Lue keskustelun säännöt.
Meille tuli kutsu kesähäihin. Oltiin koko perhe innoissaan ja tyttäret suunnittelivat jo kampauksia ja mekkoja. Sitten tuli pettymys.
27.02.2019 |
Kyseessä on läheisen ihmisen häät. Ihmisen, joka on ollut meidän aikuisten elämässä lapsuudesta asti ja omien lasten elämässä ihan syntymästä asti. Nähty vähintään kerran kuussa, usein useamminkin. On yhden lapsen kummi kaiken lisäksi.
Tuli hääkutsu ja innoissani luin sen ja kerroin koko perheelle. Häät ovat siellä ja siellä, siihen aikaan ja toivotaan ohjelmaa jne. Meidän 9v ja 7v olivat innoissaan häistä ja alkoivat miettiä mekkoja ja kampauksia. Sitten myöhemmin illalla luin tarkemmin, että kutsussa luki, että häitä juhlitaan vain aikuisten kesken.
Oli kyllä inhottavaa kertoa tytöille, etteivät pääsekään juhliin. Eikä toinen tytöistä siis kumminsa juhliin lainkaan. Eivät oikein ymmärtäneet sitäkään, miksi ihmeessä noin ihaniin juhliin ei haluta lapsia, vaan pelkät aikuiset.
Mä en ole koskaan ymmärtänyt lapsettomia häitä. Nyt oikeasti mietin, että lähdetäänkö miehen kanssa ollenkaan. Miksi ihmeessä hankkisin jonkun lapsenvahdin lapsille, jotta voidaan mennä iloisiin perhejuhliin, joihin perhe ei kuitenkaan sitten olekaan tervetullut. Pöh.
Kommentit (318)
Itse olen ollut lapsettomissa häissä - olivat Hki ja suht pienissä tiloissa, hyvin ymmärsi miksi ei esim meidän kolmea lasta ei kutsuttu, oli ihan mukavat juhlat ja saimme miehen kanssa vähän olla myös kahdestaan yhden yön hotellissa. Lapsellisissa häissä olen ollut useammin, osa mennyt hyvin, osassa valitettavasti muutaman perheen vuoksi joutuu morsiuspari koville sekä muut vieraat myös. Lasten riehuminen on käännetty - miksi ei ole erikseen lapsille ohjelmaa, leikkihuonetta tai jopa lastenvahtia talon puolesta palautteeseen. Häissä on hirmuinen homma, eikä kaikilla riitä aika ja rahat miettiä aina ihan kaikkia vierasryhmiä, lapset ovat yksi joukko, samoilla toiveilla ikääntyneillä pitäisi olla varattu lepotila, imettäville oma soppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7-9-vuotias ihminen miettii kampauksia? Mistä sen ikäinen sellaista oppii?
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa myös että ihmisten ruokkiminen ei ole ilmaista. Hyvät safkat saa vasta 30 €/nenä. Jos suurimmalla osalla hääparin ystäväpariskunnista on lapsia, niin siitä kertyy äkkiä useampikymmenen lisäihmistä. Ja lapselliset lähtee aikaisin pois, koska lapset. Tilatkin on kaupungeissa kalliita ja rajallisia.
Meillä kyllä 80-luvulla lapset oli joka paikassa mukana, mutta keskenämme riekuttiin, ei juuri aikuisia häiritty ja nukahdettiin sitten penkeille tai autoihin tai matkailuvaunuihin tms., ei meitä paapottu mitenkään. Juhlat loppu sitten kun juhlat loppu, lapset kainaloon ja kotiin.
Me kasarin kakarathan oltiin nykystandardeilla heitteillä. Muistan useammatkin häät missä vihkitilaisuudessa lapset leikki piilosta tai hippaa kirkon pihalla ja vain vanhemmat meni kirkkoon. Juhlapaikalla leikit jatkui ulkona miltei koko korttelin alueella vanhempien kahvitellessa juhlatalossa. Välissä haettiin vain kakkua, keksejä tai voileipää. Ei tarvittu lapsivapaita juhlia kun muksut huolehtivat itse viihtymisestään. Nykyisin normit on toiset, kuin myös perheiden väliset etäisyydet. Oman kylän puolituttujenkin lasten kanssa riitti jutunjuurta ja tekemistä, mutta nykyisin osa vieraista on Utsjoelta, osa Helsingistä, ja joka ipana on varhaiskasvatuksella ohjelmoitu ohjattuun aikuislähtöiseen leikkiin ja ehdollistunut älylaitteiden kautta jatkuvaan viihteen tarpeeseen.
Karkasimme vihille vegasiin ja hääjuhlaa vietimme Suomessa, ja ilman lapsia. Omat olivat mukana, koska täysi-ikäisiä. Jos me järjestämme ja maksamme, valitsemme myös ketä kutsutaan. Kutsuttu sitten vain päättääköön haluaako osallistua vai ei. Ei nämä mitenkään pakollisia asioita ole. Joka ainoa "lapsellinen" pari juhlissame sanoi että kun tarkemmin asiaa ajatteli, oli mukavaa juhlia kerrankin ilman lapsia, Syödä rauhassa, keskustella ihmisten kanssa, tanssia ja muutenkin viihtyä. Kannattaa ottaa siis asia itsekin tuolta kannalta ja rentoutua, tai sitten vaan jättää menemättä.
Vierailija kirjoitti:
Hääprovot alkaneet, seuraavaksi sitten tapellaan kesälomista työpaikan lapsettomien kanssa ja kohta onkin kesä ja itketään kun huvipuistorannekkeet ovat liian kalliita. Samat provot vaan kiertää😴
Älä pilaa iloani - en ole ollut täällä vuottakaan, joten vuotuiset ilmiöt ym. jänittävät kestoaiheet ovat minulle vielä uutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli nimittäin kalliiksi yhtiin lapsettomiin häihin osallistuminen. Koko viikonlopuksi lastenhoitajan palkkaaminen, matkustaminen häihin toiselle paikkakunnalle, yöpyminen, lahja. Ei kiitos enää koskaan ja sori vaan kun en tule osallistumaan enää.
Miksi meni? Olisit jättänyt väliin.
Olivat parhaan ystäväni häät. Toivottavasti eivät koskaan eroo oli sen verran hintava lysti!
Menimme naimisiin 6 vuotta sitten, ja budjettimme oli aika pieni, alle 4000 euroa. Varsinkaan kun meillä ei ollut omia lapsia, meille oli alusta lähtien selvää, että pidämme lapsettomat häät. Halusimme järjestää kuitenkin ihanat ja rennot juhlat, missä kaikilla olisi hauskaa ja myös mahdollisuus juhlia pikkutunneille asti.
Se että kutsuimme 65 aikuista vierasta, ja jätimme heidän 29 lastaan kutsumatta, mahdollisti meidän budjetilla ihanan (pienehkön) juhlatilan, monipuolisen ja laadukkaan buffetin, sekä ilmaiset juhlajuomat vieraille. Vieraat myös viihtyivät pidempään kun lasten nukkumaanmenoaika ei tullut vastaan 6 tuntia ennen juhlien loppumista :D
Ainoastaan yksi kaukaisempi serkkuni miehineen jättivät tulematta tämän lapsien takia.. Eli siis suosittelen kaikille jos siltä tuntuu! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkein kaikki häät joissa olen ollut on olleet lapsettomat häät. Silti, aina niissä on jokunen lapsi ollut.
Näen asian myös niin, että jos kutsuu esim. Vanhan kaveriporukkansa niin heidän on helpompi oikeasti pitää hauskaa aivan kuin ennen vanhaan eikä vaan istua nätisti paikoillaan ja pitää lapsistaan huolta. Jos kutsussa ei lukisi lapsettomat häät, kuinka moni osaisi jättää lapset kotiin? Ja tuleehan lapsista lisäkuluja, pitää olla lapsille järjestettynä ruokaa ja ohjelmaakin.
Vau, aloitusviestiin on tullut päivässä yli tuhat alapeukkua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi miksi hääpari ei saisi halutessaan järjestää lapsettomia häitä, tätä tulee kaikkien kunnioittaa, ei muut siitä päätä suu taan eikä toiseen. Ja törkeyden huippu kutsua teinivieras lapsenvahdiksi kun ei ole sovittu! Kyllä ihmiset ovat pas.... ki...... ai... sia
Provo. Kesähäihin ei lähetetä kutsua helmikuussa. Liian aikaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten on mahdollista, että joku ei muka lue edes hääkutsua kunnolla saman tien, ei ne niin pitkiä ole, etteikö heti huomaisi, että kutsu ei koske lapsia.
Naurettavaa valittaa kutsujaa siitä, että lapset pettyy, kun itse töpeksii.
Ihmetyttää tämä nykyajan suomalaisten (enimmäkseen naisten) katkeroitunut lapsiviha, ja mistä se oikein kumpuaa? Onko lapsivihamielisille jäänyt niin pahoja traumoja omasta lapsuudestaan ja suhteesta vanhempiin, vai mistä oikein puristaa? Tämä ainakin selittäisi sen, että lapsien näkeminen aiheuttaa tiettyä kateutta heissä: "Miksi minua ei huomioida samalla tavalla?"
Ainakin muualla maailmassa lapset nähdään osana elämää, ei pelkästään vanhempiensa riippakivijatkeina ja riesana. Esim. Brittiläisissä tai Ranskalaisissa hääjuhlissa lapset saava olla yömyöhään asti mukana, ja vaikka alkoholia on tarjolla ei lapset siitä traumatisoidu tai kukaan pahoita mieltään. Päin vastoin.
Lapset myös kuuluva sukuun, vaikka eivät olekaan käytökseltään aikuismaisia, ihan siinä missä seniili ja höppänä Irmeli-tätikin, joka haukkuu morsiamen puvun ja ruokatarjonnan. Pitäisikö vanhuksetkin jättää kutsumatta, koska eivät ole henkisesti yhtä skarppeja kuin omasta mielestään täydellinen vela-morsian?
Nykyään Suomessa lapset eivät saa näkyä tai kuulua. Lapsia ei nähdä enää tulevina aikuisina, vaan jäykän minä-minä-kulttuurin vihollisina, tuholaisia jotka pilaavat aikuisten elämän ja rauhan.
Varsinkin velat ovat katkerana vaatimassa lapsia pois julkisilta paikoilta tai olemaan hiljaa ja käyttäytymään, ettei heidän pyhä kokemuksensa esim. bussissa tai kahvilassa mene pilalle. Mutta missä muualla lapset saavat kokemusta maailmasta ellei sitten ihmisten ilmoilla?
Häät ovat rakkauden juhla, ja perhe-elämä lapsineen on rakkautta parhaimmillaan. Niistä jotka vaativat lapsia pois milloin mistäkin, saa väkisinkin mielikuvan rakkaudettomasta ja jäykästä ihmisestä, jolla on ehkä myös henkisiä ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää tämä nykyajan suomalaisten (enimmäkseen naisten) katkeroitunut lapsiviha, ja mistä se oikein kumpuaa? Onko lapsivihamielisille jäänyt niin pahoja traumoja omasta lapsuudestaan ja suhteesta vanhempiin, vai mistä oikein puristaa? Tämä ainakin selittäisi sen, että lapsien näkeminen aiheuttaa tiettyä kateutta heissä: "Miksi minua ei huomioida samalla tavalla?"
Ainakin muualla maailmassa lapset nähdään osana elämää, ei pelkästään vanhempiensa riippakivijatkeina ja riesana. Esim. Brittiläisissä tai Ranskalaisissa hääjuhlissa lapset saava olla yömyöhään asti mukana, ja vaikka alkoholia on tarjolla ei lapset siitä traumatisoidu tai kukaan pahoita mieltään. Päin vastoin.
Lapset myös kuuluva sukuun, vaikka eivät olekaan käytökseltään aikuismaisia, ihan siinä missä seniili ja höppänä Irmeli-tätikin, joka haukkuu morsiamen puvun ja ruokatarjonnan. Pitäisikö vanhuksetkin jättää kutsumatta, koska eivät ole henkisesti yhtä skarppeja kuin omasta mielestään täydellinen vela-morsian?
Nykyään Suomessa lapset eivät saa näkyä tai kuulua. Lapsia ei nähdä enää tulevina aikuisina, vaan jäykän minä-minä-kulttuurin vihollisina, tuholaisia jotka pilaavat aikuisten elämän ja rauhan.
Varsinkin velat ovat katkerana vaatimassa lapsia pois julkisilta paikoilta tai olemaan hiljaa ja käyttäytymään, ettei heidän pyhä kokemuksensa esim. bussissa tai kahvilassa mene pilalle. Mutta missä muualla lapset saavat kokemusta maailmasta ellei sitten ihmisten ilmoilla?
Häät ovat rakkauden juhla, ja perhe-elämä lapsineen on rakkautta parhaimmillaan. Niistä jotka vaativat lapsia pois milloin mistäkin, saa väkisinkin mielikuvan rakkaudettomasta ja jäykästä ihmisestä, jolla on ehkä myös henkisiä ongelmia.
Ja tämän kortin kääntöpuolella rehottaakin lasten rajaton ymmärrys ja ihailu, ja täydellinen sokeus sille että vaikka se sun pilttis on sun maailman napa, muiden ihmisten mielenkiinto ja ihailu kohdistuu muualle...
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää tämä nykyajan suomalaisten (enimmäkseen naisten) katkeroitunut lapsiviha, ja mistä se oikein kumpuaa? Onko lapsivihamielisille jäänyt niin pahoja traumoja omasta lapsuudestaan ja suhteesta vanhempiin, vai mistä oikein puristaa? Tämä ainakin selittäisi sen, että lapsien näkeminen aiheuttaa tiettyä kateutta heissä: "Miksi minua ei huomioida samalla tavalla?"
Ainakin muualla maailmassa lapset nähdään osana elämää, ei pelkästään vanhempiensa riippakivijatkeina ja riesana. Esim. Brittiläisissä tai Ranskalaisissa hääjuhlissa lapset saava olla yömyöhään asti mukana, ja vaikka alkoholia on tarjolla ei lapset siitä traumatisoidu tai kukaan pahoita mieltään. Päin vastoin.
Lapset myös kuuluva sukuun, vaikka eivät olekaan käytökseltään aikuismaisia, ihan siinä missä seniili ja höppänä Irmeli-tätikin, joka haukkuu morsiamen puvun ja ruokatarjonnan. Pitäisikö vanhuksetkin jättää kutsumatta, koska eivät ole henkisesti yhtä skarppeja kuin omasta mielestään täydellinen vela-morsian?
Nykyään Suomessa lapset eivät saa näkyä tai kuulua. Lapsia ei nähdä enää tulevina aikuisina, vaan jäykän minä-minä-kulttuurin vihollisina, tuholaisia jotka pilaavat aikuisten elämän ja rauhan.
Varsinkin velat ovat katkerana vaatimassa lapsia pois julkisilta paikoilta tai olemaan hiljaa ja käyttäytymään, ettei heidän pyhä kokemuksensa esim. bussissa tai kahvilassa mene pilalle. Mutta missä muualla lapset saavat kokemusta maailmasta ellei sitten ihmisten ilmoilla?
Häät ovat rakkauden juhla, ja perhe-elämä lapsineen on rakkautta parhaimmillaan. Niistä jotka vaativat lapsia pois milloin mistäkin, saa väkisinkin mielikuvan rakkaudettomasta ja jäykästä ihmisestä, jolla on ehkä myös henkisiä ongelmia.
Näin 20 naisena naurattaa lukea kuinka ne kakarat pitäisi oikeasti kaikkialle raahata. En halua lapsia ollenkaan ja en myöskään pidä toisten ihmisten lapsista koska niistä on vaivaa. Hyvä lapsuus oli, mutta naapurin kakarat olovat AINA tiellä ja häiritsivät päivittäin arkeani paksujen seinien läpi kuuluvalla lapsimusiikilla ja avuntarpeellaan. Sen verran läheiset naapuri suhteet oli etten voinut kieltäytyä vaan kärsin. Jos pidät lapsista olet oikeutettu siihen ja onnea mutta on myös meitä jotka eivät siedä lapsia. En ikinä kutsuisi lapsia häihini. Ps en ole lapsivihaaja, lapset julkisissa tai ravintolassa eivät haittaa ollenkaan. Lapset mun henkilökohtaisessa tilassa saavat mut sekoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Yhdet lähisukulaisen lapsettomat häät on käyty ja oli kyllä sekä tylsät että vaivalloiset. Pakko oli mennä, koska sulhanen oli lankoni. Jos joku kaukaisempi sukulainen tai ystävä lapsettomat häät jatkossa järjestää, harkitsen kyllä tarkkaan, osallistutaanko ollenkaan. Se on meidän kutsuttujen oikeus, you know.
Häät on yleensä perhejuhla ja sinne lapset sopivat kuin nenä päähän. Häävalssin jälkeen voi ohjeistaa viemään lapset pois, tähän minunkin kaltaiseni tiukkapipo suostuisi. Kukaan (tai ainakin hyvin harva) tavallinen ihminen haluaa vieraaksi mihinkään yoiseihin k18 häihin, joissa on rivoa ohjelmaa ja viina virtaa. Ei ainakaan yälläinen 40+ perheenäiti.
Kannattaa morsiamilla muistaa, että harvoin aikuisvieraat ovat kovinkaan kiinnostuneita tai innoissaan niistä teidän häistänne. Ennemminkin ne ovat pakkopullaa ja velvollisuus, jonka vuoksi pahimmillaan menee koko viikonloppu ja paljon rahaa. Joskus on toki kivojakin häitä. Lapset siellä niitä innokkaita ihailijoita olisivat, vink vink kaikki prinsessamorsiamet.
Ja lähisukulaisen lapsettomien häiden kutsun otin henk koht v***iluna ja loukkauksena, jota en koskaan unohda.
Kyllä, olet oikeassa, että jokaisella kutsutulla on oikeus myös kieltäytyä kutsusta, olipa syy mikä tahansa. Tuskin kukaan haluaa juhliinsa ketään sellaista, joka ei siellä halua olla ja välittää juhlittavista niin vähän, että kokee juhlien olevan pakkopullaa. Ehkä hääpari oikeasti halusi sinut juhlimaan heidän tärkeää päivää niin, että saat hieman omaa aikaa. Tai kenties kutsuivat sinut velvollisuudentunnosta, mene ja tiedä.
Omiin häihimme kutsuimme ainoastaan sellaisia ihmisiä, joiden seurasta nautimme, ei ketään velvollisuudentunnosta eikä pakosta. Kaikki 60 kutsuttua olivat erittäin innoissaan ja kiinnostuneita saapumaan juhlimaan lapsettomia häitä. Ainoastaan isovanhemmat jäivät terveydentilan vuoksi pois. Ei ollut rivoa ongelmaa eikä viina virrannut vaan tarjottiin sivistynyt herkkä juhla, jossa hääparin lisäksi jokainen vieras pystyi keskittymään juhlaan ilman, että joutui huolehtimaan lapsistaan. Näin voi rennosti keskustella aikuisten asioita ja tutustua uusiin ihmisiin. Monet häät voivat myös olla sen verran myöhään, että perheelliset joutuvat poistumaan kesken juhlien. Meillä tarjoiltiin iltapala vielä vähän ennen puoltayötä ja juhlat loppuivat 02:00. Naurua ja iloa riitti ja bändi tanssitti koko porukkaa.
Toivottavasti pääset eroon tuosta erittäin negatiivisesta asenteestasi niin elämä on paljon miellyttävämpää ja pystyt nauttimaan myös niistä aikuisten juhlista, olipa ne sitten "pakollisia" sukulaishäitä tai juhlia joihin haluat osallistua.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää tämä nykyajan suomalaisten (enimmäkseen naisten) katkeroitunut lapsiviha, ja mistä se oikein kumpuaa? Onko lapsivihamielisille jäänyt niin pahoja traumoja omasta lapsuudestaan ja suhteesta vanhempiin, vai mistä oikein puristaa? Tämä ainakin selittäisi sen, että lapsien näkeminen aiheuttaa tiettyä kateutta heissä: "Miksi minua ei huomioida samalla tavalla?"
Ainakin muualla maailmassa lapset nähdään osana elämää, ei pelkästään vanhempiensa riippakivijatkeina ja riesana. Esim. Brittiläisissä tai Ranskalaisissa hääjuhlissa lapset saava olla yömyöhään asti mukana, ja vaikka alkoholia on tarjolla ei lapset siitä traumatisoidu tai kukaan pahoita mieltään. Päin vastoin.
Lapset myös kuuluva sukuun, vaikka eivät olekaan käytökseltään aikuismaisia, ihan siinä missä seniili ja höppänä Irmeli-tätikin, joka haukkuu morsiamen puvun ja ruokatarjonnan. Pitäisikö vanhuksetkin jättää kutsumatta, koska eivät ole henkisesti yhtä skarppeja kuin omasta mielestään täydellinen vela-morsian?
Nykyään Suomessa lapset eivät saa näkyä tai kuulua. Lapsia ei nähdä enää tulevina aikuisina, vaan jäykän minä-minä-kulttuurin vihollisina, tuholaisia jotka pilaavat aikuisten elämän ja rauhan.
Varsinkin velat ovat katkerana vaatimassa lapsia pois julkisilta paikoilta tai olemaan hiljaa ja käyttäytymään, ettei heidän pyhä kokemuksensa esim. bussissa tai kahvilassa mene pilalle. Mutta missä muualla lapset saavat kokemusta maailmasta ellei sitten ihmisten ilmoilla?
Häät ovat rakkauden juhla, ja perhe-elämä lapsineen on rakkautta parhaimmillaan. Niistä jotka vaativat lapsia pois milloin mistäkin, saa väkisinkin mielikuvan rakkaudettomasta ja jäykästä ihmisestä, jolla on ehkä myös henkisiä ongelmia.
Se ei ole katkeroitunutta lapsivihaa, eikä se siksi muutu vaikka kuinka sitä hokisitte. Jokainen saa itse päättää minkälaiset juhlat järjestää, eikä se tee kenestäkään lapsivihaajaa. Ja mitä tulee tuohon ulkomailla lasten mukanaoloon iltamyöhään, olet oikeassa, siellä lapset ovatkin mukana, mutta osaavat käyttäytyä sen mukaisesti. Suomessa lapselle ei opeteta käyttäytymistä julkisilla paikoilla eikä pöytätapoja. Lykätään vaan iPad käteen, jotta ei tarvitse keskustella eikä kasvattaa. Ulkomailla lapset istuu nätisti ja kiltisti pöydässä ja syövät samaa ruokaa kuin aikuisetkin. Ei mitään nauravia nakkeja, vaan siinä on lautasella samat merenelävät ja palsternakkapyree kuin aikuisillakin. Se, että pääsee aikuisten pöytään istumaan, on etuoikeus ja sitä kunnioitetaan.
Suomessa näkee paljon sitä, että juostaan ravintolassa, ei uskota mitä sanotaan ja jopa rääpitään sormineen buffet -pöydästä. Nautin rauhallisesta ympäristöstä, jossa kaikki käyttäytyy asiallisesti. Lapset voi purkaa sen energiansa sitten vaikka jossain siihen tarkoitetussa paikassa. Meitä on kolme sisarusta, eikä olisi pienenä tullut mieleenkään riekkua missään ravintolassa, tai potkia kenenkään istuinta julkisissa kulkuneuvoissa jne. Aina nätisti ja kunnioittavasti. Onko siis harjoituksen puutetta, vai eikö Suomessa aikuisetkaan aina muista käyttäytymissääntöjä ja toisen ihmisen huomioon ottamista saati sitten opettaa niitä lapsilleen? Lapsen vikahan se ei ole, vaan aina aikuisen.
En pidä myöskään seniilin huonostikäyttäytyvän tädin tempauksia hyväksyttävinä. Ja kyllä, huomautan myös tälle ryhmälle, ettei kyseinen käyttäytyminen ole asiallista tai sopivaa. Kaikesta voi puhua, kertoa miltä tuntuu ja antaa positiivisesti palautetta.
Rakkauskäsityksesi on hieman rajoittunut. Rakkautta on monenlaista ja mielestäni on surullista, että kahden ihmisen välinen rakkaus (joka on minusta rakkautta parhaimillaan ja moniulotteisimmillaan) ja sen juhlistaminen olisi jotenkin väärin tai vähempiarvoinen jos siihen ei liity lapset.
Meillä lapsettomien häiden yksi syy oli hinta. Hääpaikka olisi pitänyt valita muualta, jos kaikki -tai edes puolet olisiva tuoneet lapset, olisi hääpaikan pitänyt olla isompi ja kalliimpi; catering, kattaus jne olisivat olleet myös hinnakkaampi kun pääluvun mukaan laskuttavat.
Kaksi pariskukntaa ei hääkutsua osannut lukea ja toivat lapsensa. Onneksi toinen pari sentää ilmoitti myös lapsensa jotta heille oli paikat katettuna. Toisen mukaan ilmoitamattomille lapsille piti häiden kesken järjestellä paikat.
Lapsensa hoitoon jättäneet kiittelivät ratkaisusta, he olivat iloisia päästessään juhlimaan rauhassa aikuisten kesken, saivat rahassa tanssia ja jutella ilman keskeytyksiä sellaistenkin tuttujen kanssa joita harvemmin näkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas nyt omaan napaan tuijottajat.ne on HÄÄT! Pari juhlii yhteistä rakkautta ja saavat tehdä sen juuri sillä porukalla jonka he haluaa.se EI ole vieraita varten vaan pariskuntaa!DAA!olen ollut perheellisissä ja aikuisten.veljeni häät kesällä ja koska lapsia olisi tullut niin paljon onkin ne vain aikuisten.olkoon siis niin.heidän juhlat.jos omaa napaa kauemmas ei näe ehkä parempiki jättää menemättä.pilaatte vain toisten tärkeän päivän.
Kyllä se on iloiset vieraat, jotka ovat yhtä tärkeä osa hääjuhlaa kuin hääpari.
Harmi tietty jos on köyhä eikä ole varaa kutsua kokonaisia perheitä. Eihän sille sitten mitään voi. Kai.
No eivät ole vieraat yhtä tärkeitä. Hääpari pääsee naimisiin ja juhlimaan kaksinkin, ilman yhtään vierasta, mutta ilman hääparia ei ole häitäkään, vaikka vieraita olisi sata.
Pidäpä sitten sellaiset häät, että ei ole vieraita.
Me pidimme keskenämme vieraattomat häät. Mitähän siitäkin olisi tullut, kun kielitaidottomat suvut olisi sekoitettu keskenään? Ei kiitos. Meillä oli kirkkovihkiminen, tilaisuudessa pappi ja todistajina urkuri sekä vahtimestari, joka myös otti kivoja valokuvia (parempia kuin se ammattikuvaaja, jonka luo menimme vihkimisetn jälkeen). Söimme hääpäivällisen hienossa ravintolassa. Sain menun muistoksi.
Jäi niin hienot muistot tuosta päivästä, en tekisi mitään eri tavalla. Viime vuona vietimme hissuksiin hopeahääpäiväämme.
SUOSITTELEN tätä tapaa.
Kuten myös. Ainakaan en menisi marttyyrina "voi voi kuinka rankkaa on" - asenteella syyllistämään hääparia viikonlopun pilalle menemisestä. Mieluummin jollain syyllä poisjäänti, vaikka ettei saa lastenvahtia, on raskaana ja liitoskipuja... jotain salonkikelpoista.