Miten opetella edes sietämään miniäehdokkaita
En ennen vihannut ihmisiä mutta en vain ole koskaan pystynyt suhtautumaan yhteenkään poikien tyttöystävään muuta kuin vihaa tuntien.
Kommentit (89)
Toivnn poikiesi olevan sinua viisampia.
Jaa, ei taida olla mutsin toiveminiä. Sellainen vaimo ku mies.
Miksi et voi sietää?
Onko kyse luonteenpiirteestä? Ulkonäöstä?
Siitä, että pojillasi on vihdoin joku sinua tärkeämpi nainen elämässä?
Tunne lähtee sinusta sisältä jostakin syystä, ei niistä miniäehdokkaista johtuen. Kannattaa miettiä ihan kunnolla pohtien, että mistä syystä.
Huh, onneks mun anoppi on aivan ihana. Aina kohdellut mua lähes kuin omaa lastansa ja ollaan läheisiä keskenämme, voisin puhua ”vara-äidistä”.
Olis ihan kauheeta jos se olis kuin korppikotka ja vihais mua. En olis pystynyt jatkaan suhteessa mieheni kanssa.
Katkaise napanuora poikiisi ja hyväksy, että he ovat aikuisia ja kykenevät tekemään omat päätöksensä.
Vierailija kirjoitti:
Huh, onneks mun anoppi on aivan ihana. Aina kohdellut mua lähes kuin omaa lastansa ja ollaan läheisiä keskenämme, voisin puhua ”vara-äidistä”.
Olis ihan kauheeta jos se olis kuin korppikotka ja vihais mua. En olis pystynyt jatkaan suhteessa mieheni kanssa.
Mun anoppi oli korppikotka joka syöksyi niskaan aina selän kääntäessä.
Eipä oo vuoteen näkyny ku oma poikansa kyllästyi äitinsä pelleilyyn ja provosoimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, onneks mun anoppi on aivan ihana. Aina kohdellut mua lähes kuin omaa lastansa ja ollaan läheisiä keskenämme, voisin puhua ”vara-äidistä”.
Olis ihan kauheeta jos se olis kuin korppikotka ja vihais mua. En olis pystynyt jatkaan suhteessa mieheni kanssa.
Mun anoppi oli korppikotka joka syöksyi niskaan aina selän kääntäessä.
Eipä oo vuoteen näkyny ku oma poikansa kyllästyi äitinsä pelleilyyn ja provosoimiseen.
Onneks miehes tajus millainen se on. Jotkut on niin mamman poikia et luopuu ennemmin naisestaan kuin äidistään. Sit ollaankin vanhoja poikia viiksekkäitä.
Peiliin katsomalla. Siis sielusi peiliin. Terapeutti ehkä pystyy auttamaan.
Suhtautumisesi poikiisi ja heidän elämäänsä on sairas.
Kanavoit minäehdokkaisiin sellaisia tunteita, joita et salli kohdistuvan muihin läheisimpiin tai itseesi.
No ihan sillä että mitä enemmän ne tykkää susta niin sitä enemmän saat olla oman poikasi kanssa.
Mikä niissä lastesi tyttöystävissä ärsyttää? Ihan vaan heidän olemassaolo oli se miniäkokelas kuka tahansa, vai jotain henkilökohtaista juuri häntä/heitä kohtaan?
Ärsyttäisikö sinua vähemmän jos poikasi seurustelisivat miehen kanssa, tai olisivat yksinäisiä?
Minun mummoni oli tuollainen "isoanoppi" (onko se oikea termi?). Hänen omat lapsensa olivat kaikki tyttöjä, mutta siinä vaiheessa kun broidini ja serkkuni alkoivat tapailemaan tyttöystäviä, niin mummo päätti laittaa tuollaisen periaatteellisen vihamoodin päälle että inhosi heitä kaikkia syvästi.
Hei anoppi! Tunteesi ovat rehelliset. Olisiko syytä keskustella syvemmin asiasta poikiesi kanssa ensin mitä tunnet heidän valittuja kohtaan. Ei ole miniäehdokkailla kiva tulevaisuus anopin kanssa, jolle miniä ei kelpaa. Oletko reppana kateellinen ja mustankipeä pojistasi. Vaaditko kenties liikoja, eli pidät poikiasi täydellisinä. Onko kenties vakavaa narsismia luonteessasi? Narsistiset luonteet saavat aina vain pahaa aikaan. Tunnetko rajasi. Hae apua ettet saa pahempaa aikaan poikiesi elämään. Riiputko sairaalloisesti poikiesi elämässä. Sellainen elämä ei ole minkäänarvoista jossa tukahdutetaan toisen ihmisen toivo ja uskallus elämään. Hyvää ja avaraa mieltä pojillesi. Oikeita valintoja kaikille osapuolille. Kissat pöydälle. Avointa keskustelua jos pystytte, ellet ole jo myrkyttänyt huonolla tyylilläsi kaiken kehityskelpoisuuden hyviin ihmissuhteisiisi. Hyvä on opetella pyytään asteeksikin, loukkaamiltaan henkilöiltä. Valheet tulee aina esiin jossain vaiheessa.
Ehkä elämänmuutos ja suojelunhalu purkautuvat vihana? Ikävä, kaipuu, roolisi muuttuminen, jolloin itku olisi kaikken helpottavinta. Torjuminen on usein tapa puolustautua tilanteessa, jossa on epävarma itsestään. Tyttöystävät ovat sinulle uhka ja jotka koet ehkä ottavan sinun paikkasi?
Anna tunteiden tulla ja tutustu niihin. Sinulla on oikeus tuntea, mitä tunnet ja selvitä niistä pikku hiljaa. Anna itsellesi aikaa.
Jokainen normaali vanhempi hyväksyy lastensa suhteet. Ehdotan, että käyt jutelemassa ammattiauttajan kanssa.
Ootko tullut ajatelleeks että nää vihaamisi miniät synnyttävät mahdollisesti tulevaisuudessa lapsenlapsiasi? Etkö halua olla mummu?
Kerrankin rehellinen anoppi. Hanki ammattiapua.