Millaisten asioiden ihmisissä olette huomanneet korreloivan keskenään?
Tämä on peukutusta! Nyt saa mutuillakin ihan vain oman kokemuksen pohjalta, ja sitten peukku ylös jos olet samaa mieltä, ja peukku alas jos olet eri mieltä. Jos asiaa on tutkittu ja jaksat etsiä linkkejä, eikä kyseessä ole vain mielipide, niin niitäkin voi toki laittaa mukaan.
Eli siis mielipiteet, näkemykset, työ, arvot, käytös ja sen sellainen.
Aloitan: Taiteilijat ovat yleensä avarakatseisia ja suvaitsevaisia ihmisiä.
Kommentit (1902)
LIhavien ihmisten vihaaminen ja rasismi/vähemmistöjen vihaaminen.
Käyttäjä37059 kirjoitti:
Ylisuvaitsevaisuus ja " pehmeä" koulutustausta eli ei kauppis, lääkkis, oikkis tai tekninen.
Mitähän se ylisuvaitsevaisuus on ja millä perusteella nuo ovat "pehmeitä"? Mikä sitten on "kovaa" koulutusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä koulutetumpi sitä naivimpi ja uskoo sokeasti viranomaisia. Oma ajattelu täysin nollissa ja semmonen outo ylimielisyys omien mielipiteiden erinomaiuudesta vaikka yleensä vain toistaa totena jotain mitä on koulussa oppinut.
Ja kirjoittajan oma koulutus on - mikä?? :D
Haiskahtaa pienoinen alemmuus tuosta kommentista. :)
Sen verran huomaan, vaikka minulla onkin ylempi korkeakoulututkinto eikä äskeistä opetettu koulussa.
Oma koulutukseni ihan riittävä. En tunne mitään alemmuutta vaan lähinnä hämmästelen näitä besserwissereitä jotka eivät todellisuudessa tajua isoja kokonaisuuksia vaan katselevat maailmaa omasta pienestä kuplastansa.
Usko enkeleihin, henkiolentoihin ja hyvään/pahaan onneen on usein yhteydessä alhaiseen koulutustasoon ja naisen sukupuoleen.
AMK-opiskelu ja alemmuuskompleksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä koulutetumpi sitä naivimpi ja uskoo sokeasti viranomaisia. Oma ajattelu täysin nollissa ja semmonen outo ylimielisyys omien mielipiteiden erinomaiuudesta vaikka yleensä vain toistaa totena jotain mitä on koulussa oppinut.
Ja kirjoittajan oma koulutus on - mikä?? :D
Haiskahtaa pienoinen alemmuus tuosta kommentista. :)
Sen verran huomaan, vaikka minulla onkin ylempi korkeakoulututkinto eikä äskeistä opetettu koulussa.Oma koulutukseni ihan riittävä. En tunne mitään alemmuutta vaan lähinnä hämmästelen näitä besserwissereitä jotka eivät todellisuudessa tajua isoja kokonaisuuksia vaan katselevat maailmaa omasta pienestä kuplastansa.
Ai se koulutus on tehnyt ihmisestä kokonaivaltaisen tyhmän? :)
Tuskin, jospa ei määrittele kaikkea viisauttakaan.
Pienet tissit, huonompi itsetunto ja menestymättömyys parisuhdemarkkinoilla
Alhainen koulutus ja "virallisen" lääketieteen vastustaminen.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä37059 kirjoitti:
Ylisuvaitsevaisuus ja " pehmeä" koulutustausta eli ei kauppis, lääkkis, oikkis tai tekninen.
Mitähän se ylisuvaitsevaisuus on ja millä perusteella nuo ovat "pehmeitä"? Mikä sitten on "kovaa" koulutusta?
Ylisuvaitsevaisuus: Sen tunnistaa, kun sen näkee.
Kova koulutus: Jos sinulla olisi "kovaa" koulutustaustaa, osaisit päätellä tuosta alkuperäisestä virkkeestä, mitä kovalla koulutuksella tarkoitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja eläminen ilman parisuhdetta.
Ihminen ei ole älykäs kun sille ei mikään kumppani kelpaa. Sanoisinko että lähinnä ressukka tai mielenterveys ongelmainen on yksin eläjä. Joku ihme outo tyyppi jolla on jotain pahoja traumoja jotka estävät parisuhteen luomista. Nykyajan retaleiset perhe suhde mallit ovat pahimpia kun ei ole enää ydin perheitä juurikaan.
Olen sitä mieltä että ei ihmistä ole yksin eläjäksi luotu. Yksinäisyys on tappavampaa kuin mikä mikä muu epäterveelliset harrastukset.
Tästä tulikin mieleen monta kertaa todettu korrelaatio: muiden leimaaminen mielenterveysongelmaisiksi ja omat hoitamattomat mielenterveysongelmat.
Kaikilla on mielenterveysongelmia vaihtelevasti elämänsä aikana ja eri asia sitten on hoitaako niitä tai pääseekö niistä mitenkään eroon. Minulla on kumppanini kanssa ollut erilaisia ongelmia mutta olemme selviytyneet niistä yhdessä. Minulla on ollut enemmän mielenterveys ongelmia rikkinäisestä perhe taustastani johtuen ja olen kasvanut pedofiilien ja päihteiden käyttäjien keskuudessa, turvattomissa olosuhteissa. Pelottavassa ympäristössä kasvaminen on aiheuttanut vakavia ongelmia. Puolisollan on ehjä turvallinen perhe mutta jotain ongelmia sielläkin on silti ollut.
Kaiken ongelmien keskellä olemme kuitenkin yhteen kasvaneet ja särmiä on hiottu yli kolmekymmentä vuotta eikä olla luovutettu. Parasta on ollut ettei ole ihan yksin tarvinnut taivaltaa näiden ongelmiensa kanssa. Emme ole narsistisia ja niin itsekeskeisiä tai niin sairaita etteikö parisuhde olisi onnistunut. Kaikkien omien ongelmiensa lisäksi pitää se osata se puoliso ottaa huomioon ettei elämä kieri vain itsensä ja omien vaatimustensa ympärillä.
Ne joilla eivät mitkään suhteet kestä tai ei löydä ketään niin on älyttömät vaatimukset ja suuret luulot itsestään. Yksin eläjä ei kehity koska sen ei tarvitse tehdä kompromisseja vaan voi olla ihan täydellisen narsisti, itsekäs. Lapset eivät auta koska auktoriteetti ohjaa lapsia. Lapset ovat helppoja ohjattavia mutta aikuisen ihmisen kanssa eläminen on vaikeampaa. Aikuista ei ohjata kuin litran mittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laotse, Buddha Jeesus
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tapaamani niin sanotusti filosofinen ihminen on ollut masentunut tai taipuvainen masennukseen. Tunnetaanko historiassakaan yhtäkään positiivista filosofia?
Buddhan koko filosofia perustuu sille, että "Elämä on kärsimystä." Ei kovin positiivista.
Jeesus nyt ehkä. Kiinnostavaa, että vain uskontoon turvautuvat filosofit saattoivat olla hieman positiivisia.
Väärin. ”Elämä on MYÖS kärsimystä”. Positiivisuus sisältyy siihen, että vastoinkäymisetkin pitää vain elää läpi ja hyväksyä. Omalla ajatustavalla pystyy vaikuttamaan näihin ikäviin asioihin ja siihen miten niitä käsittelee.
Vierailija kirjoitti:
Matala koulutus ja tosi-tv-ohjelmien seuraaminen.
Totta, kun olin peruskoulun yläasteella olin todella koukussa erilaisiin tosi-tv-sarjoihin.
Lihavuus & laiskuus. Ja sanokoon kuka mitä vaan mut tää on totuus :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja eläminen ilman parisuhdetta.
Ihminen ei ole älykäs kun sille ei mikään kumppani kelpaa. Sanoisinko että lähinnä ressukka tai mielenterveys ongelmainen on yksin eläjä. Joku ihme outo tyyppi jolla on jotain pahoja traumoja jotka estävät parisuhteen luomista. Nykyajan retaleiset perhe suhde mallit ovat pahimpia kun ei ole enää ydin perheitä juurikaan.
Olen sitä mieltä että ei ihmistä ole yksin eläjäksi luotu. Yksinäisyys on tappavampaa kuin mikä mikä muu epäterveelliset harrastukset.
Tästä tulikin mieleen monta kertaa todettu korrelaatio: muiden leimaaminen mielenterveysongelmaisiksi ja omat hoitamattomat mielenterveysongelmat.
Kaikilla on mielenterveysongelmia vaihtelevasti elämänsä aikana ja eri asia sitten on hoitaako niitä tai pääseekö niistä mitenkään eroon. Minulla on kumppanini kanssa ollut erilaisia ongelmia mutta olemme selviytyneet niistä yhdessä. Minulla on ollut enemmän mielenterveys ongelmia rikkinäisestä perhe taustastani johtuen ja olen kasvanut pedofiilien ja päihteiden käyttäjien keskuudessa, turvattomissa olosuhteissa. Pelottavassa ympäristössä kasvaminen on aiheuttanut vakavia ongelmia. Puolisollan on ehjä turvallinen perhe mutta jotain ongelmia sielläkin on silti ollut.
Kaiken ongelmien keskellä olemme kuitenkin yhteen kasvaneet ja särmiä on hiottu yli kolmekymmentä vuotta eikä olla luovutettu. Parasta on ollut ettei ole ihan yksin tarvinnut taivaltaa näiden ongelmiensa kanssa. Emme ole narsistisia ja niin itsekeskeisiä tai niin sairaita etteikö parisuhde olisi onnistunut. Kaikkien omien ongelmiensa lisäksi pitää se osata se puoliso ottaa huomioon ettei elämä kieri vain itsensä ja omien vaatimustensa ympärillä.
Ne joilla eivät mitkään suhteet kestä tai ei löydä ketään niin on älyttömät vaatimukset ja suuret luulot itsestään. Yksin eläjä ei kehity koska sen ei tarvitse tehdä kompromisseja vaan voi olla ihan täydellisen narsisti, itsekäs. Lapset eivät auta koska auktoriteetti ohjaa lapsia. Lapset ovat helppoja ohjattavia mutta aikuisen ihmisen kanssa eläminen on vaikeampaa. Aikuista ei ohjata kuin litran mittaa.
Hienoa että edes kaksi ymmärsi mitä tarkoitin vaikka minulla on hahmoitushäiriö ja vaikeaa ilmaista.
Miespuolinen luokanopettaja ja "rennon huoleton" asenne työhönsä, jonka on saanut joskus vain sukupuolensa perusteella. Näitä haetaan epätoivoisesti miehen malliksi naisvoittoiseen työhön epäsuorin ilmauksin mm. "velvollisuudella opettaa teknistä työtä ja poikien liikuntaa" - lakihan kieltää suoran toiveen hakijan sukupuolesta...
Osa hoitelee hommansa ns. vasurilla ja antaa toisten (yleensä naispuolisten kollegojen) paikata tekemättömät työnsä, mm. hankaliksi koetut huoltajatapaamiset.
(Anteeksi ja suuri kiitos heille, jotka mainittuun viiteryhmään kuuluvat, mutta eivät tunnista itseään lusmuilusta - myös heitä/teitä onneksi on <3)
Paljon Tupperware-purkkeja ja huono keittotaito.
Tatuoinnit ja alhainen äo
Ruskeat silmät ja katkeruus
Vierailija kirjoitti:
Lihavuus & laiskuus. Ja sanokoon kuka mitä vaan mut tää on totuus :D
Monella masentuneella myös paino nousee, mutta se ei liity laiskuuteen (toisilla taas masennus vaikuttaa päinvastoin eli paino laskee). Traumat ja masennus vie niin paljon energiaa ettei ihminen jaksa tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ujous ja hyvyys. Ujot ovat usein herkkiä ja empaattisia, ainakin kaikki tuonkaltaiset ystäväni ovat!
Itse olen ujo, ja en todellakaan ole hyvä ihminen. Muut kyllä luulevat että olen kiltti kun hymyilen nätisti kaikille, autan pikkuongelmissa ja pidän ovia auki ihmisille. Oikeasti siis olen tosi inhottava, lähinnä tosin vain ajatuksissani, kun en estyneen temperamenttini vuoksi uskalla käyttäytyä niin kuin oikeasti haluaisin. Toki lähipiirini on nähnyt musta sen puheliaankin puolen, mutta heistäkään ei yksi tiedä kuinka kauhea ihminen oikeasti olen.
Suhtaudun muihin ujoihin lähes poikkeuksetta varauksella, koska uskon heidänkin vain peittelevän todellista luonnettaan.
Kivaa yleistystä. Olen tosi ujo ja ihan aidosti tosi hyväntahtoinen ihminen. Eihän temperamentilla ole mitään tekemistä sen kanssa tahtooko muille pahaa vai ei.
En tiedä tajuanko nyt mistä puhe, mutta kyllähän se ujokin on ihminen. Kaikilla on hyviä ja huonoja ajatuksia. Ei niitä kamalia asioita tai rakkaimpia tapahtumia jokaiselle julisteta. Läheiset tietää. Eikö se ole normaalia?
Jos huono päivä töissä, edelleen aukaistaan ovi muille ja hymyillään, eikö se ole sitä aikuisuutta? Voi kovastikin harmittaa joku juttu, muttei ole tarvetta sitä kaikille purkaa. Onko tämä estynyttä? Ei minusta, vaan kypsyyttä,
Et ymmärtänyt. Ei harmitus ja itsensä hillitseminen ole sama asia kuin olla inhottava ihminen. Ujous ei korreloi muiden asioiden kanssa. Voi olla kuspää tai ei.
Ja kirjoittajan oma koulutus on - mikä?? :D
Haiskahtaa pienoinen alemmuus tuosta kommentista. :)
Sen verran huomaan, vaikka minulla onkin ylempi korkeakoulututkinto eikä äskeistä opetettu koulussa.