Lue keskustelun säännöt.
Siis kuinka yleistä ihan oikeasti on, että jokapäiväiseen ruokailuun kuuluu pasta, peruna, riisi?
21.02.2019 |
Olen ilmeisesti elänyt jossain hyvin ahtaassa kuplassa aikamoisen tovin. Omassa työssäni mulla on aina omat eväät, ja tänään piiiitkästä aikaa tuli lounastapaaminen työn merkeissä astetta ns. fiinimmässä työpaikkalounasravintolassa (karmean pitkä sana).
Lounastajaseura siinä sitten päivitteli lopulta istumaan päästyämme, miten valikoin lautaselle vain salaattibuffaa ja päivän proteiinia, eli kalkkunaa. Joo, todella mukava aihe aloittaa lounaspalaveri. Kaikki työhön liittyvä saatiin lopulta hoidettua tämän OT momentin jälkeen, mutta jäin vain pähkäilemään kollegan sanoja ja pakko oli katsoa tarkemmin lounasmestan viikkomenyytä.
Joten palatakseni otsikon kysymykseen ja hämmennykseeni: kuuluuko päivittäiseen ruokavalioosi pasta, peruna ja/tai riisi? Valkoinen sokeri, jälkiruuat ylipäänsä? Tavallinen leipä (vehnä, ruisleipä jossa vehnää)?
Kommentit (84)
En oo aikoihin syönyt perunaa en riisiä. Pastaa valmiina välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä joo olet elänyt kuplassa. Suurella osalla maapallon ihmisista ei ole tarjolla edes riittävästi ruokaa, saati terveellistä. On hyvä et on terveystietoa, mut kyllä se vaan on niin ettei suurella osalla ihmisistä ole aikaa tai rahaa tai voimia hifistellä "päivän proteiineilla", vaan pitää keskittyä siihen et arjen tuoksinassa perhe saa riittävästi vatsantäytettä, riittävän halvalla ja riittävän terveellisesti. Hiilarit ei ole minkäänlainen ihmisen tai elämän arvon mittari. Ruokailussa tärkeintä on, että se on iloinen, rento, yhteinen ja sosiaalinen tapahtuma. Ei mikään peruna tai päivän proteiini. Salaattibaarin hinta-ravitsemussuhde on myös huono, ylikallista ja elitististä höttöä johon suurella osalla ihmisitä ei ole varaa. Varsinkaan jos pitää huolehtia muistakin kuin itsestään.
Kyllä kuuluu ja vieläpä 2 kertaa päivässä. Lisäksi leipää kuluu. Olen 36v, kaksi pientä lasta, 163cm/53kg ja kuihtuisin langan laihaksi ilman kunnon satsia hiilareita päivittäin. Herkkuja menee myös monena päivänä viikossa. En ehdi juurikaan urheilla satunnaista lenkkeilyä lukuunottamatta. En viitsi olla myöskään nälkäinen.
Hah, tämä on ihan tyypillistä Heikkilä-porukan toimintaa. Otetaan huonoja (usein vanhoja) julkaisuja surkeista lehdistä ja väännetään ne oman agendan tueksi. Ignoorataan laadukkaat julkaisut, joita vastapuoli esittää.
Juu, olen lukenut julkaisuni. Kovasti on yritetty tutkia, mutta kunnollista näyttöä ketogeenisen dieetin hyödyistä epilepsian hoidossa ei ole löytynyt. Lääkärin peruskoulutuksessa ravitsemusta toki opetetaan melko vähän, mutta tutkimustiedon tulkintaa ja tutkimusten kriittistä tarkastelua paljon enemmän. Taito, joka heikkiläläisiltä usein puuttuu.