Tutkimus: Vanhusten erinomainen hoito vaatii hoitamitoituksen 1,2
Kommentit (18)
Ei pitäisi niputtaa kaikkia laitosvanhuksia samaan nippuun. Hoidokkien hoidon tarve vaihtelee huomattavasti. Eihän omin voimin rollaattorilla liikkuva ja henkisesti ainakin melko vireä vanhus tarvitse samaa kuin kokonaan toimintakykynsä menettänyt. Siksi yksi ja sama mitoitus kautta linjan ei ole oikea ratkaisu.
Ja Attendolle riittää jatkossa 0-mitoitus. Toimitusjohtaja Tukholmassa valitteli huonoa tulosta.
Niin, liian lyhyt hoitaja ei yllä hoitamaan vanhusta. Liian pitkä taas ei mahdu ovesta sisään.
Juu ei kukaan tarvitse erinomaista hoitoa, pyritään juuri ja juuri riittävään, kaikissa ikäryhmissä.
Vierailija kirjoitti:
Mistä rahnukat?
Miten joku kehtaa vielä tätä paskaa jauhaa? Otetaan nyt ekana sieltä palkkamurhaajien tileiltä ne massit, jotka on vanhustenhoidosta varastettu, katsotaan sitten sen jälkeen mitä vielä pitää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi niputtaa kaikkia laitosvanhuksia samaan nippuun. Hoidokkien hoidon tarve vaihtelee huomattavasti. Eihän omin voimin rollaattorilla liikkuva ja henkisesti ainakin melko vireä vanhus tarvitse samaa kuin kokonaan toimintakykynsä menettänyt. Siksi yksi ja sama mitoitus kautta linjan ei ole oikea ratkaisu.
Jos nyt puhutaan hoitokotien mitoituksesta, mihin henkisesti melko vireä suurin piirtein toiminta kykyinen vanhus tarvitsee hoivakotipaikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi niputtaa kaikkia laitosvanhuksia samaan nippuun. Hoidokkien hoidon tarve vaihtelee huomattavasti. Eihän omin voimin rollaattorilla liikkuva ja henkisesti ainakin melko vireä vanhus tarvitse samaa kuin kokonaan toimintakykynsä menettänyt. Siksi yksi ja sama mitoitus kautta linjan ei ole oikea ratkaisu.
Periaatteessa tämä vireä liikkuva vanhus voi hyvinkin tarvita vielä enemmän hoitajaa kuin tämä vuodepotilas. Viriketoimintaan osallistuu paljon enemmän, tulee ulkoilua, tv:n,puhelimien ym laitteiden kanssa tarvitsee paljon enemmän apua. Jos vielä on kuntouttava ote niin vanhus tekee itse niin paljon kuin pystyy hoitajan valvonnassa ja hoitaja välillä auttaa. Näin pesuissa ja pukeutumisissa menee moninkertainen aika verrattuna siihen että hoitaja suorittaa vuodepesut täysin avustettavalle.
Tässä pitäisi puhua samalla myös kotihoidosta. Sekin on aivan retuperällä.
Kotihoito on retuperällä mutta osaksi siksi että laitoshoitoa vaativat vanhukset makaavat kotona. Laitospaikkoja pitäisi lisätä!
Ajatelkaapa nyt järjellä, tuleeko tuo koskaan onnistumaan. Paljonkos niitä lapsia syntyikään viime vuonna? Jotain reilut 47 000. No, jos se koko ikäluokka, aivan jokainen yksilö heistä, selviäisi aikuisikään asti hengissä ja työkykyisenä, asuisi silloin vielä Suomessa ja menisi työskentelemään vanhustenhoitajaksi, niin he eivät silti kykenisi hoitamaan kun vain noin 40 000 vanhusta. Todellisuudessa vanhuksia on kuitenkin todella, todella paljon enemmän sitten kun nämä viime vuonna syntyneet ovat työelämässä.
Ymmärtäkää nyt, tulevaisuudessa ei riitä työikäinen väestö millään siihen, että 1,2 hoitajamitoitus voitaisiin toteuttaa! Tai sitten pitäisi ottaa hoitajia ulkomailta todella paljon!
Eräshoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi niputtaa kaikkia laitosvanhuksia samaan nippuun. Hoidokkien hoidon tarve vaihtelee huomattavasti. Eihän omin voimin rollaattorilla liikkuva ja henkisesti ainakin melko vireä vanhus tarvitse samaa kuin kokonaan toimintakykynsä menettänyt. Siksi yksi ja sama mitoitus kautta linjan ei ole oikea ratkaisu.
Periaatteessa tämä vireä liikkuva vanhus voi hyvinkin tarvita vielä enemmän hoitajaa kuin tämä vuodepotilas. Viriketoimintaan osallistuu paljon enemmän, tulee ulkoilua, tv:n,puhelimien ym laitteiden kanssa tarvitsee paljon enemmän apua. Jos vielä on kuntouttava ote niin vanhus tekee itse niin paljon kuin pystyy hoitajan valvonnassa ja hoitaja välillä auttaa. Näin pesuissa ja pukeutumisissa menee moninkertainen aika verrattuna siihen että hoitaja suorittaa vuodepesut täysin avustettavalle.
Mites vuodepotilasta virikkeellistetään?
Eräshoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi niputtaa kaikkia laitosvanhuksia samaan nippuun. Hoidokkien hoidon tarve vaihtelee huomattavasti. Eihän omin voimin rollaattorilla liikkuva ja henkisesti ainakin melko vireä vanhus tarvitse samaa kuin kokonaan toimintakykynsä menettänyt. Siksi yksi ja sama mitoitus kautta linjan ei ole oikea ratkaisu.
Periaatteessa tämä vireä liikkuva vanhus voi hyvinkin tarvita vielä enemmän hoitajaa kuin tämä vuodepotilas. Viriketoimintaan osallistuu paljon enemmän, tulee ulkoilua, tv:n,puhelimien ym laitteiden kanssa tarvitsee paljon enemmän apua. Jos vielä on kuntouttava ote niin vanhus tekee itse niin paljon kuin pystyy hoitajan valvonnassa ja hoitaja välillä auttaa. Näin pesuissa ja pukeutumisissa menee moninkertainen aika verrattuna siihen että hoitaja suorittaa vuodepesut täysin avustettavalle.
Vaatiiko virikkeet ja ulkoilu hoivakotia. Eikö vanhus voi käydä niissä kotoa käsin tai joku ulkoiluttaa häntä kotona. Vuodepotilas taas vaatii sen että hoitaja on kodissa paikalla 24/7 asentohoitojen yms. takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi niputtaa kaikkia laitosvanhuksia samaan nippuun. Hoidokkien hoidon tarve vaihtelee huomattavasti. Eihän omin voimin rollaattorilla liikkuva ja henkisesti ainakin melko vireä vanhus tarvitse samaa kuin kokonaan toimintakykynsä menettänyt. Siksi yksi ja sama mitoitus kautta linjan ei ole oikea ratkaisu.
Jos nyt puhutaan hoitokotien mitoituksesta, mihin henkisesti melko vireä suurin piirtein toiminta kykyinen vanhus tarvitsee hoivakotipaikkaa?
Suomessa ei hoitopaikkaa saa, ellei vanhus ole täysin dementoitunut, vaaraksi itselleen ja ympäristölleen. Kotihoidossa hoidetaan täysin vuoteenomina olevia vanhuksia,jotka eivät ole vuosiin päässeet ulos. Rikkailla on omat mahdollisuutensa, he voivat maksaa hoidostaan. Esim. Risto-Matti Ratia, joka asuu eiran luksus hoivapaikassa.
Vierailija kirjoitti:
Mistä rahnukat?
Yritysten veronkiertorahoista.
Vierailija kirjoitti:
Mistä rahnukat?
Niin, pörssiyhtiöiden johtoportaallehan on toki tärkeämpää syytää rahaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi niputtaa kaikkia laitosvanhuksia samaan nippuun. Hoidokkien hoidon tarve vaihtelee huomattavasti. Eihän omin voimin rollaattorilla liikkuva ja henkisesti ainakin melko vireä vanhus tarvitse samaa kuin kokonaan toimintakykynsä menettänyt. Siksi yksi ja sama mitoitus kautta linjan ei ole oikea ratkaisu.
Jos nyt puhutaan hoitokotien mitoituksesta, mihin henkisesti melko vireä suurin piirtein toiminta kykyinen vanhus tarvitsee hoivakotipaikkaa?
Suomessa ei hoitopaikkaa saa, ellei vanhus ole täysin dementoitunut, vaaraksi itselleen ja ympäristölleen. Kotihoidossa hoidetaan täysin vuoteenomina olevia vanhuksia,jotka eivät ole vuosiin päässeet ulos. Rikkailla on omat mahdollisuutensa, he voivat maksaa hoidostaan. Esim. Risto-Matti Ratia, joka asuu eiran luksus hoivapaikassa.
Vuoteeseen hoidettavat kyllä halutessaan saa jonkun hoitopaikan jos ei muuta vudepaikan teveyskeskuksesta. Kaikki eivät toki sitä halua tai omaiset haluavat hoitaa vanhuksen vielä vuodeeseen hoidettavana kotona.
Jonkun verran meillä on lähinnä yksityisiä hoivakoteja joissa ei esim. yöhoitoa ole tai jotka eivät vuoteeseen hoidettavia asukkaita hyväksy hoidettaviksi, eikä edes täysin muistisairaita karkailevia dementikkoja.
Lisäksi on yksityisiä seniorikoteja jotka eivät edes juuri tarjoa hoivapalveluja vaan pikemminkin virikkeitä ja erilaisia muita hyvinvointipalveluita.
Sen saavat jos itse maksavat.