Tehdäänkös RUOKATRAUMAT-ketju . Aloitan:

Joka-aamuinen kaurapuuro, joka ehti jäähtyä kylmäksi, limaiseksi möhnäksi ennen kuin olin saanut syötyä sen lautaselta. Oli mielestäni saman väristä kuin räkä. Isä mainosti joka aamu, kuinka herkullista se on, hyi.

Pääsin tästä ruokatraumasta vanhempana, kun sain vatsavaivoja ja huomasin, että kaurapuuro rauhoittaa vatsaa.

Maksalaatikko. Söin sitä pakon edessä joskus lapsena. Enää en syö - paitsi ehkä pakon edessä.

Aloitin koulun -81 ja hyvin tutulta kuulostaa monet kommentit. Ruokalassa piti istua niinkauan, että lautanen oli tyhjä. Porkkana-rusinasalaatti, porkkana-puolukkasalaatti, kaikki kaaliruuat, kaikki punajuurta sisältävät ruuat, maksaruuat, vihanneskeitot, hernekeitto, purkkilihat ja keitetyt kananmunat ruuan seassa (esim kastikeessa tai valmisleivissä) aiheuttavat edelleen oksennuksentunteen.  Kalaruuista syön ainoastaan lohta ja sitäkin vain, jos olen itse valmistanut ruuan.

Erään pikkukylän koulunkeittäjän tekemät kaikki ruoat.

Erästä ruokaa kutsuttiin kavereiden kesken ala-asteella kanalimaksi. Kastike oli perunajauhoilla suurustettua vettä, joka oli maustettu suolalla. Seasssa oli läskisiä ja jänteisiä kananpaloja. Oli suorastaan ihme, jos jossakin palassa ei ollut jotain sitkeää. Koostumus oli liisterimäinen ja limainen. Sen kanssa tarjottiin ylikypsää riisiä, jonka sekaan oli kätevästi sekoitettu herne-maissi-paprikaa.

Emme pystyneet syömään sitä nauramatta, kun se oli niin kamalaa :( Oli joskus oikein kisa, että kuka pystyy syömään eniten oksentamatta :D Tämä siis ysärillä.

Anteeksi.

Muistui yksi päivä mieleen. Oli toukokuu 2016 ja euroviisujen finaalia illalla katsoin. Söin samalla aiemmin reissulla ostettuja ässä mix karkkeja, joiden syömisen olin aloittanut jo päivällä.  Sitten alkoi yllättäen mahaan sattua ja syöksyin vessaan oksentamaan. Myös ne karkit sitten lilluivat siellä pöntössä. Tämä kauhea vatsakipu jatkui koko yön ja oksensin monta kertaa ja myöhemmin meni vatsa muutenkin ihan sekaisin. En ole vielä koskaan sitä ennen tuntenut niin kauheaa kipua.  Asuin tuolloin vielä kotona ja isäni lähtikin sitten heti aamulla kauppaan hakemaan  minulle edes jotain helpotusta ja sellaista juomaa jota pystyisin ottamaan. Myöhemmin tajusimme, että olin saanut noroviruksen. Olin aiemmin ollut  lääkärissä muun syyn takia ja sitten vielä hammaslääkäri seuraavana päivänä ja epäilen olisiko tuolta se tauti tullut. Tunsin jo sinä päivänä automatkalla jotenkin oloni heikoksi, kun tulimme takaisin kotiin. Näiden syiden takia en ole nyt sen jälkeen pystynyt niitä karkkeja syömään ja jotenkin tulee ikävä olo ja ajattelen ne karkit jotenkin "saastuneeksi", vaikka ei se tauti nyt tietenkään niistä tullut. Sama juttu myös rainbow juomien kanssa, joita join sairastaessa aina oksentamisen välissä Tosin näitä olen  nyt vihdoin taas pystynyt juomaan.

Pääsin ala-asteelta 2010 ja kyllä sillä ala-asteella ainakin pakotettiin syömään.

Pieni koulu maaseudulla keskellä metsää, en tiedä sitten onko isommissa kouluissa toimittu vähän nykyaikaisemmin ja annettu lasten syödä rauhassa. Opettajat eivät tosin pakkosyöttäneet omin käsin, se varmaan olisi katsottu jo pahoinpitelyksi tms. mutta vahtivat vieressä, että lautanen tuli tyhjäksi. Ruokaa sai ottaa itse, mutta jos otti opettajan mielestä liian vähän niin sitten joutui hakemaan lisää. Ei auttanut, vaikka sanoi että ei jaksa syödä niin paljon. "No lapsirakas ethän sinä muuten pärjää loppupäivää jos et syö kunnolla!"

Oksensin lautaselle kerran kun pakotettiin syömään kylmää lihapullakastiketta ja perunoita. Muina kertoina lapoin kaiken lautasella olevan taskuihin ja reppuun kun opettajan silmä vältti.

Eräässä hampurilais ravintolassa tilaamani jauheliha oli puoli raakaa. Sanoin kyllä että kypsä pihvi mutta toivat silti raa an. Siis raakajauheliha hyi hitto! En voinu syyä pirkää aikaan jauhelihaa..

Ala-asteella mummonmuusi ja eineslihapyörykät oli mun kauhistus.

Äitini tekemä ruoka oli aina ihan kamalaa. Käytti törkeästi öljyä ja sipulia muttei mitään mausteita. Ruoat olivat myös aina luokkaa jauheliha-makaronimössö tai kanaa ja riisiä uitettuna kermassa. Jo se haju sai minut voimaan pahoin.

Silloin kun olin koulussa, oli välipala ruokatunnin jälkeen klo 11:45 - 13:30 välissä, eli n. klo 12:30, lapset eivät varmaan millään olisi jaksaneet ilman välipalaa tuota aikaa syönnin jälkeen. Välipalana oli ainakin kerran viikossa raaka lantunpala. Huh huh ja hyh hyh. Niitä piiloteltiin ties minne.

Lapsuudessa jäi traumat laskiaispullasta kun isä kaatoi kulhoon maitoa, iski pullan siihen ja lämmitti mikrossa. Oli vielä täytteenä mantelimassaa, hyi. Ällöttävää vetistä mössöä enkä pystynyt syömään. Vasta aikuisiällä olen alkanut pitää laskiaispullista, tosin hillotäytteellä ja ilman maitoa.

Isot sipulinpalat kastikeessa. Näyttivät ihan kastemadoilta. En pysty vieläkään suhtautumaan sipuliin normaalisti. Miksei äiti voinut pilkkoa sipulia pienemmäksi?

Asuin Saksassa parsajuhlien aikaan lapsena ja menin 5 ruokalajin illalliselle, jolla kaikessa pääraaka-ainesosa oli parsa paitsi jälkiruoassa. En edes tiennyt, mitä se sellainen "Spargel" oli, ja luulin pääseväni herkuttelemaan. Salaatti, keitto, pasta, paistos... niistä keiton parsoista jäi sellaiset traumat, etten syö parsaa vastedeskään. Sitkeitä kerroksittaisia limapalloja, jotka eivät puremalla hajonneet mihinkään ja joita sai niellä kolmesti ennen kuin liikkuivat nielusta.

Juusto. Pilaantunutta maitoa ja kuumennettuna venyvää kumimaista liisteriä. JA kaikkien on pakko tykätä juustosta koska muuten olet outo! "TÄH!? et sä syö pitsaa??? , Tein makaronilaatikkoa ja laitoin siihen juustoa! NAM " Kaikkein pahinta on sinihomejuusto ja siitä kastike koska koko asunto haisee märältä villasukalta.

" HEI ei sun tarttee juoda maitoa kun se on vauvojen tuote! HIH HIH... Syöt vaan juustoa! " 

Vierailija kirjoitti:

Asuin Saksassa parsajuhlien aikaan lapsena ja menin 5 ruokalajin illalliselle, jolla kaikessa pääraaka-ainesosa oli parsa paitsi jälkiruoassa. En edes tiennyt, mitä se sellainen "Spargel" oli, ja luulin pääseväni herkuttelemaan. Salaatti, keitto, pasta, paistos... niistä keiton parsoista jäi sellaiset traumat, etten syö parsaa vastedeskään. Sitkeitä kerroksittaisia limapalloja, jotka eivät puremalla hajonneet mihinkään ja joita sai niellä kolmesti ennen kuin liikkuivat nielusta.

Oikealla tavalla valmistettu eli ei siis yli kypsä parsa ei ole limaista ja hajoaa suussa ihan pureskelemalla. 

Yläasteella kotitaloustunnilla tehtiin risottoa. Yksi ryhmän jäsenistä onnistui rikkomaan korkin ja kaatamaan vahingossa kauhean määrän sitruunamehua mukaan. Muistan sitä syödessä, että oli ihan kamalan makuista. Sitruuna aiheutti mussa jonkun reaktion ja vatsa meni todella kipeäksi. Tunti loppui ja menin suoraan wc:hen enkä uskaltanut lähteä pois. Tuntui, että oksennan ihan juuri. Olo helpotti ja lähdin koulusta ulos läheiseen metsään. Siellä olo huononi ja parani, lopulta luulin olevani kunnossa. Kävelin koulun pihalle, joka onneksi oli tyhjä. Siinä sitten yhtäkkiä oksensin keskelle koulunpihaa. Ihan varmaan jotkut näkivät ikkunasta sen. Muille ei tullut oireita ja kaikki raaka-aineet risotosta oli tuttuja ja niitä käyttänyt monet kerrat. Tästä syystä en edelleenkään pysty syömään sitruunaista tai limeä sisältävää ruokaa. 

Keittokinkkuleikkele yhdistettynä majoneesiin.

Olin ehkä 8v vanha kun olimme autolomalla Tanskassa. Oli todella lämmin päivä, autossa ei ollut ilmastointia ja se haisi lämpimälle muoville, pölylle ja pakokaasuille. Oli jo valmiiksi hieman huono olo kun pysähdyimme syömään eväitä. Minun patongissa oli sitä liiskaantunutta keittokinkkua ja majoneesia. Pari suupalaa sain syötyä, kunnes totesin, että kohta oksennan. Keittokinkkua en ole aikuisiällä koskaan ostanut.

Makaronilaatikko! Pelkkä haju.... yööööööökkk!

Sain siihen kammon jo alakoulussa. Painajaismaisia ne päivät kun ruokana oli makaronilaatikkoa! En saanut sitä alas en millään. Oksennus tuli jos yritin. Vieläkään en pysty syömään makaronia missään muodossa.

IItalianpata. Se hajukin oli jotain niin kuvottavaa mausta puhumattakaan. Oksennuksen makuista.

Tätä siis ala-asteella. Otin aina mahd. Vähän ja juoksin lopuksi vessaan oksentamaan.

Never again!

Aivan inhokkini ja oksennusrefleksin aiheuttaja on kaalikääryleet. Menin tapaamaan aikanaan ensikertaa tyttöystäväni vanhempia sunnuntailounaan merkeissä. Kaikki arvanevat mitä tarjottiin. 

Terv. Ex-poikaystävä

Vierailija kirjoitti:

Minulle ruuan ulkonäkö ja suutuntuma ovat tärkeitä. Möykkyinen perunamuusi tai riisipuuro, voi hirvitys! Koskaan en ole maistanut etanoita, simpukoita, ostereita, voin kuvitella niiden sitkeän limaisuuden, yöök! Osterit, ne näyttääkin ihan naisten elim....!

Tämä on muuten hauska luulo että etanat on limaisia. Jos maistaisit hyvin valmistettua etanaa ja sulle sanottaisi että se on kanaa, luultavasti uskoisit ja tykkäisit. Koostumus ei ole sitkeä eikä limainen.

Sorry ot mutta halusin sanoa. :) Ymmärrän silti ettei kaikki noita halua maistella.