Toiveena vauva (2019-2020)
Hei, Aloitin uuden ketjun, kun "Toiveena vauva (2018-2019)" on jo pitkä ketju ja vuosikin vaihtui. Kirjoitellaan tänne vauvahaaveista ja tuetaan toisia :) Itse olen avioliitossa ja yritämme ensimmäistä lasta. Ikää on 33- vuotta.
Kommentit (3096)
Minäkin yritin jo eilen kommentoida, mutta teksti hävisi johonkin. Paljon onnea plussanneille! ❤
Miksihän lie joku ei ollut tykännyt edellisestä kommentiistani...Seksuaalisuuden/halujen maininnan vuoksi? Liittynee oleellisesti asiaan. Noo, ei voi mitään.
Minulla on sisko ja pari ystävä, joille olen kertonut vauvahaaveista ja keskenmenoista. Muutoin en puhu muille. Minulla on kaksi lasta aiemmasta liitosta ja molemmat raskaudet alkoi tosi nopeaa. Ensimäinen eka kierrosta ja toinen toka kierrosta. Olin tosi yllättynyt, koska varauduin, että menee se puolivuotta ainakin! No nyt on ikää 10 vuotta enemmän ja luulen sen olevan suurin syy. Munasolut eivät ole enää priimaa. :/
Nyt yk 8. Ja piinaviikko kp21/27.
Ei muuten auta yhtään, kun ystävä yritti lohduttaa keskenmenon jälkeen, että olisit onnellinen kun sinulla on jo kaksi lasta. Totta kai olen! Mutta ei se vähennä surua ja toiveita vauvasta.
Mä oon kertonu vaan yhdelle ystävälle, että yritetään vauvaa, mutta hänelläkin on niin erilainen elämäntilanne (on mua nuorempi, sinkku ja aloittelemassa korkeakouluopintoja), ettei aiheesta saanut kovin kummoista keskustelua aikaan. Muutamalle läheiselle työkaverille kerroin illanistujaisissa keväällä, että jätetään pian ehkäsy pois, muttei heidänkään kanssa oo oikeen tullu keskustelua aiheesta sen koommin. Olis kiva, jos olis joku ystävä samassa tilanteessa, niin olis luontevaa keskustella. Ihan kaikille en halua asiasta kuuluttaa, koska pelkään sen aiheuttavan turhaa "jokos on tärpänny" kyselyä josta stressaantuisin. Lisäks mulle on lupailtu pitkää määräaikasta työtä, kun nykyinen soppari loppuu, niin pelkään että vauvahaaveet saattais vaikuttaa työsopimuksen pituuteen. Joo, tiedän oikeuteni asiassa, mutten haluis joutua kädenvääntöön työsopimusasioissa.
En ole kirjoitellut hetkeen, olen yrittänyt olla ajattelematta asiaa ja eletty kiireistä aikaa.
Paljon onnea plussista <3
Kyllä mielestäni jokainen saa olla pettynyt ja peloissaan, oli sitten yritys aivan alussa tai vuosia kestänyt, oli sitten ennestään lapsia tai ensimmäinen haaveissa. Tottakai odotukset ladataan alussa korkealle ja jos ei tärppää tulee ensimmäisenä tietysti mieleen mikä vika mahtaa olla.
Mielestäni on myös väärin ajatus "onhan sinulla jo lapsia, olisit onnellinen", jokaisella on unelmia ja haaveita toiset haluaa suuren perheen ja toiset ei ollenkaan lapsia, miksei voi olla pettynyt jos ei saa suurta perhettä? Ei se silti poista iloa ja onnea jo niistä lapsesta/lapsista jotka on saannut. Annetaan ihmisten tuntea ja unelmoida.
Piinaviikot menossa kp25/28, yritän olla tulkitsematta kehon oireita, ettei mieli tekisi tepposia :)
portland kirjoitti:
Minua kiinnostaisi muuten tietää, että kuinka paljon puhutte/voitte puhua raskaudesta ja matkasta sen alkamiseen lähipiirinne kanssa? Tiedättekö esim. kuinka kauan ystävänne ovat joutuneet odottamaan tärppiä?
Aloin itse pohtimaan yöllä kun valvoin asiaa ja vaikka kuinka on kuvitellut tietävänsä teoriatasolla sitä sun tätä niin silti tämä foorumi ja samankaltaiset keskustelut, joita on lukenut googlettamalla, ovat olleet isoin lähde niihin aitoihin kokemuksiin.Monilla ystävistäni on lapset jo kouluiässä eivätkä he silloin kun odotusasia oli ajankohtainen puhuneet siitä mitään, varsinkaan siis ennen plussaa, eikä kyllä jälkeenpäinkään. Ehkä osasyy, että kuvittelivat ettei minua kiinnosta? En tosin myöskään silloin osannut kysyä juurikaan mitään, asia kun oli niin kaukainen.
Tiedän sen, että pari ystävää ovat joutuneet odottamaan vuosia lastaan, he alkoivat puhua asiasta kun oli kulunut jo reilusti aikaa, tyyliin kun hoitoja oli aloitettu.
Yksi ystävä kommentoi kun nyt keväällä parin kierron jälkeen kerroin yrityksestä ja samalla manailin piinapäivien silloista kauheutta tähän tyyliin: "ei vitsi ku ihanaa, mä olen vähän kadekin, et saat kokea tuon jännityksen ja tietoisen yrittämisen, meillä kun molemmat oli aluillaan ennen kuin menkat olivat edes tulleet!"
Eli kun puhutaan odotuksista ja prosessin vaiheista niin ainakin minulla oli aloittaessa sellainen kuva, et tärppi tullee suht kivuttomasti ja nopeasti TAI voi joutua hoitotielle. En ollut omassa elämässä, omassa lähipiirissä, kohdannut sellaista keskiväliä, sitä että tärpissä voi mennä yli 6kk. Ehkä sitä on esiintynyt, ja varmaan onkin, mutta SIITÄ EI OLE PUHUTTU.
Luulen, et ne ekojen kiertojen vahvat tunteet olivat, toki myös alkuinnostuksen tuomaa vahvuutta, mutta myös sitä, etten ainakaan minä kokemustasolla (teoriatasolla kyllä, mutta se on eri asia) tiennyt kuinka tavallista on joutua odottamaan pidempäänkin.
Miten teillä muilla siis, oletteko puhuneet tällaisista asioista ystäväpiirissänne? Tai onkohan se asia, joka jotenkin avautuu kunhan ilmoittaa raskaudesta ja siten pääsee jonkinlaisiin äitipiireihin?
Jaksamista kaikille, missä vaiheessa kiertoa sitten menettekin <3
(Itsellä tänään dpo 10, ei juurikaan oireita, muuta kuin perusjuilintaa alavatsalla. Viime kierrossa oli järkky kasa oireita, naama kukki ja nännejä vihloi ja väsymys kaatoi sänkyyn. Ehkä siksi tässä kierrossa ei ole suurempaa stressiäkään tai mitään jännitystä, keho on levollinen eikä sinkoile eriskummallisia viestejä koko ajan, muistutellen päivästä ja tilanteesta ja mahdollisuudesta. Ihanaa.)
Mä oon samaa mieltä, että siitä ei puhuta tai ainakaan mä en ole kuullut. Mulla ei lähipiirissä ole raskautta toivovia, niin en oikein voi avautua muualla kuin täällä. Mä tiedostin kyllä järjellä sen, että todennäköisesti ei nappaa ekalla kerralla, mutta tunnetasolla se oli kova paikka. Ja toinen kierto. Ja kolmas. Ne ekat pettymykset olikin varmaan niitä pahimpia.
Meidän kohdalla tilanne on se, että olen jo vuosia toivonut lapsia ja vähintään vuoden/pari kuumeillut aktiivisesti. Eli olen odottanut jo aika pitkään ennen yrittämistä, joten nyt vihdoin kun ollaan alettu yrittämään, niin totta kai sitä toivoisi nopeaa tärppiä!
Musta/meistä ainakin tuntuu, että tää yritys on niin henkilökohtainen asia, ettei olla haluttu alkaa asiasta huutelemaan. Pari läheisintä kaveria mulla tietää. Koen, että asiasta kertominen vaan lisäisi paineita. Siksi halutaan kertoa vasta, kun on jotain kerrottavaa. Siksi näitä pettymyksiä ja toiveita joutuu käsittelemään aika lailla yksin eli tää palsta on ainakin mulle oikeastaan ainoa paikka, jossa ihmiset ymmärtää ja täällä voi avautua. Kiitos kaikille kommentoijille siitä <3 Jos olisi mahdollista löytää oikeassa elämässä niitä, jotka yrittävät, niin varmasti puhuisin heidän kanssaan. Mun lähipiirissä ei tosiaan ole lapsia ja koska emme halua huudella yrityksestä, niin ei niitä ole myöskään mahdollista löytää. Ihmiset kun on niin uteliaita, että tieto kyllä leviäis sitten niillekin, joille halutaan itse kertoa kun on jotain kerrottavaa.
Ongelmana on myös se, että vaikka oikeasta elämästä löytäisikin ihmisen, joka on myös yrittämässä, niin mitä sitten kun toinen tuleekin raskaaksi. Tässä palstassa on hyvää just se, että vaikka ihmiset onnistuu tulemaan raskaaksi, niin silti tänne jää yrittäjiä ja tulee myös uusia mukaan, jolloin ei jää yksin yrityksen kanssa.
Miehen kanssa totta kai puhutaan myös, mutta ei hän oikeastaan ymmärrä mitä tässä oikeasti käy läpi jokaisen kierron aikana.
Se että asia on itselle tärkeä ja luo erilaisia tunteita niin pettymyksestä toivoon, mielestäni kertoo vain siitä kuinka tärkeä asia tämä itselle on ja kuinka paljon sitä lasta toivoo. En ainakaan itse pysty ajattelemaan hällä väliä asenteella, kun kyseessä on kuitenkin yksi elämäni suurimmista asioista. Mielestäni kaikki tunteet ovat sallittuja, tunteilleen kun ei kuitenkaan voi mitään. Täällä kirjoittelu on yksi tapa käsitellä niitä kaikkia tunteita, joita tämä tilanne herättää ainakin itsessä.
Lopuksi haluaisin vielä toivoa, että tämä palsta pysyy positiivisena, mutta myös rehellisenä eli että tänne voisi kirjoittaa niin iloista kuin suruista, toiveista ja pettymyksistä. Anonyymin palstan huono puoli on aina se, että kuka vaan voi sanoa mitä vaan, mutta kyllä täällä toistaiseksi ainakin on mielestäni ollut hyvä ilmapiiri kirjoittelussa! Anonyymin palstan hyvä puoli taas on se, että itsekin voi kertoa täällä asioista, joista ei ehkä muuten muille kerro. Jatketaan siis samaan tapaan hyvällä ja rehellisellä fiiliksellä!
Olen itse vuoden verran lukenut netissä vanhoja keskusteluja ja joitain vanhoja blogeja. Suodattaen olen oppinut paljon lisää esim kuukautiskierrosta. Vauvakuume paheni entisestään ja välillä koen intoni olevan jo vähän ahdistavaakin. Itsellä ei ole ystäviä (ainakaan tietääkseni) jotka olisivat haaveilemassa raskaudesta ja vauvasta. Lähinnä moni ystävistä ilmeilee kuulleessaan lapsen huutoa tai vauvan itkua. Koen olevani niin yksin tämän haaveen kanssa. Yhdelle ystävälle olen kertonut että "yritys päällä" mutten sen enempää. Hänelle uskalsin kertoa, sillä hän on itsekin kertonut haaveilevansa äitiydestä.
Kiitos teille kaikille että tämä palsta on olemassa jotta anonyymisti me kaikki kuumeilijat saamme jakaa tuntemuksiamme ❤
Laitan vielä kuvan tähän ovistestistä jonka raaskin tuhlata tähän oireettoman kierron loppuun. Tänään dpo11 ja illalla tehty testi.
Heippa!
Siis en voi uskoa todeksi, että vihdoin saan kirjoitella näihin Toiveena vauva - keskusteluihin! Minä 25-v ja mieheni 29-v. ollaan aina tiedetty, että halutaan lapsia. Nyt sitten ollaan oltu opiskelujen jälkeen kohta kolmisen vuotta työelämässä, ostettu asunto, kihlauduttu ym. ja molemmilla alkaa enemmän lapsisuunnitelmat olemaan mielessä. Itse tosin hieman innokkaampana kuin mies, mutta nyt hänkin on jo tuumannut että alkaa olla hyvä sauma perheenlisäykselle. Minua ollaan hyvin todennäköisesti vakinaistamassa elokuussa, joten ollaan aateltu että sen jälkeen voisi olla aika alkaa mahdollisesti yrittämään lasta. Kummallakaan ei ole ennestään lapsia. JA VITSIT OON NIIN INNOISSANI! Plussatuulia kaikille jotka ovat jo yrittämässä vauvaa!
Heippa kaikille!
Täällä ollaan vauvakuumeiltu jo pidemmän aikaa ja apuakin ollaan asiaan saatu.
Keväällä hoitojakson päätteeksi päätimme yhteistuumin, että pidämme kaikesta kesätauon ja vain nautimme lomasta ja kesästä!
Nyt kuitenkin kuukautiset ovat 12 päivää myöhässä ja olen tehnyt muutaman raskaustestin. Edellispäivänä tuli +, eilen nega. Tänään aamulla tein nämä kuvan kaksi testiä ja olen hieman hämilläni tuloksesta!
Mitä mieltä olette, mihin pitäisi uskoa? 😅
Maanantaina soitan ja pyydän verikoetta, siitä asia viimeistään selviää, jos menkat ei viikonlopun aikana ala, mutta vähän hämmentynyt olen!
Vauvakuumetta kirjoitti:
Heippa kaikille!
Täällä ollaan vauvakuumeiltu jo pidemmän aikaa ja apuakin ollaan asiaan saatu.
Keväällä hoitojakson päätteeksi päätimme yhteistuumin, että pidämme kaikesta kesätauon ja vain nautimme lomasta ja kesästä!
Nyt kuitenkin kuukautiset ovat 12 päivää myöhässä ja olen tehnyt muutaman raskaustestin. Edellispäivänä tuli +, eilen nega. Tänään aamulla tein nämä kuvan kaksi testiä ja olen hieman hämilläni tuloksesta!
Mitä mieltä olette, mihin pitäisi uskoa? 😅
Maanantaina soitan ja pyydän verikoetta, siitä asia viimeistään selviää, jos menkat ei viikonlopun aikana ala, mutta vähän hämmentynyt olen!
Oho! Aika jännä. 😱 Jotenkin aattelis että ei kai sitä plussaa "turhaan" tuu, mutta mistä tuota tietäis. Toivotaan että ei olis aiheeton plussa! Tsemppiä! 😊
Hei pitkään näitä ketjuja seuranneena päätin itsekin liittyä mukaan.
Itsellä siis tilanne on se, että miehen kanssa yritystä takana jo melkein 3 vuotta, itsellä todettu lievä PCOS ja hoidoissa emme ole vielä käyneet. Kuitenkin suureksi yllätykseksi juhannusviikolla tein positiivisen testin, mutta se onni ei kestänyt kauaa koska eilen alkoi ruseshtava tuhru ja tänään ultrassa lääkäri totesi kohdun tyhjäksi ja arvioi, että kyseessä km/kohdun ulkoinen 😣 En sitten tiedä olisiko vielä mahdollista näkyä jotain jos ultrattu liian aikaisin 🤔 Jotenkin vielä haluaisi löytää valonpilkahduksia tilanteen suhteen eikä heittää kirvestä kaivoon, tosiaan oviksesta laskettuna viikkoja olisi vain 3+4, mutta menkoista laskettuna 6+4. Hätäilenköhän vai joko peli on menetetty 🤔
Meinasin tulla tuossa kp24 intoilemaan tänne että jokohan tärppäisi, kun alushousuihini tuli tippa verta niin ajattelin sen olevan kiinnittymisvuotoa. Silittelin mahaa ja olin onneissani, että ihanaa jos olen raskaana 😊. Jännitin kun join vähän viiniä ja söin palan homejuustoa, että uskaltaako tässä vaiheessa niin tehdä.
Noh huoli oli aiheeton ja kp27 eli tänään alkoi sitten menkat. Noh jos jotain positiivista tässä on, niin saapahan käydä terasseilla rauhassa taas muutaman viikon.
Vauvakuumetta kirjoitti:
Heippa kaikille!
Täällä ollaan vauvakuumeiltu jo pidemmän aikaa ja apuakin ollaan asiaan saatu.
Keväällä hoitojakson päätteeksi päätimme yhteistuumin, että pidämme kaikesta kesätauon ja vain nautimme lomasta ja kesästä!
Nyt kuitenkin kuukautiset ovat 12 päivää myöhässä ja olen tehnyt muutaman raskaustestin. Edellispäivänä tuli +, eilen nega. Tänään aamulla tein nämä kuvan kaksi testiä ja olen hieman hämilläni tuloksesta!
Mitä mieltä olette, mihin pitäisi uskoa? 😅
Maanantaina soitan ja pyydän verikoetta, siitä asia viimeistään selviää, jos menkat ei viikonlopun aikana ala, mutta vähän hämmentynyt olen!
No on kyllä hämmentävää. Mutta mitäs jos ovulaatio on ollut myöhäinen ja hormonitasot sen myötä alhaisemmat, josta johtuen vain osa testeistä reagoi siihen?
Toivottavasti plussa pysyy ja vahvistuu!
Itsellä nyt kp26 ja dpo 12-13 ja eilen alkoi tulla pientä tuhrua, joten eiköhän ne menkat sieltä ala luultavasti huomenna... Jos jotain positiivista niin tämä kierron menkkavaihe korreloi selvästi tikuttamani suht varhaisen ovulaation kanssa, eli ovutesti oli oikein ja testaus toimi kuten pitikin. Ei muuta kuin yk7:aa kohti nyt sit vaan.
N36, M38. Yritys aloitettu 01/19, ei löydettyjä vikoja. Ensimmäistä toivotaan.
Itsekin uskaltaudun tulla tänne kirjoittelemaan. Vauvahaave on kytenyt jo pitkään, mutta vihdoin päätimme miehen kanssa aloittaa yrittämisen. Meillä nyt yk 2 meneillään. Aikamoisena haaveilijana ja malttamattomana tyyppinä tää saa välillä pään pyörälle, mutta yritän silti pysyä mahdollisimman rentona. Pakostikin vaan nää jutut pyörii mielessä. On ollut ihana lukea teidän muiden vauva-uutisista ja toivonkin kaikille meille yrittäville samaa onnea. :)
Portlandin kysymykseen: itse olen kertonut yhdelle ystävälle, mutta muutoin ollaan pidetty vauvahaaveet omana tietonamme. Tälle ystävälle uskalsin kertoa, sillä hänellä oli itsellään pitkä ja kivinen tie ennen kuin kaikkien odotusten vastaisesti onneksi raskautui ja nyt on ihanan pienokaisen äiti. Hänelle on helppo ollut jutella koska tietää tasan tarkkaan nämä ”piinailufiilikset”, mutta toisaalta en ole halunnut liikaa häntäkään kuormittaa. Varsinkin kun itsellä yritystä takana kuitenkin vasta alle puoli vuotta ja hän kamppaili lapsettomuuden kanssa useamman vuoden. Joten tuntuisi tekopyhältä itkeä kun ei testi näytä plussaa heti parin kierron jälkeen..
Tästä syystä oon kokenut tosi tärkeäksi tämän väylän kirjoitella omista fiiliksistä! Ja niin kuin joku tuossa sanoikin, niin tällä palstalla on aina vilpittömän iloinen kun joku kanssatoveri saa vauvalupauksen, oikeassa elämässä taas harmittaa vaikkei haluaisi harmittavan.
Täällä kp 23/28-29 menossa, ja niin oireetonta kuin voi vaan olla. Ajattelin etten tuhlaa yhtään raskaustestiä ennen kuin menkat on myöhässä, mutta ensi viikolla luvassa juhlia ja kuohuvaa. Joten kai se on yksi nega testattava alkuviikosta että voi turvallisin mielin sen yhden alkumaljan nauttia 😅 plussatuulia ja tervetuloa uusille ❣️
Toinen haaveissa pienellä ikäerolla, esikoinen 2020.
Täällä alkoi menkat perjantaina.. no katse kohti uutta kiertoa.
Tilasin myös Clearbluen digiovistestejä kokeiluun kun liuskoilla en vielä oo saanut yhtä vahvaa viivaa kuin kontrolliviiva.
Meillä dpo14 menossa ja luulen eilen nähneeni jotain tummaa sekoittuneet vv joten toivottavasti menkat alkavat ajallaan viimeistään huomenna. Kierto kun voi mulla venyä joskus 40- tai jopa yli 50:een kiertopäivään tai vuotoa on vain yhden päivän. Normaalissa kierrossa päiviä on n. 33. Laskin juuri, että oikein yrittämisen yrittäminen on alkanut alkuvuodesta, joten pian lähtee käyntiin YK6. Taitaa oven takana koputtelevista menkoista johtua tää tunteilu, itku ja nauru herkässä koko ajan ja hiki valuu ja välillä viluttaa. Piinailijoille paljon plussapuhuria! ❤❤
Meillä ei vauva-asioista olla puhuttu oikeastaan kellekään. Mies on yhdelle kaverille kertonut, jolle on perheenlisäystä tulossa ja minä olen kaverin kanssa asiasta keskustellut pienen hetken. Oli jännä ääneen siitä puhua jollekin muullekin, mutta kerroin kuitenkin, etten haluaisi aiheesta oikeastaan enempää puhua ja tätä on kunnioitettu. Mulle se on tavallaan tosi yksityinen asia, enkä halua kenenkään odottelevan, että milloin se plussa tulee ja jos ei tule niin mikä on vialla.
Mulla oli tässä muutamia päiviä sitten hetken aikaa vihlovia tuntemuksia alavatsalla. Sellaista ei aiemmin ole ollut varsinkaan makoillessa. Todennäköisesti liian aikaisin tehty testi näytti negaa, mutta loppuviikosta varmaan teen sitten uuden. Ei kyllä ole odotukset mitenkään hurjan korkealla, vaikka oireista päätellen ovulaatio hyödynnettiinkin.
Vajaa 30v / ensimmäinen toiveissa
Hei,
miten tämä raskautuminen voi olla näin vaikeaa!?
Mieli on maassa ja olo ihan paska. Kp25/27 ja menkat alkoi. Selkeä ovis oli tikussa kp10, joka hyödynnettiin. Vaikka tässä kierrossa olen ottanut asiat rennommin, ja on ollut muuta ajateltavaa, niin ottaa melko koville tämä pettymys. Dpo 9 alkaa.
Millä ihmeellä tästä taas nousee... *kirosana*
No, onneksi menkat alkoi nyt, eikä ensi viikon lomareissulla. Voipi rauhassa uida ja saunoa.
Piinapäivät 28/28 menossa, kohta viikon ollut 100% olo että menkat alkaa kun on jomottanut niin paljon. Oletetusta ovulaatiosta olisi 16pv, en tikuttanut mutta oireiden mukaan.
Moikka kaikille. Viime kuussa vuoto alko pian plussan jälkeen ja näin kuopattiin haaveet helmikuisesta. Joku ihme kuitenkin tapahtu ja sieltä tuli uusi plussa viime viikolla. Siispä meille onkin nyt tulossa maaliskuinen! Eka neuvola on loppukuusta ja iiks. Raskausoireita on paha olo, hengästyminen, paha maku suussa ja närästys. Vahva luotto siihen että nyt on kaikki hyvin ja meidän 15kk matka on nyt päättynyt. Nyt meille tulee vauva.
Kannattaa testata ovista niillä Clearbluen digitaalisilla! Itse en koskaan saanut niillä tikuilla joissa tuijotetaan viivaa yhtä voimakasta viivää kuin testiviiva, mitta CBn testeillä saan hymynaaman 😊
Nabo: Minut on ultrattu, olen käynyt säännöllisesti ultraamassa endo kystien varalta, joita ei onneksi ultrassa ole näkynyt. Ja sillon kun menin varsinaisiin lapsettomuushoitoihin (yksityinen laittoin julkiselle lähetteen kahden yk:n jälkeen koska suvussa niin vaikeaa endoa) ja silloin otettiin labrat!