Mies vetää viinaa aamuun asti. Joka v***n viikonloppu.
V***ttaa niin että pää repeää. Mies on aina ollut yökyöpeli ja minä menen aikaisin nukkumaan ja vastaavasti aamulla minä nousen aikaisin ja mies nukkuu pitkään, eikä siinä mitään, tämä rytmi on toiminut mainiosti meille. Saadaan molemmat kivasti ihan omaa aikaa. Nyt parin viime vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut niin, että mies valvoo drinkkiä tehden aamuun asti, siis ihan kuuteen seitsemään asti aamulla. Minä herään usein jo ennen kuutta, mutta en nykyisin voi nousta ylös ennen kuin mies on sammunut. Jos nousen ylös ennemmin, joudun koko aamupäivän katselemaan kun känninen mies ölisee älyttömyyksiä laskuhumalassa. Olen siis oppinut kuuntelemaan sängyssä koska mies on sammahtanut sohvalle, tai joskus harvoin jopa tullut sänkyyn nukkumaan ja nousen vasta sitten. Tänään mies heräsi sohvalta yhdentoista aikaan ja oli ihan kännissä. Mölisi siinä hetken, kävi oksentamassa ja kävi uudelleen nukkumaan. Nukkui siinä sitten melkein viiteen asti iltapäivällä. Yleensä kun räpätän asiasta, sinnittelee muutaman kuukauden vähän pienemmällä kännäämisellä (joskus jopa vuoden), mutta sitten taas alkaa sama peli. Oon yrittänyt selittää, että tällainen käytös ei ole ihan ok ja parisuhde on ihan liipaisimella, mutta ei vaan tunnu käsittävän. Oon yrittänyt selittää myös, että tää eih ihan vastaa sitä, mitä minä odotan viikonlopuilta. Ei voi ikinä sopia mitään tekemistä, kun ei tiedä koska mies suvaitsee herätä. Viime kesänä piti mennä veljentyttären synttäreille heidän mökille. Ja mentiinkin, äijä vaan oli vetänyt viinaa aamukuuteen asti ja oli ihan kännissä vielä puolilta päivin. Ette usko kuinka hävetti! Jätä se sika, vai mitä helvettiä pitäis tehdä? Kiitos kun sain avautua!
Kommentit (71)
Tän ketjun nimi vois olla: Elämää jännä_miehen kanssa.
Erosin alkkiksesta kohta 8v sitten ja päivääkään en ole katunut. Elämä alkoi vasta eron jälkeen. Suosittelen! Mutta, sitä ennen voimia päätöksen tekemiseen! Meillä on vain yksi elämä.
Vierailija kirjoitti:
Miiiiiiii kirjoitti:
Minun mieheni ottaa noin 5-6 iltana viikossa. Tänäänkin jo klo 16 oli nousuhumalassa, kun tulin kotiin kaupasta. Alkoon lähtee lähes joka ilta, vaikkei paljon muuta jaksa. Kamalaa tämä on ollut jo vuosia, mutta en jostain syystä ole lähtenyt. Itse en voi juoda yhtään.
Miksi jäät?
Oletko miettinyt? Onko syy rakkaus, raha vai sosiaalinen paine (ei saa erota), vai kenties nuo kaikki.
Oletko ajatellut koskaan, mitä tunnet kun vanhus koittaa, luuletko, että katkeruus valtaa, katkeruus siitä, että elämäsi meni juopottelua seuratessa?
Suosittelen miettimään!
Täällä eilen kinasteltiin että saako sairaan jättää.Uskovaiset sitä mieltä että ei todellakaan.Oli aika hirveetä tekstiä luettavaksi.Mitenkäs alkoholismin laita.
En edes kestä lukea näitä😒
Tajuatteko että teidän ainutkertainen elämä menee ihan pilalle ja hukkaan noiden päihteidenkäyttäjien kanssa??
Onko se läheisriippuvuutta vai itseinhoa vai mitä, kun ette saa lähdettyä omaa elämää elämään!?!? Toimikaa!
Ammattina autonkuljettaja? Ajaa viikolla ja lähtee joka aamu aikaisin tien päälle.
Iso käsi miehelle. Kulkee omia polkujaan. Älä ole ahdasmielinen. Viina tykkää kun sitä juodaan. Syy miehesi juomiseen on kuitenkin sinussa. Katso peiliin.
En näe ongelmaa, kyllä mies saa halutessaan ottaa muutaman oluen.
AP. Kuvaa miehesi örinästä ensi kerralla 10 minuutin video. Näytä sitten seuraavana päivänä hänelle kun hän on selvinnyt. Jospa sitä katsomalla hän ymmärtäisi mikset halua enää sellaista katsella. Ja sitten ilmoita, että jos vielä toistuu, sinä muutat muualle.
Isäni oli tuollainen läpiyön ördääjä. Viikonloppukännääminen vaihtui ennen pitkää myös keskiviikkokännäämiseksi. Välillä häipyi viikkokausiksi.
Sääliksi kävi äitipuoli.
Kännääminen jatkui kunnes kuoli. Enpä tuota aikuisena tavannut kuin sukujuhlissa - ihan sama oliko häät vai hautajaiset, ilman rohkaisuryyppyjä ei pärjännyt edes jälkimmäisissä.
Jos joku asettaa alkoholin parisuhteen ykköseksi, se puoliso on siinä kolmas pyörä, joka mahdollistaa juomisen pitämällä kulisseja tai koko taloutta pystyssä.
Itse en kyllä jaksaisi katsella - näin riittävästi tuota kehityskulkua nuoruudessa.
Ap voi tykönään miettiä rakkautensa rajattomuutta, mutta ottaen huomioon, ettei itse ole miehensä ykkösrakkaus. Voihan sitä katsella esim. seuraavat 50 vuotta (äitipuoleni malli) tai harkita, voisiko rakentaa hauskemman elämän toisaalla.
Mä en tätä slangia ymmärtänyt ollenkaan,saisko rautalangasta.