Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pääseehän lapsosesi varmasti sosioekonomisesti OIKEAAN kouluun - erot hurjia!
14.02.2019 |
HS: "PÄÄKAUPUNKISEUDUN peruskoulut ovat keskimäärin oppimistuloksiltaan koko maailman kärkeä, mutta alueella on myös kouluja, joiden osaamistaso on samaa kuin Chilessä tai Bulgariassa. Esimerkiksi luonnontieteissä heikoimpien ja parhaiden koulujen osaamisero vastaa kolmen vuoden koulunkäyntiä.
Tutkijoiden mukaan ero oppimistuloksissa selittyy ennen kaikkea koululaisten taustalla. Suurissa kaupungeissa on alueita, jotka eroavat sosioekonomisesti toisistaan huomattavasti, ja erot ovat kasvussa.
Koulushoppailu uhkaa kiihdyttää koulujen eriytymiskehitystä entisestään. Suomessakin on havaittu, että jotkut koulutetut vanhemmat ovat alkaneet välttää lastensa päätymistä huonomaineiseen kouluun. Keinot ovat monet: asuinpaikan valinta, harvinaisen A-kielen opiskeleminen tai painotetulle luokalle hakeutuminen."
Paitsi opetus lasten tulevaisuuteen vaikuttaa luonnollisesti hyvin paljon se KAVERIPIIRI, joka koulusta löytyy.
Heikommista kouluissa pääosa opettajien työstä menee siihen, että yritetään pitää heikot mukana ja paremmat jäävät vaille huomiota.
Kommentit (638)
Poikamme kirjoitti OYK:stä (Suomen 12. paras lukio) pitkän matikan linjalta viime vuonna yleisarvosanalla E.
Asumme Pulikaupungissa.
Ihan siinä Dominon vaikutuspiirissä.
Saa nähdä paraneeko polvi pojasta.
Tai kyllä se jo nyt parani.
Polvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen lapsen, joka siirtyi vuokralähiöalueen koulusta ns. parempaan kouluun. Suosittelen lämpimästi!
Nuori oli luokan priimus, mutta myös alisuoriutuja luokalla, jolla puolet oppilaista osasi Suomen kieltä välttävästi ja loppuosa häiriköi tuntia. Käytössä mm. kymmenkunta kuulosuojainta!
Miinusta:
-opiskelutahti oli hidasta
- opettajalla ei ollut aikaa hyville oppilaille; ns. priimukset jäivät oman onnensa nojaan
- oppitunnit olivat niin levottomia, että melu sattui korviin
- ainoastaan hänen vanhemmillaan oli korkeakoulututkinto
- koulussa oli kiusaamista ja väkivaltaisia lapsia erikoisluokilla
- opettajalla ei ollut luokanopettajan koulutusta
- luokkaa opetti nuori ja vastavalmistunut aineopettaja, joka ei pystynyt pitämään kuria
- paljon epämääräisiä sijaisija
- jne.
Arvaatkaapa, mitä lapselle tapahtui koulunvaihdon jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä ainoat mahdollisuudet koulushoppailuun peruskoulussa on 1) muuttaa halutun koulun oppilaaksiottoalueelle tai 2) hakeutua pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Ymmärtääkseni kielikouluihin pitää hakea jo ekaluokalle tai eskariin ja SYKiin 3. luokalle. Kesken peruskoulun näihin on todella vaikea tai jopa mahdotonta päästä. Muiden peruskoulujen painotuksiin voi hakea sekä 3. että 7. luokalle.
Teoriassa on mahdollisuus hakea myös ns. tavallisille luokille muualle kuin omaan lähikouluun, mutta käytännössä kouluissa ei ole vapaita paikkoja muualta tuleville. Koulujen oppilasmitoituksia vielä kiristettiin muutama vuosi sitten juuri shoppailun estämiseksi, eli laskennallisten oppilaspaikkojen määrä on niin tiukka, että se täyttyy jo oman alueen oppilaista.
Lukioissa on eri tilanne, koska niillä ei ole oppilaaksiottoalueita, vaan kaikki valitaan keskiarvon (tai muun pisteytyksen) perusteella.
Vielä yksi vastaus minulta: Tilamäärät ovat rajallisia, siitä se rajoite tulee. Yksityiskoulut ainakin ottavat mielellään jos mahtuu, koska koulu saa valtionosuudet oppilasmäärän mukaan. Mutta ei teidän tarvitse uskoa, jos ette halua. Niitä vanhempia, joita asia kiinnostaa, kehotan kysymään halutusta koulusta.
Voitko vielä kertoa, mitkä yksityiskoulut voivat ottaa oppilaita normiluokille ohin kaupungin määräämien oppilaaksiottoperusteiden? Itse olen juuri shoppailemassa koulua tulevalle 7-luokkalaiselle Helsingissä ja kävimme useiden yläkoulujen infotilaisuuksissa, sekä kunnallisten että yksityisten. Kaikissa annettiin sama viesti, eli noudattavat Helsingin kaupungin oppilaaksiottokriteereitä ja ns. lähikouluperiaatetta. Painotusluokille pääsee soveltuvuuskokeen (=pääsykoe) kautta, muuten koulupaikat on varattu oman alueen oppilaille.
Mikä tahansa koulu saa ottaa, pääsy riippuu siitä minkä verran lähialueilta on oppilaita tulossa. MYKistä kun oli puhetta, niin sitä voin lämpimästi suositella, jos on suunnitteilla lääketieteellinen tdk HY:ssä, koska MYKissä luetaan lukiossa erikoispitkää matikkaa. Opetus on osin yliopistolla Kumpulassa. Erikoispitkän matikan lukijat ovat sijoittuneet erinomaisesti jatko-opintoihin ja muutkin ihan hyvin. On lukiovertailussa keskivaiheilla.
Hgissä joka lukiossa on maafykebi kaikki kurssit.
Lukioissa on pitkä matematiikka. Erikoispitkä????? Jos sellaisen voi suorittaa Kumpulassa niin ne tähtäävät matematiikoiksi. Kyllä Aallon tefyyn pääsee lukion pitkällä matematiikalla laudatur. Pitää olla fysiikka L. Kai E kin pääsee.
Niin pääsee käsittääkseni matikkaakin lukemaan HY:hyn. Paitsi opettajalinjalle on soveltuvuuskoe. Erikoispitkän lukijat pääsevät alussa helpommalla, kun se yliopistomatikka on kuitenkin vähän erilaista kuin lukiossa.
Mikä on ”opettajalinja”?
Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelma tms. viralliselta nimeltään. Sinne mennään soveltuvuuskokeen kautta, vaikka olisi kirjoittanut laudaturin pitkästä matikasta. Jos lukee menee lukemaan pelkästään matikkaa, ei tarvitse soveltuvuuskoettakaan, jos tuo laudatur löytyy. Ehkä eximiakin riittää. Näin ainakin viitisen vuotta sitten.
Ei se ole mikään opettajalinja. Vaan ne pedagogiset opinnot on oma kokonaisuutensa ja sinne niitä suorittamaan on soveltuvuuskoe. Käytännössä haastattelu.
Ei siis ole mitään erilaisia matemaattisia linjoja vaan matematiikan opiskelija voi pyrkiä suorittamaan aineenopettajan pätevyyden, kun hänellä on riittävät matikan opinnot suoritettuna. Tai vaikka jo valmistuttuaankin.
Joo, näin ymmärsin, kun tutkimme noita vaihtoehtoja aikaisemmin, että myös myöhemmin voi hakea pedagogisiin. Mutta ainakin joitakin vuosia sitten siellä oli soveltuvuuskoe jo ennen opiskelupaikan saamista, jos heti alkuun haluaa valita tuon "opelinjan". Harjoittelut tulevat tuolloin ennen kandia ja ennen gradua jossain koulussa. Käsittääkseni tuo paikka on sellainen, johon monet menevät, jos eivät heti pääse lääkikseen.
Missä ihmeen ”jossain koulussa”? Ne harjoittelut aina Norssissa.
Ja se ajankohta riippuu pelkästään siitä, että siitä opetettavasta aineesta on tarpeeksi opintoja eli pitää olla ns aineenhallinta.
Ja tyyppillisesti jos sinne opintojen aikana hakee ja menee, se suoritusaka on kolmas opintovuosi. Jolloin se ajoittuu siihen kandivaiheen suorittamiseen.
Eli söpötät nyt todella omituisia, enkä tajua miten tää edes liittyy lääkikseen.
Amis puhuu opettaja-linjasta, kun on itse käynyt jonkin autonasentajalinjan. Miksi maailmassa yrittää esittää jotakin jota ei ole? Ei amiksessa ole yhtään mitään hävettävää. Mutta siinä on, kun yrittää esittää akateemista, vaikka ei sellainen ole.
Me on koulushopattu kielissä lahjakkaalle lapselle paikka kielipainotukseen ja taiteellisesti lahjakkaalle taidepainotukseen. Sitähän varten niitä painotuksia juuri on!
Suurimpia ongelmakohtia ovat: epäpätevät aineenopettajaopet, sosioekonomisen taustan yhteys koululaisen älykkyyteen, kieli kysymykset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrotko amisjankkaaja, että mikä koulutus sulla on? Olet tykittänyt tänne teräviä vastauksiasi nyt ketjun alusta lähtien jatkuvalla syötöllä. Taidat olla Porvoosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä ainoat mahdollisuudet koulushoppailuun peruskoulussa on 1) muuttaa halutun koulun oppilaaksiottoalueelle tai 2) hakeutua pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Ymmärtääkseni kielikouluihin pitää hakea jo ekaluokalle tai eskariin ja SYKiin 3. luokalle. Kesken peruskoulun näihin on todella vaikea tai jopa mahdotonta päästä. Muiden peruskoulujen painotuksiin voi hakea sekä 3. että 7. luokalle.
Teoriassa on mahdollisuus hakea myös ns. tavallisille luokille muualle kuin omaan lähikouluun, mutta käytännössä kouluissa ei ole vapaita paikkoja muualta tuleville. Koulujen oppilasmitoituksia vielä kiristettiin muutama vuosi sitten juuri shoppailun estämiseksi, eli laskennallisten oppilaspaikkojen määrä on niin tiukka, että se täyttyy jo oman alueen oppilaista.
Lukioissa on eri tilanne, koska niillä ei ole oppilaaksiottoalueita, vaan kaikki valitaan keskiarvon (tai muun pisteytyksen) perusteella.
Vielä yksi vastaus minulta: Tilamäärät ovat rajallisia, siitä se rajoite tulee. Yksityiskoulut ainakin ottavat mielellään jos mahtuu, koska koulu saa valtionosuudet oppilasmäärän mukaan. Mutta ei teidän tarvitse uskoa, jos ette halua. Niitä vanhempia, joita asia kiinnostaa, kehotan kysymään halutusta koulusta.
Voitko vielä kertoa, mitkä yksityiskoulut voivat ottaa oppilaita normiluokille ohin kaupungin määräämien oppilaaksiottoperusteiden? Itse olen juuri shoppailemassa koulua tulevalle 7-luokkalaiselle Helsingissä ja kävimme useiden yläkoulujen infotilaisuuksissa, sekä kunnallisten että yksityisten. Kaikissa annettiin sama viesti, eli noudattavat Helsingin kaupungin oppilaaksiottokriteereitä ja ns. lähikouluperiaatetta. Painotusluokille pääsee soveltuvuuskokeen (=pääsykoe) kautta, muuten koulupaikat on varattu oman alueen oppilaille.
Mikä tahansa koulu saa ottaa, pääsy riippuu siitä minkä verran lähialueilta on oppilaita tulossa. MYKistä kun oli puhetta, niin sitä voin lämpimästi suositella, jos on suunnitteilla lääketieteellinen tdk HY:ssä, koska MYKissä luetaan lukiossa erikoispitkää matikkaa. Opetus on osin yliopistolla Kumpulassa. Erikoispitkän matikan lukijat ovat sijoittuneet erinomaisesti jatko-opintoihin ja muutkin ihan hyvin. On lukiovertailussa keskivaiheilla.
Hgissä joka lukiossa on maafykebi kaikki kurssit.
Lukioissa on pitkä matematiikka. Erikoispitkä????? Jos sellaisen voi suorittaa Kumpulassa niin ne tähtäävät matematiikoiksi. Kyllä Aallon tefyyn pääsee lukion pitkällä matematiikalla laudatur. Pitää olla fysiikka L. Kai E kin pääsee.
Minun lukiotaipaleestani on jo vuosia aikaa, mutta kävin matikkalukion ja erityispitkän matematiikan. Vain pieni osa meiltä lähti lukemaan matematiikkaa, reilusti yli puolet meni TKK:lle ja muutama lääkikseen. Lääkiksessä ylipitkästä matikasta ei ollut yhtään mitään hyötyä, jopa lyhyellä (tai melkeinpä peruskoulumatikalla) olisi pärjännyt sisällä mutta sisäänpääsyä varten on tietysti syytä se peruspitkä lukea. Ylimääräisillä matematiikan kursseilla ei kuitenkaan lääkikseen tähtäävä tee yhtään mitään, esimerkiksi kemiaan panostaminen olisi fiksumpaa. Sen sijaan TKK:lle menijät hyötyivät ylimääräisistä kursseista selvästi.
Tieto toki vanhentunutta, kunhan kerroin oman näkemykseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole minusta mitään eliittiajattelua, että ei halua lapsensa sosiaalisen piirin muodostuvan epämääräisen aineksen jälkeläisistä ja kärsivän jossain aggressiivisten käytöshäiriöisten keskellä, joihin ei ole istutettu minkäänlaista sivistystä tai empatiaa.
Empatiaa ei kyllä tässä keskustelussa ole näkynyt paljoakaan.
Mitä empatiaa?? Vanhempi on vastuussa omasta lapsestaan ja tämän koulutuksesta.
Tottakai on, mutta vaikka olen kouluni käynyt ja lapseni ovat pärjänneet koulussa loistavasti (esim. urheilussa taas ovat keskivertoa huonompia) niin en kuvittele olevani jotenkin parempi vanhempi tai nosta itseäni muiden yläpuolelle siksi, että geenilotossa olemme voittaneet. Jokaisen panostus yhteiskunnassa on tärkeä, ei vain niiden älykkäimpien.
Et oikein kuulosta missään lotossa voittaneelta.
Kun et tajua, että juuri ne vähemmän älykkäät lapset tarvitsisivat hyvän koulun tuekseen, jotta eivät tyystin syrjäytyisi.
Logiikkakaan ei ole lajisi, kun et saa edes ymmärrettävästi ilmaistuksi, ketä tai mitä kohtaan tässä nyt pitäisi enemmän empatiaa kokea.
Minä koen empatiaa niitä lapsia kohtaan jotka alisuoriutuvat, koska heille sattunut koulu on ihan luokattoman huono koulu.
Tuntuu tuo empatia-heitto olevan sellainen olkiukko, että kun ei järjellisesti pysty perustelemaan että miksi ihmeessä jotakin negatiivista (kuten huonoja kouluja) pitäisi hyssytellä, niin uhriudutaan että missä empatia, yhyy.
Inhoan tätä ihmeellistä näkemystä, että niillä hyvillä oppilailla ja viitseliäillä vanhemmilla olisi jokin ihmeellinen velvollisuus asettaa etusijalle huonot oppilaat ja laiskat vanhemmat ja jollakin ihmeellisellä empatian alttarilla ensisijaosesti panostaa siihen, että nämä roikkuu mukana.
Olen läpeensä kyllästynyt tähän mentaliteettiin! Miksi tällaiata vaaditaan? Kukaan ei opi siinä mitään eikä kehity mihinkään? Tyhmät ja laiskat pysyy perässä vedettävinä ja etevät ja ahkerat hukkaa lahjansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurimpia ongelmakohtia ovat: epäpätevät aineenopettajaopet, sosioekonomisen taustan yhteys koululaisen älykkyyteen, kieli kysymykset.
Lastemme luokilla on suurin osa vanhemmista ns. korkeakoulutettuja. Huomaan selvän eron vähemmän koulutusta saaneiden vanhempien lasten ja korkeakoulutettujen vanhempien lasten välillä. Tämä ei ole mitään elitismiä tai rasismia, vaan ihan fakta: älykkyys periytyy.
Vierailija kirjoitti:
Suurimpia ongelmakohtia ovat: epäpätevät aineenopettajaopet, sosioekonomisen taustan yhteys koululaisen älykkyyteen, kieli kysymykset.
Turha näistä on enää hyssytellä. Paremmat koulut saavat useimmiten parhaat opettajat! Toki voi olla poikkeuksia, mutten olisi valmis ottamaan riskiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt tiedä onko eliittikoulu, mutta lapsemme käyvät Viikin Norssia ja huolehdittiin, että oltiin oikealla alueella ennen kouluikää. Joten ehkä vähän oli joku shoppaus sitten, en enää muista miksi silloin nähtiin vaivaa. Mutta koulusta ei ole kuin hyvää sanottavaa. Sitä en osaa sanoa miten lastemme taidot vertautuvat muihin, kun ei ole oikeastaan hajuakaan miten muiden lapset pärjäävät. Omilla on tasaista 10 kaikki lukuaineet, 9 oli toisella liiksa tms. Tällä hetkellä vaikuttaa riittävän keskiarvo saman koulun lukioonkin. Siinä mielessä ollut helppoa kun ei tarvitse itse vaivata päätään lasten koululla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Inhoan tätä ihmeellistä näkemystä, että niillä hyvillä oppilailla ja viitseliäillä vanhemmilla olisi jokin ihmeellinen velvollisuus asettaa etusijalle huonot oppilaat ja laiskat vanhemmat ja jollakin ihmeellisellä empatian alttarilla ensisijaosesti panostaa siihen, että nämä roikkuu mukana.
Olen läpeensä kyllästynyt tähän mentaliteettiin! Miksi tällaiata vaaditaan? Kukaan ei opi siinä mitään eikä kehity mihinkään? Tyhmät ja laiskat pysyy perässä vedettävinä ja etevät ja ahkerat hukkaa lahjansa.
Mitä sinä höpötät? Ei kai kukaan ole sinua vaatinut laittamaan tikkua ristiin niiden vähemmän lahjakkaiden oppilaiden koulutuksen eteen, mutta jonkun heitäkin on ajateltava, ja sen vuoksi kaikkia yhteiskunnan koulutusresursseja ei lapioida pelkästään sinun kultamussukoillesi vaikka sinä kuinka nyrkit pystyssä sitä vaatisit.
Ja empatian sijaan voisit vaikka hankkia edes alkeelliset käytöstavat ja lopettaa muiden ihmisten jatkuvan haukkumisen, jos haluat että edes joku vaivautuu näkemyksiäsi kuuntelemaan. Sivistymättömien räyhääjien mukaan ei ole täällä ennenkään tehty yhteisiä päätöksiä.
On hyvä, että amistaustan omaavien vanhempien muksut ovat siellä lähiökoulussa, koska eivät ikimaailmassa pärjäisi eliittikoulujen opetustahdissa. On hyvä, että koulut erikoistuvat.
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä onko eliittikoulu, mutta lapsemme käyvät Viikin Norssia ja huolehdittiin, että oltiin oikealla alueella ennen kouluikää. Joten ehkä vähän oli joku shoppaus sitten, en enää muista miksi silloin nähtiin vaivaa. Mutta koulusta ei ole kuin hyvää sanottavaa. Sitä en osaa sanoa miten lastemme taidot vertautuvat muihin, kun ei ole oikeastaan hajuakaan miten muiden lapset pärjäävät. Omilla on tasaista 10 kaikki lukuaineet, 9 oli toisella liiksa tms. Tällä hetkellä vaikuttaa riittävän keskiarvo saman koulun lukioonkin. Siinä mielessä ollut helppoa kun ei tarvitse itse vaivata päätään lasten koululla.
Kyllä se on vanhemmille helpotus, kun lapset ovat tasoisessaan koulussa. Ei minusta siinä ole mitään pahaa. Vasta kun on kokemusta molemmista ääripäistä, osaa arvostaa hyvää koulua ja sen tuomaa pääomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoan tätä ihmeellistä näkemystä, että niillä hyvillä oppilailla ja viitseliäillä vanhemmilla olisi jokin ihmeellinen velvollisuus asettaa etusijalle huonot oppilaat ja laiskat vanhemmat ja jollakin ihmeellisellä empatian alttarilla ensisijaosesti panostaa siihen, että nämä roikkuu mukana.
Olen läpeensä kyllästynyt tähän mentaliteettiin! Miksi tällaiata vaaditaan? Kukaan ei opi siinä mitään eikä kehity mihinkään? Tyhmät ja laiskat pysyy perässä vedettävinä ja etevät ja ahkerat hukkaa lahjansa.
Mitä sinä höpötät? Ei kai kukaan ole sinua vaatinut laittamaan tikkua ristiin niiden vähemmän lahjakkaiden oppilaiden koulutuksen eteen, mutta jonkun heitäkin on ajateltava, ja sen vuoksi kaikkia yhteiskunnan koulutusresursseja ei lapioida pelkästään sinun kultamussukoillesi vaikka sinä kuinka nyrkit pystyssä sitä vaatisit.
Ja empatian sijaan voisit vaikka hankkia edes alkeelliset käytöstavat ja lopettaa muiden ihmisten jatkuvan haukkumisen, jos haluat että edes joku vaivautuu näkemyksiäsi kuuntelemaan. Sivistymättömien räyhääjien mukaan ei ole täällä ennenkään tehty yhteisiä päätöksiä.
Hyvin käyttäytyvät oppilaat pannaan rauhoittelemaan häiriköitä, hyvät oppilaat apuopettajina opettamaan huonoja, kielissä lahjakkaat oppilaat valjastetaan opettamaan mamuille suomea ja me ahkerat vanhemmat kustannetaan sotten kaikille vielä leirikoulu.
Tätä minä höpötän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä onko eliittikoulu, mutta lapsemme käyvät Viikin Norssia ja huolehdittiin, että oltiin oikealla alueella ennen kouluikää. Joten ehkä vähän oli joku shoppaus sitten, en enää muista miksi silloin nähtiin vaivaa. Mutta koulusta ei ole kuin hyvää sanottavaa. Sitä en osaa sanoa miten lastemme taidot vertautuvat muihin, kun ei ole oikeastaan hajuakaan miten muiden lapset pärjäävät. Omilla on tasaista 10 kaikki lukuaineet, 9 oli toisella liiksa tms. Tällä hetkellä vaikuttaa riittävän keskiarvo saman koulun lukioonkin. Siinä mielessä ollut helppoa kun ei tarvitse itse vaivata päätään lasten koululla.
Kyllä se on vanhemmille helpotus, kun lapset ovat tasoisessaan koulussa. Ei minusta siinä ole mitään pahaa. Vasta kun on kokemusta molemmista ääripäistä, osaa arvostaa hyvää koulua ja sen tuomaa pääomaa.
Meillä on ja olemme ikuisesti kiitollisia ns. paremman koulun tasosta, joka sopii lapsillemme. Se ei olisi sopinut kaikille ed. koulun oppilaille, joten hyvä niin. Näissä ns. huonommissa kouluissa on helppoa, mutta jos lapsi on keskivertoa älykkäämpi, niin on parempi vaihtaa koulua ja kaveripiiriä!
On varmaan olemassa muitakin nuoria kuin neroja ja häiriköitä. Kukas puhuu niiden puolesta, jotka jää tähän väliin? Siihen joukkoon kun kuuluu kuitenkin suurin osa nuorista, joten he ovat tulevaisuudessa hyvin suuressa osassa tässä yhteiskunnassa.
Alue: Aihe vapaa
Eli ketä kohtaan pitäisi tuntea empatiaa? Tyhmiä vai saamattomia? Millä tavoin?