Lue keskustelun säännöt.
Tutkin miehen puhelimen
25.02.2019 |
Tulin viikonloppuna baarista kotiin ja mies oli nukkumassa joten jostain älyttömästä hetken mielijohteesta uteliaisuuksissani tutkin miehen puhelimen. En lukenut viestejä, mutta katsoin että kenen kanssa keskusteluja on ja katsoin vähän kuvia. Oon ollut aina sitä mieltä että mies ei ole ihan täysin eksästään päässyt yli ja kuinka ollakaan kaikki eksän kuvat löytyi edelleen puhelimesta ja nyt se tunne vain vahvistui.
En kuitenkaan ole mitenkään mustasukkainen ja luotan mieheen. Aikaisemmin mulla oli tosi pahoja luottamusongelmia menneisyyden kokemuksista johtuen, mutta uskon luottavani nykyiseen vaikka välillä on heikkoja hetkiä. Mulla on tästä ihan karsea olo, enkä varmaan koskaan anna itselleni anteeksi että tein noin vaikka luotan mieheeni täysin. Tekisi mieli erota ihan sen takia että koen tehneeni niin väärin että ansaitsisin tulla jätetyksi. En ole kertaakaan tämän parisuhteen aikana tehnyt mitään tällaista tai ylipäätään mitään mikä voisi koitua suhteen kohtaloksi, mutta nyt tiedän mokanneeni aivan täysin. Tiedän että tämä nyt täyttyy haukkukommenteista mutta aivan sama, koen ansainneeni sen ja tiedän mitä tein ja mun täytyy elää tämän asian kanssa mutta oli vaan pakko saada sanottua edes jollekin.
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi, ihanko oot kamalaa tehnyt?
Joo katsos kun mun mielestä on hirveen hyvä olla rehellinen ihmisille ja kohdella niitä hyvin ja sillä tavalla kuin haluaa tulla itse kohdelluksi. Että kyllä tämä siinä mielessä on aivan kamalaa kun tein aivan täysin vastoin kaikkia periaatteitani ja arvojani vain sen takia että olin utelias. Toisaalta enemmän nyt oon järkyttynyt siitä että sun kommentin perusteella et taida itse pitää sitä mitenkään pahana asiana ja ymmärsin että onneksi mulle sentään noilla asioilla on väliä vaikka nyt mokasinkin,
No se on hyvä, että podet huonoa omaatuntoa katsomalla luurin, mutta kenellä on luurissa exänsä kuvia ja miksi. Se on hyvä, että olet itse rehellinen, mutta vaadi rehellisyyttä myös kumppaniltasi. Jos ei ole päässyt exästään yli, niin mitä ylipäätään olet laastarina vieressä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Jokainen vastaa itse omista teoistaan. Ei toisen paha teko oikeuta toisen vielä pahempaa.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin saattaa olla puhelimessa pari exäni kuvaa. En ole jaksanut poistella. En kuitenkaan haikaile hänen perään tai ole missään yhteydessä hänen kanssaan.
Miten niin saattaa olla. Sulla on exästä pari kuvaa siellä ja et poista, kun et halua poistaa. Jaksamisesta se ei ole kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Annahan niin selitän vähän selkeämmin, josko sitten ymmärtäisit sinäkin. Minä en syytä vaimoa muusta kuin hänen omista teoistaan, joiden osalta syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Minä en niitä mitenkään aiheuttanut. Hän itse päätti tehdä useita rikoksia ja luottamuksen pettää, koska ei itse luottanut minuun. Epäluottamuksensa taas johtui siitä, että minä olin rehellinen. Jos olisin salannut ja kieltänyt kaiken, mitään ei ehkä olisi tapahtunut. Minä en jättänyt vaimoani, koska en sellaista tuolloin halunnut, vaan yritin korjata pahasti pitkään säröilleen suhteen, jonka tila oli kriisiytynyt. Ei hänkään sitä halunnut. Kutsu häntä ääliöksi jos haluat olla mahdollisimman ilkeä, mutta me olimme kuitenkin sitoutuneet valintoihimme ja toisiimme. Emme elä teinilandiassa, jossa kinastelu telkkariohjelmasta johtaa eroon. Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Jokainen vastaa itse omista teoistaan. Ei toisen paha teko oikeuta toisen vielä pahempaa.
Vielä pahempaan? Mielestäni pettäjä on tehnyt pahemmin, kuin yksikään puhelimen urkkija ja näin onneksi taitaa ajatella suurin osa parisuhdetta kunnioittava ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viestintäsalaisuuden rikkomisesta tulee sakkoja - 2 vuotta vankeutta, hölömö. Ja ihan menet tunnustamaan täällä, kun Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan tämänkin somealustan ylläpito pitää lokia kaikista tunnisteista, joita viestien kirjoittajista digitaalisesti tulee.
Sivuston säännöissä kerrotaan, että tiedot voidaan luovuttaa Poliisille.
Ei yhtään kiinnosta, mitä muuta sössötit.
Jonkun pitää tehdä rikosilmoitus, jotta seuraamuksia tulisi. Tuskin vauvapalstan ylläpitäjä tekee. Puhelimen omistaja voi tehdä, jos oikein suuttuu. Mutta ap:lla on ollut pin-koodi tiedossaan, onko mies sen vapaaehtoisesti kertonut vai onko se sattumalta selvinnyt? Onkohan puhelimen tutkiminen rikos, vaikka koodi olisi molemminpuolisesta sopimuksesta tiedossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Annahan niin selitän vähän selkeämmin, josko sitten ymmärtäisit sinäkin. Minä en syytä vaimoa muusta kuin hänen omista teoistaan, joiden osalta syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Minä en niitä mitenkään aiheuttanut. Hän itse päätti tehdä useita rikoksia ja luottamuksen pettää, koska ei itse luottanut minuun. Epäluottamuksensa taas johtui siitä, että minä olin rehellinen. Jos olisin salannut ja kieltänyt kaiken, mitään ei ehkä olisi tapahtunut. Minä en jättänyt vaimoani, koska en sellaista tuolloin halunnut, vaan yritin korjata pahasti pitkään säröilleen suhteen, jonka tila oli kriisiytynyt. Ei hänkään sitä halunnut. Kutsu häntä ääliöksi jos haluat olla mahdollisimman ilkeä, mutta me olimme kuitenkin sitoutuneet valintoihimme ja toisiimme. Emme elä teinilandiassa, jossa kinastelu telkkariohjelmasta johtaa eroon. Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Sinäkö ne asiat huomioit, kun aloit vaimosi selän takana vehtaamaan toisen naisen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Jokainen vastaa itse omista teoistaan. Ei toisen paha teko oikeuta toisen vielä pahempaa.
Vielä pahempaan? Mielestäni pettäjä on tehnyt pahemmin, kuin yksikään puhelimen urkkija ja näin onneksi taitaa ajatella suurin osa parisuhdetta kunnioittava ihminen.
Laissa säädetty rikos on ilmiselvästi pahempi teko kuin viestittely muille kuin omalle puolisolleen. Sinun mielestäsi varmaan on ihan OK hakata pettävä puoliso, siis sellainen, joka esimerkiksi epäilyttävästi flirttailee kaupan kassalle. Tekojen suhdehan on tässä tismalleen samanlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Annahan niin selitän vähän selkeämmin, josko sitten ymmärtäisit sinäkin. Minä en syytä vaimoa muusta kuin hänen omista teoistaan, joiden osalta syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Minä en niitä mitenkään aiheuttanut. Hän itse päätti tehdä useita rikoksia ja luottamuksen pettää, koska ei itse luottanut minuun. Epäluottamuksensa taas johtui siitä, että minä olin rehellinen. Jos olisin salannut ja kieltänyt kaiken, mitään ei ehkä olisi tapahtunut. Minä en jättänyt vaimoani, koska en sellaista tuolloin halunnut, vaan yritin korjata pahasti pitkään säröilleen suhteen, jonka tila oli kriisiytynyt. Ei hänkään sitä halunnut. Kutsu häntä ääliöksi jos haluat olla mahdollisimman ilkeä, mutta me olimme kuitenkin sitoutuneet valintoihimme ja toisiimme. Emme elä teinilandiassa, jossa kinastelu telkkariohjelmasta johtaa eroon. Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Sinäkö ne asiat huomioit, kun aloit vaimosi selän takana vehtaamaan toisen naisen kanssa?
Kyllä. Siitä huolimatta, että olin vuosikausia henkisen ja fyysisen väkivallan uhri, en jättänyt häntä niiden seikkojen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Annahan niin selitän vähän selkeämmin, josko sitten ymmärtäisit sinäkin. Minä en syytä vaimoa muusta kuin hänen omista teoistaan, joiden osalta syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Minä en niitä mitenkään aiheuttanut. Hän itse päätti tehdä useita rikoksia ja luottamuksen pettää, koska ei itse luottanut minuun. Epäluottamuksensa taas johtui siitä, että minä olin rehellinen. Jos olisin salannut ja kieltänyt kaiken, mitään ei ehkä olisi tapahtunut. Minä en jättänyt vaimoani, koska en sellaista tuolloin halunnut, vaan yritin korjata pahasti pitkään säröilleen suhteen, jonka tila oli kriisiytynyt. Ei hänkään sitä halunnut. Kutsu häntä ääliöksi jos haluat olla mahdollisimman ilkeä, mutta me olimme kuitenkin sitoutuneet valintoihimme ja toisiimme. Emme elä teinilandiassa, jossa kinastelu telkkariohjelmasta johtaa eroon. Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Luuletko tosiaan, että "rehellisyydelläsi" oli mitään muuta merkitystä vaimollesi, kuin se, että se todellakin tuhosi suhteen ja luottamuksen? Jotkut juu varmasti jatkavat tuollaista suhdetta, koska pelkäävät tulevaisuutta ja yksin jäämistä, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki jatkuisi ennallaan. Miten sinä korjasit suhdetta? Juoksit toisen naisen syliin? Kerroitko muka heti salasuhteestasi vaimolle vai jäitkö jostain epämääräisestä käytöksestä kiinni, joten oli pakko kertoa, kun omatunto kolkutti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viestintäsalaisuuden rikkomisesta tulee sakkoja - 2 vuotta vankeutta, hölömö. Ja ihan menet tunnustamaan täällä, kun Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan tämänkin somealustan ylläpito pitää lokia kaikista tunnisteista, joita viestien kirjoittajista digitaalisesti tulee.
Sivuston säännöissä kerrotaan, että tiedot voidaan luovuttaa Poliisille.
Ei yhtään kiinnosta, mitä muuta sössötit.
Jonkun pitää tehdä rikosilmoitus, jotta seuraamuksia tulisi. Tuskin vauvapalstan ylläpitäjä tekee. Puhelimen omistaja voi tehdä, jos oikein suuttuu. Mutta ap:lla on ollut pin-koodi tiedossaan, onko mies sen vapaaehtoisesti kertonut vai onko se sattumalta selvinnyt? Onkohan puhelimen tutkiminen rikos, vaikka koodi olisi molemminpuolisesta sopimuksesta tiedossa?
Joo on ihan itse mies kertonut mulle sen koodin ja muitakin salasanoja. En nyt niin vainoharhainen oo että alkaisin mitään koodeja salaa hankkimaan. Mulle on ihan yks hailee vaikka mies tekiskin suutuspäissään rikosilmoituksen, isompi menetys on kuitenkin parisuhteen menettäminen jos tässä nyt niin sattuu käymään. Ei mua jaksa nyt oikein rikosilmoitukset kiinnostaa kun isompikin ongelma on mahdollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Annahan niin selitän vähän selkeämmin, josko sitten ymmärtäisit sinäkin. Minä en syytä vaimoa muusta kuin hänen omista teoistaan, joiden osalta syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Minä en niitä mitenkään aiheuttanut. Hän itse päätti tehdä useita rikoksia ja luottamuksen pettää, koska ei itse luottanut minuun. Epäluottamuksensa taas johtui siitä, että minä olin rehellinen. Jos olisin salannut ja kieltänyt kaiken, mitään ei ehkä olisi tapahtunut. Minä en jättänyt vaimoani, koska en sellaista tuolloin halunnut, vaan yritin korjata pahasti pitkään säröilleen suhteen, jonka tila oli kriisiytynyt. Ei hänkään sitä halunnut. Kutsu häntä ääliöksi jos haluat olla mahdollisimman ilkeä, mutta me olimme kuitenkin sitoutuneet valintoihimme ja toisiimme. Emme elä teinilandiassa, jossa kinastelu telkkariohjelmasta johtaa eroon. Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Sinäkö ne asiat huomioit, kun aloit vaimosi selän takana vehtaamaan toisen naisen kanssa?
Kyllä. Siitä huolimatta, että olin vuosikausia henkisen ja fyysisen väkivallan uhri, en jättänyt häntä niiden seikkojen vuoksi.
Miksi et jättänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Annahan niin selitän vähän selkeämmin, josko sitten ymmärtäisit sinäkin. Minä en syytä vaimoa muusta kuin hänen omista teoistaan, joiden osalta syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Minä en niitä mitenkään aiheuttanut. Hän itse päätti tehdä useita rikoksia ja luottamuksen pettää, koska ei itse luottanut minuun. Epäluottamuksensa taas johtui siitä, että minä olin rehellinen. Jos olisin salannut ja kieltänyt kaiken, mitään ei ehkä olisi tapahtunut. Minä en jättänyt vaimoani, koska en sellaista tuolloin halunnut, vaan yritin korjata pahasti pitkään säröilleen suhteen, jonka tila oli kriisiytynyt. Ei hänkään sitä halunnut. Kutsu häntä ääliöksi jos haluat olla mahdollisimman ilkeä, mutta me olimme kuitenkin sitoutuneet valintoihimme ja toisiimme. Emme elä teinilandiassa, jossa kinastelu telkkariohjelmasta johtaa eroon. Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Luuletko tosiaan, että "rehellisyydelläsi" oli mitään muuta merkitystä vaimollesi, kuin se, että se todellakin tuhosi suhteen ja luottamuksen? Jotkut juu varmasti jatkavat tuollaista suhdetta, koska pelkäävät tulevaisuutta ja yksin jäämistä, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki jatkuisi ennallaan. Miten sinä korjasit suhdetta? Juoksit toisen naisen syliin? Kerroitko muka heti salasuhteestasi vaimolle vai jäitkö jostain epämääräisestä käytöksestä kiinni, joten oli pakko kertoa, kun omatunto kolkutti?
Minä en luule mitään vaan kerron mitä tapahtui. Itse arvostan rehellisyyttä yli kaiken, mutta jos emme jaa samoja tärkeimpiä arvoja puolison kanssa, niin ehkä emme sitten kuulu yhteen. Minusta ei ole valehtelijaksi enkä halua valehdella varsinkaan tärkeille/läheisille ihmisille edes silloin kun totuus sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Annahan niin selitän vähän selkeämmin, josko sitten ymmärtäisit sinäkin. Minä en syytä vaimoa muusta kuin hänen omista teoistaan, joiden osalta syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Minä en niitä mitenkään aiheuttanut. Hän itse päätti tehdä useita rikoksia ja luottamuksen pettää, koska ei itse luottanut minuun. Epäluottamuksensa taas johtui siitä, että minä olin rehellinen. Jos olisin salannut ja kieltänyt kaiken, mitään ei ehkä olisi tapahtunut. Minä en jättänyt vaimoani, koska en sellaista tuolloin halunnut, vaan yritin korjata pahasti pitkään säröilleen suhteen, jonka tila oli kriisiytynyt. Ei hänkään sitä halunnut. Kutsu häntä ääliöksi jos haluat olla mahdollisimman ilkeä, mutta me olimme kuitenkin sitoutuneet valintoihimme ja toisiimme. Emme elä teinilandiassa, jossa kinastelu telkkariohjelmasta johtaa eroon. Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Sinäkö ne asiat huomioit, kun aloit vaimosi selän takana vehtaamaan toisen naisen kanssa?
Kyllä. Siitä huolimatta, että olin vuosikausia henkisen ja fyysisen väkivallan uhri, en jättänyt häntä niiden seikkojen vuoksi.
Miksi et jättänyt?
Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Annahan niin selitän vähän selkeämmin, josko sitten ymmärtäisit sinäkin. Minä en syytä vaimoa muusta kuin hänen omista teoistaan, joiden osalta syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Minä en niitä mitenkään aiheuttanut. Hän itse päätti tehdä useita rikoksia ja luottamuksen pettää, koska ei itse luottanut minuun. Epäluottamuksensa taas johtui siitä, että minä olin rehellinen. Jos olisin salannut ja kieltänyt kaiken, mitään ei ehkä olisi tapahtunut. Minä en jättänyt vaimoani, koska en sellaista tuolloin halunnut, vaan yritin korjata pahasti pitkään säröilleen suhteen, jonka tila oli kriisiytynyt. Ei hänkään sitä halunnut. Kutsu häntä ääliöksi jos haluat olla mahdollisimman ilkeä, mutta me olimme kuitenkin sitoutuneet valintoihimme ja toisiimme. Emme elä teinilandiassa, jossa kinastelu telkkariohjelmasta johtaa eroon. Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Sinäkö ne asiat huomioit, kun aloit vaimosi selän takana vehtaamaan toisen naisen kanssa?
Kyllä. Siitä huolimatta, että olin vuosikausia henkisen ja fyysisen väkivallan uhri, en jättänyt häntä niiden seikkojen vuoksi.
Miksi et jättänyt?
Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Niin, että se on ihan ok vaan aikuisena ottaa turpaan ja pettää ja elää muka onnellisessa kulissiliitossa? Ei lapset myöskään tunne oloaan turvalliseksi tuollaisessa epämääräisessä ympäristössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Annahan niin selitän vähän selkeämmin, josko sitten ymmärtäisit sinäkin. Minä en syytä vaimoa muusta kuin hänen omista teoistaan, joiden osalta syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Minä en niitä mitenkään aiheuttanut. Hän itse päätti tehdä useita rikoksia ja luottamuksen pettää, koska ei itse luottanut minuun. Epäluottamuksensa taas johtui siitä, että minä olin rehellinen. Jos olisin salannut ja kieltänyt kaiken, mitään ei ehkä olisi tapahtunut. Minä en jättänyt vaimoani, koska en sellaista tuolloin halunnut, vaan yritin korjata pahasti pitkään säröilleen suhteen, jonka tila oli kriisiytynyt. Ei hänkään sitä halunnut. Kutsu häntä ääliöksi jos haluat olla mahdollisimman ilkeä, mutta me olimme kuitenkin sitoutuneet valintoihimme ja toisiimme. Emme elä teinilandiassa, jossa kinastelu telkkariohjelmasta johtaa eroon. Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Luuletko tosiaan, että "rehellisyydelläsi" oli mitään muuta merkitystä vaimollesi, kuin se, että se todellakin tuhosi suhteen ja luottamuksen? Jotkut juu varmasti jatkavat tuollaista suhdetta, koska pelkäävät tulevaisuutta ja yksin jäämistä, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki jatkuisi ennallaan. Miten sinä korjasit suhdetta? Juoksit toisen naisen syliin? Kerroitko muka heti salasuhteestasi vaimolle vai jäitkö jostain epämääräisestä käytöksestä kiinni, joten oli pakko kertoa, kun omatunto kolkutti?
Minä en luule mitään vaan kerron mitä tapahtui. Itse arvostan rehellisyyttä yli kaiken, mutta jos emme jaa samoja tärkeimpiä arvoja puolison kanssa, niin ehkä emme sitten kuulu yhteen. Minusta ei ole valehtelijaksi enkä halua valehdella varsinkaan tärkeille/läheisille ihmisille edes silloin kun totuus sattuu.
Pettäminen on myös valehtelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Annahan niin selitän vähän selkeämmin, josko sitten ymmärtäisit sinäkin. Minä en syytä vaimoa muusta kuin hänen omista teoistaan, joiden osalta syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Minä en niitä mitenkään aiheuttanut. Hän itse päätti tehdä useita rikoksia ja luottamuksen pettää, koska ei itse luottanut minuun. Epäluottamuksensa taas johtui siitä, että minä olin rehellinen. Jos olisin salannut ja kieltänyt kaiken, mitään ei ehkä olisi tapahtunut. Minä en jättänyt vaimoani, koska en sellaista tuolloin halunnut, vaan yritin korjata pahasti pitkään säröilleen suhteen, jonka tila oli kriisiytynyt. Ei hänkään sitä halunnut. Kutsu häntä ääliöksi jos haluat olla mahdollisimman ilkeä, mutta me olimme kuitenkin sitoutuneet valintoihimme ja toisiimme. Emme elä teinilandiassa, jossa kinastelu telkkariohjelmasta johtaa eroon. Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Sinäkö ne asiat huomioit, kun aloit vaimosi selän takana vehtaamaan toisen naisen kanssa?
Kyllä. Siitä huolimatta, että olin vuosikausia henkisen ja fyysisen väkivallan uhri, en jättänyt häntä niiden seikkojen vuoksi.
Miksi et jättänyt?
Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Niin, että se on ihan ok vaan aikuisena ottaa turpaan ja pettää ja elää muka onnellisessa kulissiliitossa? Ei lapset myöskään tunne oloaan turvalliseksi tuollaisessa epämääräisessä ympäristössä.
Ei, mutta pahempi vaihtoehto olisi jos en olisi ollut pitämässä palettia kasassa ainakin yli kriittisimpien pikkulapsiaikojen. Vaimo ei olisi selvinnyt henkisesti lasten kanssa eikä välttämättä taloudellisestikaan yksin. Eikä hän missään nimessä olisi halunnut lapsista luopuakaan jos olisimme eronneet. Olen joutunut laittamaan itseni täysin syrjään taatakseni lapsille edes jollain lailla turvallisen elinympäristön, koska olen kotona se tasapainoinen ja luotettava aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni murtautui työsuhdekännykkääni joitain kuukausia sitte ja tutki läpi kaiken mahdollisen. Se oli yksi muutamasta ratkaisevasta teosta, joiden vuoksi otan hänestä eron. Paljon olen loukkauksia sietänyt, mutta rajansa kaikella. Tuollainen teko osoittaa todella häikäilemätöntä ja kontrolloivaa luonnetta, täydellistä luottamuksen ja kunnioituksen puutetta, sekä ilmetessään romuttaa myös toisen luottamuksen ja kunnioituksen, joita terve parisuhde vaatisi.
Löysikö se vaimo sieltä jotain? Oliko hänellä syytä epäillä pettämistä?
Ei löytänyt mitään yllättävää. Olin kertonut ihan itse vapaaehtoisesti kaiken, sillä taustalla oli se, että olin ihastunut naiseen, jonka kanssa olin myös viestitellyt. Tunnustin tämän kun parisuhde kriisiytyi muutenkin, mutta ilmeisesti tunnustus toimi tasan päinvastoin kuin piti ja vaimon epäluulot siitä vain yltyivät. Sehän siinä alkoikin v*tuttaa, kun vilpittömyyteni ja rehellisyyteni teki niin suuren vaikutuksen, että toinen ei uskonut ilmeisesti sanaakaan. Luurista siis löytyi juuri sitä mitä olin kertonutkin tapahtuneen.
Mitä v*ttua? Syytätkö nyt tosiaan vaimoasi tästä minkä olet itse aiheuttanut? Miten mikään parisuhde voi toimia tuollaisen jälkeen, että toinen viestittelee ihmiselle, johon on ihastunut!? Siinä mielessä vaimosi oli täysi ääliö, että ei jättänyt sinua heti, kun olet rehellisesti kertonut asioista. Mikset sinä jättänyt vaimoasi?
Annahan niin selitän vähän selkeämmin, josko sitten ymmärtäisit sinäkin. Minä en syytä vaimoa muusta kuin hänen omista teoistaan, joiden osalta syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Minä en niitä mitenkään aiheuttanut. Hän itse päätti tehdä useita rikoksia ja luottamuksen pettää, koska ei itse luottanut minuun. Epäluottamuksensa taas johtui siitä, että minä olin rehellinen. Jos olisin salannut ja kieltänyt kaiken, mitään ei ehkä olisi tapahtunut. Minä en jättänyt vaimoani, koska en sellaista tuolloin halunnut, vaan yritin korjata pahasti pitkään säröilleen suhteen, jonka tila oli kriisiytynyt. Ei hänkään sitä halunnut. Kutsu häntä ääliöksi jos haluat olla mahdollisimman ilkeä, mutta me olimme kuitenkin sitoutuneet valintoihimme ja toisiimme. Emme elä teinilandiassa, jossa kinastelu telkkariohjelmasta johtaa eroon. Aikuisena on huomioitava lapset ja toimeentulo ja monenlaisia tärkeitä asioita ja arvoja.
Luuletko tosiaan, että "rehellisyydelläsi" oli mitään muuta merkitystä vaimollesi, kuin se, että se todellakin tuhosi suhteen ja luottamuksen? Jotkut juu varmasti jatkavat tuollaista suhdetta, koska pelkäävät tulevaisuutta ja yksin jäämistä, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki jatkuisi ennallaan. Miten sinä korjasit suhdetta? Juoksit toisen naisen syliin? Kerroitko muka heti salasuhteestasi vaimolle vai jäitkö jostain epämääräisestä käytöksestä kiinni, joten oli pakko kertoa, kun omatunto kolkutti?
Minä en luule mitään vaan kerron mitä tapahtui. Itse arvostan rehellisyyttä yli kaiken, mutta jos emme jaa samoja tärkeimpiä arvoja puolison kanssa, niin ehkä emme sitten kuulu yhteen. Minusta ei ole valehtelijaksi enkä halua valehdella varsinkaan tärkeille/läheisille ihmisille edes silloin kun totuus sattuu.
Pettäminen on myös valehtelua.
Ei ole jos sitä ei salaa. Pettää voi rehellisestikin. Ei tunteilleen mitään mahda ja petollisille teille voi lipsua ihan huomaamattaankin. En minä oikeastaan tietoisesti hakeutunut pettämään vaan ihastuin ja hain ymmärrystä ihmiseltä, jolta sitä liikeni, kun kotona sain osakseni vain vihaa ja halveksuntaa. Tajusin aika myöhään että tämähän saattaa olla pettämistä, silloin, kun tunteet jo roihusivat ja niitä oli jo ilmaistu. Sellaista voi kutsua vahingoksi.
Tutkin kanssa miehen puhelimen pariviikkoa sitten kun oli kaikenlaisia epäilyjä. Ja se kyylää koko ajan sitä puhelinta ja menee karkuun etten näkisi mitä tekee. Ja tiuskii kun kysyn.
No, ei sieltä löytynyt yhtään mitään. Se pelaa jotain lapsellisia pelejä, niitä oli auki vaikka kuinka monta. Kaikki viestit ja puhelut vaan duunijuttuja. Ihan urpo koko ukko.
Taisin joo avata Whatsappin mutta yhtäkään viestiä en sieltä lukenut. Eipä käynyt siinä humalatilassa mielessäkään että se paikallaolotieto näkyisi, mutta en nyt usko että sillä minkäänlaista merkitystä on koska kaverit tuskin kiinnittää siihen huomiota tai edes huomaa että hän olisi myöhään paikalla ollut. Olisipa ainakin pakko kertoa jos joku olisi jotain kysynyt.
Mutta luulen että kerron asiasta koska mies on aina kertonut mulle jos on tehnyt jotain hölmösti silläkin riskillä että en häneen ollenkaan enää luottaisi niin oon kyllä velkaa sen että kerron. Toivotaan että jotenkin edes lieventäisi se että en ole lukenut viestejä vaan pelkästään silmäillyt niitä kuvia ja sitä että mitä sovelluksia hän käyttää..