Toiveena vauva (2019-2020)

Enkelinäiti kirjoitti:

Ja VILLAHUIVI sinuun ei kyllästy♥️ jännitetään täällä sinun tuntemuksia ja testailuja, toivotaan että nuo tuntemukset tietäisi kahta viivaa!!

Kiitos tuesta ❤ täällä nii palion tunteita ja mietteitä, pelottaa kovasti että ei tärppää kun toiveet on nii korkeet..

Enkelinäiti mikä kp sinulla nyt meneillään?

Itselläni KP 13/28-40 ja luulen että pian ovulaatio, koska limat alkanut.

Aloitin ovulaatiotestien teon eilen ja tänään jo hieman tummempi viiva.

PS. Onko muita joilla meneillään sama kp13 ?

Villahuivi, saako kysyä onko sinulla usein tuo kp 60?

Onko syytä selvitetty? Varmaan olet kertonut mutta en ole kaikkia edellisiä tekstejä lukenut.

Tänään siis kp 13. Eilen kp 12 näytti jo tummempaa viivaa, tänään kaksi eri merkkistä testiä tein (noloa) ja molempiin erittäin vahva testiviiva piirtyi samantien. Mun kierto yleensä 29-31 pv...

Nyt kun viivat piirtyivät ja siitä onnellisena leijuin, miehen paineet jotenkin kasvoivat ja koko homma meni puihin... Että toivottavasti eiliset ja sitä edelliset tallettelut tuottaisivat tulosta. Iltavuoro joten katsotaan mikä fiilis illalla kotona, jaksetaanko "vääntää" vielä tähän munasolu ralliin vai oliko tää mun ovispongaus nyt vain huono asia ja sai paineet asiasta kasvamaan.

Ehkäpä ensi kierrossa en viivojani huutele vaan hihkun itsekseni onnesta🤔

Piti lisätä vielä tuohon ovulaation pongaukseen sen verran että tässä kierrossa tikutin alusta lähtien, ja aion myös selvittää kauanko ovulaatioplussa näkyy testissä.

Tää on ehkä tätä oman kierron tutkimista raskauksien jälkeen, ja limat... Ne tuli kp 10. Eli pari pv ennen kun sain plussan. Ja nyt on tuntunut hentoista jomotusta, eli tunnen ovulaation.

Kiiltotähti kirjoitti:

Villahuivi, saako kysyä onko sinulla usein tuo kp 60?

Onko syytä selvitetty? Varmaan olet kertonut mutta en ole kaikkia edellisiä tekstejä lukenut.

Taustalla endometrioosi ja pcos. Harvakseltaan on 60pv kierto, mut välillä kuitenkin.

Moi kaikki! Löysin tämän keskustelun ja kaipaan kipeästi juttuseuraa näistä asioista kun kukaan ystävistäni ei tiedä meidän yrittämisestä.

Mulla epäsäännölliset menkat ja aloitettiin yrittäminen vasta. En ole ajatellut ovistikkuja tai muitakaan vielä, vaan ollaan ajateltu ainakin alkuun mennä ihan fiiliksillä. Seksiä on usein, melkeinpä joka päivä joten nyt vaan toivotaan että tärppää.

Eilen ostin jtn vitamiinia missä foolihappoa ja d-vitamiinia, ajattelin sen tänään aloittaa.

Viime kierron loppupuolella aloitimme yrityksen, vaikka olin varma että ovulaatio tuli ja meni jo. Nyt mulla menkat ja varsinainen eka yritys siis näiden menkkojen jälkeen! Jännittää paljon :D

Tämä on niin käsittämätöntä, miten paljon valkovuotoa voi tulla! Kiva kun töissä ei pääse edes vessaan usein, niin on pakko käyttää suojaa. Sitte on iho haavoilla. Rinnat on arat, alamahaa juilii niin kun menkat olis tulossa. Tuntuu että ajatus kiertyy aina kesken kiireenkin omaan oloon 🙄🤔😔😳 mutta silti odotan innolla että edes se kp30 täyttyisi, uskaltaisin testata... vielä on viikko siihen. Huh.

Villahuivi, olis kyllä huippua jos sullakin nyt tärppäisi! :) Sanoit, ettei ovispäivästä ole varmuutta, ootko silti varma että se on tullut jo? Mietin kun jos sulla kp 23 nyt niin voisihan se olla myöhäinen ovulaatiokin? Mullakin oli :D Mulla oli silloin alushousut jatkuvasti märät ja kp 21 illalla mulla vihloi peräsuoleen tai jonnekin tonne, ja aloin miettiä voiko se liittyä ovikseen. No, pissasin ovistikkuun ja vahva plussa tuli. Aiemmin en ole osannut yhdistää tollasta persevihlontaa ovikseen.

Mureke kirjoitti:

Villahuivi, olis kyllä huippua jos sullakin nyt tärppäisi! :) Sanoit, ettei ovispäivästä ole varmuutta, ootko silti varma että se on tullut jo? Mietin kun jos sulla kp 23 nyt niin voisihan se olla myöhäinen ovulaatiokin? Mullakin oli :D Mulla oli silloin alushousut jatkuvasti märät ja kp 21 illalla mulla vihloi peräsuoleen tai jonnekin tonne, ja aloin miettiä voiko se liittyä ovikseen. No, pissasin ovistikkuun ja vahva plussa tuli. Aiemmin en ole osannut yhdistää tollasta persevihlontaa ovikseen.

Siis en tiedä! Sehän tässä se ongelma on. Pcos vuoksi ne ovistestit on iha surkeita bongailussa, mut ovistuntemuksia on ollu alkukierrosta, sit tossa kp17, ja NYT lima on hyvin kirkasta - taas. Että noin viikon välein vuotaa kun seula 🤣 tosiaa se vuoto muuttu välillä maitomaiseksi, ja väheni huomattavasti. Nyt kp23 ja en tiedä mitä tekisin oloni kanssa! 🤦🏻‍♀️ malttamattomuutta havaittavissa siis. No mutta tallettelujaon tehty reilummasti!

Villahuivi, mä kyllä ihailen tota sun uskomatonta sinnikkyyttä! Samalla mietin miten ihmeessä jaksat? Mikä kaikki sua auttaa jaksamaan? ❤️

Mä en päässyt tänään sängystä ylös. Eilenillalla aloin etsiä tietoa meiän tuomiosta ja sittemmin olenkin pysytellyt peiton alla ja itkenyt ja yrittänyt miettiä mitä ihmettä tehdä. Luomuraskauteen on ilmeisesti todella pienet mahdollisuudet, mikäli kaikkeen lukemaani on uskominen, ja oon aivan rikki. Lisäks eilisestä toimenpiteestä yllättävän kovat kivut ja verenvuoto. Tänään olis pitänyt aloittaa seksi, mutta ei pysty. Eikä toimenpiteen takia ees suositella, että ei tule mitään tulehdusta tms. Ei enää yllätä tämäkään huono tuuri. 😞Musta tuntuu, että hoidot on meille lähes pakollisia. En vain tajua miten sellaisiin itsensä - saati miehensä - saa psyykattua.

Anteeksi vuodatus, mutta pakko. Yritän olla kotona räiskimättä ja riitaa haastamatta. Nolottaa oikein, että niin tekisi vain mieli tehdä. 😭

Goldie olen tosi pahoillani tilanteestanne. Anna itsellesi ja miehellesi aikaa ja tämän jälkeen itse aloittaisin selvittämään mahdollisuuksianne ammattilaisen kanssa, kyllä kaikella on tapana selvitä :) Nykypäivänä on todella tehokkaita hoitoja ja vain muutama prosentti oikeasti jää lapsettomaksi.

Tsemppiä!

Villahuivi.



Täällä myös endo taustalla ja kp 40 ollut pisin kiertoni, mutta ei myöskään usein.



Tsemppiä kovasti teille yritykseen, olet sinnikäs ja jaksanut hienosti, kun lueskelin tuossa aikaisempia kirjoituksia :)

Ps. Tässä huippu tietoa ovislimoista http://luomupimu.blogspot.com/2011/11/ovulaatiolima-ja-muita-valkovuodo…

GOldielle hurjasti tsemppiä ja halaus! Villahuiville on sormet ristissä, että nyt olisi oikeasti tärpännyt. Ihailtavaa kärsivällisyyttä!

Te jotka käytätte/olette käyttäneet keltarauhashormonia raskautumisen tukena, onko teiltä katsottu ensin hormonipitoisuudet ja ne ovat olleet matalat? Vai kuinka olette päätyneet ottamaan hormonilisää?

Minulla on maanantaina lääkäriaika ja mietin, mitä kaikkea voisin yrittää pyytää katsottavaksi ja mitä pitäisi ottaa puheeksi.

Enkelinäiti.

Meillä aika lähellä kierto siis.

Täällä kanssa yritetään olla luomatta paineita tuolle mies puolisolle henkilölle.

Plussatuulia++

Laitoin tuohon edelliseen kommenttiin hyvän sivuston missä kerrotaan ovulaatio limoista.

Sisko antanut neuvon että niitä kannattaa tarkkailla enemmän kuin ovulaatiotestejä, kaikillahan ne ei edes toimi.

Goldie, mitenkö jaksan? Heikosti. Ainut, mikä minua kannattaa, on usko. Luottamus johdatukseen ja siihen, että vaikeampanakin hetkenä minua kantaa Korkeampi voima. Että viime kädessä ei ole ihmisen päätettävissä miten elämä kuljettaa. Silti, heikosti jaksan. Joka kuukausi olen pettynyt. Neljästi ehtinyt iloita, neljästi surrut menetettyä vauvaa. Ensimmäistä kertaa tämän vauvatoiveen aikana olen tuntenut näin, miten nyt tunnen. Iloinnut, nauttinut, rakastanut, tuntenut tyytyväisyyttä. Pelännyt, itkenyt, pohtinut. Ja silti jaksanut ajatella, että ehkä nyt on minun ja meidän aikamme. Ja aion odottaa hääpäiväämme asti testausta. Päätin eilen. Jos menkat ei vaan ala sitä ennen...

Kiiltotähti, itse asiassa linkkasin tuon saman linkin jokin aika sitten tänne 🤭 niitä ovislimoja nyt oon tutkiskellut ensi kertaa oikein ajatuksella. Hauskaa vain, että tässä kierrossa on jo kolmannen kerran kirkasta limaa, välillä muuttunut maitomaiseksi ja loppumut sitten, kunnes alkanut alusta. Eli edelleenkään en ole varma onko ovis ollut vai juuri nyt meneillään.

Mutta kovasti juilii. Särkee kaikkialta. Etoo. Heikottaa. Tunteet käy monilla kierroksilla. En tiedä mitä teen, jos joudun pettymään. Se pettymys on kuin piru, istuu olkapäällä ja koettaa sipittää korvaan että täältä vielä tullaan, laitahan leuka rintaan ja kohti uutta pettymystä!

GOldie kirjoitti:

Villahuivi, mä kyllä ihailen tota sun uskomatonta sinnikkyyttä! Samalla mietin miten ihmeessä jaksat? Mikä kaikki sua auttaa jaksamaan? ❤️

Mä en päässyt tänään sängystä ylös. Eilenillalla aloin etsiä tietoa meiän tuomiosta ja sittemmin olenkin pysytellyt peiton alla ja itkenyt ja yrittänyt miettiä mitä ihmettä tehdä. Luomuraskauteen on ilmeisesti todella pienet mahdollisuudet, mikäli kaikkeen lukemaani on uskominen, ja oon aivan rikki. Lisäks eilisestä toimenpiteestä yllättävän kovat kivut ja verenvuoto. Tänään olis pitänyt aloittaa seksi, mutta ei pysty. Eikä toimenpiteen takia ees suositella, että ei tule mitään tulehdusta tms. Ei enää yllätä tämäkään huono tuuri. 😞Musta tuntuu, että hoidot on meille lähes pakollisia. En vain tajua miten sellaisiin itsensä - saati miehensä - saa psyykattua.

Anteeksi vuodatus, mutta pakko. Yritän olla kotona räiskimättä ja riitaa haastamatta. Nolottaa oikein, että niin tekisi vain mieli tehdä. 😭

Painoin tykkäystä vain siksi, että hausin lähttää sinulle ❤ ja paljon voimia! Toivon, että teillekin vauva vielä tulee. Hakeudu ehdottomasti hoitoihin ja pian, mikäli hoidot sinulle ja puolisollesi sopii ajatuksena. Olen pahoillani kokemuksestasi, mutta uskotko että se vielä vahvistaa sinua, kun aikaa on kulunut?vaikutat ihmiselle, jolle lapset ovat lähellä sydäntä - muutoinkin kuin oman vauvan toiveen kautta. Lämpöisiä ajatuksia ja toipumita tutkimuksista! Nauttikaa toisistanne, uskon että teillekin oma nyytti vielä ilmoittaa tulostaan ❤

Mä niin toivon, että kaikkien vauvatoiveet toteutettaisiin! Kaikille kollektiivisesti voimia tähän touhuun <3

Itellä pahin viha, tuska ja katkeruus vuoti pois kuukautisvuodon myötä, onneksi! Ajattelin jo, etten pääse tästä yli. Vaikka epäreiluuden tunteita silti nousee väkisinkin pintaan. Oli jotenki tosi synkät fiilikset nyt kun yk 4 päättyi, jälleen kerran ei toivottuihin kuukautisiin. Vaikka musta joku täällä hienosti jossain kohtaa iloitsi, että onneksi on edes ne! Sekään kun ei ole itsestäänselvää. Täytyy olla iloinen siis myös niistä kuukautisistakin, eikö :) 

Aiemmin oli keskustelua siitä, että kuukautisten alkamispäivä lasketaan vasta siitä päivästä kun vuoto on runsasta, eikä tiputtelusta päivä/pari ennen kunnon vuotoa. Laskin sitten takaperin vuoden verran kuukautiskiertoa ja täytyy kyllä sanoa, että nyt on mennyt kaikki AIVAN sekasin! Sain kierroista laskettua tulokseksi kiertojen pituuksia 24-30pv, enkä sitä 28pv missä luulossa tähän asti olin elänyt :D tuli vähän shokkina. Laskin sitten niiden keskiarvon ja se taitanee olla siinä 26/27pv:n paikkeilla. Joten ei se nyt kamalasti heittänyt siitä 28pv:stä noin keskiarvollisesti, mutta mitä jos kierto on tässäkin kierrossa (kuten viimeksi laskin) 25pv, niin ovulaatiohan on paljon aiemmin kuin kierrossa mikä on 28pv! Pää tässä menee ihan pyörälle, apua! Päätettiin siis ottaa nyt kovat keinot käyttöön ja haettiin apteekista ovistikkuja (oli muuten kalliita!). Katsotaan nyt sitten tämä kierto niin, että saadaan tarkempi ovis ja selville ylipäänsä tuleeko sitä edes lainkaan.. Olin itse vielä epävarma tikuttelusta, mutta puoliso oli sitä mieltä, että parempi se on nyt testata niin tietää sitten vähän missä mennään.

Mistä ootte ostanut ovistikkuja ja minkä merkkisiä? Nää oli Yliopiston Apteekin omat ja netissä oli saanut huonot arvostelut..

Laskeskelin (ja ohjeissa luki), että 9pv:n paikkeilla voisi jo alkaa tikuttamaan, mutta sitten jäin miettimään sitä, että mitä jos tosiaan kierto onkin vain se 24/25, että pitäisikö aloittaa jo aiemmin.. Miten sitä ennen vanhaa tultiin raskaaksi?! Tarkoitan siis, että mitä tehtiin jos lasta ei kuulunut? Yritettiin vaan? Laskettiinko silloin kuukautiskiertoa vai miten? Kiinnostaisi tietää lasten saamisen historiasta enemmän :D 

Kiiltotähti kirjoitti:

Lueskelin tuossa aikaisempia kommentteja jossa keskusteltiin gynellä käynnistä. Kuinka moni teistä on käynyt ennen yrityksen alkua gynekologilla?

Itse kävin tämän vuoden helmikuussa ja viime vuonna tarkistutin verikokeilla hormonitasot.

Kaikki oli kunnossa, vaikka endo onkin taustalla.

Täällä yritetään vain olla stressaamatta yrityksestä mutta tosissaan ollaan kuitenkin liikkeellä.

Siskolta (hänellä 3 lasta ja kaikkia yrittänyt n. 1 vuoden) sain neuvoja yritykseen.

Seksiä joka toinen päivä

Seksin jälkeen 30min peppu ja jalat ylös

Mamma vitamiinien aloitus

Greippimehu

Ovulaatio testit

Saa laittaa lisää vinkkejä!

Oon lukenu paljon ja mun neuvot on:

-Seksiä joka toinen päivä

-Ovista kannattaa tikuttaa, varsinkaan jos ei halua joka toinen päivä panna joka kiertoa. Jos haluaa, niin siinä tapauksessa ei tarvii tikuttaa.

-Vitamiinit (joissa on foolihappoa myös)

Kaikki saa käyttää mitä haluaa, mutta noi on ne lääketieteen faktat, jos jotain haluaa asian eteen tehdä :) 

Kiiltotähti, Kanelipulla ja Villahuivi, kiitos paljon sanoistanne. ❤️

Villahuivi, tarkoitin siis todella, että ihailen sun sinnikkyyttä ja asennetta ja harmittelin, että miksei mullakin ole sellaista. 😬 Pidän myös kovasti teiän kirjoitusten lukemisesta. 🤗 Ehkä tuo usko selittää paljon, mulla ei valitettavasti ole sitä. Olen itsestäni johtumattomista syistä elänyt hyvinkin vaikean elämän ja, jos on joutunut kokemaan sellaisia asioita, mitä mun kohdalle on muinoin sattunut, on ollut mahdotonta enää uskoa. En usko myöskään, että kaikilla asioilla on tarkoitus. En kuitenkaan kiellä asioiden ja ilmiöiden olemassaoloa, en vain "tiedä" enkä tunne niitä niin. Siihen kyllä uskon, että vastoinkäymiset vahvistaa, kaikilla on kuitenkin murtumispisteensä. En usko, että voi jaksaa kaikkea. Kuulostaapa jotenkin tosi karulta näin kirjoitettuna, en ole inhorealisti kuitenkaan. Tavallaan nyt juuri kadehdin ihmisiä, joilla on usko. Sen avulla ei varmasti tuntuisi näin rajulta kaikki vastoinkäymiset. Toisaalta toki tiedän, että kun vain käyn nämä tunteet läpi ja hyväksyn realiteetit, selviän tästäkin.

Mulla siis menossa kp10 ja nyt illasta alkoi limailu. Ei me luovuteta nyt. Yritetään luomuna ja aika näyttää mihin päädytään, kukaties sitten hoitoihin. Se on kyllä hyvä, että nykyään on tosi kehittyneitä hoitoja. Jo siitä vaihtoehdosta voi toki olla jo kiitollinen.

Tikuttelusta oli tuossa puhetta. Mulla aloittaminen riippuu tosi paljon siitä minkälainen kierto meneillään. Yleensä mulla on 27-29pv, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna on heittoa 24 päivästä 31 päivään. Ovis ollut aikaisintaan Kp10 ja myöhimpään kp18. Siksi seuraan kehon oireita, vaikka on kyllä tullut monta kertaa aloitettua liian aikaisin tikuttelu. Nyt olen sitä syljestä tehtävää testiä käyttänyt maanantaista, tänään olis kannattanut tikuttaakin, mutta tikutan sitten huomenna eli kp11.

Keltarauhashormonivalmisteista. Mulle ei tehty mitään hormonitestejä ennen kuin sain esim.tuon Primolut-reseptin. Lääkäri vain arveli, että keltarauhanen toimii loppukierrossa laiskanlaisesti ja siksi tiputtelu ja siihen Primolut. Sitä ennen Terolut. Lapsettomuuslääkäri taas ei mitään tukilääkityksiä nyt määrännytkään, koska ei katso tiputtelun johtuvan keltarauhasesta (progesteroni-testin tulos oli hyvä), vaan ajattelee mun kohdalla tiputteluun vaikuttavan kilpirauhasen oireilun. Kysyin voisinko silti syödä Terolutia (niitä vielä kaapissakin) eikä niistä nyt kuulemma haittaakaan olisi. En kuitenkaan vielä tiedä mitä teen, koska saan niistä aika hillittömät sivuoireet. Ne pidensi mun luteaalivaiheen 13pvästä kyllä 15 pvään eli sinänsä vois olla järkeä aloittaakin. Anyway, voi siis olla, että just vaikka noita Teroluteja voi saada ilman hormonilabrojakin, jos on tiputtelua tai lyhyt luteaalivaihe. Riippunee lääkäristäkin.

Tsemppiä taas kaikille!

Goldie, niinhän se menee että uskoon henkilökohtainen. Jokaisella on siihen oikeus, mutta yhtä suuri oikeus olla uskomatta. Omasta taustasta sen verran, että erittäin karu lapsuus ollut. Väkivaltaa aikuisten ja lasten toimesta; psyykkistä, fyysistä, seksuaalista. Kiusaamista samanikäisten taholta. Ainut paikka, jossa olin turvassa, oli oma lapsuuden koti ja mummola. Kotona sain hyvänsyntää ja rakkautta, mutta koulu- ja kaverimaailma oli kamala. Nämä muistot ovat välillä pinnassa, nun vauvaa toivoo. Pelottaa, jos en voikaan suojella omaa lastani siltä, mitä itse olen kokenut. Siksi koen, että usko vahvistaa minua. Kaikkea ei tarvitse tietää, kaikkea ei tarvitse hallita. Sen vuoksi jaksan uskoa, vaikka kyllä rehellisesti sanottuna uskoani ja Jumalaakin vastaan olen kapinoinut kun meille ei lapsia ole suotu, kuin enkeleiden muodossa. Toivon sinulle voimia ja luottamusta, uskoa itseesi ja kaikkeen hyvään. Kaikelle on aikansa, vaikka se kliseistä onkin. ❤

Täällänon herätty menkkamaiseen jomotteluun. Aamulla ryntäsin vessaan kiireellä, vaan ei ollut edes sitä limaista valkivuotoa yön jäljiltä, vaikka eilen siinä melkein uin 🤦🏻‍♀️ sellaisia merkkejä kropassa on, joista voisi päätellä raskauden alkaneen, muttaaaa.... niin kuin sanoin, en uskalla vielä testata enkä toivoa juurikaan vahvistele, etten vain tipu korkealta. Tiedän, että maailma murenee, jos menkat alkaa nyt tästä kierrosta eikä raskautta tule/jatku. Kiitän niin paljon tuesta ja kannustavista viesteistä ❤ niistä on ollut minulle suuri tuki! Puolisolle en voi hehkuttaa oloani, kun hän ajattelee eri tavoin tästä raskausasiasta (meillä ei ajatukset kohtaa siinä, pitääkö raskautta aikatauluttaa sen alulle saattamisen suhteen vai ei).