Lue keskustelun säännöt.
Mitä yliopistoalaa on helpoin opiskella?
28.02.2019 |
Nyt meni täysin hermo omaan koulutusalavalintaan ja kysyisinkin teiltä akateemisilta av-mammoilta, mitä alaa on helpointa opiskella Helsingin yliopistossa? Haluan tietää siis käytännön opiskelusta, en helpoimmasta sisäänpääsystä. Toki jokaiselle ihmiselle eri asiat ovat "helppoja" joten siksi tarkennankin olevani hyvin teoreettinen ihminen, joka rakastaa lukea oppikirjoja ja kirjoittaa esseitä/tutkielmia. Tällainen opiskelu on minulle siis helppoa, vaikeaa puolestaan on kaikenlainen käytännön työ, ryhmätyöt ja vaativa matemaattinen työskentely (matikkapäätä löytyy kyllä mutta opiskelun ollessa 90%:sti erittäin vaativaa laskemista niin se alkaa vaatimaan veronsa ruuhkavuosiin yhdistettynä). Mihinkäs suuntaan sitä alanvaihtoa näillä "kriteereillä" kannattaisi alkaa harkitsemaan?
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntatieteistä filosofiaa. Ihan luppotutkinto.
Filosofia on kaikkien tieteiden äiti ja täysin teoreettinen aine. On yhteiskuntatieteistä vaativin aine selkeästi.
Toi on ihan omista vahvuuksista kiinni. Filosofian tajuaa jos tajuaa ja joillekin tuo puhdas teoria tekee siitä helpon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monissa yliopistoissa on jännittäjille kursseja. Hakeudu sellaiseen niin huomaat että et ole ainoa jolla on vaikeuksia. Luulen että alan vaihto ei auta paljon asiaa. Sinulla on jo paljon kasassa opintopisteitä alalta jota opiskelet. Hyvä että olet jo avun piirissä.
Mielestäni tuo joka kertoi jännittämisestä ei ole ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntatieteistä filosofiaa. Ihan luppotutkinto.
Filosofia on kaikkien tieteiden äiti ja täysin teoreettinen aine. On yhteiskuntatieteistä vaativin aine selkeästi.
Toi on ihan omista vahvuuksista kiinni. Filosofian tajuaa jos tajuaa ja joillekin tuo puhdas teoria tekee siitä helpon.
Helppo ei tarkoita samaan kuin helpompi. Filosofia on helppoa, jos tajuaa teoreettisia asioita. Olen vaan huomannut tämän ajattelun teoreettisen tason olevan monelle ihmiselle hyvin haastavaa. Muut yhteiskuntatieteet on helpompia, kuin filosofia, tätä tarkoitin. Kaikkihan on ihan helppoa, jos on tarpeeksi älykäs ;).
Biologiaa. Voi suuntautua johonkin sammalien sielunelämään jos haluaa kammioitua loppuun asti. Ekana vuonna on tosin koko kesä kenttätyötä, jatkossakin useamoi jakso. tai paljon labrakursseja jos haluaa biotieteilijäksi. Jonkun opinnot on jopa seminaariesitelmät ja ryhmätyökurssit kaataneet, mutta niitä on melkein kaikilla aloilla. T. meribiologi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietojenkäpistely. Kaikki matemaattisesti vain semilahjakkaat ja sosiaalisesti täysin lahjattomat mener sinne, kuulostaa ap:n alalta. Varoitus: voi työllistyä.
En lukenut kaikkia kommentteja, mutta miten olisi kotimainen kirjallisuus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtio-oppi, kansainvälinen politiikka yms. Kirjatenttejä ja monesti kirjoja ei tarvitse edes lukea kunnolla. Perusopinnoista sain vitosia kirjoja edes katsomatta. Aineopinnoissa jotuu jo kirjat avaamaan, mutta vaatimustaso ei juuri nouse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hallintotiede on kokemukseni perusteella täyttä käsien heilutteli (perus- ja aineopinnot). Ainakin sopii perhe-elämän yhdistämisen kannalta, kun opintoja saa nopeasti eteenpäin. Luentokurssit läpäisee luennoilla käymättä kunhan perehtyy moodlen materiaaleihin. Pienryhmäkurssit pitää tietty istua läpi, mutta ei ole kovin vaikeaa. Pakolliset tieteelliset ja pseudotieteelliset teoriat, mutta niitä ei oikein voi välttää missään.
Teologia, luokanopettaja, sosiaalityö, kauppakorkeakoulussa linjoja, jotka sisältää paljon lötinää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiaalipolitiikka on vaikeaa kun mennään jotain peruskurssia pidemmälle. Siis vaikeaa siinä mielessä, mitä uskon sillä täällä tarkoitettavan. Sama sosiologian kanssa. Ihan teoreettista, ei voi todellakaan verrata johonkin sosionomin opintoihin AMK:ssa, kokemusta kummastakin. Ja on maisterin paperit myös. Sosiologiassa on pakollisia menetelmäkursseja, tilastotiedettä, tutkimusharjoituskursseja yms itsenäistä työtä vaativia paljon, oli ainakin vielä 20 vuotta sitten. Nykyään monista aineista on tehty helpotetut versiot, esim. tilastotieteestä. Ennen joutui suorittamaan sen jatkokurssinkin, vaikka olisi ollut niillä "pehmeämmillä linjoilla". Siitä voi alkaa katsella tilastotieteen jatkokursseja,miten pehmeältä tuntuu. Onhan kaikki helpon tuntuista, jos käy jonkun avoimen yliopiston pari kurssia joista pääsee läpi kun pyörittelee jotain ympäripyöreää paperilla.
Ap kai mainitsi, että teoreettiset opinnot ja itsenäinen työ olisivat hänelle helppoja, mutta ei halua käytännön harjoituksia tai ryhmätöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lain lukeminen on helppoa. Myös sisäänpääsy melko helppoa.
Kauppakorkea ei myöskään ole vaikea. Periatteessa muutaman kirjaa pitää lukea vuodessa.
Tietojenkäsittelytiede on myös helppoa. Mutta tappavan tylsää, kuin unilääkettä. Ainut jonka luennoilla olen nukahtanut. Mutta toisaalta jonkinlaista perustietoa on oltava. Eli pelkkä lukeminen ei siellä auta.
Kasvatustieteitä en ole edes kokeillut opiskella mutta yksinkertaisimmat akateemiset ihmiset löytyvät kasvatustiet tdk:sta ja Hankenilta.
No, niitä jotka valmistuu vuodessa maisteriks ja 2-kymppisenä tohtoriksi, on muutamia. Ja he ovat kaikki huippuälykköjä. Suomen nuorin tohtori meni ensimmäisenä vuotenaan yliopiston vaikeimmalle kurssille. Meinattiin ohjata pois, kun ihmeteltiin mitä 17-vuotas junnu tekee siellä. Ihmettely loppui lyhyeen kun esitti sen verran syvällisen ja fiksun kysymyksen, johon proffakaan ei osannut vastata. Ystäviä oli samalla kurssilla hikoilemassa, joten tiedän ja kuullut myös muualta kun tunnen porukkaa.Tentit tällaiset ihmiset suorittaa siten, että lueskelevat ehkä yhden illan ja vähän katselevat/ hahmottavat asioita, jotka heille olleet selviä jo pitkään. Tällaiset ihmiset ovat usein olleet hyvin kiinnostuneita asioista jo nuorempina ja jotkut maisteriopinnot on heille ihan leikkiä, suurin ongelma on se, että jaksavat käydä tenteissä jotta saavat suoritukset.. Väitöskirja valmistui sitten 2-kymppisenä tälläkin kaverilla. Monet ovat myös niin älykkäitä ettei riitä energiaa yhteen asiaan ja saattavat vaihtaa alaa useampaan kertaan.
Kaikki mitä teekkarit opiskelee. Ei ole pakko tehdä yhtään mitään. Perjantaisin ei edes ole luentoja, kun silloin juodaan jo viinaa. Ei vaadi yleisivistystä.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Ymmärsinkö oikein että nykyiset opintosi ovat biokemiaa ja ne pakolliset labrat on se hankalin juttu perheen kannalta? Mielestäni sinun kannattaa miettiä myös tulevaa työtä, johon haluaisit valmistumisen jälkeen. Oletko introvertti, ekstrovertti vai siitä välistä? Tee te-toimiston avo testi. Vai opiskeletko vain saadaksesi tittelin, et aiokaan töihin?
Voisitko ap vastata tähän, minuakin kiinnostaa. Miksi haluat opiskella yliopistossa, jos työllistyminen ei kiinnosta, kuten aloitusviestissäsi kirjoitit?
Etkö aio ikinä mennä töihin? Etkö pelkää tulevan toimeentulosi puolesta?
Jos olisit rikas perijä, joka opiskelee vain harrastuksen vuoksi, valitsisit varmaankin alan kiinnostuksen mukaan etkä helppouden...?
Siis miten näin moni on täällä ihan pihalla kasvatustieteistä? Työllisyys on erittäin varma, jos opiskelee yleistä ja/tai aikuiskasvatustiedettä. Työtehtäviä ei ole pelkästään kouluhallinnossa, päinvastoin suurin osa tähtää erilaisiin firmoihin HR-puolelle, konsulteiksi, ohjaajiksi, suunnittelijoiksi jnejne. Jatkuvasti firmoissa koulutetaan henkilöstöä ja nimenomaan kasvatustieteilijät siellä silloin häärää. Erittäin laaja työkenttä ja nimenomaan siksi, että ollaan yleisiä asiantuntijoita. Moni lukee sivuaineena esim. tuotantotaloutta. Aika näppärä kombo. Luokanopeilla on nihkeämpi tilanne työllisyyden suhteen. Kaikki jostain syystä luulevat että kasvatustiede = opetustyö koulussa tai varhaiskasvatuksessa. Ei pidä paikkansa.
Siitä oon ihan samaa mieltä, että älyttömän helppoa tää opiskelu on moneen muuhun alaan verrattuna. Eikä haittaa yhtään. Kukapa ei haluaisi vähällä vaivalla hyvin työllistävää tutkintoa :)
Vierailija kirjoitti:
Siis miten näin moni on täällä ihan pihalla kasvatustieteistä? Työllisyys on erittäin varma, jos opiskelee yleistä ja/tai aikuiskasvatustiedettä. Työtehtäviä ei ole pelkästään kouluhallinnossa, päinvastoin suurin osa tähtää erilaisiin firmoihin HR-puolelle, konsulteiksi, ohjaajiksi, suunnittelijoiksi jnejne. Jatkuvasti firmoissa koulutetaan henkilöstöä ja nimenomaan kasvatustieteilijät siellä silloin häärää. Erittäin laaja työkenttä ja nimenomaan siksi, että ollaan yleisiä asiantuntijoita. Moni lukee sivuaineena esim. tuotantotaloutta. Aika näppärä kombo. Luokanopeilla on nihkeämpi tilanne työllisyyden suhteen. Kaikki jostain syystä luulevat että kasvatustiede = opetustyö koulussa tai varhaiskasvatuksessa. Ei pidä paikkansa.
Siitä oon ihan samaa mieltä, että älyttömän helppoa tää opiskelu on moneen muuhun alaan verrattuna. Eikä haittaa yhtään. Kukapa ei haluaisi vähällä vaivalla hyvin työllistävää tutkintoa :)
Enemmän mä tunnen yleiseltä puolelta valmistuneita työttömiä/hanttihommissa olevia kuin mitään HR-tyyppejä tai suunnittelijoita. Yleinen asiantuntija on käsitteenäkin jo hieman koominen
Adorno on sosiologi. Daiju.