Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vauva vuodelle 2020-21

23.02.2019 |

Juttukaveria, vauvakuumeilijoita, yrittäjiä, vertaistukea?

Taustatietoa, ollaan nuoripari 22-24 joilla molemmilla ammatit ja työ taskussa sekä asunto, johon mahtuisi kolmaskin meidän lisäksi.

Meillä vauva-asia alkaa olla ajankohtainen - ollaan ympäripyöreästi sovittu ehkäisyn (kondomi) pois jättäminen heinä-elokuussa. Se hetki alkaa lähestyä ja jännitys pulppuaa ja tekisi mieli puhua jokaiselle, mutta toisaalta en halua muiden tietävän yrityksestä tarkkaan. Moni asia jännittää ja jo perussairauteni (kilpirauhasen vajaatoiminta) vuoksi ensimmäinen konkreettinen asia raskautumisen eteen on käydä lääkärissä kontrollissa jotta lääkitys saadaan kohdalleen. Tämä täytyy siis jo tehdä noin 3 kk ennen raskauden yritystä, eli lääkäriin tulisi asian tiimoilta mennä jo sitten huhtikuussa!

Onko muita? Mitä te huomioitte ennen yrityksen aloittamista?

Kommentit (6611)

4701/6611 |
10.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jännät paikat täällä monella! Quinn toivon että plussa vahvistuu 😊 Nuohan voisi kai olla valemenkat. Yhdellä ystävällä oli juurikin niukat ja lyhyemmät menkat ihan raskauden alussa.

Neiti kesäheinä minulla joissakin kierroissa on lämmöt laskeneet muistaakseni noin 1-5pv ennen kuukautisten alkua ja välillä 1-2pv kuukautisten alun jälkeen.

4702/6611 |
10.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaneli78 kirjoitti:

Mustikkainen, tähän väliin, että letrothan myös aikaistaa ovista. Sulla nyt kunnon tropit, toivottavasti nää tuo toivotun lopputuloksen!

Mulla letrot ei aikaista ovista, koska en ilman niitä ole ovuloinut ollenkaan. Letrokierrot, joissa ei ole ollut myo-inositolia käytössä, ovis ollut kp19. Ja letrokierroissa myo-insitolin kanssa ovikset olleet kp15-16. Eli ihan selkeä aikaistuminen myo-inositolin kanssa, ja tämä todennäköisesti liittyy pcos:n insuliiniresistenssiin, että sillä on niin hyvä vaste. Ajattelin vain vinkata tämän muillekin pcos:n kanssa taisteleville 😊

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4703/6611 |
10.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kp 24 tänään ja kävi outo pistävä tunne alavatsassa. Sen jälkeen tuntui ihan menkkakivuilta. Mieliala myös heitellyt todella rajusti viime päivinä. Viikonloppuna tunsin oloni todella onnelliseksi, siis ihan tosi onnelliseksi! En oo 9 vuoteen ollut niin onnellinen kun sen päivän ajan nyt viikonloppuna :D Enkä tiedä miksi. Haaveilin vauvasta, siksi kai. Sitten kuitenkin mieliala romahti ja olin tosi alakuloinen yhtäkkiä. Seuraavana päivänä välillä iloinen ja hyväntuulinen, sitten yks-kaks tosi ärsyyntynyt pikkuasioista.  Ihan ihmeellistä. Viikonloppuna ennustaa menkkoja, toivottavasti ei alkaisi :)

Quinn, jännää! Vaikka uskon että kamalaa elää tuollaisessa epätietoisuudessa, että mitä tapahtuu. Toivotaan että raskausoireita! <3

4704/6611 |
10.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä kävin tänään viikko sitten tapahtuneen km (rv 7+2) jälkeen verikokeessa. HCG oli tippunut 16!! Tosi hyvä kun viikko sitten se oli vielä 800. Hoitajakin kuulosti yllättyneitä. Toivotaan että kroppa toimii pian hyvin myös toisin päin! En malta odottaa että pääsen jännittämään tärppiä!

N36 M44
Km 8/20
Esikoinen 8/21

4705/6611 |
10.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistä te muut saatte joka kuukausi voimia jatkaa yrittämistä? Itsellä käynnistyi juuri yk 7 (vai 8), ja usko alkaa olla koetuksella. Kierto suht säännöllinen, progesteroni testattu kierron lopussa ja oli ok. Yksi lapsi entuudestaan, joka sai alkunsa ensiyrittämällä. Siitä tosin jo 8 vuotta aikaa, joten nyt ikääkin alkaa jo olla (38 v.). Tässä kierrossa testataan alkukierron hormonit, mutta en tiedä, mitä hyötyä siitä on, kun ovulaatio kuitenkin tapahtuu (ovistestit, limat, lämmöt + progesteroni). 

Ahdistaa myös, että ikäero esikoiseen kasvaa mahdottomaksi kun kuukaudet vaan kuluu :( En nyt sitten tiedä, onko väliä sillä onko esikoinen 8 vai 9 mahdollisen kupuksen syntyessä, mutta itsestä tuntuu, että kohta ikäerossa ei ole enää mitään järkeä. 

Ajatuksia, vertaistukea, tsemppiä? 

 

4706/6611 |
10.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja vielä: ootteko te muut yli 35-vuotiaat käyneet tutkimuksissa, että kaikki ok (jos yritystä siis takana useampi kuukausi)?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
4707/6611 |
10.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyttäjä12187 kirjoitti:

Mistä te muut saatte joka kuukausi voimia jatkaa yrittämistä? Itsellä käynnistyi juuri yk 7 (vai 8), ja usko alkaa olla koetuksella. Kierto suht säännöllinen, progesteroni testattu kierron lopussa ja oli ok. Yksi lapsi entuudestaan, joka sai alkunsa ensiyrittämällä. Siitä tosin jo 8 vuotta aikaa, joten nyt ikääkin alkaa jo olla (38 v.). Tässä kierrossa testataan alkukierron hormonit, mutta en tiedä, mitä hyötyä siitä on, kun ovulaatio kuitenkin tapahtuu (ovistestit, limat, lämmöt + progesteroni). 

Ahdistaa myös, että ikäero esikoiseen kasvaa mahdottomaksi kun kuukaudet vaan kuluu :( En nyt sitten tiedä, onko väliä sillä onko esikoinen 8 vai 9 mahdollisen kupuksen syntyessä, mutta itsestä tuntuu, että kohta ikäerossa ei ole enää mitään järkeä. 

Ajatuksia, vertaistukea, tsemppiä? 

 

Halusin vain kommentoida tuohon ikäeroon sen verran että ei sillä ole mun mielestä väliä vaikka olisi 10vuotta. Varmasti lapset saa paljon silti iloa ja tukea toisistaan. Mun serkku on 40v ja hänen veli pääsi juuri armeijasta.

Tuosta odotuksesta että on varmasti uuvuttavaa ja aina kun yks menee ohi niin taas melkein kk menee ennen ku on uusi mahdollisuus. Me ollaan kaikki samassa veneessä ja toivon toki että teidän hyviä uutisia saisin lukea sillä välin kun omaa uutta mahdollisuutta odotan. Itsellä myös toki mielessä että se laskettuaika siirtyy koko ajan kauemmaksi. Luulin aina että mulla edes yksi lapsi olisi jo tässä vaiheessa....

N36 M44
Km 8/20
Esikoinen 8/21

4708/6611 |
10.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Flomama kirjoitti:

Käyttäjä12187 kirjoitti:

Mistä te muut saatte joka kuukausi voimia jatkaa yrittämistä? Itsellä käynnistyi juuri yk 7 (vai 8), ja usko alkaa olla koetuksella. Kierto suht säännöllinen, progesteroni testattu kierron lopussa ja oli ok. Yksi lapsi entuudestaan, joka sai alkunsa ensiyrittämällä. Siitä tosin jo 8 vuotta aikaa, joten nyt ikääkin alkaa jo olla (38 v.). Tässä kierrossa testataan alkukierron hormonit, mutta en tiedä, mitä hyötyä siitä on, kun ovulaatio kuitenkin tapahtuu (ovistestit, limat, lämmöt + progesteroni). 

Ahdistaa myös, että ikäero esikoiseen kasvaa mahdottomaksi kun kuukaudet vaan kuluu :( En nyt sitten tiedä, onko väliä sillä onko esikoinen 8 vai 9 mahdollisen kupuksen syntyessä, mutta itsestä tuntuu, että kohta ikäerossa ei ole enää mitään järkeä. 

Ajatuksia, vertaistukea, tsemppiä? 

 

Halusin vain kommentoida tuohon ikäeroon sen verran että ei sillä ole mun mielestä väliä vaikka olisi 10vuotta. Varmasti lapset saa paljon silti iloa ja tukea toisistaan. Mun serkku on 40v ja hänen veli pääsi juuri armeijasta.

Tuosta odotuksesta että on varmasti uuvuttavaa ja aina kun yks menee ohi niin taas melkein kk menee ennen ku on uusi mahdollisuus. Me ollaan kaikki samassa veneessä ja toivon toki että teidän hyviä uutisia saisin lukea sillä välin kun omaa uutta mahdollisuutta odotan. Itsellä myös toki mielessä että se laskettuaika siirtyy koko ajan kauemmaksi. Luulin aina että mulla edes yksi lapsi olisi jo tässä vaiheessa....

Kiitos kun vastailit, tuli vähän parempi mieli ❤️

Sisältö jatkuu mainoksen alla
4709/6611 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyttäjä12187 kirjoitti:

Mistä te muut saatte joka kuukausi voimia jatkaa yrittämistä? Itsellä käynnistyi juuri yk 7 (vai 8), ja usko alkaa olla koetuksella. Kierto suht säännöllinen, progesteroni testattu kierron lopussa ja oli ok. Yksi lapsi entuudestaan, joka sai alkunsa ensiyrittämällä. Siitä tosin jo 8 vuotta aikaa, joten nyt ikääkin alkaa jo olla (38 v.). Tässä kierrossa testataan alkukierron hormonit, mutta en tiedä, mitä hyötyä siitä on, kun ovulaatio kuitenkin tapahtuu (ovistestit, limat, lämmöt + progesteroni). 

Ahdistaa myös, että ikäero esikoiseen kasvaa mahdottomaksi kun kuukaudet vaan kuluu :( En nyt sitten tiedä, onko väliä sillä onko esikoinen 8 vai 9 mahdollisen kupuksen syntyessä, mutta itsestä tuntuu, että kohta ikäerossa ei ole enää mitään järkeä. 

Ajatuksia, vertaistukea, tsemppiä? 

 

Tuohon ikäeroon voin ottaa kantaa omalta kohdaltani.

Minulla lapset edellisestä liitosta syntyivät aikalailla 4 vuoden välein ja se tuntui hyvältä aikajanalta. Kun nykyinen puolisoni otti puheeksi yhteisen lapsen, niin lähinnä mieton vain että haluanko/jaksanko aloittaa kaikkea alusta uudelleen, kuinka selviän raskaudesta ja synnytyksestä ja kuinka palaudun.

Niinkään lasten ikäero ei huolettanut, ja isommat lapseni olivat 21v, 17v ja 13v kun tämä taaperomme syntyi.

Ja tässä kohtaa olen onnellinen että uskalsin vielä yrittää.

Raskaus oli helppo, synnytys yhtä nopea kuin aikaisemmatkin ja palauduin varmaan helpoiten ja nopeiten kaikista aikaisemmista.

Isommista lapsista on suuri apu, varsinkin nyt taaperon kanssa. Esikoinen käy meidän kanssa vauvauinnissa, kotona asuvat isoveljet kaitsevat pikkuveikkaa kun teen kotihommia ym.

Yritystä meillä oli 8kk ennenkuin tärppäsi. Missään vaiheessa ei puhuttu mistään tutkimuksista, vaikka tiedän että puoliso olisi halunnut selvittää onko "vika" hänessä jos vauvaa ei olisi kuulunut. Kuitenkin kun 40+ vuotiaana lähtee kokeilemaan niin tietää että mahdollisuudet ei ole suuret.

Lähinnä haluan vain sanoa, ettei kannata luovuttaa eikä vaipua synkkyyteen. ❤️

4710/6611 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huomenta. Nuoremmat lapset lähti kouluun ja teini vielä nukkuu 😊

Minua ei oikeastaan huoleta ikäero, nuorin on nyt ekaluokkalainen, eli ikäeroa tulisi n. 8v,mikäli raskaudun ja kaikki menee hyvin.

Kyllähän se turhauttaa kuukaudesta toiseen yrittää ja pettyä menkkojen alkaessa 😔Olen kuitenkin luottavaisin mielin että kyllä se tärppikin vielä käy 😊 Omalla kohdalla haaste on varmaan oma ikäni, vaikka olenkin alle 40v mutta kumminkin jo reilusti yli 35v 🤔 Olen jo aiemmin kirjoittanut että mies ei varmasti haluaisi mitään tutkimuksia jos ei tärppi käy. Positiivista omassa tilanteessa on se, että on säännöllinen kierto ja ovulaatio tapahtuu(joka kierrosta en ole varma) kun en tikuta ovista. Yllätyin siitä kuinka heti kierukan poiston jälkeen kierto oli säännöllinen 😮

Tsempit ihan jokaiselle ❤️ Tsempataan toinen toisiamme 😊👍

Iltatähti toiveissa ❤️ ya 4/20

Sisältö jatkuu mainoksen alla
4711/6611 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huomenet!

Kivaa keskustelua ikäeroista ja koskettaa itseänikin. Minulla on pitkästä nuoruuden avioliitosta 5 lasta, iältään nyt 17, 16, 14, 13 ja 11 ja uudesta liitosta nyt 10kk ikäinen. Miehelläni ei ollut lapsia ennenstään ja juurikin noit mainitsemianne juttuja mietin minäkin: jaksanko enää aloittaa kaiken alusta ja koska olin hyvässä fyysisessä kunnossa, ajattelin pinnallisesti, että ”pilaanko” kroppani jne. Mutta raskaus alkoi helposti, raskausaika sujui hyvin, synnytys alkoi muutamia päiviä lasketun ajan jälkeen spontaanisti vesien menolla ja kesti noin 3h. Ihan yhtä sujuvasti se ei mennyt, kuin edelliset. Poika oli iso ja ponnistusvaihe hurja. Enkä ole kyllä palautunut yhtä nopeaa ja hyvin kuin 10-vuotta sitten, mutta osaan olla jo armollinen itselleni. Vauva-aika on ollut ihanaa ja suhde sisaruksiin mahtava. En vaihtaisi tätä kokemusta mihinkään! Nyt jos en enää tule raskaaksi, uskon sen johtuvan iästäni (43-v), emmekä lähde tutkimuksiin. Kiertoni on tosi säännöllinen ja pari kiertoa sitten tikuttelin ovistakin ja ainakin tikkujen mukaan ovuloisin vielä. Ainoa, mitä omien tuntemusteni mukaan epäilen yhdeksi ongelmaksi, on limakalvon paksuus...ei ehkä ole enää kiinnittymismhdollisuudet kovin hyvät🤔Tai en kyllä tiedä, pystyykö ”limoista” mitään siihen viittaavaa kertomaan, mutta nuorempana tunnistin selkeät ovislimat aina. Nyt en oikestaan koskaan.

Tällaisia pohdintoja.

Plussaa kaikille😘😘😘😘

4712/6611 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon jo hetken seuraillut teidän juttuja mutta en ole aiemmin kommentoinut.

Oon tikuttanut ovulaatiota nyt puolisen vuotta, tikku näyttää kahta yhtä vahvaa viivaa kp 12 ja 13. Kumpi näistä päivistä on dpo0?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
4713/6611 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Quinn mikä siellä on tilanne?

4714/6611 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Semmosta muuten mietin että osallistuuko teillä miehet esim syömällä paremmin tai lopettamalla tupakoinnin tms? Mun mies eilen tuumaili että hänen pitäs varmaan katsoa vähän mitä syö että siittiöt vois hyvin :)

N36 M44
Km 8/20
Esikoinen 8/21

Sisältö jatkuu mainoksen alla
4715/6611 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Flomama kirjoitti:

Semmosta muuten mietin että osallistuuko teillä miehet esim syömällä paremmin tai lopettamalla tupakoinnin tms? Mun mies eilen tuumaili että hänen pitäs varmaan katsoa vähän mitä syö että siittiöt vois hyvin :)

Musta tuntuu, että meillä mies on hurahtanut asiaan vähän liikaakin. No ei - ihanasti ottaa huomioon. Hän on lisännyt ruokavalioon monivitamiinia, kolunnut netin läpi mitä kaikkea voisi tehdä parantaakseen mahdollisuuksia omalta osaltaan - alkanut mm. syömään saksanpähkinöitä. Lisäksi itse otti puheeksi, että aikoo olla sekä yritys- että odotusajan kokonaan ilman alkoa. Vaikka satunnaisia saunaoluita enempää ei normaalistikaan juokaan. Yritin toppuutella, voihan tässä mennä kuukausia, jopa vuosia. Ei tuntunut haittaavan, on niin innoissaan vauva-ajatuksesta! Saa sitten nähdä miten into kestää pidemmän aikaa :D

28v. Ehkäisy jätetty pois 07/2020.
Ensimmäinen lapsi haaveissa.

4716/6611 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haavelijarouva..

Ihana että sielläkin on mies mukana. Mä luulen että mun kans saattaa tehdä enemmänkin muutoksia, mutta ei sit ääneen niistä mulle niin mainosta. Itse ajattelin olla ilman alkoa kokonaan. Se on välillä hankalaa kun miehen isän kanssa käydään illallisella ja aina nautittu myös viiniä ja jos ei ole vielä mitään edes alulla vielä. En tiedä onko siitä viinilasista haittaa ja kun sitä tosiaan voi joutua olemaan sitten kauankin kokonaan ilman. Ei se nyt mikään maailmanloppu toki ole ja ehkä jos menkat alkaa niin voi sit hyvällä omallatunnolla ottaa sen viinilasin aina.

N36 M44
Km 8/20
Esikoinen 8/21

4717/6611 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko kellään tarjota vertaistukea miehen ongelmien osalta? Mulla siis se PCOS, mutta juuri saatiin tietää ettei mun munasarjojen tilanne itseasiassa vaikuta kovinkaan huonolta. Hyvinkin pitäisi raskautumisen onnistua. Sen sijaan miehen spermassa on kahtakin vikaa. :(

Pco, km 10/19 ja 11/20, kaksosten la 11/21

4718/6611 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulppaanitar, riippuu mitä vikaa? Voimia asian käsittelyyn. ❤

Yritys alkoi 3/2019. Nyt ollut 3-4kk taukoa. Tiputtelu vaivaa, mitään syytä sille ei löydy. Teroluteja silti taas 6kk.

4719/6611 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaneli78 kirjoitti:

Tulppaanitar, riippuu mitä vikaa? Voimia asian käsittelyyn. ❤

Liikkuvuus erittäin hyvä mutta siittiöiden määrä ja muoto about puolet niistä arvoista mitä pitäisi olla. Miehelle ilmeisesti aika shokki, kun koko ajan on oletettu että vika minussa diagnoosini vuoksi. Erityisesti kun hänellä on varsin terveelliset elämäntavat jo ennestään, ei juo eikä polta ja liikkuukin kohtuullisesti.

Pco, km 10/19 ja 11/20, kaksosten la 11/21

4720/6611 |
11.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muutakin voisi tietenkin kirjoittaa. Täällä alkoi ne menkat onneksi kuitenkin ja ovat loppumaisillaan jo. Taitaa olla kp3 tai 4 tänään. Aloitin taas Inocapsit ja ajattelin tilata monitoriin ärsyttävän kalliita ovistikkujakin taas. 😅

Meillä mies syö vitamiineja ja yrittää muutenkin syödä terveellisesti ja liikkua enemmän. Kuitenkin hälläkin tää notkahti, kuten koko meiän yritys vähän. Se olis meinaan nyt yk 20.

Mä olisin todella onnellinen ja kiitollinen toisesta lapsesta. Ikäeroa esikoiseen olisi 15 vuotta, ei niin mitään väliä. Jospa vain sen toisen vielä saisi.😢

Hurjasti plussaonnea meille kaikille!! 😅😍

Yritys alkoi 3/2019. Nyt ollut 3-4kk taukoa. Tiputtelu vaivaa, mitään syytä sille ei löydy. Teroluteja silti taas 6kk.