Alle 25 vuotiaana aloitettu parisuhde ei voi kestää.
Onhan se tutkittukin, että ihminen pystyy tekemään pitäviä päätöksiä vasta 25 vuotiaana. Tämän vuoksi alle 25 vuotiaana alkanut parisuhde päättyy usein eroon.
Kommentit (69)
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 06:34"]
no sittenpähän nautin tästä avioliitosta viimeiseen asti! <3 17-vuotiaana aloitettiin seurustelu ja minun koulunkäynnin vuoksi muutettiin heti yhteen. kaksi vuotta sitten menimme naimisiin ja asuntovelallisia ollaan. minulla siis ikää 23 ja miehellä kohta 27.. kiitos kuitenkin tiedosta, niin osataan nauttia jäljellä olevasta ajasta!
[/quote]
Oletteko jo lapsia ehtiny tekee?
Toivottavasti teillä kestää.
Minulla ei kestänyt, saman ikäisenä kuin sinä olin samassa tilanteessa, + lapsiakin oli. 29 vuotiaana mies otti ja vaihtoi toiseen, joten jäin neljän lapsen yksinhuoltajaksi ja jouduin kaupungin vuokra-asuntoon :( Niin vedettiin matto jalkojen alta, enkä voinut muuta kuin rämpiä. Ylös nousin, vaikka kipeetä teki ja vaikeeta oli. Nyt olen 35 ja elämä taas jaloillaan, onneksi!
Olimme 19 ja 21, kun aloime seurustella; siitä kaksi vuotta, niin avioiduimme v.1975. Ei ole aikomustakaan erota, ja kas- tunnemme monia kaltaisiamme pariskuntia!
8 vuotta kyllä kuulostaa aika vähältä :). Meillä on täynnä 27 vuotta, seurustelemaan alettiin 22-vuotiaina.
No mutta mites sitten jos toinen yli 25v ja toinen alle? Tai jos ollaan just paria viikkoa vaille 25v?
Mun mielestä sellaisten parisuhteet harvoin kestää, jotka kuvittelevat tietävänsä 100% varmasti tulevatko toisten parisuhteet päättymään vai ei (ja ylipäätään kuvittelevat monissa muissakin asioissa tietävänsä kaiken) Se on sellainen luonteenpiirre, mitä harva puoliso jaksaa yli kymmentä vuotta katsoa.
Kyllähän se on totta että tilastollisesti alle 25-vuotiaina parisuhteen solmivat eroavat muita useammin. Mutta onhan se nyt ihan puhdasta logiikka: heillä on enemmän aikaa erota. Kyllä moni 30+ suhteensa aloittanutkin saattaa todeta myöhemmin että eipä ollut ehkä paras ratkaisu, mutta sitten ei enää kehdata erota, ja pelätään onko sinkkuelämällä mitään tarjottavaa. Mielestäni kolmikymppisenä on huomattavasti henkisesti helpompaa erota kuin vaikkapa nelikymppisenä.
Meillä on mieheni kanssa tällä viikolla 17v "seurustelupäivä" ja olemme vasta 31-vuotiaita :P Yksi lapsi löytyy, hän on 10v.
Aloimme siis seurustella ihan teineinä, 14-vuotiaina!
Olimme muutama vuosi sitten muutaman kuukauden asumuserossa ja kumpikin sai tehdä sen aikana mitä halusi. Ilman tuota irtiottoa olisimme varmaan päätyneet eroon, mutta onneksi halusimme jatkaa yhdessä, kun kumpikin oli saanut kokeilla sinkkuelämää (tai yh-elämää ;) ).
Yhteenpaluun jälkeen kaikki on mennyt loistavasti ja jos ei mitään ihmeitä tapahdu, niin näen meidät yhdessä koko loppu elämän ajan :)
Ehkä meidän pelastus on se että teimme yhteenpaluupäätöksen vasta 27-vuotiaina ;D
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 07:14"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 06:39"]
Ahaa. Mä olin 21 ja mies 26 kun alettiin seurustelee. Ollaan oltu nyt yhdessä yli 8 vuotta.
[/quote]
AHAHAHHAAAA!!! Nää on niiiiin herttasia. :D Ihan on oltu yhessä 5,6,7,8.9,10vuotta ja ikää on alle 30v.. :D :D Tulkaa lapset uudelleen huutelee sitten kun olette olleet yhdessä joku 20-30v ja ikää on joku 40-50v...
[/quote]
Täähän menee jännäksi, kun mä olin 22v. ja mies 27v. kun alettiin seurustella 13 vuotta sitten. Että mun parisuhde päättyy eroon ja miehen ei? Ehkä mä jätän miehen, koska olin vielä 10 vuotta sitten huikenteleva ja kykenemätön tekemään päätöksiä ja mies epätoivoisena kulkee mun perässä pitkin kyliä uskotellen itselleen ja muille, että olemme edelleen yhdessä.
Nyt on kuitenkin pakko lopettaa tällainen haihattelu ja laittaa nämä yhteiset mukulat sänkyyn, että voin alkaa rauhassa suunnitella sinkkuelämääni.
Kaikki ei ole tuollaisia ikäloppuja, että olisi noin kauan ehtinyt seurustelemaan.;)
Kun minä aloin seurustelemaan olin 14 ja mieheni 13. Yhteen muutimme asumaan heti peruskoulun jälkeen. Nyt olemme seurustelleet jo yli 8 vuotta ja meillä on 2 lasta.
Naimisissa emme ole, emmekä aio mennäkkään vielä pitkään aikaan. Olemme kokeneet kaiken niin nuorina, joten ajattelimme jättää sen myöhemmäksi.
Vaikka olemme toistemme parhaita kavereita (ja melkeimpä ainoita) ja kokeneet kaikki kasvukivut yhdessä, silti olemme vielä nuoria ja elämä voi tuoda tullessaan vaikka mitä.
ap on se ikäerohullu joka jatkuvasti tekee aloituksia tyttärensä ja miehen ikäerosta. Toinen harrastus on nämä parikymppisiä mollaavat ketjut. Aina sama kaava. Milloin kaikki alle 25v. sitä ja kaikki 23v. tätä. ap luulee että kaikki nuoret ovat yhtä kakaroita kuin hänen tyttärensä.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 06:31"]
Onhan se tutkittukin, että ihminen pystyy tekemään pitäviä päätöksiä vasta 25 vuotiaana. Tämän vuoksi alle 25 vuotiaana alkanut parisuhde päättyy usein eroon.
[/quote]
Kiitos infosta. Pariuduimme kun olin 17v ja mies 18v. Nyt olemme 42-vuotiaita ja edelleen yhdessä. Tokihan saatamme erota vaikka 10 vuoden päästä, mutta en usko että siihen on syynä aikainen pariutuminen.
No provohan tämä on... huono sellainen
trv 38v rouva, 20v avioliitossa ja 23 vuotta yhteistä taivalta muuten takana. Voisiko ap vielä kertoa koska se ero on nyt sitten odotettavissa?
Kai se sitten riippuu jostakin muustakin.
Olin 20-vuotias, mies 22-vuotias kun aloitimme seurustelun. Siinä on nyt 14 vuotta aikaa. Naimisissa olemme ja lapsikin on. Ehkä se ero on sitten ihan kulman takana...
Heh. Me olemme miehen kanssa ajatelleet sen niin, että yhteen meneminen nuorena on ollut enemminkin voimavara. Me olemme kasvaneet yhteen niin arvoiltamme kuin tavoiltammekin. Toki vielä on matkaa 50v hääpäivään, mutta puolessa välissä jo sentään ollaan.
Ahaa. Minä olin 18 ja mies 19 kun alettiin seurustelemaan. Nyt ollaan oltu yhdessä 25 v, lapset teini-ikäisiä jo. Hyvin menee edelleen. Oikeastaan olemme onnellisempia kuin koskaan aikaisemmin. Ehtiihän sitä tietysti vielä tämä elämän aikana tapahtua vaikka mitä.
Toisaalta...se avioliiton kestäminen on puhtaasti tahdon asia. Mutta molempien pitää sitä haluta.
Meillä on 19 vuotta yhteistä taivalta takana, ja toivottavasti vielä paljon enemmän edessä. Naimisiinkin ehdittiin ennen kuin mies, meistä se vanhempi, ehti täyttää 25 v. Toki tähän taipaleeseen on mahtunut niin ala- kuin ylämäkiäkin, mutta eroa ei olla edes harkittu, ainakaan tosissamme. Hätäisempi olisi varmaan pakannut kassinsa jossain vaiheessa. Mutta me ollaan varmaan molemmat niin vanhanaikaisia ajatusmaailmoiltamme, että kun yhteen ollaan menty, niin katsotaan yhdessä loppuun asti mihin tie vie.
Ja jotta tie pysyisi mukavana kulkea, taidan nyt sulkea koneen ja kömpiä sen oman kullan kainaloon sänkyyn. Kauniita unia kaikille.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 07:14"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 06:39"]
Ahaa. Mä olin 21 ja mies 26 kun alettiin seurustelee. Ollaan oltu nyt yhdessä yli 8 vuotta.
[/quote]
AHAHAHHAAAA!!! Nää on niiiiin herttasia. :D Ihan on oltu yhessä 5,6,7,8.9,10vuotta ja ikää on alle 30v.. :D :D Tulkaa lapset uudelleen huutelee sitten kun olette olleet yhdessä joku 20-30v ja ikää on joku 40-50v...
[/quote]
Vaikka tää ap:n teksti onkin yksi näitä provoja, ja vaikka väite vapaasti tulkittuna tilastollisestikin pitää paikkaansa ihan senkin takia, että suurin osa parisuhteista päätyy eroon, on pakko kuitenkin tähän kommentoida. Itse olen nyt 45v, ja parisuhteemme on kestänyt 30v. Kyllä kyse on ihan omista valinnoista, eli parisuhde jatkuu jos sitä jatketaan. Eroaminenkin on vastaavasti yhteinen päätös. Enkä lähde ede sanomaan onko nuorena tai vanhoina solmituissa suhteissa mitään yleistä eroa, yhtälailla molemmista löytyy parisuhteita ja niiden onnellisuutta laidasta laotaan.
Meiän parisuhde alko 12 vuotiaana ja ollaa vieläki yhessä. Oltu 23 vuotta
Olen 25 v, ollut 5 vuotta naimisissa.. Meillä on omakotitalo ja 3 lasta. Vielä tuntuu ainakin että hyviä päätöksiä on tullut tehtyä :)
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 06:31"]
Onhan se tutkittukin, että ihminen pystyy tekemään pitäviä päätöksiä vasta 25 vuotiaana. Tämän vuoksi alle 25 vuotiaana alkanut parisuhde päättyy usein eroon.
[/quote]
Mä taas uskon, että parhaiten kestää ne päiväkodissa aloitetut suhteet ;)
Itse oli 17 kun aloin seurustella mieheni kanssa, mies oli 20. Naimisissa 13 vuotta, ikää 33 ja 36. Toivon, että mieheni löytäisi uuden jos minä kuolisin. Itse en osaa edes kuvitella, että voisin rakastua kehenkään toiseen.