Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En halua lisää lapsia, koska vauva-aika on kamalaa
15.02.2019 |
Olisi mukavaa toki jos lapsella olisi sisarus. Silti ihmettelen, miten niin moni haluaa tehdä monta lasta ja suorastaan iloitsee siitä, että saa kokea kaiken sen, mitä vauva-arki pitää sisällään, vielä uudestaan ja uudestaan.
Itse en kaipaa seuraavia asioita yhtään:
-vauvan itku
-itkevän vauvan kantaminen ympäri asuntoa keskellä yötä
-itkevän vauvan hytkyttely jumppapallolla keskellä yötä
-yösyötöt
-puklu
-maitovahingot sängyssä
-rispaantuneet ja kipeät nännit
-maidosta tukkeutuneet rinnat
-babyblues
-synnytys ja sen jälkioireet
-vaipanvaihto ja joka päivä täyttyvä vaipparoskis
-kätkytkuoleman pelko
-sormiruokailun aloittaminen
-neuvolassa käyminen joka kuukausi
-kävelyn opettelu ja vauvan kaatuilu sinne tänne
-se vaihe, kun pitää vahtia koko ajan
-ja uutena se, että kaikki tuo pitäisi jaksaa niiden isompien lasten ohella
Saattaisin keksiä lisää, mutta nyt onkin kiire jo töihin ja aikuisten ihmisten pariin loppupäiväksi.
Kommentit (58)
Ahaa. Minusta taas vauva- ja taaperoaika oli ihanaa aikaa, jota en vaihtaisi pois mistään hinnasta.
Toki minulla on vain yksi lapsi, joka on aina ollut terve ja luonteeltaan positiivinen ja iloinen. Tukea myös enemmän kuin tarpeeseen on aina ollut ja jouduimme jatkuvasti epäämään hoitoaputarjouksia, kun halusimme itse olla lapsemme kanssa.
Lapsen kanssa on myös ollut helppo matkustaa maailmalla pienestä lähtien. Ei koskaan mitään ongelmia missään, ei aikaerorasitusta, ei ruokaongelmia jne.
Eli ei aina ole kaikki niin negatiivista kuin halutaan antaa ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän perheen jossa on kaikkiaan 15 lasta.Lähes kaikki heistä on poikia.
Heh, tällainen olisi arabimiehen ihanneperhe. Poikia!
Äitini on puhunut paljon tuosta neuvolassa ravaamisesta. Kun sai vanhimmat lapsensa, neuvola tuli kotiin. Kun sai nuorimmat, neuvola ei enää tullut kotiin ikinä ja käyntejä oli paljon enemmän. Pahimmillaan ravasi useamman kerran kuussa neuvolassa, kun oli useampi pieni lapsi. Plussana se, että neuvolareissuilta tahtoi tulla joka kerta jokin tauti taloon, kun kaikki asiakkaat käynnin syystä oli tungettu samaan odotustilaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi taysi-ikäistä lasta. Tällä kokemuksella sanoin, että ensimmäiset kaksi vuotta olivat parhaimmat.
Öö?
Mksi ap ajattelet että olisi mukavaa kun lapsella on sisarus?
Sisarus on kilpailija ja ehtymättömien nahisteluiden ja riitojen lähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahaa. Minusta taas vauva- ja taaperoaika oli ihanaa aikaa, jota en vaihtaisi pois mistään hinnasta.
Toki minulla on vain yksi lapsi, joka on aina ollut terve ja luonteeltaan positiivinen ja iloinen. Tukea myös enemmän kuin tarpeeseen on aina ollut ja jouduimme jatkuvasti epäämään hoitoaputarjouksia, kun halusimme itse olla lapsemme kanssa.Lapsen kanssa on myös ollut helppo matkustaa maailmalla pienestä lähtien. Ei koskaan mitään ongelmia missään, ei aikaerorasitusta, ei ruokaongelmia jne.
Eli ei aina ole kaikki niin negatiivista kuin halutaan antaa ymmärtää.
Totta kai se oli teille ihanaa aikaa, kun oli selvästi tukiverkkoa ja hoitoapua tarjolla koko ajan.
Kuvitteleppa tilanne, jossa hoitoapua ei ole. Ei ketään, kenelle veisi lapsen hetkeksi jotta pääsisi itse hoitamaan asioita tai ihan vaan rentoutumaan.
Unettomat yöt, mahavaivat, jne... Kerran menee mutta ei toista kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva-aika on se helpoin osuus. Voisin tehdä vaikka 20 vauvaa josse ne vois taaperoiässä potkia pihalle saati kouluiässä. Niin kauan kun lasta voi itse hallita ja kontrolloida se on helppoa. Sit kun kaverit ja muut tekijät alkaa vaikuttamaan niin soronoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vauva-aika on se helpoin osuus. Voisin tehdä vaikka 20 vauvaa josse ne vois taaperoiässä potkia pihalle saati kouluiässä. Niin kauan kun lasta voi itse hallita ja kontrolloida se on helppoa. Sit kun kaverit ja muut tekijät alkaa vaikuttamaan niin soronoo.
Jep, meillä asui naapurissa 6 - vuotias lapsi, joka soitti meidän ovikelloa koko päivän eikä meidän 4-vuotiaan päiväunista tullut mitään.
Lapset ovat jo kasvaneet, mutta minulla ei ole ovikelloa, otin sen pois eikä minulle sellaista ikinä tule.
Joo, yhteen jää lapsiluku. Nyt meillä on "ihana" hampaiden puhkeaminen käynnissä. Kiukkuinen, itkuinen, ruokahaluton ja ripuloiva vauva. Yöherätyksetkin on palanneet, tässä ehti jo tottua yhtäjaksoisesti nukuttuihin öihin. Ei kiitos enää ikinä uudestaan näitä erinäisiä vaiheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kans inhoan pikkuvauva-aikaa, mutta haluaisin toisen pienellä ikäerolla, jotta molemmilla olisi suunnilleen samaan aikaan tai peräkkäin ns. kamalat ajat. En todellakaan lähtisi tähän enää vuosien päästä kun esikoisen kanssa on helpottanut. Eli nyt heti perään toinen toinen tai ei koskaan.
En enää yhtään ihmettele, miks niin moni tuttu sano mulle äitiyslomalle jäädessäni että "muista nauttia vauva-ajasta. Mua harmittaa ku en osannu nauttia oman lapsen kohdalla". Tämähän on aivan kamalaa :D
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten sitä joutuu selittelemään siihen saakka kunnes lapsi on kouluikäinen, että -ei, ei ole uutta vauvaa tulossa. Moni luovuttaa siinä kohtaa kun huomannut, että perheen lapsi menee kouluun eikä pikku kakkosta ole kuulunut. Mutta ei, ei minun lapsiluvusta saanut kukaan muu päättää kuin minä ja kumppani.
Tämä. Ei kukaan pysty itse päättämään haluaako syntyä valmiisi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kuolemaan.
Se väsymys vauva-aikana on jotain ihan uskomatonta. Päivästä toiseen tarpoo semmosessa aivosumussa ettei mitään rajaa. Ei ikinä enää.
Suorittaminen täydellinen äiti ei ihme jos alkaa masentaa. Jokainen äiti on täydellinen omalle lapselleen. Kannattaa hellittää ottaa asiat rauhallisesti. Vauva ei siitä kärsi jos joka nurkka ei ole ojennuksessa. Eikä vauva kärsi siitäkään että äidillä on välillä epävarma olo. Vauva vaatii ruokaa nukkumista läheisyyttä. Rennonpi ote asioihin niin homma sujuu
Ap:lle terkkuja, että esim. imettäminen ja sormiruokailu ovat useimmille äideille ihan omia valintoja, vauvavuodesta selviää myös ilman niitä. Itse olen kasvattanut kolme lasta ilman kumpaakaan ja terveitä, normaaleja lapsia niistä tuli.
Yövalvomisiakin kummasti helpotti se, että joka toisen yön sai nukkua, kun oli isän syöttövuoro.
Alue: Aihe vapaa
Ei vauva-ajasta tarvitse pitää. Aikuiseksihan heidän on tarkoitus kasvaa!
Mitä vierestä seurannut niin sit sitä katselee teiniä ja kaipaa aikaa kun lapseen oli yhteys, ja vanhana miettii, että olisihan niitä voinut hankkia kolmekin.