Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pääseehän lapsosesi varmasti sosioekonomisesti OIKEAAN kouluun - erot hurjia!
14.02.2019 |
HS: "PÄÄKAUPUNKISEUDUN peruskoulut ovat keskimäärin oppimistuloksiltaan koko maailman kärkeä, mutta alueella on myös kouluja, joiden osaamistaso on samaa kuin Chilessä tai Bulgariassa. Esimerkiksi luonnontieteissä heikoimpien ja parhaiden koulujen osaamisero vastaa kolmen vuoden koulunkäyntiä.
Tutkijoiden mukaan ero oppimistuloksissa selittyy ennen kaikkea koululaisten taustalla. Suurissa kaupungeissa on alueita, jotka eroavat sosioekonomisesti toisistaan huomattavasti, ja erot ovat kasvussa.
Koulushoppailu uhkaa kiihdyttää koulujen eriytymiskehitystä entisestään. Suomessakin on havaittu, että jotkut koulutetut vanhemmat ovat alkaneet välttää lastensa päätymistä huonomaineiseen kouluun. Keinot ovat monet: asuinpaikan valinta, harvinaisen A-kielen opiskeleminen tai painotetulle luokalle hakeutuminen."
Paitsi opetus lasten tulevaisuuteen vaikuttaa luonnollisesti hyvin paljon se KAVERIPIIRI, joka koulusta löytyy.
Heikommista kouluissa pääosa opettajien työstä menee siihen, että yritetään pitää heikot mukana ja paremmat jäävät vaille huomiota.
Kommentit (638)
Valtaosa oppilaista on kuitenkin niitä keskitasoisia kasin oppilaita, vaikka tästä ketjusta sitä ehkä ei arvaisikaan.
Yhtä lailla kasin oppilas tarvitsee ympärilleen hyvän opiskelija-aineksen ja motivoituneet opettajat, ehkä jopa enemmän kun se kympin oppilas, joka ehkä oppii itsestään. Joten nykysysteemi olisi hyvä jotenkin räjäyttää.
Lukioiden listaukset varsinkin ovat pöyristyttäviä. Eiväthän ne kerro mitään lukioiden tasosta, vaan oppilasaineksen tasosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei päässyt, lapsi halusi itse paremmalle yläasteelle mutta kaupungilta ei herunut lupaa. Kävi kolme vuotta todella rauhattomassa koulussa jossa oli paljon kiusaamista ja ongelmia, oli ahdistunut. Sai silti loistavan päättötodistuksen ja sillä sai haettua erinomaiseen lukioon.
Sanoisin silti että yrittäkää parhaanne laittaa lapsi kunnon kouluun, meillä se ei valitettavasti onnistunut.
Vähän tässä shoppailussa on haasteena se, että jos ala-asteella on vaikkapa kolme rinnakkaisluokkaa ja jokaisella 1/10 pahaa häirikköä tai ummikkoa tms, ja sitten niistä "paremmista" suurin osa shoppailee muualle, vaikkei kaikki sitten pääse, niin esim. 1/3 eli luokallinen siirtyy nyt siihen huonoon lähikouluun, jolloin onkin jo 3/10 niitä todellisia ongelmia ja taviksista ehkä se heikoiten oppiva osa. Eli yläasteella taso onkin paljon heikompi kuin oli ala-asteella.
Tähän 3 vuoden haasteeseen joudutaan varmaan meidänkin perheessä muutaman vuoden päästä :(
Hgissä on painotettuja yläasteita joihin soveltuvuus koe/testit. On varaa valita.
Onneksi näitä on, tosin ei kaikilla alueilla. Myös painotusluokissa on eroja, ottakaa niistä selvää älkääkä luottako pelkän painotuksen luomaan mielikuvaan.
Kun parhaat vaihtavat koulua, syntyy itseään ruokkiva kierre. Koulu, josta parhaat ovat karanneet muualle on automaattisesti huonompi kuin vastaava naapurikoulu, joka kykenee pitämään myös hyvät oppilaat tai jopa houkuttelemaan lisää hyviä oppilaita oman alueensa ulkopuolelta. Yksi keino katkaista kierre olisi tasokursdien tarjoaminen kaikissa peruskouluissa. Silloin hyvät voisivat saada oman tasoistaan opetusta lähikoulussa. Samalla myös ne, joilla on potentiaalia mutta joiden vanhemmat eivät ymmärrä panostaa koulunkäyntiin voisivat myös saada laadukasta opetusta.
Tämä on se jutun pointti, eli tilanne on muuttunut viimeisen 10 (?) vuoden aikana tähän ja se on mennyt itseltäni vähän ohi. Nyt kun yläaste lähenee ja 1.-6.:een ollut kiva luokka hajoaa, pitäisi lapsen muka olla kiinnostunut musiikista/urheilusta/jostain kielestä niin paljon, että haluaa painottaa sitä. Ja vielä päästä siitä pääsykokeesta läpi. Tai tyytyä muutaman jäljellejäävän kanssa siihen lähikouluun....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei päässyt, lapsi halusi itse paremmalle yläasteelle mutta kaupungilta ei herunut lupaa. Kävi kolme vuotta todella rauhattomassa koulussa jossa oli paljon kiusaamista ja ongelmia, oli ahdistunut. Sai silti loistavan päättötodistuksen ja sillä sai haettua erinomaiseen lukioon.
Sanoisin silti että yrittäkää parhaanne laittaa lapsi kunnon kouluun, meillä se ei valitettavasti onnistunut.
Vähän tässä shoppailussa on haasteena se, että jos ala-asteella on vaikkapa kolme rinnakkaisluokkaa ja jokaisella 1/10 pahaa häirikköä tai ummikkoa tms, ja sitten niistä "paremmista" suurin osa shoppailee muualle, vaikkei kaikki sitten pääse, niin esim. 1/3 eli luokallinen siirtyy nyt siihen huonoon lähikouluun, jolloin onkin jo 3/10 niitä todellisia ongelmia ja taviksista ehkä se heikoiten oppiva osa. Eli yläasteella taso onkin paljon heikompi kuin oli ala-asteella.
Tähän 3 vuoden haasteeseen joudutaan varmaan meidänkin perheessä muutaman vuoden päästä :(
Hgissä on painotettuja yläasteita joihin soveltuvuus koe/testit. On varaa valita.
Onneksi näitä on, tosin ei kaikilla alueilla. Myös painotusluokissa on eroja, ottakaa niistä selvää älkääkä luottako pelkän painotuksen luomaan mielikuvaan.
Kun parhaat vaihtavat koulua, syntyy itseään ruokkiva kierre. Koulu, josta parhaat ovat karanneet muualle on automaattisesti huonompi kuin vastaava naapurikoulu, joka kykenee pitämään myös hyvät oppilaat tai jopa houkuttelemaan lisää hyviä oppilaita oman alueensa ulkopuolelta. Yksi keino katkaista kierre olisi tasokursdien tarjoaminen kaikissa peruskouluissa. Silloin hyvät voisivat saada oman tasoistaan opetusta lähikoulussa. Samalla myös ne, joilla on potentiaalia mutta joiden vanhemmat eivät ymmärrä panostaa koulunkäyntiin voisivat myös saada laadukasta opetusta.
Tämä on se jutun pointti, eli tilanne on muuttunut viimeisen 10 (?) vuoden aikana tähän ja se on mennyt itseltäni vähän ohi. Nyt kun yläaste lähenee ja 1.-6.:een ollut kiva luokka hajoaa, pitäisi lapsen muka olla kiinnostunut musiikista/urheilusta/jostain kielestä niin paljon, että haluaa painottaa sitä. Ja vielä päästä siitä pääsykokeesta läpi. Tai tyytyä muutaman jäljellejäävän kanssa siihen lähikouluun....
En ole kyllä huomannut tällaista omalla asuinalueella. Asumme tavallisella omakotitaloalueella pk-seudulla ja en tiedä yhtään lasta, jolle olisi shoppailtu "parempi" koulu. Kaikki jatkoivat ala-asteelta samalle yläasteelle, joka ei ole tosiaankaan mikään eliittikoulu, mutta ei myöskään mikään "huono koulu". Ihan tavallinen koulu, joita on tämä maa pullollaan.
Jos lapsi itse haluaa vaihtaa koulua niin mikäs siinä. Omalleni oli tärkeintä ne tutut kaverit, joiden kanssa ollaan oltu yhdessä jo päiväkodista asti :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei päässyt, lapsi halusi itse paremmalle yläasteelle mutta kaupungilta ei herunut lupaa. Kävi kolme vuotta todella rauhattomassa koulussa jossa oli paljon kiusaamista ja ongelmia, oli ahdistunut. Sai silti loistavan päättötodistuksen ja sillä sai haettua erinomaiseen lukioon.
Sanoisin silti että yrittäkää parhaanne laittaa lapsi kunnon kouluun, meillä se ei valitettavasti onnistunut.
Vähän tässä shoppailussa on haasteena se, että jos ala-asteella on vaikkapa kolme rinnakkaisluokkaa ja jokaisella 1/10 pahaa häirikköä tai ummikkoa tms, ja sitten niistä "paremmista" suurin osa shoppailee muualle, vaikkei kaikki sitten pääse, niin esim. 1/3 eli luokallinen siirtyy nyt siihen huonoon lähikouluun, jolloin onkin jo 3/10 niitä todellisia ongelmia ja taviksista ehkä se heikoiten oppiva osa. Eli yläasteella taso onkin paljon heikompi kuin oli ala-asteella.
Tähän 3 vuoden haasteeseen joudutaan varmaan meidänkin perheessä muutaman vuoden päästä :(
Hgissä on painotettuja yläasteita joihin soveltuvuus koe/testit. On varaa valita.
Onneksi näitä on, tosin ei kaikilla alueilla. Myös painotusluokissa on eroja, ottakaa niistä selvää älkääkä luottako pelkän painotuksen luomaan mielikuvaan.
Kun parhaat vaihtavat koulua, syntyy itseään ruokkiva kierre. Koulu, josta parhaat ovat karanneet muualle on automaattisesti huonompi kuin vastaava naapurikoulu, joka kykenee pitämään myös hyvät oppilaat tai jopa houkuttelemaan lisää hyviä oppilaita oman alueensa ulkopuolelta. Yksi keino katkaista kierre olisi tasokursdien tarjoaminen kaikissa peruskouluissa. Silloin hyvät voisivat saada oman tasoistaan opetusta lähikoulussa. Samalla myös ne, joilla on potentiaalia mutta joiden vanhemmat eivät ymmärrä panostaa koulunkäyntiin voisivat myös saada laadukasta opetusta.
Tämä on se jutun pointti, eli tilanne on muuttunut viimeisen 10 (?) vuoden aikana tähän ja se on mennyt itseltäni vähän ohi. Nyt kun yläaste lähenee ja 1.-6.:een ollut kiva luokka hajoaa, pitäisi lapsen muka olla kiinnostunut musiikista/urheilusta/jostain kielestä niin paljon, että haluaa painottaa sitä. Ja vielä päästä siitä pääsykokeesta läpi. Tai tyytyä muutaman jäljellejäävän kanssa siihen lähikouluun....
En ole kyllä huomannut tällaista omalla asuinalueella. Asumme tavallisella omakotitaloalueella pk-seudulla ja en tiedä yhtään lasta, jolle olisi shoppailtu "parempi" koulu. Kaikki jatkoivat ala-asteelta samalle yläasteelle, joka ei ole tosiaankaan mikään eliittikoulu, mutta ei myöskään mikään "huono koulu". Ihan tavallinen koulu, joita on tämä maa pullollaan.
Jos lapsi itse haluaa vaihtaa koulua niin mikäs siinä. Omalleni oli tärkeintä ne tutut kaverit, joiden kanssa ollaan oltu yhdessä jo päiväkodista asti :)
Heh. Me asutaan omakotialueella, jolla vain yksi lapsi meni paikalliseen lähikouluun.
Ja tajuat kai, ettet sinä välttis tunne niitä lapsia, jotka ei ole siellä lapsesi koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?
Koska se on hyvin paljon mahdollista, jos tulee vaikka landekoulusta pk-seudun ns. hyvään lukioon. Arvostelu on aivan erilaista. Yo-kirjoitukset sitten oikeasti usein näyttävät, että hyvän koulun kasi tuottaa e:tä ja l:ää ja syrjäkoulun ysi c:tä ja m:ää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei päässyt, lapsi halusi itse paremmalle yläasteelle mutta kaupungilta ei herunut lupaa. Kävi kolme vuotta todella rauhattomassa koulussa jossa oli paljon kiusaamista ja ongelmia, oli ahdistunut. Sai silti loistavan päättötodistuksen ja sillä sai haettua erinomaiseen lukioon.
Sanoisin silti että yrittäkää parhaanne laittaa lapsi kunnon kouluun, meillä se ei valitettavasti onnistunut.
Vähän tässä shoppailussa on haasteena se, että jos ala-asteella on vaikkapa kolme rinnakkaisluokkaa ja jokaisella 1/10 pahaa häirikköä tai ummikkoa tms, ja sitten niistä "paremmista" suurin osa shoppailee muualle, vaikkei kaikki sitten pääse, niin esim. 1/3 eli luokallinen siirtyy nyt siihen huonoon lähikouluun, jolloin onkin jo 3/10 niitä todellisia ongelmia ja taviksista ehkä se heikoiten oppiva osa. Eli yläasteella taso onkin paljon heikompi kuin oli ala-asteella.
Tähän 3 vuoden haasteeseen joudutaan varmaan meidänkin perheessä muutaman vuoden päästä :(
Hgissä on painotettuja yläasteita joihin soveltuvuus koe/testit. On varaa valita.
Onneksi näitä on, tosin ei kaikilla alueilla. Myös painotusluokissa on eroja, ottakaa niistä selvää älkääkä luottako pelkän painotuksen luomaan mielikuvaan.
Kun parhaat vaihtavat koulua, syntyy itseään ruokkiva kierre. Koulu, josta parhaat ovat karanneet muualle on automaattisesti huonompi kuin vastaava naapurikoulu, joka kykenee pitämään myös hyvät oppilaat tai jopa houkuttelemaan lisää hyviä oppilaita oman alueensa ulkopuolelta. Yksi keino katkaista kierre olisi tasokursdien tarjoaminen kaikissa peruskouluissa. Silloin hyvät voisivat saada oman tasoistaan opetusta lähikoulussa. Samalla myös ne, joilla on potentiaalia mutta joiden vanhemmat eivät ymmärrä panostaa koulunkäyntiin voisivat myös saada laadukasta opetusta.
Tämä on se jutun pointti, eli tilanne on muuttunut viimeisen 10 (?) vuoden aikana tähän ja se on mennyt itseltäni vähän ohi. Nyt kun yläaste lähenee ja 1.-6.:een ollut kiva luokka hajoaa, pitäisi lapsen muka olla kiinnostunut musiikista/urheilusta/jostain kielestä niin paljon, että haluaa painottaa sitä. Ja vielä päästä siitä pääsykokeesta läpi. Tai tyytyä muutaman jäljellejäävän kanssa siihen lähikouluun....
En ole kyllä huomannut tällaista omalla asuinalueella. Asumme tavallisella omakotitaloalueella pk-seudulla ja en tiedä yhtään lasta, jolle olisi shoppailtu "parempi" koulu. Kaikki jatkoivat ala-asteelta samalle yläasteelle, joka ei ole tosiaankaan mikään eliittikoulu, mutta ei myöskään mikään "huono koulu". Ihan tavallinen koulu, joita on tämä maa pullollaan.
Jos lapsi itse haluaa vaihtaa koulua niin mikäs siinä. Omalleni oli tärkeintä ne tutut kaverit, joiden kanssa ollaan oltu yhdessä jo päiväkodista asti :)
Heh. Me asutaan omakotialueella, jolla vain yksi lapsi meni paikalliseen lähikouluun.
Ja tajuat kai, ettet sinä välttis tunne niitä lapsia, jotka ei ole siellä lapsesi koulussa.
En välttämättä kyllä tunne kaikkia lapsia, mutta ainakin ala-asteelta yläasteelle siirtyivät kaikki samat naamat :)
Miksi asua tuollaisella alueella, josta vain yksi lapsi meni lähikouluun? Ja kenen lapsia siellä lähikoulussa sitten käy? Jos tältä alueelta ei kukaan menisi lähikouluun niin kouluhan olisi tyhjä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei päässyt, lapsi halusi itse paremmalle yläasteelle mutta kaupungilta ei herunut lupaa. Kävi kolme vuotta todella rauhattomassa koulussa jossa oli paljon kiusaamista ja ongelmia, oli ahdistunut. Sai silti loistavan päättötodistuksen ja sillä sai haettua erinomaiseen lukioon.
Sanoisin silti että yrittäkää parhaanne laittaa lapsi kunnon kouluun, meillä se ei valitettavasti onnistunut.
Vähän tässä shoppailussa on haasteena se, että jos ala-asteella on vaikkapa kolme rinnakkaisluokkaa ja jokaisella 1/10 pahaa häirikköä tai ummikkoa tms, ja sitten niistä "paremmista" suurin osa shoppailee muualle, vaikkei kaikki sitten pääse, niin esim. 1/3 eli luokallinen siirtyy nyt siihen huonoon lähikouluun, jolloin onkin jo 3/10 niitä todellisia ongelmia ja taviksista ehkä se heikoiten oppiva osa. Eli yläasteella taso onkin paljon heikompi kuin oli ala-asteella.
Tähän 3 vuoden haasteeseen joudutaan varmaan meidänkin perheessä muutaman vuoden päästä :(
Hgissä on painotettuja yläasteita joihin soveltuvuus koe/testit. On varaa valita.
Onneksi näitä on, tosin ei kaikilla alueilla. Myös painotusluokissa on eroja, ottakaa niistä selvää älkääkä luottako pelkän painotuksen luomaan mielikuvaan.
Kun parhaat vaihtavat koulua, syntyy itseään ruokkiva kierre. Koulu, josta parhaat ovat karanneet muualle on automaattisesti huonompi kuin vastaava naapurikoulu, joka kykenee pitämään myös hyvät oppilaat tai jopa houkuttelemaan lisää hyviä oppilaita oman alueensa ulkopuolelta. Yksi keino katkaista kierre olisi tasokursdien tarjoaminen kaikissa peruskouluissa. Silloin hyvät voisivat saada oman tasoistaan opetusta lähikoulussa. Samalla myös ne, joilla on potentiaalia mutta joiden vanhemmat eivät ymmärrä panostaa koulunkäyntiin voisivat myös saada laadukasta opetusta.
Tämä on se jutun pointti, eli tilanne on muuttunut viimeisen 10 (?) vuoden aikana tähän ja se on mennyt itseltäni vähän ohi. Nyt kun yläaste lähenee ja 1.-6.:een ollut kiva luokka hajoaa, pitäisi lapsen muka olla kiinnostunut musiikista/urheilusta/jostain kielestä niin paljon, että haluaa painottaa sitä. Ja vielä päästä siitä pääsykokeesta läpi. Tai tyytyä muutaman jäljellejäävän kanssa siihen lähikouluun....
En ole kyllä huomannut tällaista omalla asuinalueella. Asumme tavallisella omakotitaloalueella pk-seudulla ja en tiedä yhtään lasta, jolle olisi shoppailtu "parempi" koulu. Kaikki jatkoivat ala-asteelta samalle yläasteelle, joka ei ole tosiaankaan mikään eliittikoulu, mutta ei myöskään mikään "huono koulu". Ihan tavallinen koulu, joita on tämä maa pullollaan.
Jos lapsi itse haluaa vaihtaa koulua niin mikäs siinä. Omalleni oli tärkeintä ne tutut kaverit, joiden kanssa ollaan oltu yhdessä jo päiväkodista asti :)
Heh. Me asutaan omakotialueella, jolla vain yksi lapsi meni paikalliseen lähikouluun.
Ja tajuat kai, ettet sinä välttis tunne niitä lapsia, jotka ei ole siellä lapsesi koulussa.
En välttämättä kyllä tunne kaikkia lapsia, mutta ainakin ala-asteelta yläasteelle siirtyivät kaikki samat naamat :)
Miksi asua tuollaisella alueella, josta vain yksi lapsi meni lähikouluun? Ja kenen lapsia siellä lähikoulussa sitten käy? Jos tältä alueelta ei kukaan menisi lähikouluun niin kouluhan olisi tyhjä...
Miksi ei asua? Kaunis, rauhallinen huvila-alue merenrannassa, keskustaan helppo kulkea.
Eihän nuo lähikoulut koskaan ole vain yhden alueen lapsille. Kaipa sinne joku on mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?
Koska se on hyvin paljon mahdollista, jos tulee vaikka landekoulusta pk-seudun ns. hyvään lukioon. Arvostelu on aivan erilaista. Yo-kirjoitukset sitten oikeasti usein näyttävät, että hyvän koulun kasi tuottaa e:tä ja l:ää ja syrjäkoulun ysi c:tä ja m:ää.
Ois kiva nähdä jotain tutkimustuloksia tästä asiasta, että syrjäkylän ysi vastaa c:tä ja eliittilukion kasi l:ää? Oisko sulla antaa sellaisia vai keksitkö tämän vain omasta päästäsi? Tuolla logiikalla kukaan ei maaseudulla tai muualla kuin eliittilukioissa voi kirjoittaa yhtään ällää, koska muuallahan kymppi on surkea arvosana ja vastaa vaan jotain m:ää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?
Koska se on hyvin paljon mahdollista, jos tulee vaikka landekoulusta pk-seudun ns. hyvään lukioon. Arvostelu on aivan erilaista. Yo-kirjoitukset sitten oikeasti usein näyttävät, että hyvän koulun kasi tuottaa e:tä ja l:ää ja syrjäkoulun ysi c:tä ja m:ää.
On silti parempi kokea se shokki tuossa vaiheessa, kun jumputtaa lukio alisuorittaen ja sitten jysähtää arkitodellisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?
Koska opettajat arvioinneissa katsovat luokkaa kokonaisuutena, eivät valtakunnallista tasoa (eivät sitä välttämättä edes tiedä). Tämän vuoksi koulussa, jossa oppilaat osaavat vähemmän pääsee helpommin loistamaan jos osaa edes jotain. Sama mekanismi kurittaa "hyvien koulujen" hyviä oppilaita. Lukioon pyritään keskiarvon perusteella ja ehkä eniten kärsivät pk-seudun hyvien koulujen hyvät oppilaat, jotka eivät kuitenkaan ole luokkansa parhaita kympin oppilaita. Heidän keskiarvo jää jonnekin ysin pintaan ja sillä ei välttämättä pääse huippukouluihin pk-seudulla. Samalla osaamisella saisi muualla kymppejä ja paremman keskiarvon, jolla pääsisi mihin haluaa.
Toki kun lukio alkaa erot osaamisessa tulevat esiin. Siellä ne pikkupaikkakunnalla helposti kympin saaneet saattavatkin huomaavat olevansa ekaa kertaa kovassa seurassa ja saattavat saada kaseja. "Ihan hyvä" ysin oppilas taas saattaisi pärjätä hyvin kuten ennenkin, mutta ei ehkä ole päässyt huippulukioon, kun olisi pitänyt olla enemmän niitä kymppejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei päässyt, lapsi halusi itse paremmalle yläasteelle mutta kaupungilta ei herunut lupaa. Kävi kolme vuotta todella rauhattomassa koulussa jossa oli paljon kiusaamista ja ongelmia, oli ahdistunut. Sai silti loistavan päättötodistuksen ja sillä sai haettua erinomaiseen lukioon.
Sanoisin silti että yrittäkää parhaanne laittaa lapsi kunnon kouluun, meillä se ei valitettavasti onnistunut.
Vähän tässä shoppailussa on haasteena se, että jos ala-asteella on vaikkapa kolme rinnakkaisluokkaa ja jokaisella 1/10 pahaa häirikköä tai ummikkoa tms, ja sitten niistä "paremmista" suurin osa shoppailee muualle, vaikkei kaikki sitten pääse, niin esim. 1/3 eli luokallinen siirtyy nyt siihen huonoon lähikouluun, jolloin onkin jo 3/10 niitä todellisia ongelmia ja taviksista ehkä se heikoiten oppiva osa. Eli yläasteella taso onkin paljon heikompi kuin oli ala-asteella.
Tähän 3 vuoden haasteeseen joudutaan varmaan meidänkin perheessä muutaman vuoden päästä :(
Hgissä on painotettuja yläasteita joihin soveltuvuus koe/testit. On varaa valita.
Onneksi näitä on, tosin ei kaikilla alueilla. Myös painotusluokissa on eroja, ottakaa niistä selvää älkääkä luottako pelkän painotuksen luomaan mielikuvaan.
Kun parhaat vaihtavat koulua, syntyy itseään ruokkiva kierre. Koulu, josta parhaat ovat karanneet muualle on automaattisesti huonompi kuin vastaava naapurikoulu, joka kykenee pitämään myös hyvät oppilaat tai jopa houkuttelemaan lisää hyviä oppilaita oman alueensa ulkopuolelta. Yksi keino katkaista kierre olisi tasokursdien tarjoaminen kaikissa peruskouluissa. Silloin hyvät voisivat saada oman tasoistaan opetusta lähikoulussa. Samalla myös ne, joilla on potentiaalia mutta joiden vanhemmat eivät ymmärrä panostaa koulunkäyntiin voisivat myös saada laadukasta opetusta.
Tämä on se jutun pointti, eli tilanne on muuttunut viimeisen 10 (?) vuoden aikana tähän ja se on mennyt itseltäni vähän ohi. Nyt kun yläaste lähenee ja 1.-6.:een ollut kiva luokka hajoaa, pitäisi lapsen muka olla kiinnostunut musiikista/urheilusta/jostain kielestä niin paljon, että haluaa painottaa sitä. Ja vielä päästä siitä pääsykokeesta läpi. Tai tyytyä muutaman jäljellejäävän kanssa siihen lähikouluun....
En ole kyllä huomannut tällaista omalla asuinalueella. Asumme tavallisella omakotitaloalueella pk-seudulla ja en tiedä yhtään lasta, jolle olisi shoppailtu "parempi" koulu. Kaikki jatkoivat ala-asteelta samalle yläasteelle, joka ei ole tosiaankaan mikään eliittikoulu, mutta ei myöskään mikään "huono koulu". Ihan tavallinen koulu, joita on tämä maa pullollaan.
Jos lapsi itse haluaa vaihtaa koulua niin mikäs siinä. Omalleni oli tärkeintä ne tutut kaverit, joiden kanssa ollaan oltu yhdessä jo päiväkodista asti :)
Heh. Me asutaan omakotialueella, jolla vain yksi lapsi meni paikalliseen lähikouluun.
Ja tajuat kai, ettet sinä välttis tunne niitä lapsia, jotka ei ole siellä lapsesi koulussa.
En välttämättä kyllä tunne kaikkia lapsia, mutta ainakin ala-asteelta yläasteelle siirtyivät kaikki samat naamat :)
Miksi asua tuollaisella alueella, josta vain yksi lapsi meni lähikouluun? Ja kenen lapsia siellä lähikoulussa sitten käy? Jos tältä alueelta ei kukaan menisi lähikouluun niin kouluhan olisi tyhjä...
Miksi ei asua? Kaunis, rauhallinen huvila-alue merenrannassa, keskustaan helppo kulkea.
Eihän nuo lähikoulut koskaan ole vain yhden alueen lapsille. Kaipa sinne joku on mennyt.
Me asutaan sen verran syrjemmässä, että ei voi vaan metrolla sujahtaa paria pysäkinväliä toiseen kouluun, joten ehkä siksi suurin osa lapsista tulee ihan sinne omaan lähikouluun :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?
Koska opettajat arvioinneissa katsovat luokkaa kokonaisuutena, eivät valtakunnallista tasoa (eivät sitä välttämättä edes tiedä). Tämän vuoksi koulussa, jossa oppilaat osaavat vähemmän pääsee helpommin loistamaan jos osaa edes jotain. Sama mekanismi kurittaa "hyvien koulujen" hyviä oppilaita. Lukioon pyritään keskiarvon perusteella ja ehkä eniten kärsivät pk-seudun hyvien koulujen hyvät oppilaat, jotka eivät kuitenkaan ole luokkansa parhaita kympin oppilaita. Heidän keskiarvo jää jonnekin ysin pintaan ja sillä ei välttämättä pääse huippukouluihin pk-seudulla. Samalla osaamisella saisi muualla kymppejä ja paremman keskiarvon, jolla pääsisi mihin haluaa.
Toki kun lukio alkaa erot osaamisessa tulevat esiin. Siellä ne pikkupaikkakunnalla helposti kympin saaneet saattavatkin huomaavat olevansa ekaa kertaa kovassa seurassa ja saattavat saada kaseja. "Ihan hyvä" ysin oppilas taas saattaisi pärjätä hyvin kuten ennenkin, mutta ei ehkä ole päässyt huippulukioon, kun olisi pitänyt olla enemmän niitä kymppejä.
Lukiosta mennään eteenpäin yo-arvosanoilla. Ihan sama mitä muu luokka saa tai mitä ope arvioi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?
Koska opettajat arvioinneissa katsovat luokkaa kokonaisuutena, eivät valtakunnallista tasoa (eivät sitä välttämättä edes tiedä). Tämän vuoksi koulussa, jossa oppilaat osaavat vähemmän pääsee helpommin loistamaan jos osaa edes jotain. Sama mekanismi kurittaa "hyvien koulujen" hyviä oppilaita. Lukioon pyritään keskiarvon perusteella ja ehkä eniten kärsivät pk-seudun hyvien koulujen hyvät oppilaat, jotka eivät kuitenkaan ole luokkansa parhaita kympin oppilaita. Heidän keskiarvo jää jonnekin ysin pintaan ja sillä ei välttämättä pääse huippukouluihin pk-seudulla. Samalla osaamisella saisi muualla kymppejä ja paremman keskiarvon, jolla pääsisi mihin haluaa.
Toki kun lukio alkaa erot osaamisessa tulevat esiin. Siellä ne pikkupaikkakunnalla helposti kympin saaneet saattavatkin huomaavat olevansa ekaa kertaa kovassa seurassa ja saattavat saada kaseja. "Ihan hyvä" ysin oppilas taas saattaisi pärjätä hyvin kuten ennenkin, mutta ei ehkä ole päässyt huippulukioon, kun olisi pitänyt olla enemmän niitä kymppejä.
Mun lapsi oli huippukoulun yläasteella ja siellä sai kympib oppilaat kymppejä. Heitä vaan oli sitten paljon. Ei normiarvioinnussa ole Gaussin käyrää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?
Koska se on hyvin paljon mahdollista, jos tulee vaikka landekoulusta pk-seudun ns. hyvään lukioon. Arvostelu on aivan erilaista. Yo-kirjoitukset sitten oikeasti usein näyttävät, että hyvän koulun kasi tuottaa e:tä ja l:ää ja syrjäkoulun ysi c:tä ja m:ää.
Ois kiva nähdä jotain tutkimustuloksia tästä asiasta, että syrjäkylän ysi vastaa c:tä ja eliittilukion kasi l:ää? Oisko sulla antaa sellaisia vai keksitkö tämän vain omasta päästäsi? Tuolla logiikalla kukaan ei maaseudulla tai muualla kuin eliittilukioissa voi kirjoittaa yhtään ällää, koska muuallahan kymppi on surkea arvosana ja vastaa vaan jotain m:ää.
Tää ketju on niin hauska! Opettajat antavat oppilaille ihan vääriä arvosanoja, koska heillä ei ole aavistustakaan valtakunnallisesta tasosta. Sen sijaan koulushoppaajat kyllä pystyvät selvittämään jokaisen koulun tason suhteessa valtakunnalliseen tasoon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?
Koska se on hyvin paljon mahdollista, jos tulee vaikka landekoulusta pk-seudun ns. hyvään lukioon. Arvostelu on aivan erilaista. Yo-kirjoitukset sitten oikeasti usein näyttävät, että hyvän koulun kasi tuottaa e:tä ja l:ää ja syrjäkoulun ysi c:tä ja m:ää.
On silti parempi kokea se shokki tuossa vaiheessa, kun jumputtaa lukio alisuorittaen ja sitten jysähtää arkitodellisuuteen.
Jos omaksuu lukion jokaisen kurssin asiat ja hallitsee esseenkirjoitustaidon, niin se kyllä riittää. Ei siellä lukiossa tarvitse lukion oppimäärää enempää oppia.
T. Landekoulun kasvatti, älläjonolla yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?
Koska opettajat arvioinneissa katsovat luokkaa kokonaisuutena, eivät valtakunnallista tasoa (eivät sitä välttämättä edes tiedä). Tämän vuoksi koulussa, jossa oppilaat osaavat vähemmän pääsee helpommin loistamaan jos osaa edes jotain. Sama mekanismi kurittaa "hyvien koulujen" hyviä oppilaita. Lukioon pyritään keskiarvon perusteella ja ehkä eniten kärsivät pk-seudun hyvien koulujen hyvät oppilaat, jotka eivät kuitenkaan ole luokkansa parhaita kympin oppilaita. Heidän keskiarvo jää jonnekin ysin pintaan ja sillä ei välttämättä pääse huippukouluihin pk-seudulla. Samalla osaamisella saisi muualla kymppejä ja paremman keskiarvon, jolla pääsisi mihin haluaa.
Toki kun lukio alkaa erot osaamisessa tulevat esiin. Siellä ne pikkupaikkakunnalla helposti kympin saaneet saattavatkin huomaavat olevansa ekaa kertaa kovassa seurassa ja saattavat saada kaseja. "Ihan hyvä" ysin oppilas taas saattaisi pärjätä hyvin kuten ennenkin, mutta ei ehkä ole päässyt huippulukioon, kun olisi pitänyt olla enemmän niitä kymppejä.
Luuletko sä tosiaan, että ne olisivat huippukoulussa niin tyhmiä, että antaisivat yläasteella mahdollisimman tiukasti niitä arvosanoja. Sehän tarkoittaisi käytännössä sitä, että he eivät saisi oman koulun parhaimpia oppilaita sinne omaan huippulukioon vaan ottaisivat vaan näitä muiden koulujen "huonoja" oppilaita. Enpä oikein usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?
Koska se on hyvin paljon mahdollista, jos tulee vaikka landekoulusta pk-seudun ns. hyvään lukioon. Arvostelu on aivan erilaista. Yo-kirjoitukset sitten oikeasti usein näyttävät, että hyvän koulun kasi tuottaa e:tä ja l:ää ja syrjäkoulun ysi c:tä ja m:ää.
Ois kiva nähdä jotain tutkimustuloksia tästä asiasta, että syrjäkylän ysi vastaa c:tä ja eliittilukion kasi l:ää? Oisko sulla antaa sellaisia vai keksitkö tämän vain omasta päästäsi? Tuolla logiikalla kukaan ei maaseudulla tai muualla kuin eliittilukioissa voi kirjoittaa yhtään ällää, koska muuallahan kymppi on surkea arvosana ja vastaa vaan jotain m:ää.
Tää ketju on niin hauska! Opettajat antavat oppilaille ihan vääriä arvosanoja, koska heillä ei ole aavistustakaan valtakunnallisesta tasosta. Sen sijaan koulushoppaajat kyllä pystyvät selvittämään jokaisen koulun tason suhteessa valtakunnalliseen tasoon!
Miksi sellainen pitäisi selvittää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?
Koska se on hyvin paljon mahdollista, jos tulee vaikka landekoulusta pk-seudun ns. hyvään lukioon. Arvostelu on aivan erilaista. Yo-kirjoitukset sitten oikeasti usein näyttävät, että hyvän koulun kasi tuottaa e:tä ja l:ää ja syrjäkoulun ysi c:tä ja m:ää.
On silti parempi kokea se shokki tuossa vaiheessa, kun jumputtaa lukio alisuorittaen ja sitten jysähtää arkitodellisuuteen.
Jos omaksuu lukion jokaisen kurssin asiat ja hallitsee esseenkirjoitustaidon, niin se kyllä riittää. Ei siellä lukiossa tarvitse lukion oppimäärää enempää oppia.
T. Landekoulun kasvatti, älläjonolla yliopistoon.
Mietipäs nyt. Mitä tuolla luki. Mihin kommentoit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?
Koska se on hyvin paljon mahdollista, jos tulee vaikka landekoulusta pk-seudun ns. hyvään lukioon. Arvostelu on aivan erilaista. Yo-kirjoitukset sitten oikeasti usein näyttävät, että hyvän koulun kasi tuottaa e:tä ja l:ää ja syrjäkoulun ysi c:tä ja m:ää.
Ois kiva nähdä jotain tutkimustuloksia tästä asiasta, että syrjäkylän ysi vastaa c:tä ja eliittilukion kasi l:ää? Oisko sulla antaa sellaisia vai keksitkö tämän vain omasta päästäsi? Tuolla logiikalla kukaan ei maaseudulla tai muualla kuin eliittilukioissa voi kirjoittaa yhtään ällää, koska muuallahan kymppi on surkea arvosana ja vastaa vaan jotain m:ää.
Tää ketju on niin hauska! Opettajat antavat oppilaille ihan vääriä arvosanoja, koska heillä ei ole aavistustakaan valtakunnallisesta tasosta. Sen sijaan koulushoppaajat kyllä pystyvät selvittämään jokaisen koulun tason suhteessa valtakunnalliseen tasoon!
Miksi sellainen pitäisi selvittää?
No sitä koulushoppailua varten.
Alue: Aihe vapaa
Miksi olisi burnout? Ja miksi se sinne 9.58-keskiarvorajan lukioon tullut saisi yhtäkkiä kaseja?