen rakas Pertti-eno varmasti onkin kuolinpesäni osakas aikanaan. Hakeudu hoitoon.
"LESKI PERII LAPSETTOMAN AVIOPUOLISON
Jos perittävällä ei ole lapsia, leski perii hänet. Silloin ei tarvitse tehdä varsinaista perinnönjakokirjaa, vaan perukirja riittää.
On selkeintä tarkistuttaa osakasasemat maistraatissa, jolloin perukirjan mukainen perillisasema on pankeillekin täysin selvä.
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Ositusperusteen hetki on ollut se, kun ensimmäinen puoliso kuoli. Jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toinen toistensa omaisuuteen eikä lesken varallisuudessa ole tapahtunut mitään yllättävää puolison kuoleman jälkeen, jäljellä oleva omaisuus jaetaan tavallisesti puoliksi ja puolikkaat jaetaan molempien sukujen lakimääräisten perillisten kesken.
MISTÄ LESKI VOI TEHDÄ TESTAMENTIN?
Jos leski on esimerkiksi saanut puolisonsa kuoleman jälkeen perinnön tai lottovoiton, osuus voidaan erottaa yksin hänen sukunsa omaisuudeksi, koska varojen lisäys on tapahtunut vasta avioliiton päättymisen jälkeen.
Leski ei saa tehdä testamenttia puolisoltaan perimästään omaisuudesta.
Jos leski on esimerkiksi lahjoittanut suurimman osan yhteisestä omaisuudesta omalle suvulleen, tämä voidaan huomioida perinnönjaossa vastikesäännöksin tai lahjansaajat voivat joutua palauttamaan omaisuutta perinnönjaossa. ●"
Juuri näin. En jaksanut itse kirjoittaa tyhjentävästi, vaan heitin tuon pykälän. Toisin sanoen, jos leski tuhlaa omaisuuden eikä sitä enää hänen kuoleman jälkeen todellisuudessa ole, asia on sitten niin. Ei omaisuutta minnekään. Mutta jos Maija-leskellä on kuolemansa jälkeen 100 000 ja Pertillä oli (ensiksi kuollut) 60 000, niin osituksen jälkeen Pertin kuolinpesän osakkaiden osuus on 80 000 euroa. Tämä 80 000 euroa menee Pertin sukulaisille (vaikka eno), jos Pertti ei ollut tehnyt testamenttia omasta omaisuudestaan. Jos on tehnyt, niin sitten testamentin mukaan.
En tässä nyt huomioi Maijan saamaa lottovoittoa tai perintöä Pertin kuoleman jälkeen.
F
Eikö tässä tapauksessa leskellä (Maija) ole oikeutta käyttää tasinkoprivilegiä ja todeta Pertin kuoleman jälkeen, että hänen 100 000 tulee menemään hänen kuolemansa jälkeen hänen omille perillisilleen ja Pertin toissijaiset perilliset tulevat saamaan vain 60 000?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jospa sinä opettelisit sen perintökaaren. Aviopuoliso ei koskaan peri mitään. Avio-oikeuden mukaan voi saada tasinkoa , kun puolisoiden omaisuutta käsitellään perukirjassa. Lapsettoman avioparin tai yksinäisen ihmisen kannattaa aina tehdä testamentti.
Käypä nyt ensin lukemassa Finlexin perintökaaresta 3. luku ja tule jatkamaan väittelyä vasta sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, miehen rakas Pertti-eno varmasti onkin kuolinpesäni osakas aikanaan. Hakeudu hoitoon.
"LESKI PERII LAPSETTOMAN AVIOPUOLISON
Jos perittävällä ei ole lapsia, leski perii hänet. Silloin ei tarvitse tehdä varsinaista perinnönjakokirjaa, vaan perukirja riittää.
On selkeintä tarkistuttaa osakasasemat maistraatissa, jolloin perukirjan mukainen perillisasema on pankeillekin täysin selvä.
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Ositusperusteen hetki on ollut se, kun ensimmäinen puoliso kuoli. Jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toinen toistensa omaisuuteen eikä lesken varallisuudessa ole tapahtunut mitään yllättävää puolison kuoleman jälkeen, jäljellä oleva omaisuus jaetaan tavallisesti puoliksi ja puolikkaat jaetaan molempien sukujen lakimääräisten perillisten kesken.
MISTÄ LESKI VOI TEHDÄ TESTAMENTIN?
Jos leski on esimerkiksi saanut puolisonsa kuoleman jälkeen perinnön tai lottovoiton, osuus voidaan erottaa yksin hänen sukunsa omaisuudeksi, koska varojen lisäys on tapahtunut vasta avioliiton päättymisen jälkeen.
Leski ei saa tehdä testamenttia puolisoltaan perimästään omaisuudesta.
Jos leski on esimerkiksi lahjoittanut suurimman osan yhteisestä omaisuudesta omalle suvulleen, tämä voidaan huomioida perinnönjaossa vastikesäännöksin tai lahjansaajat voivat joutua palauttamaan omaisuutta perinnönjaossa. ●"
Juuri näin. En jaksanut itse kirjoittaa tyhjentävästi, vaan heitin tuon pykälän. Toisin sanoen, jos leski tuhlaa omaisuuden eikä sitä enää hänen kuoleman jälkeen todellisuudessa ole, asia on sitten niin. Ei omaisuutta minnekään. Mutta jos Maija-leskellä on kuolemansa jälkeen 100 000 ja Pertillä oli (ensiksi kuollut) 60 000, niin osituksen jälkeen Pertin kuolinpesän osakkaiden osuus on 80 000 euroa. Tämä 80 000 euroa menee Pertin sukulaisille (vaikka eno), jos Pertti ei ollut tehnyt testamenttia omasta omaisuudestaan. Jos on tehnyt, niin sitten testamentin mukaan.
En tässä nyt huomioi Maijan saamaa lottovoittoa tai perintöä Pertin kuoleman jälkeen.
F
Eikö tässä tapauksessa leskellä (Maija) ole oikeutta käyttää tasinkoprivilegiä ja todeta Pertin kuoleman jälkeen, että hänen 100 000 tulee menemään hänen kuolemansa jälkeen hänen omille perillisilleen ja Pertin toissijaiset perilliset tulevat saamaan vain 60 000?
Huomaa kommenttini. Maija -lesken kuoleman jälkeen. Eihän Maija voi tasinkoprivilegiä käyttää oman kuolemansa jälkeen.... Kyse siis tilanteesta jossa Pertti kuoli ja Maija myöhemmin.
F
Vierailija kirjoitti:
Jospa sinä opettelisit sen perintökaaren. Aviopuoliso ei koskaan peri mitään. Avio-oikeuden mukaan voi saada tasinkoa , kun puolisoiden omaisuutta käsitellään perukirjassa. Lapsettoman avioparin tai yksinäisen ihmisen kannattaa aina tehdä testamentti.
AVIOPUOLISO PERII jos EI ole LAPSIA.
Perintökaari turvaa lesken asemaa perinnönjaossa. Jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä tai testamentilla ole muuta määrätty, menee jäämistö leskelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, miehen rakas Pertti-eno varmasti onkin kuolinpesäni osakas aikanaan. Hakeudu hoitoon.
"LESKI PERII LAPSETTOMAN AVIOPUOLISON
Jos perittävällä ei ole lapsia, leski perii hänet. Silloin ei tarvitse tehdä varsinaista perinnönjakokirjaa, vaan perukirja riittää.
On selkeintä tarkistuttaa osakasasemat maistraatissa, jolloin perukirjan mukainen perillisasema on pankeillekin täysin selvä.
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Ositusperusteen hetki on ollut se, kun ensimmäinen puoliso kuoli. Jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toinen toistensa omaisuuteen eikä lesken varallisuudessa ole tapahtunut mitään yllättävää puolison kuoleman jälkeen, jäljellä oleva omaisuus jaetaan tavallisesti puoliksi ja puolikkaat jaetaan molempien sukujen lakimääräisten perillisten kesken.
MISTÄ LESKI VOI TEHDÄ TESTAMENTIN?
Jos leski on esimerkiksi saanut puolisonsa kuoleman jälkeen perinnön tai lottovoiton, osuus voidaan erottaa yksin hänen sukunsa omaisuudeksi, koska varojen lisäys on tapahtunut vasta avioliiton päättymisen jälkeen.
Leski ei saa tehdä testamenttia puolisoltaan perimästään omaisuudesta.
Jos leski on esimerkiksi lahjoittanut suurimman osan yhteisestä omaisuudesta omalle suvulleen, tämä voidaan huomioida perinnönjaossa vastikesäännöksin tai lahjansaajat voivat joutua palauttamaan omaisuutta perinnönjaossa. ●"
Juuri näin. En jaksanut itse kirjoittaa tyhjentävästi, vaan heitin tuon pykälän. Toisin sanoen, jos leski tuhlaa omaisuuden eikä sitä enää hänen kuoleman jälkeen todellisuudessa ole, asia on sitten niin. Ei omaisuutta minnekään. Mutta jos Maija-leskellä on kuolemansa jälkeen 100 000 ja Pertillä oli (ensiksi kuollut) 60 000, niin osituksen jälkeen Pertin kuolinpesän osakkaiden osuus on 80 000 euroa. Tämä 80 000 euroa menee Pertin sukulaisille (vaikka eno), jos Pertti ei ollut tehnyt testamenttia omasta omaisuudestaan. Jos on tehnyt, niin sitten testamentin mukaan.
En tässä nyt huomioi Maijan saamaa lottovoittoa tai perintöä Pertin kuoleman jälkeen.
F
Eikö tässä tapauksessa leskellä (Maija) ole oikeutta käyttää tasinkoprivilegiä ja todeta Pertin kuoleman jälkeen, että hänen 100 000 tulee menemään hänen kuolemansa jälkeen hänen omille perillisilleen ja Pertin toissijaiset perilliset tulevat saamaan vain 60 000?
Huomaa kommenttini. Maija -lesken kuoleman jälkeen. Eihän Maija voi tasinkoprivilegiä käyttää oman kuolemansa jälkeen.... Kyse siis tilanteesta jossa Pertti kuoli ja Maija myöhemmin.
F
Niin, mutta eikö Maija voi Pertin perunkirjoitusta tehdessä ilmoittaa, että hän ei halua Pertin perillisten saavan tasinkoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tekemässä testamenttia. Jos mies kuolee ennen minua, perivätkö hänen lapsensa pelkästään sillä, että heidän isänsä on edunsaajana, vai pitäisikö lapset mainita erikseen?
ap
Teetä testamentti asianajajalla, juu se maksaa jonkun verran, mutta saat ainakin oikeat vastaukset kysymyksiisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, miehen rakas Pertti-eno varmasti onkin kuolinpesäni osakas aikanaan. Hakeudu hoitoon.
"LESKI PERII LAPSETTOMAN AVIOPUOLISON
Jos perittävällä ei ole lapsia, leski perii hänet. Silloin ei tarvitse tehdä varsinaista perinnönjakokirjaa, vaan perukirja riittää.
On selkeintä tarkistuttaa osakasasemat maistraatissa, jolloin perukirjan mukainen perillisasema on pankeillekin täysin selvä.
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Ositusperusteen hetki on ollut se, kun ensimmäinen puoliso kuoli. Jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toinen toistensa omaisuuteen eikä lesken varallisuudessa ole tapahtunut mitään yllättävää puolison kuoleman jälkeen, jäljellä oleva omaisuus jaetaan tavallisesti puoliksi ja puolikkaat jaetaan molempien sukujen lakimääräisten perillisten kesken.
MISTÄ LESKI VOI TEHDÄ TESTAMENTIN?
Jos leski on esimerkiksi saanut puolisonsa kuoleman jälkeen perinnön tai lottovoiton, osuus voidaan erottaa yksin hänen sukunsa omaisuudeksi, koska varojen lisäys on tapahtunut vasta avioliiton päättymisen jälkeen.
Leski ei saa tehdä testamenttia puolisoltaan perimästään omaisuudesta.
Jos leski on esimerkiksi lahjoittanut suurimman osan yhteisestä omaisuudesta omalle suvulleen, tämä voidaan huomioida perinnönjaossa vastikesäännöksin tai lahjansaajat voivat joutua palauttamaan omaisuutta perinnönjaossa. ●"
Juuri näin. En jaksanut itse kirjoittaa tyhjentävästi, vaan heitin tuon pykälän. Toisin sanoen, jos leski tuhlaa omaisuuden eikä sitä enää hänen kuoleman jälkeen todellisuudessa ole, asia on sitten niin. Ei omaisuutta minnekään. Mutta jos Maija-leskellä on kuolemansa jälkeen 100 000 ja Pertillä oli (ensiksi kuollut) 60 000, niin osituksen jälkeen Pertin kuolinpesän osakkaiden osuus on 80 000 euroa. Tämä 80 000 euroa menee Pertin sukulaisille (vaikka eno), jos Pertti ei ollut tehnyt testamenttia omasta omaisuudestaan. Jos on tehnyt, niin sitten testamentin mukaan.
En tässä nyt huomioi Maijan saamaa lottovoittoa tai perintöä Pertin kuoleman jälkeen.
F
Eikö tässä tapauksessa leskellä (Maija) ole oikeutta käyttää tasinkoprivilegiä ja todeta Pertin kuoleman jälkeen, että hänen 100 000 tulee menemään hänen kuolemansa jälkeen hänen omille perillisilleen ja Pertin toissijaiset perilliset tulevat saamaan vain 60 000?
Huomaa kommenttini. Maija -lesken kuoleman jälkeen. Eihän Maija voi tasinkoprivilegiä käyttää oman kuolemansa jälkeen.... Kyse siis tilanteesta jossa Pertti kuoli ja Maija myöhemmin.
F
Niin, mutta eikö Maija voi Pertin perunkirjoitusta tehdessä ilmoittaa, että hän ei halua Pertin perillisten saavan tasinkoa?
Ei voi. Tuosta on ihan oikeuskäytäntöäkin olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, miehen rakas Pertti-eno varmasti onkin kuolinpesäni osakas aikanaan. Hakeudu hoitoon.
"LESKI PERII LAPSETTOMAN AVIOPUOLISON
Jos perittävällä ei ole lapsia, leski perii hänet. Silloin ei tarvitse tehdä varsinaista perinnönjakokirjaa, vaan perukirja riittää.
On selkeintä tarkistuttaa osakasasemat maistraatissa, jolloin perukirjan mukainen perillisasema on pankeillekin täysin selvä.
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Ositusperusteen hetki on ollut se, kun ensimmäinen puoliso kuoli. Jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toinen toistensa omaisuuteen eikä lesken varallisuudessa ole tapahtunut mitään yllättävää puolison kuoleman jälkeen, jäljellä oleva omaisuus jaetaan tavallisesti puoliksi ja puolikkaat jaetaan molempien sukujen lakimääräisten perillisten kesken.
MISTÄ LESKI VOI TEHDÄ TESTAMENTIN?
Jos leski on esimerkiksi saanut puolisonsa kuoleman jälkeen perinnön tai lottovoiton, osuus voidaan erottaa yksin hänen sukunsa omaisuudeksi, koska varojen lisäys on tapahtunut vasta avioliiton päättymisen jälkeen.
Leski ei saa tehdä testamenttia puolisoltaan perimästään omaisuudesta.
Jos leski on esimerkiksi lahjoittanut suurimman osan yhteisestä omaisuudesta omalle suvulleen, tämä voidaan huomioida perinnönjaossa vastikesäännöksin tai lahjansaajat voivat joutua palauttamaan omaisuutta perinnönjaossa. ●"
Juuri näin. En jaksanut itse kirjoittaa tyhjentävästi, vaan heitin tuon pykälän. Toisin sanoen, jos leski tuhlaa omaisuuden eikä sitä enää hänen kuoleman jälkeen todellisuudessa ole, asia on sitten niin. Ei omaisuutta minnekään. Mutta jos Maija-leskellä on kuolemansa jälkeen 100 000 ja Pertillä oli (ensiksi kuollut) 60 000, niin osituksen jälkeen Pertin kuolinpesän osakkaiden osuus on 80 000 euroa. Tämä 80 000 euroa menee Pertin sukulaisille (vaikka eno), jos Pertti ei ollut tehnyt testamenttia omasta omaisuudestaan. Jos on tehnyt, niin sitten testamentin mukaan.
En tässä nyt huomioi Maijan saamaa lottovoittoa tai perintöä Pertin kuoleman jälkeen.
F
Eikö tässä tapauksessa leskellä (Maija) ole oikeutta käyttää tasinkoprivilegiä ja todeta Pertin kuoleman jälkeen, että hänen 100 000 tulee menemään hänen kuolemansa jälkeen hänen omille perillisilleen ja Pertin toissijaiset perilliset tulevat saamaan vain 60 000?
Huomaa kommenttini. Maija -lesken kuoleman jälkeen. Eihän Maija voi tasinkoprivilegiä käyttää oman kuolemansa jälkeen.... Kyse siis tilanteesta jossa Pertti kuoli ja Maija myöhemmin.
F
Ymmärsin, että Pertin kuollessa Maijan omaisuus oli 100 000 ja Pertin 60 000. Maijan kuollessa omaisuus oli yhteensä 160 000. Eikö PK 3. luku 2. pykälä nimenomaan määrää, että perintö pitää jakaa Maijan ja Pertin perillisille tässä suhteessa eli Maijan perillisille 100 000 ja Pertin perillisille 60 000?
Vierailija kirjoitti:
Joo, miehen rakas Pertti-eno varmasti onkin kuolinpesäni osakas aikanaan. Hakeudu hoitoon.
Todella ironista että kehotat täysin oikeassa olevaa kirjoittajaa hakeutumaan hoitoon, kun itse olet tässä väärässä.
Kyllä, se Pertti-eno tulee tosiaan olemaan sinun kuolinpesäsi osakas, jos olet perinyt lapsettomana kuolleen miehesi. Tämä on fakta vaikka miehesi ja sinun kuolemien välillä olisi kymmeniä vuosia. Tämä tulee todella ikävänä yllätyksenä joillekin jotka eivät Perintökaarta tunne. Eli tulee olemaan yllätys sinunkin lapsillesi.
Tämän tilanteen voi välttää kahdella tavalla:
- miehesi tekee testamentin sinun hyväkseksi. Tässä tapauksessa häneltä perimäsi omaisuus menee sinunkin kuoltuasi vain ja ainoastaan sinun perillisillesi. Pertti-sedällä ei perintöön ole asiaa.
- miehesi kuoltua kieltäydyt perinnöstä. Silloin miehesi omaisuus menee heti hänen toissijaisille perillisilleen, ja sinun omaisuutesi ainakaan menee ainoastaan sinun perillisillesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, miehen rakas Pertti-eno varmasti onkin kuolinpesäni osakas aikanaan. Hakeudu hoitoon.
"LESKI PERII LAPSETTOMAN AVIOPUOLISON
Jos perittävällä ei ole lapsia, leski perii hänet. Silloin ei tarvitse tehdä varsinaista perinnönjakokirjaa, vaan perukirja riittää.
On selkeintä tarkistuttaa osakasasemat maistraatissa, jolloin perukirjan mukainen perillisasema on pankeillekin täysin selvä.
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Ositusperusteen hetki on ollut se, kun ensimmäinen puoliso kuoli. Jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toinen toistensa omaisuuteen eikä lesken varallisuudessa ole tapahtunut mitään yllättävää puolison kuoleman jälkeen, jäljellä oleva omaisuus jaetaan tavallisesti puoliksi ja puolikkaat jaetaan molempien sukujen lakimääräisten perillisten kesken.
MISTÄ LESKI VOI TEHDÄ TESTAMENTIN?
Jos leski on esimerkiksi saanut puolisonsa kuoleman jälkeen perinnön tai lottovoiton, osuus voidaan erottaa yksin hänen sukunsa omaisuudeksi, koska varojen lisäys on tapahtunut vasta avioliiton päättymisen jälkeen.
Leski ei saa tehdä testamenttia puolisoltaan perimästään omaisuudesta.
Jos leski on esimerkiksi lahjoittanut suurimman osan yhteisestä omaisuudesta omalle suvulleen, tämä voidaan huomioida perinnönjaossa vastikesäännöksin tai lahjansaajat voivat joutua palauttamaan omaisuutta perinnönjaossa. ●"
Juuri näin. En jaksanut itse kirjoittaa tyhjentävästi, vaan heitin tuon pykälän. Toisin sanoen, jos leski tuhlaa omaisuuden eikä sitä enää hänen kuoleman jälkeen todellisuudessa ole, asia on sitten niin. Ei omaisuutta minnekään. Mutta jos Maija-leskellä on kuolemansa jälkeen 100 000 ja Pertillä oli (ensiksi kuollut) 60 000, niin osituksen jälkeen Pertin kuolinpesän osakkaiden osuus on 80 000 euroa. Tämä 80 000 euroa menee Pertin sukulaisille (vaikka eno), jos Pertti ei ollut tehnyt testamenttia omasta omaisuudestaan. Jos on tehnyt, niin sitten testamentin mukaan.
En tässä nyt huomioi Maijan saamaa lottovoittoa tai perintöä Pertin kuoleman jälkeen.
F
Eikö tässä tapauksessa leskellä (Maija) ole oikeutta käyttää tasinkoprivilegiä ja todeta Pertin kuoleman jälkeen, että hänen 100 000 tulee menemään hänen kuolemansa jälkeen hänen omille perillisilleen ja Pertin toissijaiset perilliset tulevat saamaan vain 60 000?
Huomaa kommenttini. Maija -lesken kuoleman jälkeen. Eihän Maija voi tasinkoprivilegiä käyttää oman kuolemansa jälkeen.... Kyse siis tilanteesta jossa Pertti kuoli ja Maija myöhemmin.
F
Niin, mutta eikö Maija voi Pertin perunkirjoitusta tehdessä ilmoittaa, että hän ei halua Pertin perillisten saavan tasinkoa?
Niin. Maija ei maksa tällöin tasinkoa Pertin perillisille omasta omaisuudestaan (tasinkoprivilegi), mutta se ei tarkoita ositusta Maijankin kuoleman jälkeen. Silloin ositus normaalisti. Maijan ei siis elinaikanaan tarvitse antaa omaisuutta Pertin perillisille.
F
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tekemässä testamenttia. Jos mies kuolee ennen minua, perivätkö hänen lapsensa pelkästään sillä, että heidän isänsä on edunsaajana, vai pitäisikö lapset mainita erikseen?
ap
Teetä testamentti asianajajalla, juu se maksaa jonkun verran, mutta saat ainakin oikeat vastaukset kysymyksiisi.
Ilman muuta hoidan tämän asianajajan kanssa, ettei tule mitään epäselvyyksiä. Mietin vaan jo valmiiksi näitä asioita, niin tiedän mitä kannattaa kysyä ja ottaa esille.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin, että Pertin kuollessa Maijan omaisuus oli 100 000 ja Pertin 60 000. Maijan kuollessa omaisuus oli yhteensä 160 000. Eikö PK 3. luku 2. pykälä nimenomaan määrää, että perintö pitää jakaa Maijan ja Pertin perillisille tässä suhteessa eli Maijan perillisille 100 000 ja Pertin perillisille 60 000?
Ei. Kyseisessä pykälässä sanotaan: "Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä."
Huomaa, että kertomassasi esimerkissä Pertin jäämistö on hänen kuollessaan 80 000 euroa, eli puolet parin yhteisestä omaisuudesta. Hänen jäämistönsä ei siis ole 60 000 euroa. Tasinkoprivilegi ei koske tätä tilannetta koska Maija on Pertin ainoa perillinen. Hän ei voi etukäteen määrätä että hänen kuoltuaan hän vetoaa tasinkoprivilegiin Pertin toissijaisten perillisten osalta.
Mutta jos Pertillä ja Maijalla on avioehto, joka sulkee molemmilta pois avio-oikeuden toisen omaisuuteen, siiinä tapauksessa olet oikeassa ja Maijan kuoltua omaisuus jaetaan hänen perillistensä ja Pertin perillisten kesken alkuperäisessä omistussuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, miehen rakas Pertti-eno varmasti onkin kuolinpesäni osakas aikanaan. Hakeudu hoitoon.
"LESKI PERII LAPSETTOMAN AVIOPUOLISON
Jos perittävällä ei ole lapsia, leski perii hänet. Silloin ei tarvitse tehdä varsinaista perinnönjakokirjaa, vaan perukirja riittää.
On selkeintä tarkistuttaa osakasasemat maistraatissa, jolloin perukirjan mukainen perillisasema on pankeillekin täysin selvä.
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Ositusperusteen hetki on ollut se, kun ensimmäinen puoliso kuoli. Jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toinen toistensa omaisuuteen eikä lesken varallisuudessa ole tapahtunut mitään yllättävää puolison kuoleman jälkeen, jäljellä oleva omaisuus jaetaan tavallisesti puoliksi ja puolikkaat jaetaan molempien sukujen lakimääräisten perillisten kesken.
MISTÄ LESKI VOI TEHDÄ TESTAMENTIN?
Jos leski on esimerkiksi saanut puolisonsa kuoleman jälkeen perinnön tai lottovoiton, osuus voidaan erottaa yksin hänen sukunsa omaisuudeksi, koska varojen lisäys on tapahtunut vasta avioliiton päättymisen jälkeen.
Leski ei saa tehdä testamenttia puolisoltaan perimästään omaisuudesta.
Jos leski on esimerkiksi lahjoittanut suurimman osan yhteisestä omaisuudesta omalle suvulleen, tämä voidaan huomioida perinnönjaossa vastikesäännöksin tai lahjansaajat voivat joutua palauttamaan omaisuutta perinnönjaossa. ●"
Juuri näin. En jaksanut itse kirjoittaa tyhjentävästi, vaan heitin tuon pykälän. Toisin sanoen, jos leski tuhlaa omaisuuden eikä sitä enää hänen kuoleman jälkeen todellisuudessa ole, asia on sitten niin. Ei omaisuutta minnekään. Mutta jos Maija-leskellä on kuolemansa jälkeen 100 000 ja Pertillä oli (ensiksi kuollut) 60 000, niin osituksen jälkeen Pertin kuolinpesän osakkaiden osuus on 80 000 euroa. Tämä 80 000 euroa menee Pertin sukulaisille (vaikka eno), jos Pertti ei ollut tehnyt testamenttia omasta omaisuudestaan. Jos on tehnyt, niin sitten testamentin mukaan.
En tässä nyt huomioi Maijan saamaa lottovoittoa tai perintöä Pertin kuoleman jälkeen.
F
Eikö tässä tapauksessa leskellä (Maija) ole oikeutta käyttää tasinkoprivilegiä ja todeta Pertin kuoleman jälkeen, että hänen 100 000 tulee menemään hänen kuolemansa jälkeen hänen omille perillisilleen ja Pertin toissijaiset perilliset tulevat saamaan vain 60 000?
Huomaa kommenttini. Maija -lesken kuoleman jälkeen. Eihän Maija voi tasinkoprivilegiä käyttää oman kuolemansa jälkeen.... Kyse siis tilanteesta jossa Pertti kuoli ja Maija myöhemmin.
F
Ymmärsin, että Pertin kuollessa Maijan omaisuus oli 100 000 ja Pertin 60 000. Maijan kuollessa omaisuus oli yhteensä 160 000. Eikö PK 3. luku 2. pykälä nimenomaan määrää, että perintö pitää jakaa Maijan ja Pertin perillisille tässä suhteessa eli Maijan perillisille 100 000 ja Pertin perillisille 60 000?
Näin jos kuolemat lähekkäin. Mutta todellisuudessa tilanne on se, että kuolemien välillä aikaa 3-20 vuotta eikä pystytä määrittelemään omaisuuseroja. Eli Maijan kuoleman jälkeen toimitetaan ositus ja se menee 50/50 ellei ole perusteltua syytä poiketa siitä.
F
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin, että Pertin kuollessa Maijan omaisuus oli 100 000 ja Pertin 60 000. Maijan kuollessa omaisuus oli yhteensä 160 000. Eikö PK 3. luku 2. pykälä nimenomaan määrää, että perintö pitää jakaa Maijan ja Pertin perillisille tässä suhteessa eli Maijan perillisille 100 000 ja Pertin perillisille 60 000?
Ei. Kyseisessä pykälässä sanotaan: "Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä."
Huomaa, että kertomassasi esimerkissä Pertin jäämistö on hänen kuollessaan 80 000 euroa, eli puolet parin yhteisestä omaisuudesta. Hänen jäämistönsä ei siis ole 60 000 euroa. Tasinkoprivilegi ei koske tätä tilannetta koska Maija on Pertin ainoa perillinen. Hän ei voi etukäteen määrätä että hänen kuoltuaan hän vetoaa tasinkoprivilegiin Pertin toissijaisten perillisten osalta.
Mutta jos Pertillä ja Maijalla on avioehto, joka sulkee molemmilta pois avio-oikeuden toisen omaisuuteen, siiinä tapauksessa olet oikeassa ja Maijan kuoltua omaisuus jaetaan hänen perillistensä ja Pertin perillisten kesken alkuperäisessä omistussuhteessa.
Kiitos, tämä selvensi. En ollut ymmärtänyt termin jäämistö merkitystä oikein.
49
Jos perimysjärjestyksessä on sisarukset niin koskeeko se myös puolisisaruksia samanarvoisesti?
Hyvä kun olet tekemässä testamenttia asianajajalla. Selität tarkkaan, kuten täälläkin, miten haluat.
Luulisin, että testamentti on täysin kiistämätön, kun sinulla kerran ei lapsia ole. Siltä varalta, että miehesi kuoleekin ennen sinua, voit erikseen mainita, että haluat miehesi lasten perivän omaisuutesi, mikäli mies kuolee ennen sinua (tällöin esim. kolaritapauksessa tai lento-onnettomuudessa tapahtuneiden ns. yhtäaikaisten kuolemantapausten oikeudessa puiminen jää tarpeettomaksi). Vanhemmat tai sisarukset voivat olla kärkyllä, kauemmat sukulaiset tuskin edes yrittävät. Voit myös erillisellä lausekkeella sulkea heidätkin pois testamentista mainitsemalla, että vaikka kaikki miehen perillisetkin olisivat kuolleet, et halua perintösi menevän omille sukulaisillesi, vaan haluat siinä tapauksessa jättää sen keinutuolin, räsymaton, säästöpossun sekä puutarhapläntin vaikkapa kissanhoitoyhdistykselle.
Mitä siihen tulee, että perintösi jotenkin palautuisi omalle suvullesi miehesi kuoltua, niin ei voi käydä jos et itse määrää niin tapahtuvan, tai ellei oma perintösi ole määräytynyt palaamaan suvullesi (jolloin itse asiassa et voi myöskään testamentata sitä miehellesi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, miehen rakas Pertti-eno varmasti onkin kuolinpesäni osakas aikanaan. Hakeudu hoitoon.
"LESKI PERII LAPSETTOMAN AVIOPUOLISON
Jos perittävällä ei ole lapsia, leski perii hänet. Silloin ei tarvitse tehdä varsinaista perinnönjakokirjaa, vaan perukirja riittää.
On selkeintä tarkistuttaa osakasasemat maistraatissa, jolloin perukirjan mukainen perillisasema on pankeillekin täysin selvä.
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Ositusperusteen hetki on ollut se, kun ensimmäinen puoliso kuoli. Jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toinen toistensa omaisuuteen eikä lesken varallisuudessa ole tapahtunut mitään yllättävää puolison kuoleman jälkeen, jäljellä oleva omaisuus jaetaan tavallisesti puoliksi ja puolikkaat jaetaan molempien sukujen lakimääräisten perillisten kesken.
MISTÄ LESKI VOI TEHDÄ TESTAMENTIN?
Jos leski on esimerkiksi saanut puolisonsa kuoleman jälkeen perinnön tai lottovoiton, osuus voidaan erottaa yksin hänen sukunsa omaisuudeksi, koska varojen lisäys on tapahtunut vasta avioliiton päättymisen jälkeen.
Leski ei saa tehdä testamenttia puolisoltaan perimästään omaisuudesta.
Jos leski on esimerkiksi lahjoittanut suurimman osan yhteisestä omaisuudesta omalle suvulleen, tämä voidaan huomioida perinnönjaossa vastikesäännöksin tai lahjansaajat voivat joutua palauttamaan omaisuutta perinnönjaossa. ●"
Juuri näin. En jaksanut itse kirjoittaa tyhjentävästi, vaan heitin tuon pykälän. Toisin sanoen, jos leski tuhlaa omaisuuden eikä sitä enää hänen kuoleman jälkeen todellisuudessa ole, asia on sitten niin. Ei omaisuutta minnekään. Mutta jos Maija-leskellä on kuolemansa jälkeen 100 000 ja Pertillä oli (ensiksi kuollut) 60 000, niin osituksen jälkeen Pertin kuolinpesän osakkaiden osuus on 80 000 euroa. Tämä 80 000 euroa menee Pertin sukulaisille (vaikka eno), jos Pertti ei ollut tehnyt testamenttia omasta omaisuudestaan. Jos on tehnyt, niin sitten testamentin mukaan.
En tässä nyt huomioi Maijan saamaa lottovoittoa tai perintöä Pertin kuoleman jälkeen.
F
Eikö tässä tapauksessa leskellä (Maija) ole oikeutta käyttää tasinkoprivilegiä ja todeta Pertin kuoleman jälkeen, että hänen 100 000 tulee menemään hänen kuolemansa jälkeen hänen omille perillisilleen ja Pertin toissijaiset perilliset tulevat saamaan vain 60 000?
Huomaa kommenttini. Maija -lesken kuoleman jälkeen. Eihän Maija voi tasinkoprivilegiä käyttää oman kuolemansa jälkeen.... Kyse siis tilanteesta jossa Pertti kuoli ja Maija myöhemmin.
F
Ymmärsin, että Pertin kuollessa Maijan omaisuus oli 100 000 ja Pertin 60 000. Maijan kuollessa omaisuus oli yhteensä 160 000. Eikö PK 3. luku 2. pykälä nimenomaan määrää, että perintö pitää jakaa Maijan ja Pertin perillisille tässä suhteessa eli Maijan perillisille 100 000 ja Pertin perillisille 60 000?
Näin jos kuolemat lähekkäin. Mutta todellisuudessa tilanne on se, että kuolemien välillä aikaa 3-20 vuotta eikä pystytä määrittelemään omaisuuseroja. Eli Maijan kuoleman jälkeen toimitetaan ositus ja se menee 50/50 ellei ole perusteltua syytä poiketa siitä.
F
Jatkan. Lähtökohta on siis ositus normaalisti 50/50. Tilanteessa jossa kuolemat parin vuoden sisällä, voi olla perusteltua jakaa toisin. Pääsääntö PKn mukaan 50/50.
F
Alue: Aihe vapaa
Jospa sinä opettelisit sen perintökaaren. Aviopuoliso ei koskaan peri mitään. Avio-oikeuden mukaan voi saada tasinkoa , kun puolisoiden omaisuutta käsitellään perukirjassa. Lapsettoman avioparin tai yksinäisen ihmisen kannattaa aina tehdä testamentti.