Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö mielestänne jokaisen aikuisen ihmisen osata ratkaista tämä prosenttilasku?
16.02.2019 |
Kyse siis tällaisesta tehtävästä:
"Vuonna 1975 oli yrityksen palveluksessa olevien kouluttamattomien henkilöiden määrä 200% suurempi kuin koulutettujen. Vuoteen 1985 mennessä koko henkilökunnan määrä oli pienentynyt 7% ja kouluttamattomia oli 96% enemmän kuin koulutettuja. Montako prosenttia koulutettujen määrä oli noussut?"
Mitä veikkaatte, kuinka suuri osa suomalaisista osaisi ratkaista tehtävän? Osaisitko itse? Tarvitseeko mielestänne ns. "kunnon kansalaisen" osata laskea tällainen lasku?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuosta pitäisi jokaisen suoriutua
Suksi kuuseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tehtävä on mahdotonta ratkaista, koska vuoden 1975 ihmisten koulutuksen tietämys oli vanhentunut jo vuonna 1985 eikä heitä voinut pitää enää koulutetuina (esim. ATK-alalla oikeat vastaukset tenttikysymyksiin vanhenevat nopeasti) ja niinpä on mahdoton tietää, olivatko 1975 tutkintonsa suorittaneet "koulutettuja" vaiko vanhoja "jääriä", jotka ei mitään tajua. Myös 1985 koulutetut ovat vanhoja kääkkiä eikä tiedä esim. tietokonepeleistä mitään, vaikka se on essentiaalista. Sanoisin kuitenkin että hieman yli 25%.
Älä viitsi. Tehtävässä puhutaan selvästi koulutetuista ja kouluttamattomista molempina vuosina. Nämä eivät ole millään tavalla riippuvaisia siitä, ovatko nämä samoja vai eri henkilöitä. Jollakin tavalla nämä on molempina ajanhetkinä määritelty ja sinun hiustenhalkomisesi on täysin turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin jos on lukion käynyt, pitäisi. Sama pätee, jos on käynyt amk:n tai yliopiston, pitäisi siis osata ja merkonomikoulutuksessa ainakin on vastaavia.
Milloin yhtälöryhmät opetetaan? En muista yhtään, kasi- tai ysiluokalla on mielikuva, oliko näin? Kyllä tuosta saa tehtyä yhtälöryhmän ja silloin tuosta selviää peruskoulumatikalla.
Yliopistossa ei opeteta matikkaa jos pääaineena, sivuaineena tai muuten huvikseen ei ole matemaattisia aineita sisältäviä aineita.
Ihan sama, mutta yliopistoon päässeen on pitänyt lukea jonkinlaista matikkaa myös peruskoulun jälkeen, oli koulutus mikä tahansa. Kaikissa ammattikouluissa kaikilla linjoilla on matikkaa.
Ketjuun on näköjään tullut paljon viestejä ja myös useita oikeita vastauksia. Itseäni kuitenkin kiusaa muiden esittämissä ratkaisutavoissa se, että niissä ei minusta tarpeeksi avata sanallisesti laskujen taustalla olevaa logiikkaa. Jos tällainen tehtävä tulisi omalla kohdallani vastaan jossain kokeessa tms., niin esittäisin itse ratkaisun seuraavasti:
Merkitään koulutettujen määrää vuonna 1975 kirjaimella A. Kouluttamattomia on siis tuolloin 3A. ("200 % enemmän " luonnollisestikin tarkoittaa kolminkertaista määrää, aivan kuten 100 % enemmän tarkoittaa kaksinkertaista määrää ja 50 % enemmän 1,5-kertaista määrää)
Henkilökuntaa on siis vuonna 1975 yhteensä 4A. Vuoteen 1985 mennessä henkilökunta vähenee 7 %, eli tuolloin jäljellä on 93 % vuoden 1975 määrästä, toisin sanoen 0,93*4A = 3,72A.
Merkitään koulutettujen määrää vuonna 1985 kirjaimella B. Kouluttamattomia on tuolloin 96 % enemmän kuin koulutettuja, toisin sanoen 1,96B. Henkilöstön kokonaismäärä vuonna 1985 on siis B + 1,96B = 2,96B.
Edellä olevien tietojen perusteella saadaan yhtäsuuruuslause 3,72A = 2,96B. Kun tämä jaetaan puolittain luvulla 2,96, saadaan
B = (3,72/2,96)*A = 1,2567567...*A
A oli koulutettujen määrä vuonna 1975 ja B koulutettujen määrä vuonna 1985. Tuosta siis nähdään suoraan, että koulutettujen määrä kasvoi about 26 prosenttia.
- - -
Melko haastava laskuhan tämä on esim. 9.-luokkalaisten PISA-tehtäviin verrattuna. Itse en olisi tätä varmaankaan yläasteikäisenä osannut. Nykyään tämänkaltainen ajattelu ei tuota vaikeuksia, mutta ymmärrän että paljon löytyy myös niitä, joilta se ei luonnistu. Siksi kannattaakin aina pitää mielessä, että vaikka joku asia olisikin itselle helppo, niin kaikille muille se ei sitä välttämättä ole.
- aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin jos on lukion käynyt, pitäisi. Sama pätee, jos on käynyt amk:n tai yliopiston, pitäisi siis osata ja merkonomikoulutuksessa ainakin on vastaavia.
Milloin yhtälöryhmät opetetaan? En muista yhtään, kasi- tai ysiluokalla on mielikuva, oliko näin? Kyllä tuosta saa tehtyä yhtälöryhmän ja silloin tuosta selviää peruskoulumatikalla.
Yliopistossa ei opeteta matikkaa jos pääaineena, sivuaineena tai muuten huvikseen ei ole matemaattisia aineita sisältäviä aineita.
Kaikissa ammattikouluissa kaikilla linjoilla on matikkaa.
Hahahahahahahahah!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin jos on lukion käynyt, pitäisi. Sama pätee, jos on käynyt amk:n tai yliopiston, pitäisi siis osata ja merkonomikoulutuksessa ainakin on vastaavia.
Milloin yhtälöryhmät opetetaan? En muista yhtään, kasi- tai ysiluokalla on mielikuva, oliko näin? Kyllä tuosta saa tehtyä yhtälöryhmän ja silloin tuosta selviää peruskoulumatikalla.
Yliopistossa ei opeteta matikkaa jos pääaineena, sivuaineena tai muuten huvikseen ei ole matemaattisia aineita sisältäviä aineita.
Kaikissa ammattikouluissa kaikilla linjoilla on matikkaa.
Hahahahahahahahah!
Kyllä on. Taso on sitten asia erikseen, mutta kyllä sitä vain on. Kuten myös englantia ja ruotsiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kirjoittanut 1985 pitkästä matematiikasta laudaturin. Lukion jälkeen en ole työssäni tarvinnut matematiikkaa simppeleitä arjen laskutoimituksia enempää.
En enää osaisi ratkoa tuota. Tuo ei ole niinkään prosenttilaskua - joka on helppoa - vaan yhtälöparin ratkaisemista.
Miksi sitä pitäisi TYÖSSÄ tarvita. Minä tarvitsen aikakin matematiikkaa päivittäin, varsinkin prosenttilaskuja.
Miksi et ymmärrä lukemaasi? Minähän sanoin, etten tarvitse matematiikkaa kuin simppelien arjen laskutoimitusten verran. Prosenttiluku jostakin ON simppeliä arjen laskemista, ja ne hallitsen päässäkin hyvin. Tuo ap:n tehtävä ei ole simppeliä arjen laskemista.
N52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kirjoittanut 1985 pitkästä matematiikasta laudaturin. Lukion jälkeen en ole työssäni tarvinnut matematiikkaa simppeleitä arjen laskutoimituksia enempää.
En enää osaisi ratkoa tuota. Tuo ei ole niinkään prosenttilaskua - joka on helppoa - vaan yhtälöparin ratkaisemista.
Höps, ihan perus prosenttilaskua
. Muutosta verrataan alkuperäiseen tilanteeseen.Huomaan, että et ymmärtänyt laskusta mitään. Sen verran minä sentään tajuan, että noin ei ole.
Osaan laskea päässäni vaikkapa 28 prosenttia 145:stä (se siis on 43,5-2x1,45=40,6) koska vaan, mutta tuo oli aika vaikea lasku, koska muutos alkuperäiseen ei koske kysyttyä muuttujaa.
(Se pitkän matikan ällän kirjoittanut)
Voisitko avata tuota yhtälöä, josta sait vastauksen?
Mikä on 43,5 ja mikä on 1,45?
Oletko tosissasi?
No toki avaan, jos et osaa päässälaskua. Hyvä oppia, aina ei ole kännykkää saatavilla.
Mikä on kymmenesosa eli 10% tuosta 145:stä? No 14,5. Entä sadasosa eli 1%? No 1,45.
Kun lähdet laskemaan prosentteja jostakin, mieti ensin lähin kymmenesosa. Jos lasket 28 prosenttia 145:stä, saat sen helpoiten laskemalla ensin 30 prosenttia siitä ja vähentämällä tuloksesta kaksi prosenttia. Jossakin toisessa tapauksessa helpointa on laskea kymmenesosat ja lisätä prosentteja, vaikka jos laskisit tuosta 21 prosenttia....
Mutta nyt siis vähennät.
Eli 3x14,5-2x1,45=43,5-2,9=40,6.
Tarkistapa laskimellasi.
Mutta kuten sanottua, ap:n lasku ei ole aivan helppo, ja ainakaan minä en sitä siis osannut netistä lunttaamatta ratkoa. Kiitos, ketjussa oli oikea ratkaisukin.
Kaiken unohtaa, jos ei sitä vuosikymmeniin käytä. Prosenttilaskut päässä sujuvat minulta hyvin, koska niitä tarvitsen.
N52, se 1985 ällän pitkästä matikasta kirjoittanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kirjoittanut 1985 pitkästä matematiikasta laudaturin. Lukion jälkeen en ole työssäni tarvinnut matematiikkaa simppeleitä arjen laskutoimituksia enempää.
En enää osaisi ratkoa tuota. Tuo ei ole niinkään prosenttilaskua - joka on helppoa - vaan yhtälöparin ratkaisemista.
Höps, ihan perus prosenttilaskua
. Muutosta verrataan alkuperäiseen tilanteeseen.Huomaan, että et ymmärtänyt laskusta mitään. Sen verran minä sentään tajuan, että noin ei ole.
Osaan laskea päässäni vaikkapa 28 prosenttia 145:stä (se siis on 43,5-2x1,45=40,6) koska vaan, mutta tuo oli aika vaikea lasku, koska muutos alkuperäiseen ei koske kysyttyä muuttujaa.
Jos alkuperäinen koulutettujen määrä on 1 vuonna 1975 ja 1985 määrä 1,257. Niin kyllä se on silloin noussut 26 alkuperäiseen tilanteeseen. Huomaan, että et ymmärrä luettua. t. Myös äidinkielestä L.
(Se pitkän matikan ällän kirjoittanut)
Jaa, no kas niin kirjoitin minäkin ällän äikästä. Kuusi laudaturia itse asiassa. Ällän mainitseminenko sinua noin jäi kaivelemaan? Sanoin sen, koska se ilmentää hyvin sitä, miten vuosien mittaan hyvätkin perustiedot unohtuvat, kun niitä ei mihinkään tarvitse.
Logiikkaa ainakin osaan. Johtopäätöksesi koulutettujen määrästä ei ole "luettavissa" ap:n kysymyksestä, kyllä se pitää ihan pähkäillä ja laskimella laskea desimaalien määrästäkin päättelemällä.
N52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen aina suurta ylemmyyttä kaupassa kun näen vajaaälyisten taulukoita joista voivat katsoa prosenttialennukset euroina.
Ja vihaan toimittelijoita jotka sanovat persujen kannatuksen nousseen 5% kun se on noussut 5 prosenttiyksikköä eli 50%.
Minusta taas toimittajat ovat näissä yleensä yllättävän tarkkoja.
Eri mieltä. Toimittajat eivät ole tarkkoja. He sotkevat määrät, prosentit ja prosenttiyksiköt. Lisäksi he tykkäävät vetää hirmuisia otsikoita valitsemalla sopivasti luvun, jota alkavat repostella. Esimerkiksi jos päähäntaputtelijoita on viime vuosikymmenellä ollut yksi ja nyt 100, nousu ilmoitetaan mieluummin prosenteissa, koska näin saadaan murhaavan iso luku.
Mitä pitäisi sitten sanoa koko ammattikuntaa koskevia yleistyksiä esittävistä av-mammoista? Ei tuo sinun kommenttisi sinusta ainakana kauhean hyvää kerro. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En opiskellut yliopistossa sekuntiakaan matematiikkaa.
Et opiskellut yliopistolla.
Avaisitko tuon määkäisyn logiikkaa? Oikeasti kuvittelet, että kaikki opiskelevat matematiikkaa yliopistossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En opiskellut yliopistossa sekuntiakaan matematiikkaa.
Näinhän se voi olla jos lukee kirkkoslaavia tai jotain muuta "älykästä".
Sitten on myös toinen joukko, jotka oikeasti tulevat töitäkin tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En opiskellut yliopistossa sekuntiakaan matematiikkaa.
Näinhän se voi olla jos lukee kirkkoslaavia tai jotain muuta "älykästä".
Sitten on myös toinen joukko, jotka oikeasti tulevat töitäkin tekemään.
No Suomen tunnetuimmasta kirkkoslaavia opiskelleesta tuon analyysin voi kevyesti tehdä, mutta muuten kommenttisi oli suoraan anuksesta, jonkun putkiaivoisen dippainssinplantun märkä päiväuni suorastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bullshiti. Mitä tollasella laskulla tekee oikeassa elämässä. Ei yhtään mitään. Yhtä turha kuin joku derivaatta kaava. Riittää että ymmärtää jos on 30 prossaa ale niin mitä hinta sen jälkeen on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En opiskellut yliopistossa sekuntiakaan matematiikkaa.
Et opiskellut yliopistolla.
Avaisitko tuon määkäisyn logiikkaa? Oikeasti kuvittelet, että kaikki opiskelevat matematiikkaa yliopistossa?
Jos avaisin, niin pitäisin itse omaa kommenttiani "määkäisynä", niin ei avaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En opiskellut yliopistossa sekuntiakaan matematiikkaa.
Et opiskellut yliopistolla.
Avaisitko tuon määkäisyn logiikkaa? Oikeasti kuvittelet, että kaikki opiskelevat matematiikkaa yliopistossa?
Jos avaisin, niin pitäisin itse omaa kommenttiani "määkäisynä", niin ei avaa.
Toi on niitä idi..tteja, joiden mielestä vain luonnontieteet ja matikka on tiedettä. Real-life-Sheldon siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin jos on lukion käynyt, pitäisi. Sama pätee, jos on käynyt amk:n tai yliopiston, pitäisi siis osata ja merkonomikoulutuksessa ainakin on vastaavia.
Milloin yhtälöryhmät opetetaan? En muista yhtään, kasi- tai ysiluokalla on mielikuva, oliko näin? Kyllä tuosta saa tehtyä yhtälöryhmän ja silloin tuosta selviää peruskoulumatikalla.
Yliopistossa ei opeteta matikkaa jos pääaineena, sivuaineena tai muuten huvikseen ei ole matemaattisia aineita sisältäviä aineita.
Kaikissa ammattikouluissa kaikilla linjoilla on matikkaa.
Hahahahahahahahah!
Kyllä on. Taso on sitten asia erikseen, mutta kyllä sitä vain on. Kuten myös englantia ja ruotsiakin.
Joo. Itse kun kävin amiksen niin matematiikan tunnilla tuli ensimmäisinä kertoina monisteita joissa oli tehtäviä kuin jostain ala asteelta, siis ihan yhteen ja vähennyslaskuja vaikka 26+14 ja niin edelleen. Opeteltiin jossain vaiheessa myös kerto ja jako lasku ja kellonaikoja sekä ajan laskemista myös.
Vaikeampia tehtäviä oli yhtälö laskut joissa oli joku yksinkertainen lasku missä x ja x :n arvo piti saada selvitettyä. Ei mitään sellaisia ollut missä olisi ollut useampi yhtälö tai kirjain. En muista oliko prosentti laskuja mutta todella yksinkertaisia ne oli. AMKssa oli vaikeampaa insinöörimatematiikan kurssilla, jouduin niitä tenttejä uusimaan useammankin kerran kun asiaa tuli niin paljon koko ajan ettei meinannut millään pysyä perässä.
En mä ainakaan muista miten toi lasketaan. Ei o o useampaan vuoteen tarvinu laskea.
Vastaus otsikon kysymykseen: ei pidä/tarvitse. Iso osa ei tarvitse noin monimutkaisia laskuja elämässään. Vähempikin riittää. Sinänsä hassua, että samaan aikaan kuin monen mielestä tällaiset pitää ehdottomasti hallita, samat tyypit saattavay rutkuttaa pakkoruotsista. Ainakin minulle on ollut roimasti enemmän hyötyä ruotsin kielen taidosta kuin matikan taidoista. Riittää, kun osaa peruslaskutaidot ja osaa laskea aleprosentit alkuperäishinnasta.
Taitaa nyt jotain muutakin vikaa olla