Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Älykäs nainen jää tyhmää herkemmin sinkuksi

Vierailija
15.02.2019 |

Haluaisin herätellä keskustelua aiheesta ”nirsot naiset”. Olen itse tällainen ja varmasti moni sinkkuystäväni. Olemme kaikki koulutettuja, laaja-alaisesti asioista kiinnostuneita ja voimme keskustella keskenämme hyvin monipuolisesti mistä vain. Lisäksi olemme fyysisesti ja henkisesti terveitä, hoikkia ja liikunnallisia.
Kaikilla tuntuu olevan samakaltainen ongelma eli vastaavaa, keskimääräistä selvästi älykkäämpää miestä ei tahdo löytyä.

Ihminenhän tunnistaa itseään selvästi vähemmän älykkään muttei päin vastoin. Suurin osa ihmisistä sijoittuu välillä 90-120 mitä älykkyysosamäärään tulee mutta kun ÄO on >140, keskimääräinen ihminen tuntuu vähän kuin kehitysvammaiselta. Ja ääripäitähän on jo lähtökohtaisesti paljon vähemmän.

Tunnistaako täällä monikin ns. nirsoksi haukuttu samaa? Työelämässä ne fiksut ja kivat miehet ovat vakaissa parisuhteissa ja vapaat ovat alkoholiongelmaisia yms. jotenkin nyrjähtäneitä. Treffipalstalla taas vakavaa seuraa etsivät ne vähän hitaat ja kenties fiksut mutta sosiaalisesti rajoittuneet miehet.

Kommentit (471)

Vierailija
401/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen  heittämällä äo >140-nainen ja en nyt allekirjoita ap:n väitettä täysin. Olen löytänyt juuri sellaisen parisuhteen, jota haluan ja tarvitsen.

Osa näistä "olen älykäs nainen enkä siksi löydä miestä!"-valittajista eivät vain ole niin fiksuja mitä luulevat olevansa. Ette varmasti löydä, koska vaatimustasonne ei ole realistinen.

On totta, että älykkäälle miehelle kelpaa monesti tyhmempi nainen. Mutta kuinka paljon tyhmempi? Omien kokemuksieni mukaan huippuälykkäälle miehelle aika harvoin kelpa tyhmä nainen, ja siksi näissäkin on paljon ikisinkkuja. Huippuälykkäissä on joidenkin lähteiden mukaan noin kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Tällöin älykkäällä naisella on ainakin parempi mahdollisuus löytää yhtä älykäs kumppani. 

Sitten nämä, jotka valittavat kun joku kehtaa mainita älykkyydestään ja siitä, miten se kaventaa parinvalintamahdollisuuksia. Ei kai teiltä voi odottaakkaan ymmärrystä. Vaikkei käytännön elämässä missään nimessä ole niin, että ÄO:iden 60 ja 100 välillä on samanlainen harppaus  kuin ÄO:iden 100 ja 140, on vaikeaa kokea esimerkiksi yhteenkuuluvuuden, ihailun ja tasa-arvon tunteita jos toisesta tulee sellainen olo, ettei se kulje samalla aallonpituudella.

Tyhmempi kumppani näkyy arjessa. Hän ei viehätä sinua, saattaa nauraa erikoisille kiinnostuksenkohteillesi ja alat kaivata älykästä juttuseuraa muualta. Minkä itse koin joskus haittaavimmaksi, oli se miten en kokenut parisuhteen mies-naisdynamiikkaa kun pystyin pyörittelemään toista miten huvittaa. Kyllä, huippuälykäskin nainen voi haluta olla naisen roolissa parisuhteessaan, vaikka olisi kuinka vahva ja itsenäinen monessa asiassa. Tyhmempi kumppani ei viehättänyt minua myöskään seksuaalisesti.

Ja viimeisenä: huippuälykäskin mies voi kaivata  naiselta ennenkaikkea ulkonäköä ja naisellisuutta. Kyllä ulkonäkö merkitsee monellle paljon. Siinä 135 älykkyysosamäärällä varustettu mies valitsee miettimättä äö 120-missin kuin äö 145 harakan.

Saat huippuälykkään naisen kuullostamaan täydelliseltä sosiopaatilta. Sinun mukaasi älykäs ihminen voi toimia normaalia fysiologiaa vastaan ja esim ihastumisen tapahtuessa äly vastustaa esim rakastumisen ja kiintymyksen pohjana olevien hormonien toimintaa eli äly voi syrjäyttää ne "eläimelliset" vietit ja impulssit. Millainen ihminen edes haluaa manipuloida toista. Olen mieheni kanssa suunnilleen yhtä älykäs, vaikka parhaat osa-alueemme ovatkin erilaiset. Tiedän saavani mieheni tekemään lähes mitä tahansa niin halutessani, mutten silti ajattele että olisin hänen yläpuolellaan tai edes haluaisin niin tehdä. Kyllä osalta porukkaa tuntuu puuttuvan nöyryyttä, sosiaalisia taitoja ja empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.

Minä taas ihmettelen ylipäätään suhteita, joissa toinen saisi halutessaan toisen tekemään mitä tahansa. Missä on selkäranka, omanarvontunto, maalaisjärki..? Minä olen perinteisillä mittareilla huomattavasti puolisoani älykkäämpi, mutta en minä silti saisi häntä edes halutessani pyöriteltyä miten huvittaa. Niin säkenöivää argumenttia ei ole keksittykään, että saisin hänet vaikka tekemään yksin kaikki kotityöt maailman tappiin.

Ei sitä kumppania manipuloimalla tai argumentoimalla tarvitse saadakaan tekemään jotain. Riittää ihan , että nätisti pyytää mitä haluaa.

Vierailija
402/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille pariutuminen tuntuu olevan jonkinlainen kyvykkyyskilpailu, jossa miehen on voitettava nainen jotta kiinnostus voisi herätä.

Etenkin älykkäille/menestyville/urheilullisille naisille asia tuntuu olevan näin.

Näinhän se menee. Tässä perusteluni: evoluutiobiologia.

Eli mies voi siittää vaikka 1000 lasta. Naisen kykenee parhaimmillaankin vain kahteenkymmeneen. Siksi naisen kriteerit miehelle ovat kovemmat.

Jos olet älykäs, tajuat syyt em. käytökseen. Jos et ole, et tajua muttei se ole ongelmani.

Se on hassua että tietyissä tilanteissa vedotaan evoluutiobiologiaan. Esim. kun perustellaan nirsoja kriteerejä sillä että mies voi siittää 1000 lasta, vaikkei yksikään mies sitten Tsingis-khanin ole niin tehnyt.

Sitten kun aletaan keskustelemaan naisen iän merkityksestä tai siitä kuinka papat tykkäävät nuorista (hedelmällisessa iässä olevista) tytöistä, niin ihan tyhmää sellainen evoluutiobiologia kun eihän tässä millään kivikaudella eletä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
403/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille pariutuminen tuntuu olevan jonkinlainen kyvykkyyskilpailu, jossa miehen on voitettava nainen jotta kiinnostus voisi herätä.

Etenkin älykkäille/menestyville/urheilullisille naisille asia tuntuu olevan näin.

Näinhän se menee. Tässä perusteluni: evoluutiobiologia.

Eli mies voi siittää vaikka 1000 lasta. Naisen kykenee parhaimmillaankin vain kahteenkymmeneen. Siksi naisen kriteerit miehelle ovat kovemmat.

Jos olet älykäs, tajuat syyt em. käytökseen. Jos et ole, et tajua muttei se ole ongelmani.

Se on hassua että tietyissä tilanteissa vedotaan evoluutiobiologiaan. Esim. kun perustellaan nirsoja kriteerejä sillä että mies voi siittää 1000 lasta, vaikkei yksikään mies sitten Tsingis-khanin ole niin tehnyt.

Sitten kun aletaan keskustelemaan naisen iän merkityksestä tai siitä kuinka papat tykkäävät nuorista (hedelmällisessa iässä olevista) tytöistä, niin ihan tyhmää sellainen evoluutiobiologia kun eihän tässä millään kivikaudella eletä.

Sama pätee seksuaaliseen historiaan.

Arvokkaimpia ovat neitsytnaiset (varmuus että lapsi on oma) ja kokeneet miehet (muiden naisten esivalitsemia).

 

Vierailija
404/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. 70 äo verrattuna keskiverto 100äo on enemmän, kuin pyörä verrattuna autoon ja 110 äo verrattuna 140äo on kuin Honda verrattuna BMW:hen. Kummatkin ajavat tiellä, mutta toisella on vaan vähän vähemmän tai enemmän suorittava kone alla.

Sen sijaan kun puhutaan oikeasti kehitysvammaisista ihmisistä, niin heidän eronsa kyvyissä on huomattavasti merkittävämpi tavikseen, kun kahden keskivertoa älykkäämmän ihmisen. ---

Olen aivan samaa mieltä kanssasi siitä, että puhdas äly on monissa tapauksissa aivan yliarvostettua. Tietyllä määritelmällä se on pelkkää laskentatehoa, eikä siitä ole mihinkään jos ihminen ei ns. tiedä mitä, miten ja miksi laskea.

Oma kokemukseni parisuhteista on kuitenkin sellainen, että en vain kerta kaikkiaan pysty olemaan sellaisen ns. normaaliälykkään kanssa suhteessa (esim. 120 keskihajonnalla 15). En halveksi heitä ihmisinä ja minulle on selvää, että heistä monet ovat tehokkaampia ja tuottavampia yhteiskunnan jäseniä kuin vaikkapa itse olen. Minulla on heitä kavereina ja osaan suodattaa omaa keskustelutapaani sellaiseen ympäristöön sopivaksi. Mutta syvässä ihmissuhteessa haluan voida hyödyntää käsitteitä ja erilaisia loogisia rakennelmia vaivattomasti ja arvolatauksettomasti, joutumatta selittämään monia kertoja mitä milläkin asialla tarkoitan ja miten se soveltuu keskusteltavaan asiaan. Pääsen paljon syvemmälle sellaisen keskustelukumppanin kanssa, joka tarttuu itse asiaan eikä jää junnaamaan epäolennaisuuksiin, ja näissä tapauksissa keskustelu on minulle suuri nautinto. Jopa seksuaalista nautintoa lähentelevä sellainen. Ja tämän nautinnon kokeminen on minulle yksi olennaisimmista asioista parisuhteessa. En halua lapsia, en tarvitse miestä tukemaan minua taloudellisesti, eivätkä minua kiinnosta mitkään status- tai ulkonäköasiat koska en ole sosiaalisesti kovin virittynyt. Palvelijaa tai isähahmoakaan en miehestä tarvitse. Jäljelle jää siis yksi asia, nautinto.

Pelkkä korkea ÄO ei tietenkään riitä siihen, että tuon nautinnon voisi kokea. Ihmisellä täytyy olla myös tunneälyä, kiinnostuksen kohteita, kykyä itsekritiikkiin ja monia muita ominaisuuksia. Se ÄO on kuitenkin yksi perusedellytys, jota ilman ei vain onnistu. (Jatkan toisessa viestissä.)

t. 104

Vierailija
405/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

(Jatkuu) Tässä mielessä ap:n vertaus kehitysvammaisiin oli hyvä. Jos olette katsoneet vaikka Erilaiset frendit tv-sarjaa, siitä näkee että kehitysvammaiset ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin. En siksi ymmärrä, miksi moni on ottanut tämän vertauksen itseensä. Kehitysvammaistenkin kanssa on mahdollista keskustella kaikenlaisista elämän peruskysymyksistä täysin luontevasti. He ovat usein empaattisia, rehellisiä ja lämpimiä ihmisiä, jne. Silti moni selvästi heitä älykkäämpi ihminen ei haluaisi parisuhteeseen kehitysvammaisen kanssa. Tämä ei tee siitä älykkäämmästä ylimielistä paskiaista, joka näkee kehitysvammaisen jotenkin kierosti, vaan on ihan normaalia että ihminen toivoo voivansa kohdata parisuhdekumppaninsa älyllisesti suunnilleen samalla tasolla. Ei siinä sen kummempaa mystiikkaa tai pahuutta ole.

Kaikilla parisuhdeideaali ei ole samanlainen kuin minulla. Osa ihmisistä ei tarvitse tai edes halua älyllistä haastetta kotioloissa, koska se ei ole heille samanlainen nautinto. Jotkut haluavat ensisijaisesti esim. hoivaavan ja empaattisen puolison ja älyllinen kapasiteetti on sivuseikka - toisille taas ilman älyllistä  yhteyttä ei voi seksuaalistakaan yhteyttä syntyä. Itse kuulun siis jälkimmäisiin. Edellinen mieheni oli kohtalaisen kylmä ja varautunut, mutta se riitti minulle, koska hän oli kuitenkin riittävän monialaisesti älykäs. Nykyinen on lisäksi vielä emotionaalisesti todella vivahteikas, empaattinen ja luova persoonallisuus, jonka kanssa seksi on uskomatonta monimuotoista ilotulitusta. Tällaisia tapauksia vain on todella, todella harvassa. Minultakin meni melkein 40 vuotta ennen kuin ensimmäinen tällainen tuli vastaan. Siksi en pidä ap:n aloitusta ollenkaan liioitteluna.

Kaikille aiheesta loukkaantuneille normaaliälyisille sanoisin, että ihan turhaan loukkaannutte. Teillä on niin paljon paremmat mahdollisuudet löytää itsellenne sopiva puoliso, ja muutenkin onnistua elämässä, että olkaa iloisia siitä! Itselläni sattui käymään satumainen tuuri ja olen todella onnellinen, mutta ymmärrän oikein hyvin sen olevan hyvin harvinaista.

t. 104

Vierailija
406/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille pariutuminen tuntuu olevan jonkinlainen kyvykkyyskilpailu, jossa miehen on voitettava nainen jotta kiinnostus voisi herätä.

Etenkin älykkäille/menestyville/urheilullisille naisille asia tuntuu olevan näin.

Näinhän se menee. Tässä perusteluni: evoluutiobiologia.

Eli mies voi siittää vaikka 1000 lasta. Naisen kykenee parhaimmillaankin vain kahteenkymmeneen. Siksi naisen kriteerit miehelle ovat kovemmat.

Jos olet älykäs, tajuat syyt em. käytökseen. Jos et ole, et tajua muttei se ole ongelmani.

Se on hassua että tietyissä tilanteissa vedotaan evoluutiobiologiaan. Esim. kun perustellaan nirsoja kriteerejä sillä että mies voi siittää 1000 lasta, vaikkei yksikään mies sitten Tsingis-khanin ole niin tehnyt.

Sitten kun aletaan keskustelemaan naisen iän merkityksestä tai siitä kuinka papat tykkäävät nuorista (hedelmällisessa iässä olevista) tytöistä, niin ihan tyhmää sellainen evoluutiobiologia kun eihän tässä millään kivikaudella eletä.

Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että miehet tykkäävät nuorista naisista. Olen itse kokenut seksuaaliseksi häirinnäksi itseäni 10-20 -vuotiaitten lähestymiset ja tähän pohjaan näkemykseni.

Olkaa 5-kymppiset miehet vaikka 14 -vuotiaista kiinnostuneita, sama se minulle. Toivon toki, että näiden teinien vanhemmat älyävät tarkkailla lastensa menemisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
407/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen  heittämällä äo >140-nainen ja en nyt allekirjoita ap:n väitettä täysin. Olen löytänyt juuri sellaisen parisuhteen, jota haluan ja tarvitsen.

Osa näistä "olen älykäs nainen enkä siksi löydä miestä!"-valittajista eivät vain ole niin fiksuja mitä luulevat olevansa. Ette varmasti löydä, koska vaatimustasonne ei ole realistinen.

On totta, että älykkäälle miehelle kelpaa monesti tyhmempi nainen. Mutta kuinka paljon tyhmempi? Omien kokemuksieni mukaan huippuälykkäälle miehelle aika harvoin kelpa tyhmä nainen, ja siksi näissäkin on paljon ikisinkkuja. Huippuälykkäissä on joidenkin lähteiden mukaan noin kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Tällöin älykkäällä naisella on ainakin parempi mahdollisuus löytää yhtä älykäs kumppani. 

Sitten nämä, jotka valittavat kun joku kehtaa mainita älykkyydestään ja siitä, miten se kaventaa parinvalintamahdollisuuksia. Ei kai teiltä voi odottaakkaan ymmärrystä. Vaikkei käytännön elämässä missään nimessä ole niin, että ÄO:iden 60 ja 100 välillä on samanlainen harppaus  kuin ÄO:iden 100 ja 140, on vaikeaa kokea esimerkiksi yhteenkuuluvuuden, ihailun ja tasa-arvon tunteita jos toisesta tulee sellainen olo, ettei se kulje samalla aallonpituudella.

Tyhmempi kumppani näkyy arjessa. Hän ei viehätä sinua, saattaa nauraa erikoisille kiinnostuksenkohteillesi ja alat kaivata älykästä juttuseuraa muualta. Minkä itse koin joskus haittaavimmaksi, oli se miten en kokenut parisuhteen mies-naisdynamiikkaa kun pystyin pyörittelemään toista miten huvittaa. Kyllä, huippuälykäskin nainen voi haluta olla naisen roolissa parisuhteessaan, vaikka olisi kuinka vahva ja itsenäinen monessa asiassa. Tyhmempi kumppani ei viehättänyt minua myöskään seksuaalisesti.

Ja viimeisenä: huippuälykäskin mies voi kaivata  naiselta ennenkaikkea ulkonäköä ja naisellisuutta. Kyllä ulkonäkö merkitsee monellle paljon. Siinä 135 älykkyysosamäärällä varustettu mies valitsee miettimättä äö 120-missin kuin äö 145 harakan.

Saat huippuälykkään naisen kuullostamaan täydelliseltä sosiopaatilta. Sinun mukaasi älykäs ihminen voi toimia normaalia fysiologiaa vastaan ja esim ihastumisen tapahtuessa äly vastustaa esim rakastumisen ja kiintymyksen pohjana olevien hormonien toimintaa eli äly voi syrjäyttää ne "eläimelliset" vietit ja impulssit. Millainen ihminen edes haluaa manipuloida toista. Olen mieheni kanssa suunnilleen yhtä älykäs, vaikka parhaat osa-alueemme ovatkin erilaiset. Tiedän saavani mieheni tekemään lähes mitä tahansa niin halutessani, mutten silti ajattele että olisin hänen yläpuolellaan tai edes haluaisin niin tehdä. Kyllä osalta porukkaa tuntuu puuttuvan nöyryyttä, sosiaalisia taitoja ja empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.

Minä taas ihmettelen ylipäätään suhteita, joissa toinen saisi halutessaan toisen tekemään mitä tahansa. Missä on selkäranka, omanarvontunto, maalaisjärki..? Minä olen perinteisillä mittareilla huomattavasti puolisoani älykkäämpi, mutta en minä silti saisi häntä edes halutessani pyöriteltyä miten huvittaa. Niin säkenöivää argumenttia ei ole keksittykään, että saisin hänet vaikka tekemään yksin kaikki kotityöt maailman tappiin.

Ei sitä kumppania manipuloimalla tai argumentoimalla tarvitse saadakaan tekemään jotain. Riittää ihan , että nätisti pyytää mitä haluaa.

No, minun kumppaniani ei edes pyytämällä saisi tekemään niitä kaikkia kotitöitä yksin (tai mitään muutakaan täysin kohtuutonta), enkä käsitä millaisen tahdottoman ja rajojen pitämiseen kyvyttömän ihmisen saisi. Jos taas tarkoitit sitä että saisit puolisosi tekemään mitä tahansa kohtuullista ja järkevää, niin se on toki ihan ymmärrettävää, mutta se ei tainnut olla ihan se mitä tuo alkuperäinen kirjoittaja tarkoitti, jos hän kerran ahdistui kyvystään pyöritellä toista mielensä mukaan.

Vierailija
408/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

(Jatkuu) Tässä mielessä ap:n vertaus kehitysvammaisiin oli hyvä. Jos olette katsoneet vaikka Erilaiset frendit tv-sarjaa, siitä näkee että kehitysvammaiset ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin. En siksi ymmärrä, miksi moni on ottanut tämän vertauksen itseensä. Kehitysvammaistenkin kanssa on mahdollista keskustella kaikenlaisista elämän peruskysymyksistä täysin luontevasti. He ovat usein empaattisia, rehellisiä ja lämpimiä ihmisiä, jne. Silti moni selvästi heitä älykkäämpi ihminen ei haluaisi parisuhteeseen kehitysvammaisen kanssa. Tämä ei tee siitä älykkäämmästä ylimielistä paskiaista, joka näkee kehitysvammaisen jotenkin kierosti, vaan on ihan normaalia että ihminen toivoo voivansa kohdata parisuhdekumppaninsa älyllisesti suunnilleen samalla tasolla. Ei siinä sen kummempaa mystiikkaa tai pahuutta ole.

Kaikilla parisuhdeideaali ei ole samanlainen kuin minulla. Osa ihmisistä ei tarvitse tai edes halua älyllistä haastetta kotioloissa, koska se ei ole heille samanlainen nautinto. Jotkut haluavat ensisijaisesti esim. hoivaavan ja empaattisen puolison ja älyllinen kapasiteetti on sivuseikka - toisille taas ilman älyllistä  yhteyttä ei voi seksuaalistakaan yhteyttä syntyä. Itse kuulun siis jälkimmäisiin. Edellinen mieheni oli kohtalaisen kylmä ja varautunut, mutta se riitti minulle, koska hän oli kuitenkin riittävän monialaisesti älykäs. Nykyinen on lisäksi vielä emotionaalisesti todella vivahteikas, empaattinen ja luova persoonallisuus, jonka kanssa seksi on uskomatonta monimuotoista ilotulitusta. Tällaisia tapauksia vain on todella, todella harvassa. Minultakin meni melkein 40 vuotta ennen kuin ensimmäinen tällainen tuli vastaan. Siksi en pidä ap:n aloitusta ollenkaan liioitteluna.

Kaikille aiheesta loukkaantuneille normaaliälyisille sanoisin, että ihan turhaan loukkaannutte. Teillä on niin paljon paremmat mahdollisuudet löytää itsellenne sopiva puoliso, ja muutenkin onnistua elämässä, että olkaa iloisia siitä! Itselläni sattui käymään satumainen tuuri ja olen todella onnellinen, mutta ymmärrän oikein hyvin sen olevan hyvin harvinaista.

t. 104

Jos olet seurannut tätä keskustelua, niin kyllä täällä on aika moni älykäskin tuota ajatusmallia vierastanut. Ei siis tarvitse alentuvasti lohdutella niitä loukkaantuneita normaaliälyisiä. Epäilen, että aika harva normaaliälyinen edes jaksaa jankuttaa 28 sivua tuntemattomien ihmisten itse ilmoitetusta huippuälykkyydestä. Pikemminkin jotkut ehkä yrittävät korjailla tämän keskustelun maalaamaa varsin rumaa kuvaa älykkäistä ihmisistä ylimielisinä nipottajina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
409/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloittaja perustelee yksinjääntiään älykkyydellä vaikka tosiasia on ulkonäön puute. Aloittaja on juuri näitä " hyvännäköiseksi haukuttuja" joihin sopii paremmin adjektiivi " petolinnun perse"

Vierailija
410/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos 104, jälkeen kerran. Olen ap ja joka kerta kiinnittänyt huomiota kommentteihisi ajatellen, että ne voisivat olla näppäimistöltäni.

Luen edelleen kommentteja aloitukseeni. En vain jaksa vääntää rautalangasta useimpien kanssa.

Olen hyväksynyt olevani halveksittu mielipiteineni ja se on täysin ok. Sinänsä ei mitään uutta. Minulle riittää yksi mies, jonka kanssa ajatukset kohtaavat. Ehkä häneen joskus törmään, ehkä en. Kompromissiin en usko koskaan tyytyväni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
411/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tekisin jonkinlaista yhteenvetoa tähän mennessä tulleista vastauksista, miettisin asiaa näin.

Miesten ja naisten keskimääräinen ÄÖ on sama, mutta miehissä on jonkin verran enemmän ääripäitä. Poikkeuksellisen älykästä miestä etsivän naisen kannalta se on hyvä asia.

Huono asia on se että naiset arvostavat miehen älykkyyttä enemmän, ja vielä hankalammaksi tilanne muuttuu koska älykkyyden ja menestyksen välillä on korrelaatio - ja menestys on yksi suurimmista miehen markkina-arvoa lisäävistä tekijöistä. Kauniit ja mukavat mutta ei kovin älykkäät naiset vievät osan älykkäistä miehistä.

Herää kysymys etsiikö nainen älykästä miestä, vai formaalisti koulutettua ja työelämässä menestynyttä miestä?

Entäs riittääkö että mies on älykäs, vai pitääkö olla laaja-alaisesti älykäs? Yllättävän moni nero (erityisesti miehissä) keskittyy harvoihin mielenkiinnon kohteisiin, kun taas naiset yleensä arvostavat älyllisyyden joka paikan höylää.

Entäs riittääkö kahdenkeskinen keskustelu, vai pitääkö olla sosiaalisesti taitava älykkö joka tekee vaikutuksen muihin illallisella? Myös sosiaalinen status nostaa miehen kysyntää.

Ja tuleeko päälle vielä muita vaatimuksia, kuten pituus tai komeus? Näitä on monella "suorittajanaisella" (joku taisi kirjoittaa "kiltin tytön syndroomasta"), joille on tärkeää löytää partneri joka perinteisesti katsotaan hyväksi eli juurikin pitkä, komea, miehen roolissa pätevä ja rikas.

Sitten kun puhutaan älykkäästä naisesta, onko tällä muutakin tarjottavaa kuin älykkyys? Se harvoin riittää. Ainakin tähän ketjuun vastanneista älykkönaisista monella on selvästikin sellaisia piirteitä jotka ovat turn-off niin tyhmille kuin älykkäillekin miehille.

Minusta markkina-arvoteoreetikko 1212 esitti hyvän ajatuksen. Jos ei saa kaikkea, on fokusoitava niihin asioihin jotka ovat tärkeimpiä ja joustettava muista.

 

Vierailija
412/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

(Jatkuu) Tässä mielessä ap:n vertaus kehitysvammaisiin oli hyvä. Jos olette katsoneet vaikka Erilaiset frendit tv-sarjaa, siitä näkee että kehitysvammaiset ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin. En siksi ymmärrä, miksi moni on ottanut tämän vertauksen itseensä. Kehitysvammaistenkin kanssa on mahdollista keskustella kaikenlaisista elämän peruskysymyksistä täysin luontevasti. He ovat usein empaattisia, rehellisiä ja lämpimiä ihmisiä, jne. Silti moni selvästi heitä älykkäämpi ihminen ei haluaisi parisuhteeseen kehitysvammaisen kanssa. Tämä ei tee siitä älykkäämmästä ylimielistä paskiaista, joka näkee kehitysvammaisen jotenkin kierosti, vaan on ihan normaalia että ihminen toivoo voivansa kohdata parisuhdekumppaninsa älyllisesti suunnilleen samalla tasolla. Ei siinä sen kummempaa mystiikkaa tai pahuutta ole.

Kaikilla parisuhdeideaali ei ole samanlainen kuin minulla. Osa ihmisistä ei tarvitse tai edes halua älyllistä haastetta kotioloissa, koska se ei ole heille samanlainen nautinto. Jotkut haluavat ensisijaisesti esim. hoivaavan ja empaattisen puolison ja älyllinen kapasiteetti on sivuseikka - toisille taas ilman älyllistä  yhteyttä ei voi seksuaalistakaan yhteyttä syntyä. Itse kuulun siis jälkimmäisiin. Edellinen mieheni oli kohtalaisen kylmä ja varautunut, mutta se riitti minulle, koska hän oli kuitenkin riittävän monialaisesti älykäs. Nykyinen on lisäksi vielä emotionaalisesti todella vivahteikas, empaattinen ja luova persoonallisuus, jonka kanssa seksi on uskomatonta monimuotoista ilotulitusta. Tällaisia tapauksia vain on todella, todella harvassa. Minultakin meni melkein 40 vuotta ennen kuin ensimmäinen tällainen tuli vastaan. Siksi en pidä ap:n aloitusta ollenkaan liioitteluna.

Kaikille aiheesta loukkaantuneille normaaliälyisille sanoisin, että ihan turhaan loukkaannutte. Teillä on niin paljon paremmat mahdollisuudet löytää itsellenne sopiva puoliso, ja muutenkin onnistua elämässä, että olkaa iloisia siitä! Itselläni sattui käymään satumainen tuuri ja olen todella onnellinen, mutta ymmärrän oikein hyvin sen olevan hyvin harvinaista.

t. 104

Jos olet seurannut tätä keskustelua, niin kyllä täällä on aika moni älykäskin tuota ajatusmallia vierastanut. Ei siis tarvitse alentuvasti lohdutella niitä loukkaantuneita normaaliälyisiä. Epäilen, että aika harva normaaliälyinen edes jaksaa jankuttaa 28 sivua tuntemattomien ihmisten itse ilmoitetusta huippuälykkyydestä. Pikemminkin jotkut ehkä yrittävät korjailla tämän keskustelun maalaamaa varsin rumaa kuvaa älykkäistä ihmisistä ylimielisinä nipottajina.

Kyllä. He ovat juuri näitä, joille älykkyys ei ole kumppanissa erityisen tärkeää. Toisille se taas on tärkeää. Ihmisiä on erilaisia.

t. 104

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
413/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän aloittajan ongelma ole siinä kun luokittelee toisia tyhmiksi ja on katkeroitunut.

Itseäni en pidä mitenkään erikoisen fiksuna, kasin keskiarvolla päätin peruskoulun täysin lukematta. Kertaakaan en avannut koulukirjoja kotona.

Mutta muutaman aloittajan oloisen naisen olen jättänyt juuri heidän asenteensa takia mitä tulee "ns tyhmempiä kohtaan".

Vierailija
414/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaa-a, jos fiksu älykäs nainen olisi pitänyt pariutumista tärkeänä, niin hän olisi varmasti ymmärtänyt hoitaa ko asian ennenkuin ne kaikki älykkäät miehet on varattuja. Kyllä kait mies kaipaa muutakin, kuin kävelevän tietosanakirjan. Tavallinen mies ei halua tuollaista naista, jos kokee, että nainen vähättelee miehen älykkyyttä. Meissä kaikissa on omat hyvät ja huonot puolemme ja jos toinen ei niitä näe, niin hän on tyhmä kuin saapas, vaikka äo olisi mikä. Ettei ap nyt kompastuisi omaan älyynsä?!?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
415/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen lukenut tutkimuksista, että suoriutuminen älykkyystesteissä on voimakkaasti riippuvainen taloudellisen niukkuuden kokemuksista. Niiden mukaan älykyystestien tulokset voivat vaihdella keskimäärin jopa 13 pistettä sen mukaan, mikä taloudellinen tilanne ihmisellä on: 

"In a series of experiments, the researchers found that pressing financial concerns had an immediate impact on the ability of low-income individuals to perform on common cognitive and logic tests. On average, a person preoccupied with money problems exhibited a drop in cognitive function similar to a 13-point dip in IQ, or the loss of an entire night’s sleep."

https://www.princeton.edu/news/2013/08/29/poor-concentration-poverty-re…

Tuo muutos on niin suuri, että sama ihminen voi tilanteesta riippuen leimautua joko keskivertoa älykkäämmäksi/tyhmemmäksi tai aivan tavalliseksi tallaajaksi. Kannattaa varmaan mennä Mensan testiin vasta sitten, kun on raha-asiat kunnossa, että voi sitten ehkä tulla tänne tohkeissaan kertomaan pariutumisongelmistaan (ehkä).  No vitsi vitsinä, en halua sinänsä vähätellä ongelman vakavuutta. 

Vierailija
416/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö ole ihan tutkittua, että vähemmän koulutetut ovat fyysisempiä, osaavat nauttia ja antaa mennä täysillä. Onhan se fyysisyys tärkeää. Luulen, että moni näistä ns. Fiksuista sinkkunaisista ovat myös melkoisia nipottajia.

Meillä töissä yksi nopeaälyinen, hoikka ja ns ihan nätti nainen on kommunikoidessaan todella agressiivinen ja minusta oikeastaan ruma, en osaa selittää, ehkä sisäinen rumuus sen tekee. Hän arvostelee kaikki työpaikan naiset ja se tekee hänet vähemmän viehättäväksi.... on minua yli kymmenen vuotta nuorempi, mutta vaistoan hänen kateutensa päivittäin. Välillä piikittelee minua, koska on korkeammin kouluttautunut ja korostaa sitä. Eihän tätä tietenkää voi yleistää, mutta olisiko näitä piirteitä muissakin koulutetuissa, ns. Menestyneissä sinkkunaisissa???

Vierailija
417/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi ap ihmettelette, miksi yli 140 äo:n miehiä ei löydy sinulle ja kaikille sinun kavereillesi? Kai sinulle on jo ihan peruskoulussa opetettu todennäköisyyksiä pienten prosenttien kohdalla? Ja miksi kutsut sitä haukkumiseksi, jos teitä kutsutaan nirsoksi, koska onhan teillä aika tiukat vaatimukset, joihin vain todella harva yltää? Eiköhän se ole ihan tosiasia ja varsinkin näissä ap, sinun viimeisissä viesteissä tulee hyvin esille, ettet edes aio tyytyä vähempään. Mitä tuo on ellei nirsoutta? Tai voithan sinä kikkailla sanoilla ja yrittää kaunistella sitä jotenkin. Selektiivinen? Perfektionisti? Määrätietoinen? Tuntuisiko kivemmältä, jos sinua kutsuttaisiin joksikin noista asian tiimoilta?

Toivottavasti laitat edes tuon ikäryhmän suht laajaksi, koska kun poissuljet naimisissa olevat, samaa sukupuolta olevat, alaikäiset, ikisinkut, aseksuaalit ja homoseksuaalit, niin määrä kapenee entisestään.

Vierailija
418/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole ihan tutkittua, että vähemmän koulutetut ovat fyysisempiä, osaavat nauttia ja antaa mennä täysillä. Onhan se fyysisyys tärkeää. Luulen, että moni näistä ns. Fiksuista sinkkunaisista ovat myös melkoisia nipottajia.

Meillä töissä yksi nopeaälyinen, hoikka ja ns ihan nätti nainen on kommunikoidessaan todella agressiivinen ja minusta oikeastaan ruma, en osaa selittää, ehkä sisäinen rumuus sen tekee. Hän arvostelee kaikki työpaikan naiset ja se tekee hänet vähemmän viehättäväksi.... on minua yli kymmenen vuotta nuorempi, mutta vaistoan hänen kateutensa päivittäin. Välillä piikittelee minua, koska on korkeammin kouluttautunut ja korostaa sitä. Eihän tätä tietenkää voi yleistää, mutta olisiko näitä piirteitä muissakin koulutetuissa, ns. Menestyneissä sinkkunaisissa???

No tuo yliopistokoulutus nousee kyllä niin monella hattuun ja sillä leuhkitaan jo ihan opiskelun aikana eri laitosten välillä, puhumatta heidän edessä jotka eivät ole siis edes yliopistolla tai sieltä valmistuneita.

Mutta kai sitä muuttuu epävarmaksi, kun niitä +140 äo:ita naisia kävelee vastaan harvasen päivä ja antavat ymmärtää kuinka olet sillä sinun 120 älykkyydelläsi heille yhtä ei toivottavaa ja rasittavaa seuraa älyllisesti kuin kehitysvammaiset taviksille. Ehkä sitä muuttuu agressiiviseksi?

Vierailija
419/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen mies ja täytyy sanoa että nirsous ja kauhu ovat tässä asiassa läsnä. Haluan välttää väkivaltaiseen tai muuten kaltoinkohtelevaan suhteeseen joutumista ja se, yhdessä kokemusteni kanssa, saa minut todella varovaiseksi. Toisaalta liian älykäs nainen tuntuu siltä että hän ei ole minua varten, hän ei ansaitse minua. Koen kyllä muutenkin olevani arvoton vaikka toista on uskoteltu muiden taholta.

Olen esimerkki siitä että älykkyys, jota on minulle muiden taholta sanottu, ei välttämättä tee onnelliseksi.

m30

Vierailija
420/471 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen tyhmä nainen, joka on saanut todella älykkään ja koulutetun miehen. Varmaan ap:tä harmittaa :)

Mensa-mitatulla älykkyydellä ei paljoa tee, jos muutoin on kylmä ja ikävä ihminen. Hyvät miehetkään eivät ymmärrettävästi tuollaisista naisista kiinnostu. Vaikka älyä ei paljon olisi, niin viisaudella pärjää pitkälle.