Vierastatteko ihmisiä, jotka kuuluvat eri yhteiskuntaluokkaan ja joilla on siksi ns. erilainen habitus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lomailu ulkomailla taisi olla keskiluokan statussymboli 90-luvulla? Nykyään sitä pidetään tiedostamattomana ja junttina. Niin ne ajat muuttuvat :).

Suomi ei kyllä ole millään tavalla tyypillinen "luokkayhteiskunta", kuten vaikkapa Iso-Britannia, jossa luokka määräytyy sen mukaan mihin luokkaan syntyy. Nykyään meillä on eroja koulutustasossa ja kulttuurisessa pääomassa ja toisaalta varallisuuserot (huom. eri asia kuin tuloerot). Henkinen ja taloudellinen pääoma ei kasaannu välttämättä samaan luokkaan, eniten varmaan molempia ilmenee kuitenkin ylemmässä keskiluokassa.

Myös monet korkesti koulutetut elävät nykyään köyhyydessä. Ylempi korkeakoulututkinto ei siis johda automaattisesti ylemmän keskiluokan tulo- ja varallisuustasoon.

Kerro toki myös mitkä kaikki muut asiat ovat tiedostamatonta ja junttia? Asutko Punavuoressa tai Kalliossa?

Esim. lihansyönti, autolla ajaminen ja se, ettei lapsilla ole sukupuolineutraaleja nimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma perhetaustani on melko tyypillinen ylemmän keskiluokan tausta: varakkaat ylemmän korkeakoulututkinnon käyneet vanhemmat, minä ja vaimoni olemme puolestaan tohtoreita (kaikilla oppiaineet "kovia").

Miten tämä vastaa aloittajan kysymykseen?

Luitko koko viestin vai tuo kohdan? Itse viestissähän pohdittiin tuon juurikin sitä, kuinka kyseinen kirjoittaja vierastaa nousukkaiden tarvetta leuhottaa. Kai tähän ketjuun saa vastata kaikki taustasta riippumatta?

Minkä koko viestin? Tässä oli koko viesti lainattuna. Ei ollut mitään muuta sisältöä kuin että vierailijan perheessä on käyty koulua monessa polvessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen habitus? Kielitoimiston sanakirjan muaan habitus = hahmo, olemus, ulkomuoto, (ruumiin)rakenne. Riippuuko se yhteiskuntaluokasta? Tarkoittaako ap pukeutumista vai mitä? Lihavuutta / laihuutta? Itse kuulunen koulutuksen ja varallisuuden puolesta ylempään keskiluokkaan, mutta pukeudun kohtalaisen huolimattomasti enkä meikkaa. Onko ulkoiseen olemukseen panostaminen teidän mielestä ylä-, keski- vai alaluokkaista?

Sinä se et ole Bourdieutäsi lukenut, joten tuskin olet ylempää keskiluokkaa.

Kiitos opastuksesta, katsoin heti wikipediasta (onkohan se jotenkin alaluokkaista?), mikä tämä Bourdieu on, tai siis oli. Tiedän nyt, että hän oli sosiologi, joka määriteli sanan 'habitus' erityisellä, yleisestä merkityksestä poikkeavalla tavalla. Niinhän tieteessä tehdään.

Koin myös itselleni harvinaisen elämyksen eli lievän vihlaisun, kun minua tuntematon ihminen somessa väittää kirjoittaamani vääräksi ylimielisen tuntuisesti. Tästähän saisi oikein kunnon loan heittelyn aikaiseksi! Tyydyn kuitenkin vain kysymään, pitääkö olla harrastunut sosiologiasta ja nimenomaan tästä Bordieustä, jotta uskaltaisi sanoa kuuluvansa ylempään keskiluokkaan? Entä kaikki luonnontieteilijäraukat, joita sosiologia ei kenties kiinnosta pätkääkään? Alempaa keskiluokkaa varmaan kaikki, ellei sitten sitä wt:tä.

Taisi mennä luonnontieteilijällä tunteisiin, kun hattuun kilahtanut yliopistotutkinto ja sopiva aate eivät tehneetkään vielä sivistyyneeksi. Hyvä ihminen, laskeuduhan sieltä yläilmoista muiden ihmisten tasolle.

Lisää somepiikittelyä. Mahtavaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierastan haisuleita, narkkeja, juoppoja ja öykkä-möykkäreitä.

En analysoi heidän taustojaan, jotka ovat varmasti heterogeeniset.

Eli käytös ratkaisee, ei "habitus".

Käytös on osa habitusta.

Tajusin otsikon lukiessani, että ystävissäni ei ole yhtään kovin ylipainoista ihmistä (erilainen habitus?). Ystävissä on monenlaista työtä tekevää, että sikäli ”yhteiskuntaluokka” ei vahvasti määrittele ystäviäni.

Eri yhteiskuntaluokkien vierastaminen ja kuvitelma, että toiset pitävät toisia parempina kuluu wt- mentaliteettiin.

Yhteiskuntaluokalla tai edes koulutuksella en ole havainnut olevan merkitystä arviooni ihmisestä. Jopa tietyt käyttäytymiseen liittyvät seikat voin ohittaa täysin, esim kiroilun (joka on eri asia kuin haistattelu).

Ihmisissä kiinnostun eniten älystä, luovuudesta, huumorista ja tietystä tilannetajusta. Vaikka äly näkyy usein koulutuspolussa, on vastaan tullut paljon melko simppeleitä korkeakoulutettuja ja toisaalta yksi skarpeimmista tuntemistani ihmisistä on lopettanut koulut lukioon. Ylemmän keskiluokkaisen normielämän koen jopa hieman ahdistavaksi, sillä tuntuu, että omituisuudet ja luovat elämänvalinnat eivät siihen mahdu.

Joidenkin tutkimusten mukaanhan alimmat ja ylimmät luokat muistuttavat toisiaan keskiluokkia enemmän, ovat vähemmän tasapäistettyjä. Tai näin ainakin briteissä, tämä ei ehkä ole suoraan omaan kulttuuriimme siirrettävissä.

Kyllä oikeastaan joo. Olen vaatimattomista oloista mutta väitellyt ja viihdyn oikeastaan vain toisten väitelleiden kanssa. Muiden kanssa ei oikein löydy kiinnostavia puheenaiheita, tai ainahan jokaisella on tarina kerrottavanaan mutta se on se yksi ja jää sitten siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierastan ylempää keskiluokkaa. En halua ystäväpiiriini uraohjuksia, jotka ovat hyvin vastuullisessa asemassa, tekevät töitä vapaa-ajalla, ovat konservatiivisia. Monelta puuttuu tietty rentous, ja kiinnostuksen kohteet ovat erilaisia kuin minulla. Pitkästyn tällaisten seurassa.

Toisaalta vierastan toista ääripäätä, marginaalissa eläviä ihmisiä, jotka eivät huolehdi mistään ja elämä on aivan sekaisin.

Entä sellaiset, jotka tulojen puolesta kuuluvat ylempään keskiluokkaan tai oikeastaan yläluokkaan, ja töitä tehdään paljon, mutta raskaan työn vastapainona ovat ajoittain, aika useinkin, niin raskaat huvit, että tavallaan eletään marginaalissa ja elämä on ajoittain hyvinkin sekaisin? Kiinnostuksen kohteina on hyvin monipuolisesti kirjallisuus, musiikki ja urheiluharrastukset, nekin ajoittain hyvin rankkoja ja exremejä.

Olen itse vähän tuollainen, ja tuttavapiirissäni on muitakin kaltaisiani. Uraohjus en varsinaisesti koe olevani, satun vain osaamaan asioita, joilla pystyy tienaamaan mukavasti, kun tekee paljon töitä.

Ei korkeakoulutus takaa välttämättä "hyviä oloja". Esim. molemmat vanhempani olivat pienipalkkaisia opettajia, ja lapsuus oli todella köyhää ja elimme vanhassa kerrostaloneliössä pienellä paikkakunnalla. Vanhempien koulutus ei suojannut äidin alkoholismilta, eikä heillä ollut minkäänlaisia taloudellisia taitoja. Vielä nykyäänkin me lapset tuemme tämän "korkeakoulutetun" parin elämää. Kaiken nähneenä sanoisin asian siten, että koulutetuillakin ihmisillä voi olla pahoja ongelmia, eikä koulutus takaa automaattisesti hyviä ja taloudellisesti vakaita oloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lomailu ulkomailla taisi olla keskiluokan statussymboli 90-luvulla? Nykyään sitä pidetään tiedostamattomana ja junttina. Niin ne ajat muuttuvat :).

Suomi ei kyllä ole millään tavalla tyypillinen "luokkayhteiskunta", kuten vaikkapa Iso-Britannia, jossa luokka määräytyy sen mukaan mihin luokkaan syntyy. Nykyään meillä on eroja koulutustasossa ja kulttuurisessa pääomassa ja toisaalta varallisuuserot (huom. eri asia kuin tuloerot). Henkinen ja taloudellinen pääoma ei kasaannu välttämättä samaan luokkaan, eniten varmaan molempia ilmenee kuitenkin ylemmässä keskiluokassa.

Myös monet korkesti koulutetut elävät nykyään köyhyydessä. Ylempi korkeakoulututkinto ei siis johda automaattisesti ylemmän keskiluokan tulo- ja varallisuustasoon.

Kerro toki myös mitkä kaikki muut asiat ovat tiedostamatonta ja junttia? Asutko Punavuoressa tai Kalliossa?

Esim. lihansyönti, autolla ajaminen ja se, ettei lapsilla ole sukupuolineutraaleja nimiä.

Vihervasemmistolaisuus ei ole sääntö ylemmässä keskiluokassa, vaikka se saattaa siltä tuntua. Itsekin kuuluin siihen ennen, mutta vanhettuani olen löytänyt itsestäni sisäisen konservatiivin, jolle maistuu liha ja joka pitää sukupuolineutraaleja lasten nimiä yksinkertaisesti pöljinä. Vihervasureille tiedoksi, on olemassa ryhmä sivistysporvarit, joka oli ylempää keskiluokkaa jo kauan ennen vihervasureita. Me lääkärit, papit, tohtorit olemme edelleen hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Ei korkeakoulutus takaa välttämättä "hyviä oloja". Esim. molemmat vanhempani olivat pienipalkkaisia opettajia, ja lapsuus oli todella köyhää ja elimme vanhassa kerrostaloneliössä pienellä paikkakunnalla. Vanhempien koulutus ei suojannut äidin alkoholismilta, eikä heillä ollut minkäänlaisia taloudellisia taitoja. Vielä nykyäänkin me lapset tuemme tämän "korkeakoulutetun" parin elämää. Kaiken nähneenä sanoisin asian siten, että koulutetuillakin ihmisillä voi olla pahoja ongelmia, eikä koulutus takaa automaattisesti hyviä ja taloudellisesti vakaita oloja.

Näihän se on...asiat eivät ole niin selkeitä ja mustavalkoisia, vaan kaikenlaiset ihmiset kärsivät kaikenlaisista ongelmista; ulkoisesti menestynyt/kouluttautunut voi kärsiä esim. pahasta alkoholismista tai mielenterveyden ongelmista, ja pienipalkkainen työläinen saattaa elää paljon tasapainoisempaa ja onnellisempaa elämää. 

Koulutus yksistään ei takaa mitään nykypäivänä...ja ilman koulutustakin saattaa päästä hyville ansioille, jos on tarpeeksi kekseliäs/fiksu/ahkera. Koulutustaso tai sen puute ei välttämättä kerro älykkyydestä, vaan enemmänkin kärsivällisyydestä, määrätietoisuudesta jne. Itse esimerkiksi koen olevani hyvinkin älykäs ja sivistynyt, mutta kärsivällisyyteni ei kestänyt yliopisto-opintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lomailu ulkomailla taisi olla keskiluokan statussymboli 90-luvulla? Nykyään sitä pidetään tiedostamattomana ja junttina. Niin ne ajat muuttuvat :).

Suomi ei kyllä ole millään tavalla tyypillinen "luokkayhteiskunta", kuten vaikkapa Iso-Britannia, jossa luokka määräytyy sen mukaan mihin luokkaan syntyy. Nykyään meillä on eroja koulutustasossa ja kulttuurisessa pääomassa ja toisaalta varallisuuserot (huom. eri asia kuin tuloerot). Henkinen ja taloudellinen pääoma ei kasaannu välttämättä samaan luokkaan, eniten varmaan molempia ilmenee kuitenkin ylemmässä keskiluokassa.

Myös monet korkesti koulutetut elävät nykyään köyhyydessä. Ylempi korkeakoulututkinto ei siis johda automaattisesti ylemmän keskiluokan tulo- ja varallisuustasoon.

Kerro toki myös mitkä kaikki muut asiat ovat tiedostamatonta ja junttia? Asutko Punavuoressa tai Kalliossa?

Esim. lihansyönti, autolla ajaminen ja se, ettei lapsilla ole sukupuolineutraaleja nimiä.

Vihervasemmistolaisuus ei ole sääntö ylemmässä keskiluokassa, vaikka se saattaa siltä tuntua. Itsekin kuuluin siihen ennen, mutta vanhettuani olen löytänyt itsestäni sisäisen konservatiivin, jolle maistuu liha ja joka pitää sukupuolineutraaleja lasten nimiä yksinkertaisesti pöljinä. Vihervasureille tiedoksi, on olemassa ryhmä sivistysporvarit, joka oli ylempää keskiluokkaa jo kauan ennen vihervasureita. Me lääkärit, papit, tohtorit olemme edelleen hengissä.

Hep, ääni tälle. Erinomaisesti sanottu.

Itselleni tulee joskus hieman vaivaantunut olo ns. ignoranttien ihmisten läheisyydessä. En tykkää käyttää av:lla suosittua termiä "wt", mutta tarkoitan porukkaa, joka jo peruskoulussa lintsasi tunneilta, veti sätkätupakkaa ja kiljua nurkan takana. Näiden puheessa joka toinen sana on "v***u", räkivät minne sattuu jne. 

Toisaalta en myöskään kuulu ns. yläluokkaan, enkä koe oloani mukavaksi heidänkään seurassa. Mutta en myöskään vierasta tai karta heitä. Elleivät he satu olemaan humalassa, koska silloin he saattavat olla todella ylimielisiä ja ilkeitä.

En voi sanoa vierastavani muita, kuin selvästi päihtyneitä tai huumeiden vaikutuksen alaisena olevia, tai muuten sekavasti käyttäytyviä tai pahalle haisevia ihmisiä. Niin kauan, kun henkilö käyttäytyy ns. normaalisti (ei riehu, räyhää tai kompuroi kännissä), kaikki on OK.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lomailu ulkomailla taisi olla keskiluokan statussymboli 90-luvulla? Nykyään sitä pidetään tiedostamattomana ja junttina. Niin ne ajat muuttuvat :).

Suomi ei kyllä ole millään tavalla tyypillinen "luokkayhteiskunta", kuten vaikkapa Iso-Britannia, jossa luokka määräytyy sen mukaan mihin luokkaan syntyy. Nykyään meillä on eroja koulutustasossa ja kulttuurisessa pääomassa ja toisaalta varallisuuserot (huom. eri asia kuin tuloerot). Henkinen ja taloudellinen pääoma ei kasaannu välttämättä samaan luokkaan, eniten varmaan molempia ilmenee kuitenkin ylemmässä keskiluokassa.

Myös monet korkesti koulutetut elävät nykyään köyhyydessä. Ylempi korkeakoulututkinto ei siis johda automaattisesti ylemmän keskiluokan tulo- ja varallisuustasoon.

Kerro toki myös mitkä kaikki muut asiat ovat tiedostamatonta ja junttia? Asutko Punavuoressa tai Kalliossa?

Esim. lihansyönti, autolla ajaminen ja se, ettei lapsilla ole sukupuolineutraaleja nimiä.

Vihervasemmistolaisuus ei ole sääntö ylemmässä keskiluokassa, vaikka se saattaa siltä tuntua. Itsekin kuuluin siihen ennen, mutta vanhettuani olen löytänyt itsestäni sisäisen konservatiivin, jolle maistuu liha ja joka pitää sukupuolineutraaleja lasten nimiä yksinkertaisesti pöljinä. Vihervasureille tiedoksi, on olemassa ryhmä sivistysporvarit, joka oli ylempää keskiluokkaa jo kauan ennen vihervasureita. Me lääkärit, papit, tohtorit olemme edelleen hengissä.

Miksi oi, miksi olette antaneet puolueenne sieluttomien neoliberaalien käsiin?

Minä olen akateemisesta, mutta kurjistuneesta perheestä( äidin sairaus, isän alkoholismi). Miehen suku on varakasta ja hänen siskonsa tonnien vaatteet vs.minun kymppien rätit ja äitinsä kristallilasi-illalliset vs.minun äitini vuokrayksiö olivat kyllä eri maailmoista.He eivät esim. ymmärrä miksi haluamme asua vaatimattomasti ja mielestäni siellä on ripaus muiden yläpuolella oloa ja kyttäystä. Anoppi on avoimesti huolissaan osaanko pukeutua juhliin. Kai olen sitten lähiörotta tyyliltäni ja tottumuksiltani.Anoppi ei ole kauhean pidetty vaan monien tuttujen mielestä on liikaa hienoa rouvaa. Että sinänsä en heitä yhtään ihannoi.

Toisaalta esim.kulttuuriharrastuksissa ja koulutuksessa en jää heistä jälkeen ja siksi en ihan perus baari/lätkä/ teneriffa punaniskoistakaan tykkää. Niinkuin moni tässä ketjussa olen väliinputoaja ja samanaikaisesti sekä wt että keskiluokkainen.