Lue keskustelun säännöt.
En halua lisää lapsia, koska vauva-aika on kamalaa
15.02.2019 |
Olisi mukavaa toki jos lapsella olisi sisarus. Silti ihmettelen, miten niin moni haluaa tehdä monta lasta ja suorastaan iloitsee siitä, että saa kokea kaiken sen, mitä vauva-arki pitää sisällään, vielä uudestaan ja uudestaan.
Itse en kaipaa seuraavia asioita yhtään:
-vauvan itku
-itkevän vauvan kantaminen ympäri asuntoa keskellä yötä
-itkevän vauvan hytkyttely jumppapallolla keskellä yötä
-yösyötöt
-puklu
-maitovahingot sängyssä
-rispaantuneet ja kipeät nännit
-maidosta tukkeutuneet rinnat
-babyblues
-synnytys ja sen jälkioireet
-vaipanvaihto ja joka päivä täyttyvä vaipparoskis
-kätkytkuoleman pelko
-sormiruokailun aloittaminen
-neuvolassa käyminen joka kuukausi
-kävelyn opettelu ja vauvan kaatuilu sinne tänne
-se vaihe, kun pitää vahtia koko ajan
-ja uutena se, että kaikki tuo pitäisi jaksaa niiden isompien lasten ohella
Saattaisin keksiä lisää, mutta nyt onkin kiire jo töihin ja aikuisten ihmisten pariin loppupäiväksi.
Kommentit (81)
hyi hlvetti kun ootte sairaita ja negatiivisia kaikki!!
Eikö teissä asuu minkäänäköistä sympatia ja empatia?
Miten hitossa joku voi häiriintyä vauvan itkusta??
Ehkä se itkee koska se aistii teistä et on sitruuna perseessä😡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoilla linjoilla, olen nyt juuri 5kk vauvan kanssa kotona. En todellakaan ole tekemässä tätä uudestaan. Minulla meni raskaus sekä synnytys molemmat hyvin, silti en halua kokea niitä uudestaan. Minun vauvani nukkuu hyvin ja on todella "helppo". Siitäkään huolimatta en halua toista lasta, koska tämä vauvan kanssa 24/7 oleminen ei ole minua varten. Mieheni on yrittäjä ja paljon poissa kotoa. Tuntuu, että olen yksinhuoltaja ja toista lasta en tähän halua.
Vierailija kirjoitti:
En enää yhtään ihmettele, miks niin moni tuttu sano mulle äitiyslomalle jäädessäni että "muista nauttia vauva-ajasta. Mua harmittaa ku en osannu nauttia oman lapsen kohdalla". Tämähän on aivan kamalaa :D
Tuo "muista nauttia vauva-ajasta"- kommentointi on ihan pimeätä. Vauvan kanssa tulee hyviä ja ihania hetkiä, mutta nauttiminen siitä ajasta... Valvominen, jatkuva kiinni oleminen, oman itsensä ja aikansa uhraaminen, väsymys, yksinäisyys jne. Lista on loputon. Itse nautin drinkin juomisesta rannalla auringon paisteessa. Vauvan hoitaminen on vain välttämätön paha, että saa joskus isomman lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu paljon siitä, millaisen vauvan saa. Onko vauva rauhallinen ja tyytyväinen eikä kärsi koliikista. Sopiiko lapsen persoona yhteen vanhempien luonteen kanssa? Aikuinen voi haaveilla, että kun lapsi kasvaa, hänestä tulee reipas ja sosiaalinen ja harrastamme perheenä moniäänistä laulua, taidenäyttekyitä, konsertteja, teatteria, pyöräretkiä. Mutta lapsi voikin olla sellainen, joka inhoaa kaikkea tuota.
Ei välttämättä riipu. Minun lapseni on oikein ihana ja helppohoitoinen vauva. Silti en halua toista lasta, koska tämä on vauvan helppoudesta ja ihanasta luonteesta huolimatta liian raskasta.
Esikoisella oli yhtenä yönä vatsakipua, muut yöt nukkui hyvin. Kolmella seuraavalla vauvalla oli kaikilla koliikki. ikua iitti ja valvottuja äitä. Nyt laoset jo ovat aikuisia. Hyvä, että ensimäsen kanssa meni yöt hyvin , olin aika nuori äiti ja arka. Vauva syntyi vielä hätäsektiolla, enkä nähnyt häntä heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi kolme lastani eivät ole olleet itkuisia. Ihan tyytyväisiä ovat olleet, koska olen reagoinut itkuun herkästi, niin itku on loppunut, kun on saanut ruokaa ja kuivan vaipan.
Nälkäinen lapsi itkee. Ilmavaivoihin on turvallinen lääke Cuplaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mksi ap ajattelet että olisi mukavaa kun lapsella on sisarus?
Sisarus on kilpailija ja ehtymättömien nahisteluiden ja riitojen lähde.
Sisarussuhde on ihmisen pisin ihmissuhde elämässä. Sisarus on todennäköisesti läsnä lähes kehdosta hautaan. Sisarus on myös se, joka tietää taustat, jakaa yhteisen menneisyyden sekä yhteiset muistot. Hänelle ei tarvitse selittää asioita, hän ymmärtää muutenkin.
Minulla ja siskolla ikäeroa 12 v. Asuu toisessa maassa. Pari kertaa vuodessa soitellaan, vaikka ihan hyvät välit on. Minulla ja veljellä oli 8 v. ikäeroa, mutta veli kuoli kolmikymppisenä.
Minulla ja parhaalla ystävälläni on ikäeroa 6 päivää, äitimme tapasivat neuvolassa kun olimme muutaman kk ikäisiä. Soitellaan ja viestitellään usein ja tavataan monta kertaa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rntamaitoa tuli kaikille hyvin. Cuplaton ei niinkään auttanut.
Toinen ja sitä seuraavat lapset on helpompia, koska sulla on jo tarvittavia taitoja karttunut.
Hermoilin ja rasituin esikoisen kanssa kuten sinäkin, mutta kakkonen oli helpompi ja kolmas solahti perheeseen kuin tyhjää vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen ja sitä seuraavat lapset on helpompia, koska sulla on jo tarvittavia taitoja karttunut.
Hermoilin ja rasituin esikoisen kanssa kuten sinäkin, mutta kakkonen oli helpompi ja kolmas solahti perheeseen kuin tyhjää vaan.
Ihan tuon perusteella en alkaisi pusaamaan toista lasta. Jos nyt on jo raskasta hoitaa tätä yhtä, niin miksi ihmeessä tekisin toisen? Onneksi ei tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti kuitenkin välität lapsestasi.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti kuitenkin välität lapsestasi.
Väsymys ja lapsesta välittäminen liittyvät toisiinsa miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi pärjää hyvin vaikka olisi ainoa.
Mä rakastan vauvojen hoitamista, mutta raskaudet ja synnytykset olleet todella vaikeita. Lapset 20v, 12v, ja 9v..
Ja vielä ois vauvakuume, mutta näin nelikymppisenä pelottaa kuinka vaikea raskaus olisi, jos enää edes olisi mahdollista raskautua...
Olen yrittänyt ajatella että meidän perhe on hyvä näin, vaikka mun vauvakuume lienee ikuinen...
Minulle jäi oikeastaan traumat vauva-ajasta, se on yksi syy miksen tehnyt enempää lapsia. Olin yksinhuoltaja, ja vauvalla oli maitoallergia joka todettiin vasta 8kk iässä, eivät uskoneet minua että jokin oli vialla. Vauvalla oli myös refluksi joka todettiin liian myöhään, kun olin jo sekaisin väsymyksestä ja oli tullut synnytyksen jälkeinen masennus. Nyt olenkin jo liian vanha saamaan lapsia, tuo kyseinen vauva on jo 15v
N39
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää yhtään ihmettele, miks niin moni tuttu sano mulle äitiyslomalle jäädessäni että "muista nauttia vauva-ajasta. Mua harmittaa ku en osannu nauttia oman lapsen kohdalla". Tämähän on aivan kamalaa :D
Tuo "muista nauttia vauva-ajasta"- kommentointi on ihan pimeätä. Vauvan kanssa tulee hyviä ja ihania hetkiä, mutta nauttiminen siitä ajasta... Valvominen, jatkuva kiinni oleminen, oman itsensä ja aikansa uhraaminen, väsymys, yksinäisyys jne. Lista on loputon. Itse nautin drinkin juomisesta rannalla auringon paisteessa. Vauvan hoitaminen on vain välttämätön paha, että saa joskus isomman lapsen.
Mä niin toivoisin että lapset olisi aina pieniä ja suloisia. Varsinkin mun poika oli helppo vauva, joka ei turhia itkenyt, hänen hoitaminen oli oikeastaan nautintoa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle jäi oikeastaan traumat vauva-ajasta, se on yksi syy miksen tehnyt enempää lapsia. Olin yksinhuoltaja, ja vauvalla oli maitoallergia joka todettiin vasta 8kk iässä, eivät uskoneet minua että jokin oli vialla. Vauvalla oli myös refluksi joka todettiin liian myöhään, kun olin jo sekaisin väsymyksestä ja oli tullut synnytyksen jälkeinen masennus. Nyt olenkin jo liian vanha saamaan lapsia, tuo kyseinen vauva on jo 15v
N39
Mun lapsen maito-allergia todettiin vasta 9v vanhana. Huomattavasti elämä helpottui kun jätettiin maito pois. Jäi ihottumat, jopa astmaoireet helpotti vähän (en varmaksi tiedä johtuuko maidosta vai jostain muusta, mutta epäilen maidon vahvistaneen näitä), usein toistuvasta ripulista on päästy vihdoin eroon...
Ensimmäisen kanssa on raskainta. Kaikki on uutta, ja itsekin vasta harjoittelee vanhemmuutta. Toisen kanssa on jo helpompaa. Kolmannen kanssa kaikki sujuu kuin tanssi. Näin ainakin meillä. Tosin kaksi ensimmäistä olivat jo teinejä kolmannen syntyessä, joten oli vain vauva varsinaisesti hoidettavana. En tiedä oliko luonnostaan tosi helppo vauva, vai aistiko hän levollisuuden, varmuuden ja stressittömyyden hoitotavassa. Jokatapauksessa oli helppo ja tyytyväinen. Isä osallistui hoitoon ihan tasavertaisesti, mikä tietenkin myös vaikutti arjen helppouteen. Tottakai vauvat on erilaisia, ja samoin vanhemmat. Uskon kuitenkin, että ainakin jonkin verran muillakin helpottaa seuraavien lasten kanssa, kun itsellä on enemmän kokemusta ja varmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Minulle jäi oikeastaan traumat vauva-ajasta, se on yksi syy miksen tehnyt enempää lapsia. Olin yksinhuoltaja, ja vauvalla oli maitoallergia joka todettiin vasta 8kk iässä, eivät uskoneet minua että jokin oli vialla. Vauvalla oli myös refluksi joka todettiin liian myöhään, kun olin jo sekaisin väsymyksestä ja oli tullut synnytyksen jälkeinen masennus. Nyt olenkin jo liian vanha saamaan lapsia, tuo kyseinen vauva on jo 15v
N39
Ai kuinka liian vanha saamaan lapsia? Mä sain esikoisen juuri 40-vuotiaana.
Vauvanhoitoon rutinoituu, kaoottisuus ja pelot vähenee. Vauvanhoito ei myöskään ole niin kokonaisvaltaista kun talossa on isompia lapsia - vauva kulkee siinä sivussa, mikä tekee vauvanhoidosta paljon siedettävämpää. Isosisarukset myös viihdyttävät vauvaa joten sitä ei tarvitse itse tehdä - tai näin meillä on käynyt. Ja vielä, vauvat on erilaisia. Meillä vain esikoinen oli itkevä ja hytkytettävä.