Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pääseehän lapsosesi varmasti sosioekonomisesti OIKEAAN kouluun - erot hurjia!
14.02.2019 |
HS: "PÄÄKAUPUNKISEUDUN peruskoulut ovat keskimäärin oppimistuloksiltaan koko maailman kärkeä, mutta alueella on myös kouluja, joiden osaamistaso on samaa kuin Chilessä tai Bulgariassa. Esimerkiksi luonnontieteissä heikoimpien ja parhaiden koulujen osaamisero vastaa kolmen vuoden koulunkäyntiä.
Tutkijoiden mukaan ero oppimistuloksissa selittyy ennen kaikkea koululaisten taustalla. Suurissa kaupungeissa on alueita, jotka eroavat sosioekonomisesti toisistaan huomattavasti, ja erot ovat kasvussa.
Koulushoppailu uhkaa kiihdyttää koulujen eriytymiskehitystä entisestään. Suomessakin on havaittu, että jotkut koulutetut vanhemmat ovat alkaneet välttää lastensa päätymistä huonomaineiseen kouluun. Keinot ovat monet: asuinpaikan valinta, harvinaisen A-kielen opiskeleminen tai painotetulle luokalle hakeutuminen."
Paitsi opetus lasten tulevaisuuteen vaikuttaa luonnollisesti hyvin paljon se KAVERIPIIRI, joka koulusta löytyy.
Heikommista kouluissa pääosa opettajien työstä menee siihen, että yritetään pitää heikot mukana ja paremmat jäävät vaille huomiota.
Kommentit (638)
Vierailija kirjoitti:
Elenan tarinasta tuli mieleeni, olisiko tytön elämä ollut helpompaa juuri sellaisessa keskitien peruslukiossa, jossa olisi ollut aikaa muullekin kuin pänttäämiselle. Taide oli kuitenkin hänelle aina tärkeää, ja muotoilualallehan hän on nyt suuntaamassakin.
Eli keskitason kouluja pitäisi arvostaa. Sellaisia riittävän hyviä kouluja, joita nämä uniikkien lumihiutaleiden vanhemmat täällä pää punaisina haukkuvat.
Pingottajatyyppi stressaantuu myös keskinkertaisessa koulussa, koska ylisuuret vaateet tulevat suurelta osin pään sisältä. Tämän tiedän omakohtaisesta kokemuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Ei täällä haukuta ihan tavallisia riittävän hyviä kouluja, vaan huonoja. Huonoja kouluja löytyy eniten PK-seudulta. Toisaalta keskinkertaisessakin koulussa voi huonolla tuurilla joutua huonoon luokkaan, johon on kasautunut koulukielteisiä oppilaita. Tällä hetkellä ainoa tapa varmistaa hyvä luokka on hakea lapsi painotettuun opetukseen. Toki hyvällä tuurilla se hyvä luokka voi löytyä myös siitä keskinkertaisesta lähikoulusta. Itse en toista kertaa kuitenkaan ota sitä riskiä, että lapselle jää mustapekka käteen kuten esikoiselle kävi lähikoulussa. Siksi muille meidän perheen lapsille shopataan parempi koulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei päässyt, lapsi halusi itse paremmalle yläasteelle mutta kaupungilta ei herunut lupaa. Kävi kolme vuotta todella rauhattomassa koulussa jossa oli paljon kiusaamista ja ongelmia, oli ahdistunut. Sai silti loistavan päättötodistuksen ja sillä sai haettua erinomaiseen lukioon.
Sanoisin silti että yrittäkää parhaanne laittaa lapsi kunnon kouluun, meillä se ei valitettavasti onnistunut.
Vähän tässä shoppailussa on haasteena se, että jos ala-asteella on vaikkapa kolme rinnakkaisluokkaa ja jokaisella 1/10 pahaa häirikköä tai ummikkoa tms, ja sitten niistä "paremmista" suurin osa shoppailee muualle, vaikkei kaikki sitten pääse, niin esim. 1/3 eli luokallinen siirtyy nyt siihen huonoon lähikouluun, jolloin onkin jo 3/10 niitä todellisia ongelmia ja taviksista ehkä se heikoiten oppiva osa. Eli yläasteella taso onkin paljon heikompi kuin oli ala-asteella.
Tähän 3 vuoden haasteeseen joudutaan varmaan meidänkin perheessä muutaman vuoden päästä :(
Hgissä on painotettuja yläasteita joihin soveltuvuus koe/testit. On varaa valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei päässyt, lapsi halusi itse paremmalle yläasteelle mutta kaupungilta ei herunut lupaa. Kävi kolme vuotta todella rauhattomassa koulussa jossa oli paljon kiusaamista ja ongelmia, oli ahdistunut. Sai silti loistavan päättötodistuksen ja sillä sai haettua erinomaiseen lukioon.
Sanoisin silti että yrittäkää parhaanne laittaa lapsi kunnon kouluun, meillä se ei valitettavasti onnistunut.
Vähän tässä shoppailussa on haasteena se, että jos ala-asteella on vaikkapa kolme rinnakkaisluokkaa ja jokaisella 1/10 pahaa häirikköä tai ummikkoa tms, ja sitten niistä "paremmista" suurin osa shoppailee muualle, vaikkei kaikki sitten pääse, niin esim. 1/3 eli luokallinen siirtyy nyt siihen huonoon lähikouluun, jolloin onkin jo 3/10 niitä todellisia ongelmia ja taviksista ehkä se heikoiten oppiva osa. Eli yläasteella taso onkin paljon heikompi kuin oli ala-asteella.
Tähän 3 vuoden haasteeseen joudutaan varmaan meidänkin perheessä muutaman vuoden päästä :(
Hgissä on painotettuja yläasteita joihin soveltuvuus koe/testit. On varaa valita.
Onneksi näitä on, tosin ei kaikilla alueilla. Myös painotusluokissa on eroja, ottakaa niistä selvää älkääkä luottako pelkän painotuksen luomaan mielikuvaan.
Kun parhaat vaihtavat koulua, syntyy itseään ruokkiva kierre. Koulu, josta parhaat ovat karanneet muualle on automaattisesti huonompi kuin vastaava naapurikoulu, joka kykenee pitämään myös hyvät oppilaat tai jopa houkuttelemaan lisää hyviä oppilaita oman alueensa ulkopuolelta. Yksi keino katkaista kierre olisi tasokursdien tarjoaminen kaikissa peruskouluissa. Silloin hyvät voisivat saada oman tasoistaan opetusta lähikoulussa. Samalla myös ne, joilla on potentiaalia mutta joiden vanhemmat eivät ymmärrä panostaa koulunkäyntiin voisivat myös saada laadukasta opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle valkeni jossain vaiheessa, että keskivertovanhemmat eivät pistä tikkaa ristiin lapsen koulunkäytiin. Kunhan se ei heitä vaivaa, on motto.
Päätin, että en halua tällaiseen ympäristöön lapsiani. Nämä "lapseni hoitaa itsenäisesti koulunkäynnin ja kouluun menon" -perheet saavat olla minun puolestani omissa kouluissaan. Sen voi kuvitella kyllä, miten masentavaa on opettajana olla, kun on niin suuri kuilu lasten kotielämän kanssa. Sehän onkin enemmän sosiaalityötä kuin opetusta, yritetään parasta niillä rahkeilla, mitä on.
Ja nyt en tarkoita edes mitään "sossuperheitä", vaan ihan tavallisia toppahousuperheitä, jossa vanhemmat ovat mielestään taviksia.
Mikä ihmeen itseisarvo se osallistuminen on, jos lapsi pärjää hyvin muutenkin? Ja miten se tekee opettajan työstä sosiaalityötä, että lapsi kulkee koulumatkat itsenäisesti - meinaatko että se opettaja tulee saattamaan? Jotenkin aivan kummallisia ajatuskuvioita täynnä koko viesti.
Minä ymmärsin tuon ”hoitaa itsenäisesti koulunkäynnin ja kouluun menon” siten, että lasta ei auteta läksyissä eikä patisteta aamulla pysymään aikatauluissa. En siten, että kysymys olisi pelkästään kouluun kävelystä tai pyöräilystä, mikä taas voi asuinpaikasta riippuen tarkoittaa joko naapuriin käppäilyä tai oikeasti jopa vaarallista reittiä.
Ja kyllä, mielestäni hyvä vanhempi tekee tämän kaiken, jos vain voi olla paikalla. Herättää aamulla, huolehtii kunnon aamupalasta, toivottaa mukavat päivät, kyselee iltapäivällä koulun kuulumiset, katsoo läksyt jne.
Itse teen töitä kotoa käsin, ja olen iloinen että tähän pystyn. Koulumatkat lapsi kyllä kulkee itsenäisesti.
No jos tuo on se mitä haettiin, niin sitten ymmärrän ehkä vähän paremmin. Silti tuo ajatusmalli lähtee minusta siitä, että lähtökohtaisesti on ongelmia. Miksi kympin lasta pitäisi auttaa läksyissä? Tai kiltisti heräävää patistaa kouluun? Kuulumisten kysely toki kuuluukin minusta normaalin perheen arkeen.
Olen samoilla linjoilla. Usein älykäs lapsi on jo luonnostaan kiinnostunut opiskelusta ja haluaakin ratkaista ongelmat ja tehdä läksyt itsenäisesti. Oma lapseni on tällainen, ja olen kyllä painottanut opiskelun tärkeyttä ja kehunut kympeistä, mutta läksyt lapsi saa tehdä itse. Liika auttaminen vie lapselta oma-aloitteisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä ainoat mahdollisuudet koulushoppailuun peruskoulussa on 1) muuttaa halutun koulun oppilaaksiottoalueelle tai 2) hakeutua pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Ymmärtääkseni kielikouluihin pitää hakea jo ekaluokalle tai eskariin ja SYKiin 3. luokalle. Kesken peruskoulun näihin on todella vaikea tai jopa mahdotonta päästä. Muiden peruskoulujen painotuksiin voi hakea sekä 3. että 7. luokalle.
Aloin itse tutkia näitä kouluasioita kun lapseni oli 5-vuotias. Tuossa vaiheessa ajattelin, että joku kielipainotus olisi kiva ja mietin englanninkielistä koulua (se Meilahdessa oleva). Hieman järkytyin, kun aiheeseen tutustuttuani havaitsin, että olemme jo jääneet
junasta! Esikoulun kauttahan sinne mentiin ja hakuaika oli mennyt jo. Lapsi meni sitten tavalliseen englanninkieliseen päiväkotiin, mikä oli kyllä hyvä ratkaisu ja kumma kyllä, sai sieltä melko hyvän kielitaidon ja oppi myöhemmin lukemaan kirjoja englanniksi jo ennen kuin englanti alkoi koulussa viidennellä luokalla.
Mutta tuo, miten aikaisin voi jo tippua junasta oli kyllä melko järkytys. Onneksi pääsi sitten kolmannelta Saksalaiseen kouluun. Nykyisin sinnekin mennään jo ensimmäiseltä luokalta, joten melko varhaisessa vaiheessa pitää vanhempien olla kartalla, jos haluavat lapsensa johonkin tiettyyn kouluun.
Sinällään mikä tahansa painotus voi auttaa opiskelurauhan saamisessa. Se voi olla kuvaamataito tai musiikki yhtä hyvin. Myös ruotsin kielikylpy on hyvä vaihtoehto. Jos mikään muu ei auta, aina voi harkita juutalaiseksi ryhtymistä että lapsi pääsee keskustan juutalaiseen kouluun. Siellä oppii vähän hepreaakin :-)
Lapsenlapseni oli juutalaisessa päiväkodissa ja sitten koulussa 7 luokkaa. Loistava opetus. Luokalla 8 oppilasta. Nyt Tel Avivissa yksityiskoulussa 9,5 keskiarvo, vaikka vaihtui maa, koulu, kaverit, opettajat ja opetuskieli. Koulupuku. Äiti juutalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elenan tarinasta tuli mieleeni, olisiko tytön elämä ollut helpompaa juuri sellaisessa keskitien peruslukiossa, jossa olisi ollut aikaa muullekin kuin pänttäämiselle. Taide oli kuitenkin hänelle aina tärkeää, ja muotoilualallehan hän on nyt suuntaamassakin.
Eli keskitason kouluja pitäisi arvostaa. Sellaisia riittävän hyviä kouluja, joita nämä uniikkien lumihiutaleiden vanhemmat täällä pää punaisina haukkuvat.
Eihän täällä ole edes keskusteltu lukioista.
Ja jos olisit oikeasti kartalla niin tietäisit, että juuri nuo Helsingistä puuttuvat. Siis keskitason lukiot. Miten niitä nyt sitten joku muka olisi sitten edes haukkunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Mutta juuri siksi niissä onki oppilaita terveellä tavalla laidasta laitaan. Samaan lukioon tulee kympin ja seiskan oppilaat.
Helsingissä kympit pakkautuvat tiettyihin ’eliittilukioihin’, seiskat ’huonompiin’ lukioihin. Välissä on vain muutama keskitason lukio. Tämä on ongelma Helsingin lukiotarjonnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Luulo ei ole tiedon väärtti. Tämä kannattaa muistaa. Vaikka lapsi lähetettäisiin miten hyvään kouluun tahansa, niin tulokset voivat olla vaatimattomat, jos älylliset resurssit ovat vähäiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Mutta juuri siksi niissä onki oppilaita terveellä tavalla laidasta laitaan. Samaan lukioon tulee kympin ja seiskan oppilaat.
Helsingissä kympit pakkautuvat tiettyihin ’eliittilukioihin’, seiskat ’huonompiin’ lukioihin. Välissä on vain muutama keskitason lukio. Tämä on ongelma Helsingin lukiotarjonnassa.
Mitä tervettä siinä on? Hankalampaa järjestää opetusta, jos ryhmässä on kovin eri tasolla olevia
eri
Vierailija kirjoitti:
Luulo ei ole tiedon väärtti. Tämä kannattaa muistaa. Vaikka lapsi lähetettäisiin miten hyvään kouluun tahansa, niin tulokset voivat olla vaatimattomat, jos älylliset resurssit ovat vähäiset.
Ja sinusta siis tyhmä lapsi menestyy paremmin huonossa opetuksessa ja huonossa työrauhassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Luulo ei ole tiedon väärtti. Tämä kannattaa muistaa. Vaikka lapsi lähetettäisiin miten hyvään kouluun tahansa, niin tulokset voivat olla vaatimattomat, jos älylliset resurssit ovat vähäiset.
Lapsi peruskoulun 8. luokalla, sama opetus kaikilla. Osalla keskiarvo 5,6 ja osalla 9,4.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.
Kyllähän kuka vain voi hakea ja päästä painotettuun opetukseenkin. Miksi se olisi kikkailua, mutta lukioon haku ei?
Itse koen sen näin. Peruskouluun kun lähtökohtaisesti ei pyritä, vaan jokaiselle osoitetaan automaattisesti paikka lähikoulusta. Kaikille se ei kelpaa, vaan he shoppailevat lapselle paremman paikan muualta. Lukiossa ihan kaikkien on pyrittävä eikä mitään ”lähilukiota” ole vastaavalla tavalla olemassa kuin peruskoulun puolella.
Niin on pyrittävä, mutta suuressa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio.
Tiedätkös että Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien parhaisiin lukioihin tulee opiskelijoita eri puolilta maata? Esikoiseni luokalla lukiossa oli oppilaita Kokkolasta, Tammisaaresta, Lahdesta, Hämeenlinnasta jne. Yksi hyvä kaveri asuu mummon luona Helsingissä viikot, perhe Mäntsälässä.
Tiedän. Toisaalta mietin onko se sen arvoista.
Miksei olisi? Helsinki on nuorelle unelmapaikka. Ja nuo hyvät koulut todella hyviä.
Kuinka monella on burnout, kun numero 8-9 on luokan huonoimpia?
Alue: Aihe vapaa
Koulushoppailu koskee peruskoulua. Lukioihin pitää kaikkiin pyrkiä eikä niillä ole oppilaaksiottoalueita, joten kuka vaan voi hakea -ja riittävän hyvillä arvosanoilla myös päästä - mihin tahansa lukioon. Sen sijaan peruskoulun puolella on kikkailtava painotusluokilla tai muuttamalla oikean koulupiirin alueelle.