Kaikki tuntemani 80- ja 90-luvulla syntyneet, ovat traumatisoituneet lapsuudessaan.

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Vierailija kirjoitti:

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Voitko esittää tilaston, josta käy ilmi että 80-90 -luvulla syntyneissä on paljon traumatisoituneita? Vai onko kyseessä vain perätön mutu väite. Koska itse en saman ikäisenä tiedä kuin ehkä yhden 50:stä, jolla on tuollaisia ongelmia. Valtaosa pitää tuota aikakautta ihan parhaana lapsuusaikana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juteltiin muutama päivä sitten ystävien kanssa. Jokainen on enenmän tai vähemmän traumatisoitunut lapsuudestaan.

Yksi kertoi traumoistaan sairaalloisen pihin perheen lapsena. Uusia vaatteita ei saanut, ennen kuin kului puhki. Siis käytännössä tarvi olla reiät hihoissa, että uusi ostettiin. Rahasta ei ollut kyse( opettajavanhemmat).

Toisella taas perinteinen ruma ja riitaisa eroperhe. Sun, mun, exän, nyxän lapset. Parempaa vanhemmuutta ilman lapsia jne.

Kolmannella juoppovanhemmat. Pe klo 16.00 - ma aamu klo 6.00 molemmat vanhemmat tillintallin joka ikinen vkl (vieläkin).

Neljännellä (minulla) sairaalloisen uskovaiset vanhemmat. Käytännössä kaikki asiat oli luokiteltu synniksi tai sallituksi. Syntiä oli mm. musta väri ja maallinen musiikki.

Onko muilla näin messed up lapsuus?

Ei. Minun kavereista lähes kaikilla on normaali lapsuus. Tottakai sisarusten välisiä riitoja ja välillä kinaa vanhempien kanssa, mutta pääosin oikein mukavaa elämää. Lomilla yhdessä mökillä tai etelässä. Luontoretkiä ja tavallista hyvää arkea. Melko vapaata olemista kavereiden kanssa jne. Ehkä yhdellä kolmestakymmenestä jotain traumatisoivaa. Oman kokemuksen mukaan lapsuus oli paljon helpompaa, vapaampaa ja stressittömämpää 90 -luvulla kuin nyt. Vanhemmatkin olivat paaaaljon relampia kuin heidän omat vanhempansa. Ehkä saimme kasvaa lapsuutemme kaikkein vapaimmin, edellisen sukupolven elämä oli kontrolloidumpaa ja nykyiset vanhemmat liian varovaisia lastensa suhteen. Monesti olemme kavereiden kanssa puhuneet, kuinka saimme elää upeaa aikaa lapsena. Asuin lapsuuteni keskisuurella paikkakunnalla, jossa oli vielä turvallista lastenkin liikkua keskenään ja yksin. 

Miksi tätä positiivista kokemusta ja näkökulmaa on alapeukutettu. Eikö ihminen saisi olla onnellinen ja tyytyväinen lapsuuteensa 90 -luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Voitko esittää tilaston, josta käy ilmi että 80-90 -luvulla syntyneissä on paljon traumatisoituneita? Vai onko kyseessä vain perätön mutu väite. Koska itse en saman ikäisenä tiedä kuin ehkä yhden 50:stä, jolla on tuollaisia ongelmia. Valtaosa pitää tuota aikakautta ihan parhaana lapsuusaikana. 

Aika moni on ongelmistaan hiljaa, koska silloin saa sellaista suhtautumista kuin tässä ketjussa. Ehkä sinuun vain ei luoteta tarpeeksi, jotta kukaan uskaltaisi uskoutua sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Voitko esittää tilaston, josta käy ilmi että 80-90 -luvulla syntyneissä on paljon traumatisoituneita? Vai onko kyseessä vain perätön mutu väite. Koska itse en saman ikäisenä tiedä kuin ehkä yhden 50:stä, jolla on tuollaisia ongelmia. Valtaosa pitää tuota aikakautta ihan parhaana lapsuusaikana. 

Onhan nämä väitteet aika naurettavia, että isovanhemmat olivat traumatisoituneita sodan vuoksi, mutta sen sijaan näillä 80-90-luvulla syntyneillä johtuukin yksinomaan lapsuudesta, vaikka pitäisi näiden olla ikänsä puolesta olla jo työelämässä vai etteikö maailma murjo muutoin kuin omien vanhempien kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Voitko esittää tilaston, josta käy ilmi että 80-90 -luvulla syntyneissä on paljon traumatisoituneita? Vai onko kyseessä vain perätön mutu väite. Koska itse en saman ikäisenä tiedä kuin ehkä yhden 50:stä, jolla on tuollaisia ongelmia. Valtaosa pitää tuota aikakautta ihan parhaana lapsuusaikana. 

Onhan nämä väitteet aika naurettavia, että isovanhemmat olivat traumatisoituneita sodan vuoksi, mutta sen sijaan näillä 80-90-luvulla syntyneillä johtuukin yksinomaan lapsuudesta, vaikka pitäisi näiden olla ikänsä puolesta olla jo työelämässä vai etteikö maailma murjo muutoin kuin omien vanhempien kautta.

Huono lapsuus tekee ihmisestä monesti todella stressiherkän aikuisen. Ei ole sellaisia käsittelykeinoja vaikeille tunteille kuin psyykkisesti terveessä ympäristössä kasvaneella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Voitko esittää tilaston, josta käy ilmi että 80-90 -luvulla syntyneissä on paljon traumatisoituneita? Vai onko kyseessä vain perätön mutu väite. Koska itse en saman ikäisenä tiedä kuin ehkä yhden 50:stä, jolla on tuollaisia ongelmia. Valtaosa pitää tuota aikakautta ihan parhaana lapsuusaikana. 

Onhan nämä väitteet aika naurettavia, että isovanhemmat olivat traumatisoituneita sodan vuoksi, mutta sen sijaan näillä 80-90-luvulla syntyneillä johtuukin yksinomaan lapsuudesta, vaikka pitäisi näiden olla ikänsä puolesta olla jo työelämässä vai etteikö maailma murjo muutoin kuin omien vanhempien kautta.

Huono lapsuus tekee ihmisestä monesti todella stressiherkän aikuisen. Ei ole sellaisia käsittelykeinoja vaikeille tunteille kuin psyykkisesti terveessä ympäristössä kasvaneella.

Jokainen sukupolvi on kokenut huonon lapsuuden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Voitko esittää tilaston, josta käy ilmi että 80-90 -luvulla syntyneissä on paljon traumatisoituneita? Vai onko kyseessä vain perätön mutu väite. Koska itse en saman ikäisenä tiedä kuin ehkä yhden 50:stä, jolla on tuollaisia ongelmia. Valtaosa pitää tuota aikakautta ihan parhaana lapsuusaikana. 

Onhan nämä väitteet aika naurettavia, että isovanhemmat olivat traumatisoituneita sodan vuoksi, mutta sen sijaan näillä 80-90-luvulla syntyneillä johtuukin yksinomaan lapsuudesta, vaikka pitäisi näiden olla ikänsä puolesta olla jo työelämässä vai etteikö maailma murjo muutoin kuin omien vanhempien kautta.

Huono lapsuus tekee ihmisestä monesti todella stressiherkän aikuisen. Ei ole sellaisia käsittelykeinoja vaikeille tunteille kuin psyykkisesti terveessä ympäristössä kasvaneella.

Jokainen sukupolvi on kokenut huonon lapsuuden. 

Et osaa suomea. Ihmiset ovat kokeneet monenlaisia lapsuuksia. Jonkun toisen huonon kokemus lapsuudestaan ei millään tavalla vähennä toisen ihmisen kokemuksen merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Voitko esittää tilaston, josta käy ilmi että 80-90 -luvulla syntyneissä on paljon traumatisoituneita? Vai onko kyseessä vain perätön mutu väite. Koska itse en saman ikäisenä tiedä kuin ehkä yhden 50:stä, jolla on tuollaisia ongelmia. Valtaosa pitää tuota aikakautta ihan parhaana lapsuusaikana. 

Onhan nämä väitteet aika naurettavia, että isovanhemmat olivat traumatisoituneita sodan vuoksi, mutta sen sijaan näillä 80-90-luvulla syntyneillä johtuukin yksinomaan lapsuudesta, vaikka pitäisi näiden olla ikänsä puolesta olla jo työelämässä vai etteikö maailma murjo muutoin kuin omien vanhempien kautta.

Huono lapsuus tekee ihmisestä monesti todella stressiherkän aikuisen. Ei ole sellaisia käsittelykeinoja vaikeille tunteille kuin psyykkisesti terveessä ympäristössä kasvaneella.

Jokainen sukupolvi on kokenut huonon lapsuuden. 

Et osaa suomea. Ihmiset ovat kokeneet monenlaisia lapsuuksia. Jonkun toisen huonon kokemus lapsuudestaan ei millään tavalla vähennä toisen ihmisen kokemuksen merkitystä.

Yhtälailla muutkin ovat traumatisoituneita lapsuudessaan, vanehmmat sukupolvet todennäköisesti vielä enemmän kuin nuoremmat, liekö kaikilla ollut lapsuutta ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Voitko esittää tilaston, josta käy ilmi että 80-90 -luvulla syntyneissä on paljon traumatisoituneita? Vai onko kyseessä vain perätön mutu väite. Koska itse en saman ikäisenä tiedä kuin ehkä yhden 50:stä, jolla on tuollaisia ongelmia. Valtaosa pitää tuota aikakautta ihan parhaana lapsuusaikana. 

Onhan nämä väitteet aika naurettavia, että isovanhemmat olivat traumatisoituneita sodan vuoksi, mutta sen sijaan näillä 80-90-luvulla syntyneillä johtuukin yksinomaan lapsuudesta, vaikka pitäisi näiden olla ikänsä puolesta olla jo työelämässä vai etteikö maailma murjo muutoin kuin omien vanhempien kautta.

Huono lapsuus tekee ihmisestä monesti todella stressiherkän aikuisen. Ei ole sellaisia käsittelykeinoja vaikeille tunteille kuin psyykkisesti terveessä ympäristössä kasvaneella.

Jokainen sukupolvi on kokenut huonon lapsuuden. 

Et osaa suomea. Ihmiset ovat kokeneet monenlaisia lapsuuksia. Jonkun toisen huonon kokemus lapsuudestaan ei millään tavalla vähennä toisen ihmisen kokemuksen merkitystä.

Yhtälailla muutkin ovat traumatisoituneita lapsuudessaan, vanehmmat sukupolvet todennäköisesti vielä enemmän kuin nuoremmat, liekö kaikilla ollut lapsuutta ollenkaan. 

Siksi traumoja pitääkin hoitaa. Ei alkoholistin lapsena kasvaminen anna hyviä lähtökohtia kenellekään. Tälläinen käyttäytymiskierre on katkaistava, ei puolusteltava huonoa käytöstä sillä että ennenkin ihmisillä on mennyt huonosti. On mennyt joo, ja se on kyllä näkynyt monin tavoin. Henkinen turvattomuus lapsuudessa jättää ihmiseen jäljet. Hienoa, että joku terapiassa pyrkii näitä kokemuksia työstämään ja toimimaan itse vanhempana toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Voitko esittää tilaston, josta käy ilmi että 80-90 -luvulla syntyneissä on paljon traumatisoituneita? Vai onko kyseessä vain perätön mutu väite. Koska itse en saman ikäisenä tiedä kuin ehkä yhden 50:stä, jolla on tuollaisia ongelmia. Valtaosa pitää tuota aikakautta ihan parhaana lapsuusaikana. 

Aika moni on ongelmistaan hiljaa, koska silloin saa sellaista suhtautumista kuin tässä ketjussa. Ehkä sinuun vain ei luoteta tarpeeksi, jotta kukaan uskaltaisi uskoutua sinulle.

Väite on siis perätön, se ei perustu tutkittuun tietoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Voitko esittää tilaston, josta käy ilmi että 80-90 -luvulla syntyneissä on paljon traumatisoituneita? Vai onko kyseessä vain perätön mutu väite. Koska itse en saman ikäisenä tiedä kuin ehkä yhden 50:stä, jolla on tuollaisia ongelmia. Valtaosa pitää tuota aikakautta ihan parhaana lapsuusaikana. 

Aika moni on ongelmistaan hiljaa, koska silloin saa sellaista suhtautumista kuin tässä ketjussa. Ehkä sinuun vain ei luoteta tarpeeksi, jotta kukaan uskaltaisi uskoutua sinulle.

Väite on siis perätön, se ei perustu tutkittuun tietoon. 

Minä en ole esittänyt tässä ketjussa mitään väitettä siitä miten yleistä traumatisoituminen on. Sinä et ole vielä vastannut kysymykseeni miksi toisten traumatisoituminen vaivaa sinua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Voitko esittää tilaston, josta käy ilmi että 80-90 -luvulla syntyneissä on paljon traumatisoituneita? Vai onko kyseessä vain perätön mutu väite. Koska itse en saman ikäisenä tiedä kuin ehkä yhden 50:stä, jolla on tuollaisia ongelmia. Valtaosa pitää tuota aikakautta ihan parhaana lapsuusaikana. 

Onhan nämä väitteet aika naurettavia, että isovanhemmat olivat traumatisoituneita sodan vuoksi, mutta sen sijaan näillä 80-90-luvulla syntyneillä johtuukin yksinomaan lapsuudesta, vaikka pitäisi näiden olla ikänsä puolesta olla jo työelämässä vai etteikö maailma murjo muutoin kuin omien vanhempien kautta.

Huono lapsuus tekee ihmisestä monesti todella stressiherkän aikuisen. Ei ole sellaisia käsittelykeinoja vaikeille tunteille kuin psyykkisesti terveessä ympäristössä kasvaneella.

Jokainen sukupolvi on kokenut huonon lapsuuden. 

Et osaa suomea. Ihmiset ovat kokeneet monenlaisia lapsuuksia. Jonkun toisen huonon kokemus lapsuudestaan ei millään tavalla vähennä toisen ihmisen kokemuksen merkitystä.

Yhtälailla muutkin ovat traumatisoituneita lapsuudessaan, vanehmmat sukupolvet todennäköisesti vielä enemmän kuin nuoremmat, liekö kaikilla ollut lapsuutta ollenkaan. 

Siksi traumoja pitääkin hoitaa. Ei alkoholistin lapsena kasvaminen anna hyviä lähtökohtia kenellekään. Tälläinen käyttäytymiskierre on katkaistava, ei puolusteltava huonoa käytöstä sillä että ennenkin ihmisillä on mennyt huonosti. On mennyt joo, ja se on kyllä näkynyt monin tavoin. Henkinen turvattomuus lapsuudessa jättää ihmiseen jäljet. Hienoa, että joku terapiassa pyrkii näitä kokemuksia työstämään ja toimimaan itse vanhempana toisin.

Kukaan ei puolustele huonoa käytöstä. On kuitenkin turha yleistää ja kuvitella, että kokemansa asia olisi yleinen, vaikka kaveripiiriin olisi luonnollisesti valikoitunutkin muita ahdistuneita. Ilmanmuuta terapia on hyvä sille, joka katsoo sitä tarvitsevansa ja saa siitä hyötyä. Ongelman väittäminen yleiseksi ilmiöksi jonkun ikäkauden ihmisissä ei kuitenkaan perustu mihinkään faktoihin. 

Mä oon vissiin erikoinen. Synnyin 90-luvun alussa ja elin sairsaalapsuuden. 9 leikkausta ennen kuin olin edes esikoulussa. Eikä mulla ole mitään traumoja siitä tai mistään muustakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eko kirjoitti:

Siis ette te helvetti kaikki voi jotain traumatisoituneita olla

Eiväthän kaikki keskustelijat olekaan. Mutta kerrohan miksi sinua ahdistaa se ajatus, että traumatisoituneita ihmisiä on paljon?

Voitko esittää tilaston, josta käy ilmi että 80-90 -luvulla syntyneissä on paljon traumatisoituneita? Vai onko kyseessä vain perätön mutu väite. Koska itse en saman ikäisenä tiedä kuin ehkä yhden 50:stä, jolla on tuollaisia ongelmia. Valtaosa pitää tuota aikakautta ihan parhaana lapsuusaikana. 

Aika moni on ongelmistaan hiljaa, koska silloin saa sellaista suhtautumista kuin tässä ketjussa. Ehkä sinuun vain ei luoteta tarpeeksi, jotta kukaan uskaltaisi uskoutua sinulle.

Väite on siis perätön, se ei perustu tutkittuun tietoon. 

Minä en ole esittänyt tässä ketjussa mitään väitettä siitä miten yleistä traumatisoituminen on. Sinä et ole vielä vastannut kysymykseeni miksi toisten traumatisoituminen vaivaa sinua?

Viittasinkin muiden esttämiin väitteisiin ilmiön yleisyydestä. Minua ei vaivaa toisten traumatisoituminen, tunnen myötätuntoa ihmisiä kohtaan, joilla on vaikeuksia ja toivon heille parempaa tulevaisuutta. Olet esittänyt kysymyksen jonkun toisen kommenttiin. 

teillä millenniaaneilla on liian pehmo elämä, hampurilaisia ja rap musiikkia ja kaikki helppoa ka sitten vfalitetaan pikku asioista ja on tullut trauma siitäkin jos kerran sai piiskaaa lapsena

Vierailija kirjoitti:

Mä oon vissiin erikoinen. Synnyin 90-luvun alussa ja elin sairsaalapsuuden. 9 leikkausta ennen kuin olin edes esikoulussa. Eikä mulla ole mitään traumoja siitä tai mistään muustakaan.

Olet ihan tavallinen. Itse olen syntynyt 80 -luvun lopulla ja tunnen satoja omaa ikäluokkaa. Vain muutamalla on traumoja tai psyykkisiä ongelmia ja oma ikäluokka on hyvin avoimia puhumaan pienistäkin arkipäivän ketutuksista. Olemme puhuneet paljon siitä, miten saimme elää lapsuutemme parhaaseen mahdolliseen aikaan, elämä oli vapaampaa ja rennompaa kuin tämän päivän lapsilla, joista varmaan tuleekin useammista ahdistuneita ja epäitsenäisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon vissiin erikoinen. Synnyin 90-luvun alussa ja elin sairsaalapsuuden. 9 leikkausta ennen kuin olin edes esikoulussa. Eikä mulla ole mitään traumoja siitä tai mistään muustakaan.

Olet ihan tavallinen. Itse olen syntynyt 80 -luvun lopulla ja tunnen satoja omaa ikäluokkaa. Vain muutamalla on traumoja tai psyykkisiä ongelmia ja oma ikäluokka on hyvin avoimia puhumaan pienistäkin arkipäivän ketutuksista. Olemme puhuneet paljon siitä, miten saimme elää lapsuutemme parhaaseen mahdolliseen aikaan, elämä oli vapaampaa ja rennompaa kuin tämän päivän lapsilla, joista varmaan tuleekin useammista ahdistuneita ja epäitsenäisiä. 

Mielenterveysongelmia ovat yhä tabu, vaikka sinä et sitä uskoisikaan. Isoja ongelmia moni pyrkii peittelemään ja jättää ne myös hoitamatta leimautumisen pelossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon vissiin erikoinen. Synnyin 90-luvun alussa ja elin sairsaalapsuuden. 9 leikkausta ennen kuin olin edes esikoulussa. Eikä mulla ole mitään traumoja siitä tai mistään muustakaan.

Olet ihan tavallinen. Itse olen syntynyt 80 -luvun lopulla ja tunnen satoja omaa ikäluokkaa. Vain muutamalla on traumoja tai psyykkisiä ongelmia ja oma ikäluokka on hyvin avoimia puhumaan pienistäkin arkipäivän ketutuksista. Olemme puhuneet paljon siitä, miten saimme elää lapsuutemme parhaaseen mahdolliseen aikaan, elämä oli vapaampaa ja rennompaa kuin tämän päivän lapsilla, joista varmaan tuleekin useammista ahdistuneita ja epäitsenäisiä. 

Mielenterveysongelmia ovat yhä tabu, vaikka sinä et sitä uskoisikaan. Isoja ongelmia moni pyrkii peittelemään ja jättää ne myös hoitamatta leimautumisen pelossa.

Onnellinen , traumaton lapsuus ja nuoruus 80-luvulla on myös tabu ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon vissiin erikoinen. Synnyin 90-luvun alussa ja elin sairsaalapsuuden. 9 leikkausta ennen kuin olin edes esikoulussa. Eikä mulla ole mitään traumoja siitä tai mistään muustakaan.

Olet ihan tavallinen. Itse olen syntynyt 80 -luvun lopulla ja tunnen satoja omaa ikäluokkaa. Vain muutamalla on traumoja tai psyykkisiä ongelmia ja oma ikäluokka on hyvin avoimia puhumaan pienistäkin arkipäivän ketutuksista. Olemme puhuneet paljon siitä, miten saimme elää lapsuutemme parhaaseen mahdolliseen aikaan, elämä oli vapaampaa ja rennompaa kuin tämän päivän lapsilla, joista varmaan tuleekin useammista ahdistuneita ja epäitsenäisiä. 

Mielenterveysongelmia ovat yhä tabu, vaikka sinä et sitä uskoisikaan. Isoja ongelmia moni pyrkii peittelemään ja jättää ne myös hoitamatta leimautumisen pelossa.

Onnellinen , traumaton lapsuus ja nuoruus 80-luvulla on myös tabu ?

Hehhehhee. Anna edes täällä tilaa puhua vaikeista kokemuksista. Niitä esiin tuovat ihmiset yritetään aina muutenkin änkeä marginaaliin.