Lue keskustelun säännöt.
Onko minulla alkoholiongelma?
21.02.2019 |
Otan aina enemmän kuin suunniteltu on. Alkoholista kertakaikkiaan tulee niin hyvä fiilis, ettei juomista halua lopettaa kun on kerran ottanut muutaman. Tähän nousuhumalan tunteeseen olen jäänyt koukkuun vuosien mittaan. Olen tosin juonut ainoastaan viiden vuoden ajan.
Juon 1-2 kertaa viikossa. Tekee kieltämättä tiukkaa olla viikonloppu juomatta. Esimerkiksi ajatus lauantaista ilman alkoholia tuntuu todella tylsältä. Arkena tosin ei käy juominen mielessä.
Suvussani on toisella puolella paljon alkoholiongelmaa. Tätini on alkoholisti. Onkohan minut geneettisesti ohjelmoitu alkoholisoitumaan?
Kommentit (21)
Jos ajatus alkoholittomasta viikonlopusta tuntuu ylivoimaiselta etkä pysty toteuttamaan sitä käytännössä, sinulla on alkoholiongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta se lähtee jos on lähteäkseen. Tiedän mistä puhun.
M42
No onhan tuo kaikkien mittareiden mukaan riskialtista. Siinä on kuitenkin ero tykkääkö vaan juoda ja onko pakko juoda. Kumpaan kuulut mielestäsi?
Viikonlopulle voi keksiä muutakin tekemistä. Jos ei ole ihan rappio-deeku niin pari viikonloppua yleensä kuluu kun miettii että mitenköhän päin sitä ois ja sitten selvistä aamuista osaa nauttia ja ne on normi.
Hyvä kun heräät ennenkuin ongelma on karannut käsistä.
On ongelma. Ongelma ei ole juooda vaan olla illman.
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo kaikkien mittareiden mukaan riskialtista. Siinä on kuitenkin ero tykkääkö vaan juoda ja onko pakko juoda. Kumpaan kuulut mielestäsi?
Viikonlopulle voi keksiä muutakin tekemistä. Jos ei ole ihan rappio-deeku niin pari viikonloppua yleensä kuluu kun miettii että mitenköhän päin sitä ois ja sitten selvistä aamuista osaa nauttia ja ne on normi.
Hyvä kun heräät ennenkuin ongelma on karannut käsistä.
Tykkään juoda, se on kivaa, ja krapulapäivätkin on yleesä ihan lepposia. Silti huolestuttaa, koska taidan tykätä siitä liikaa...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla mikään ongelma ole. Jatka vaan elämästä nauttimista.
Ihan urpoja perusteluja. Jos ei ole halua tehdä jotain muuta vkloppuna kuin dokata ja sitten dokaa vkloppuna niin ei se ole alkoholismia, vaan järjevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otan aina enemmän kuin suunniteltu on. Alkoholista kertakaikkiaan tulee niin hyvä fiilis, ettei juomista halua lopettaa kun on kerran ottanut muutaman. Tähän nousuhumalan tunteeseen olen jäänyt koukkuun vuosien mittaan. Olen tosin juonut ainoastaan viiden vuoden ajan.
Juon 1-2 kertaa viikossa. Tekee kieltämättä tiukkaa olla viikonloppu juomatta. Esimerkiksi ajatus lauantaista ilman alkoholia tuntuu todella tylsältä. Arkena tosin ei käy juominen mielessä.
Suvussani on toisella puolella paljon alkoholiongelmaa. Tätini on alkoholisti. Onkohan minut geneettisesti ohjelmoitu alkoholisoitumaan?
Naltreksonia. Et saa nousuhumalaa tai mitään sellaista ainoastaan väsymyksen. Toisaalta voit ruuan kanssa juoda lasillisen viiniä.
Onhan tuo hyvä alku kohti alkoholivankilaa. Toiset alkoholisoituu ja toiset vähentää, kun ei enää kunto kestä ja pitäisi elämää elää eikä vaan humpata. Netissä on alkoholin käyttöä kartoittavia testejä. Ne antavat ihan hyvää viitettä tilanteestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo kaikkien mittareiden mukaan riskialtista. Siinä on kuitenkin ero tykkääkö vaan juoda ja onko pakko juoda. Kumpaan kuulut mielestäsi?
Viikonlopulle voi keksiä muutakin tekemistä. Jos ei ole ihan rappio-deeku niin pari viikonloppua yleensä kuluu kun miettii että mitenköhän päin sitä ois ja sitten selvistä aamuista osaa nauttia ja ne on normi.
Hyvä kun heräät ennenkuin ongelma on karannut käsistä.
Ei siinä niin suurta eroa ole. Raja noiden kahden välillä on hyvin häilyvä, ja vaikka itse kuvittelisi että juo vain siksi kun se on kivaa, tosiasiassa saattaa jo juoda siksi, että on pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras suomenkielinen tietous aiheesta on päihdelääkäri Juha Kemppisen päihdeblogi, katso Googlella.
Olen sitä tarkkaavaisesti seurannut ja myönnän, että omassa käyttäytymisessä on jonkin verran ykkösvaiheen alkoholistin piirteitä. Pelottavaa on, että kakkosvaihe on ajallisesti hyvin lyhyt ja kolmosvaiheen kaikki tunnistaa ulkoisesti.
Aika yleispätevä vastaus on, että jos ei ole alkoholiongelmaa, niin ei varmasti tule mieleenkään miettiä, että onko alkoholiongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin nuorempana suurkuluttaja, join ihan tolkuttomia määriä, myös viikolla monena päivänä ja aamuisin skarppina töihin, tätä monta vuotta. Jossain vaiheessa kyllästyin jatkuvaan sekoiluun ja dokailuun ja ryhdistäydyin. Nykyisin muutamia kertoja vuodessa, esim. Jouluna pari lasia viiniä.
Käy mittamassa maksa.arvosi, p alat. Mulla oli kohonnut jatkuvan päivittäisen snadin tissuttelun takia. Pari pikku tölkkiä päivässä eli sama viikossa mitä monet vkonloppuna. Vasta se sai mut heräämään ja nyt yritän vähentää ja tekee tiukkaa. Ongelma kehittyi ihan huomaamatta, eihän nyt noin pieni määrä voi vaikuttaa, ajattelin,
Vierailija kirjoitti:
Käy mittamassa maksa.arvosi, p alat. Mulla oli kohonnut jatkuvan päivittäisen snadin tissuttelun takia. Pari pikku tölkkiä päivässä eli sama viikossa mitä monet vkonloppuna. Vasta se sai mut heräämään ja nyt yritän vähentää ja tekee tiukkaa. Ongelma kehittyi ihan huomaamatta, eihän nyt noin pieni määrä voi vaikuttaa, ajattelin,
Maksa-arvot eivät välttämättä kerro yhtään mitään. Ihminen voi kiskoa sen kossupullon ja 24 tölkkiä olutta joka vuorokausi useita vuosia silti arvot on kunnossa. Toisaalta joku juo kerran viikossa kaksi olutta ja arvot on huipussaan.
Kokeile otat vain yhden, hiukan lämmittää. Jos koet ongelmaksi, älä ota yhtään.
Olet amatööri ja tarvitset lisää tinaamista jotta voit kutsua itseäsi alkoholistiksi. Mulla on kuukaudessa enemmän kaatokertoja kuin selviä päiviä.
T alkkis jo 14 vuotta.