Pääseehän lapsosesi varmasti sosioekonomisesti OIKEAAN kouluun - erot hurjia!

MYK???? Mäkelänrinne vai???????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten se amis kehuu omia tekstejään ja uhriutuu. Uhriutumisesta sen viimeistään tunnistaisi.

Nyt se on ihan innoissaan, kun kokee saaneensa huomiota, jota se ei irl saa, etenkään naisilta. Tympeä tyyppi, jolla ei ole mitään oikeaa sanottavaa.

Joo, eihän Suomen suosituimmalla keskustelupalstalla mitenkään voi olla useampaa kuin kaksi keskustelijaa: amis ja sinä. Itse asiassa ehkä amiskin olet sinä. Kaikki ovatkin vain ääniä pääsi sisällä.

T. Sinä.

Täällä on yks känninen amis ja sitten on fiksuja keskustelijoita.

Älä viitsi yrittää, amis. Kyllä me kaikki tiedetään, että täällä olet vain sinä kaikkine sivupersoonoinesi. Joista yksi olen minä.

Nyt amis on ihan innoissaan, kun joku erehtyy sille vastaamaan.

Menee tämmöisistä amiksista hyvä keskustelu pilalle.

Vierailija kirjoitti:

MYK???? Mäkelänrinne vai???????

Munkkiniemen Yhteiskoulu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä ainoat mahdollisuudet koulushoppailuun peruskoulussa on 1) muuttaa halutun koulun oppilaaksiottoalueelle tai 2) hakeutua pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Ymmärtääkseni kielikouluihin pitää hakea jo ekaluokalle tai eskariin ja SYKiin 3. luokalle. Kesken peruskoulun näihin on todella vaikea tai jopa mahdotonta päästä. Muiden peruskoulujen painotuksiin voi hakea sekä 3. että 7. luokalle.

Teoriassa on mahdollisuus hakea myös ns. tavallisille luokille muualle kuin omaan lähikouluun, mutta käytännössä kouluissa ei ole vapaita paikkoja muualta tuleville. Koulujen oppilasmitoituksia vielä kiristettiin muutama vuosi sitten juuri shoppailun estämiseksi, eli laskennallisten oppilaspaikkojen määrä on niin tiukka, että se täyttyy jo oman alueen oppilaista.

Lukioissa on eri tilanne, koska niillä ei ole oppilaaksiottoalueita, vaan kaikki valitaan keskiarvon (tai muun pisteytyksen) perusteella.

Vielä yksi vastaus minulta: Tilamäärät ovat rajallisia, siitä se rajoite tulee. Yksityiskoulut ainakin ottavat mielellään jos mahtuu, koska koulu saa valtionosuudet oppilasmäärän mukaan. Mutta ei teidän tarvitse uskoa, jos ette halua. Niitä vanhempia, joita asia kiinnostaa, kehotan kysymään halutusta koulusta.

Voitko vielä kertoa, mitkä yksityiskoulut voivat ottaa oppilaita normiluokille ohin kaupungin määräämien oppilaaksiottoperusteiden? Itse olen juuri shoppailemassa koulua tulevalle 7-luokkalaiselle Helsingissä ja kävimme useiden yläkoulujen infotilaisuuksissa, sekä kunnallisten että yksityisten. Kaikissa annettiin sama viesti, eli noudattavat Helsingin kaupungin oppilaaksiottokriteereitä ja ns. lähikouluperiaatetta. Painotusluokille pääsee soveltuvuuskokeen (=pääsykoe) kautta, muuten koulupaikat on varattu oman alueen oppilaille.

Mikä tahansa koulu saa ottaa, pääsy riippuu siitä minkä verran lähialueilta on oppilaita tulossa. MYKistä kun oli puhetta, niin sitä voin lämpimästi suositella, jos on suunnitteilla lääketieteellinen tdk HY:ssä, koska MYKissä luetaan lukiossa erikoispitkää matikkaa. Opetus on osin yliopistolla Kumpulassa. Erikoispitkän matikan lukijat ovat sijoittuneet erinomaisesti jatko-opintoihin ja muutkin ihan hyvin. On lukiovertailussa keskivaiheilla.

Hgissä joka lukiossa on maafykebi kaikki kurssit.

Lukioissa on pitkä matematiikka. Erikoispitkä????? Jos sellaisen voi suorittaa Kumpulassa niin ne tähtäävät matematiikoiksi. Kyllä Aallon tefyyn pääsee lukion pitkällä matematiikalla laudatur. Pitää olla fysiikka L. Kai E kin pääsee.

Niin pääsee käsittääkseni matikkaakin lukemaan HY:hyn. Paitsi opettajalinjalle on soveltuvuuskoe. Erikoispitkän lukijat pääsevät alussa helpommalla, kun se yliopistomatikka on kuitenkin vähän erilaista kuin lukiossa.

Mikä on ”opettajalinja”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä ainoat mahdollisuudet koulushoppailuun peruskoulussa on 1) muuttaa halutun koulun oppilaaksiottoalueelle tai 2) hakeutua pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Ymmärtääkseni kielikouluihin pitää hakea jo ekaluokalle tai eskariin ja SYKiin 3. luokalle. Kesken peruskoulun näihin on todella vaikea tai jopa mahdotonta päästä. Muiden peruskoulujen painotuksiin voi hakea sekä 3. että 7. luokalle.

Teoriassa on mahdollisuus hakea myös ns. tavallisille luokille muualle kuin omaan lähikouluun, mutta käytännössä kouluissa ei ole vapaita paikkoja muualta tuleville. Koulujen oppilasmitoituksia vielä kiristettiin muutama vuosi sitten juuri shoppailun estämiseksi, eli laskennallisten oppilaspaikkojen määrä on niin tiukka, että se täyttyy jo oman alueen oppilaista.

Lukioissa on eri tilanne, koska niillä ei ole oppilaaksiottoalueita, vaan kaikki valitaan keskiarvon (tai muun pisteytyksen) perusteella.

Vielä yksi vastaus minulta: Tilamäärät ovat rajallisia, siitä se rajoite tulee. Yksityiskoulut ainakin ottavat mielellään jos mahtuu, koska koulu saa valtionosuudet oppilasmäärän mukaan. Mutta ei teidän tarvitse uskoa, jos ette halua. Niitä vanhempia, joita asia kiinnostaa, kehotan kysymään halutusta koulusta.

Voitko vielä kertoa, mitkä yksityiskoulut voivat ottaa oppilaita normiluokille ohin kaupungin määräämien oppilaaksiottoperusteiden? Itse olen juuri shoppailemassa koulua tulevalle 7-luokkalaiselle Helsingissä ja kävimme useiden yläkoulujen infotilaisuuksissa, sekä kunnallisten että yksityisten. Kaikissa annettiin sama viesti, eli noudattavat Helsingin kaupungin oppilaaksiottokriteereitä ja ns. lähikouluperiaatetta. Painotusluokille pääsee soveltuvuuskokeen (=pääsykoe) kautta, muuten koulupaikat on varattu oman alueen oppilaille.

Mikä tahansa koulu saa ottaa, pääsy riippuu siitä minkä verran lähialueilta on oppilaita tulossa. MYKistä kun oli puhetta, niin sitä voin lämpimästi suositella, jos on suunnitteilla lääketieteellinen tdk HY:ssä, koska MYKissä luetaan lukiossa erikoispitkää matikkaa. Opetus on osin yliopistolla Kumpulassa. Erikoispitkän matikan lukijat ovat sijoittuneet erinomaisesti jatko-opintoihin ja muutkin ihan hyvin. On lukiovertailussa keskivaiheilla.

Hgissä joka lukiossa on maafykebi kaikki kurssit.

Lukioissa on pitkä matematiikka. Erikoispitkä????? Jos sellaisen voi suorittaa Kumpulassa niin ne tähtäävät matematiikoiksi. Kyllä Aallon tefyyn pääsee lukion pitkällä matematiikalla laudatur. Pitää olla fysiikka L. Kai E kin pääsee.

Niin pääsee käsittääkseni matikkaakin lukemaan HY:hyn. Paitsi opettajalinjalle on soveltuvuuskoe. Erikoispitkän lukijat pääsevät alussa helpommalla, kun se yliopistomatikka on kuitenkin vähän erilaista kuin lukiossa.

Mikä on ”opettajalinja”?

Amis paljastaa aina itsensä.

Ei se ole minusta mitään eliittiajattelua, että ei halua lapsensa sosiaalisen piirin muodostuvan epämääräisen aineksen jälkeläisistä ja kärsivän jossain aggressiivisten käytöshäiriöisten keskellä, joihin ei ole istutettu minkäänlaista sivistystä tai empatiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MYK???? Mäkelänrinne vai???????

Munkkiniemen Yhteiskoulu

Ahaa. Otaniemi onkin lähellä. Munkkalaisia menee Ressuun ja Norssiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen niin sanotusti ’gettokoulun’ kasvatti (Kantsun peruskoulu), koko ikäni asunut ns. getossa (Kantsussa) mutta omalla kovalla työllä, koulun ja vanhempieni rohkaisulla ja kannustuksella ( I know! miten getossa asuva, gettokoulussa opiskellut on voinut saada rohkaisevan ympäristön?!) pääsin ns. ’eliittilukioon’, joka sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä suoraan lääketieteelliseen. Olen lisensiaati tällä hetkellä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että tärkeintä on kannustava ilmapiiri ja että lapsi tietää, että häntä arvostetaan ja että hän on kyvykäs. Sillä ei oo mittän väliä onko käynyt kaiken maailman international schooleja punavuoressa. Mainittakoon, että olin myös lamalapsi (syntynyt aikavälillä 1990-1995), mutta toisaalta olin myös onnekas, että poliittisilla päätöksillä ei ollut ajettu suomalaisten koulujen tasoa mm. epäonnistuneella digiloikalla, joka puolestaan vähentää resursseja muilta osa-alueilta, esim. koulutetusta henkilökunnasta. 

Sinä unohdat nyt sen, että kokemuksesi on 20 vuoden takaa. Se mikä sinua koski, ei koske nykykoulua. Helsingissä jo pelkät säästöt pudottavat lapsia kyydistä. Vanhemmat ostaa ihan jo koulukirjat peruskouluun. Ja noissa pahimmissa kouluissa on suomen kielen taidottomia jopa 70 prosenttia luokasta eli se opetus ei etene yhtään minnekään.

Minunkin mieheni on noussut roskasakkisuvustaan huolimatta, mutta se vaati viitseliäät opettajat, hyvän kaveripiirin, roimastri älyä ja ahkeruutta ja 70-lukuisen yleisen ilmapiirin. Mitään näistä ei enää ole saatavilla noissa huonoissa kouluissa, paitsi tietty se oppilaan oma äly, mutta ei se yksin riitä.

Huh huh. Olispa kiva tietää mitä nämä roskasakkiäidit oikein tekevät itse ammatikseen - onko kaikki kotiäitejä tai omalla urallaan epäonnistuneita wannabeita jotka nyt siirtävät kunnianhimonsa miehen ja lasten kannettavaksi. Näistä kirjoituksista tulee mieleen tytön jumppakaveri, oikein mukava tyttö, mutta erittäin kankea ja rytmitajuton. Äiti oli päättänyt, että tytöstä tehdään rytmisen voimistelun seuraava tähti ja siinä sitten tyttö vaihtoi seurasta toiseen ku äidin mielestä valmentajat eivät olleet tarpeeksi hyviä hänen tytölleen. Eikö äitien kannattaisi keskittyä toteuttamaan omat kunnianhimot omalla urallaan ja lasten suhteen riittäisi hieman vähemmän hurjat vaateet. Jos äiti uskoo, että lapsi joutuu tekemään harjoitustehtävät alakoulussa vihkoon oman harjoituskirjan sijaan pilaa lapsen akateemisen uran kannattaisi joko äidin pohtia omia neuroosejaan ja pelkojaan tai ymmärtää ajoissa oman lapsensa kognitiiviset kyvyt. ja muistaa, että äitinä opettaa lapsilleen muutakin kuin koulun oppiaineita, mm. käyttäytymistapoja, empaattisuutta ja suhtautumista muihin ihmisiin (esimerkiksi niihin isän puolen roskasakkeihin).

Jos kaikkia opetusmateriaaleja ei ole, se opetus hidastuu ja keskittyy vääriin asioihin.

Vähän kuin kokoaisit tietokoneen jokaikinen kerta from scratch ennen kuin pääset maksamaan laskun tai rakentaisit polkupyörän joka kerta ennen kauppareissua.

Vihkot on korvattu harjoituskirjoilla viimeisimpien 30 vuoden aikana siksi, että kustantajat ovat siten saaneet lisättyä huomattavasti kirjojen myyntiä. Jos harjoituskirjat korvataan osittain vihoilla, kauheinta mitä voi tapahtua, on että kirjoitustaito kehittyy.

Ei ole vaan se opetus hidastuu huomattavasti. Jos tehtävä on se että pitää osata täyttää oikea prepositio, ei ole mielekästä vääntää koko lause vihkoon.

Sitäpaitsi myös sanaatot ja kielioppiosiot on niissä ns tehtäväkirjoissa.

Ja mitä kielten opettamiseen tulee, se on kehittynyt. Ei enää voi käyttää 80-luvun metodeja.

T. Kielten ope

Vähän kuulostaa menneen maailman meiningiltä tuo prepositioiden täyttelykin. Ja totta kai sanastot ja kieliopit ovat siellä tehtäväkirjassa, kun kustantaja haluaa tehdä rahaa.

Ne prepositiot on opittava. Ja tuo on hyvä keino. Ne on myös helppo kerrata siitä.

Ja jos ne kieliopit ja sanastot on siinä tehtäväkirjassa, ne putää myös antaa oppilaille. Tai sitten koulun pitää päättää jokin toinen oppimateriaali. Mutta sellainen ei käy, että annetaan osa ja osaa ei. Ja sittne fiksut vanhemmat ostaa lapsilleen ne loput. Koska näin se nyt Helsingissä menee.

Tuntuu jotenkin uskomattomalta. On käyty kuussa ja siirrytty ilmiöpohjaiseen opetukseen, ja maailman parhaiten koulutetut opettajat ovat sitä mieltä, että kirja, johon prepositio kirjoitetaan viivalle, on olennainen kielenopetuksen laadun kannalta.

Ehkä olen tosi idealisti, mutta eikö näitä asioita voisi jotenkin lähteä ajattelemaan toisesta näkökulmasta.

Kielessä on edelleen kielioppi ja sanasto. Kielen opetus on kommunikatiivista, mutta noista osioista ei pääse edes kuussa.

Ja se ilmiöoppiminen ei sekään poissulje kielioppia ja sanastoa... ilman niitä ei voi edes ilmiöoppia.

Kielioppiin ja sanastoon ei ole kenelläkään ihmisellä maailmassa tekijänoikeuksia. Siksi ihmetyttää, miten on jouduttu tilanteeseen, jossa kustantajat tekevät joka vuosi ihan kauheat rahat sillä, että sijoittavat kieliopin ja sanaston kertakäyttökirjoihin. Luulisi, että muutama pätevä opettaja voisi tehdä vaikka verkkomateriaalin kaikkien käyttöön.

Ihan oikeasti se ei voi mennä niin, että puolustetaan preposition kirjoittamista työkirjan viivalle oppimistuloksilla, ja samanaikaisesti haukutaan vihkotyöskentely (ja kaikki muut kuviteltavissa olevat työskentelytavat) oppimistuloksiin vedoten.

Ei ne tekstikirjat ole kertakäyttöisiä. Vain tehtäväkirjat pitää olla henkilökohtaisia.

Ja sinusta siis ratkaisu on se että opettajat tekee työtään ilmaiseksi?

Mikset voi käsittää että ne kirjat on osa opetusta. Sitten kun ne ovat kunnossa, voi käyttää energiansa sen muun opetuksen tekemiseen.

Ja ihan tiedoksi sekin että alakoulussahan kieliä ei opeta aineenopet, vaan luokanopet. Heillä e välttis se kielen tai kielen opettamisen osaaminen ole niin kovatasoista, että heillä olisi resurssit opettaa ilman ammattilaisten tekemiä kirjoja. Omalla lapsella jopa a-ruotsissa opettaja tekee koko ajan virheitä.

Tämä on jo ihan huvittavaa. Maailma on täynnä tietoa ja vaihtoehtoja, mutta jos kustantamojen rahasammon eli kertakäyttöisen työkirjan kyseenalaistaa ainoana oikeana toimintatapana, vastaus on että "pitääkö opettajien tehdä työtään ilmaiseksi"?

Vihkotyöskentelyllä on etuja. Esimerkiksi Steiner-pedagogiikkaan kuuluu materiaalien valmistaminen itse. Olen itse käynyt koulua myös maassa, jossa työkirjoja ei tunnettu. Nykypäivänä verkossa olisi todella helppoa jakaa materiaaleja - ja tosiaan niiden tuottajalle voi maksaa palkankin. Mutta ei käy. Ei missään nimessä käy, koska pitää saada se työkirja.

Omien lasteni opettajat muuten ovat olleet päteviä ja innokkaita kokeilemaan erilaisia pedagogisia juttuja.

Jos se opettajan aika menee siihen että hän tekee itse oppikirjatkin, se kaikki on poissa siitä muusta pedagogiikasta.

Ei koulut/kaupungit maksa mitään tuottajille. Se on sitten kaikki ilmaista työtä.

Steiner-koulujen yo-tulokset nimenomaan kielissä on järkyttävän surkeita.

Hyvään opetukseen tarvitaan ammattitasoinen oppimateriaali ja se opettajan pedagoginen ammattitaito ja into. Kaikki ovat tärkeitä osia.

Arvasin, että vastaus on tuollainen haulikolla ammuttu rypäs vastaväitteitä. Ei voi, kun en halua tehdä ilmaista työtä, ja Steiner-koulu on ihan surkea ja ja ja...

Yritä nyt hetkeksi päästä siitä boksistasi. Mieti vaikka, paljonko Suomen kouluilla menee vuosittain rahaa pelkästään niihin työkirjoihin. Ja mieti sitten, paljonko niillä rahoilla saataisiin palkattua projektityöntekijöitä Opetushallitukseen valmistamaan ilmaisia, vapaasti kaikkien käytettävissä olevia materiaaleja. Printattavia, täysin sähköisiä, pelejä, ilmiökokonaisuuksia, ihan mitä kenttä toivoo.

Ja vielä voitaisiin ostaa päälle ne tekstikirjat.

Joojoojoojoojoojoo.

MIKSI tehdä tuo kaikki kun riittää että voi kustantaa ihan vaan sen tehtäväkirjan, kun sellainen kerran on.

Sitten lisäpaukkuja voisi käyttää niihin kieliin, joihin kunnollista oppimateriaalia ei löydy. Esim kiina ja ranska.

Keitä ne ilmaiset projektityöntekijät olisi? Nythän oppikirjat on kokeneiden kielten opettajien tekemiä.

Voi herramunjeesus. Sillä tehtäväkirjalla rahastetaan kouluja uudelleen joka vuosi. Kun taas itse tuotettu materiaali oli kouluille tuotantovaiheen jälkeen ilmaista kopiointikuluja ja pientä päivitystä lukuun ottamatta.

Ja niin tosiaan. Keitähäj ne projektityöntekijät voisivat olla? Niin, ovathan ne kokeneet kieltenopettajat suostuneet tekemään ne nykyisetkin työkirjat. Ilmaiseksi varmaankin, vai mitä luulet? No ei tietenkään.

Kustantamo on maksanut palkkiot. Nyt ne menisi sitten verorahoista. Tosi säästö.

Miten kauan luulet että julkisella puolella nämä kädettömät virkamiehet organisoisi moista? Veikkaan että 30 vuotta ei riitä. Siihen astiko lapset siten käy koulua vanhempien ostamilla kirjoilla?

MIKSI pitäisi keksiä pyörä, joka on jo olemassa. Tämä ei koske kaikka kieliä, mutta niissä kielissä, joissa on tarjolla ammattilaisten tekemät hyvät materiaalit, on naurettavaa lähteä keksimään pyörää uudestaan.

Sen sijaan kannattaiis paukut suunnata niihin kieliin joissa materiaalia ei ole.

En oikein mitenkään voi ymmärtää, miksi samat asiantuntijat, jotka tekevät oppikirjan vuodessa kustantamolle, käyttäisivä samaan hommaan 30 vuotta julkisella puolella. Jos näin on, niin pomot vaihtoon.

Ja mitä verovarojen haaskaamiseen tulee, niin lasketaanpa. Oletetaan, että englannin työkirja maksaa 25 euroa. Kalliimpiakin on, mutta lasketaan alakanttiin. A-englannin lukija tarvitsee peruskoulussa 7 työkirjaa. Yhteensä 175 euroa. Oletetaan ikäluokan kooksi 50 000. Alakanttiin sekin, mutta ikäluokat pienenevät. Yhteensä 8 750 000 euroa.

Sanoisin, että noilla rahoilla saa palkattua aika monta asiantuntijaa sitä materiaalia tuottamaan. Ja kuten sanottu, tekstikirjoihin tässä ei ole vielä edes menty, ainoastaan näihin kertakäyttöisiin työkirjoihin, joihin on jostain syystä koottu kaikki kielioppi ja sanasto. Kustantaja ei ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö, oppikirjojen teko on erittäin kannattavaa työtä.

Juuri näin saataisiin paukkuja niihin kieliin, joihin materiaalia ei ole käytettävissä.

Millä sinä saat vaihtoon virkamiehet?

Tule hetki seuraamaan Helsingin opetusvirastoa niin tiedät mitä tarkoittaa osaamattmuus, typeryys ja raskassoutuisuus.

Ostetaan sitten projektinjohto ulkopuolelta. Edelleen tulee halvemmaksi kuin kustantajien tukeminen.

Jättimäisen kalliin virkakoneisyon päälle palkataan kallis projektikonsulttien kaarti tekemään enkun kirja joka on jo?

Ylkopuolisena: todennäköisesti tehdään kehittämisprojekti ulkopuolisella rahalla jossa opetusmateriaali siirretään verkkoon, noin yliopistoissakin. Hassua ajatella, että nykyiset digilapset joutuisivat kovin kauan enää kaikkea vanhanaikaisilla tavoilla opettelemaan.

Asiasta jotain tietävänä: niihin kustantamojen paketteihin on jo vuosikausia kuulunut myös digitaalinen materiaali.

Kyllä, mutta tuo vielä pieni osa opetusta, täällähän äidit itkevät harjoituskirjojen perään - jotka korvautuvat varsin nopeasti sillä digimateriaalilla. Mikä hyvä erityisesti pojille, kaikki  digimateriaali uppoaa paljon paremmin. No joo, jokainen tehköön omat valintansa lasten kasvatuksessa. Mutta yksi vaihtoehto tässä keskustelussa on jäänyt uupumaan: koko opintojen hankkiminen ykstyisesti. Jos sitä rahaa on ja inhoa laittaa lasta rahvaan keskelle voi sen yliopisto-opetuksenkin hankkia privaatisti. Kaikilla aloilla ei heti ole Suomessa kelvollinen mutta muuntaminen suht helppoa, oikisopetusta on jo Hgissäkin maksullisena, kautta aikojen on lääkäreiksi luettu Sveitsissä ym, ja kauppis nyt on helppo järjestää. Ehkä varmempikin konsti kuin yrittää pakolla vääntää keskinkertaisilla älynlahjoilla varustetusta lapsesta neroa. Tuo maksaa, ja siinä joutuukin miettimään olisiko lapselle ollut kuitenkin parempi, että äiti olisi tehnyt omaa uraa ja hankkinut osuutensa tuloista lasten tulevaisuuden eteen pelkän kotiäitiyden ja ala-asteen tukiopetuksen sijaan. Ja kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa yliopistoissa opiskelevista nuorista ovat päässeet sinne ihan omilla ansioillaan ilman vanhempien mahdotonta tukemista ja koulushoppailua. Ja kun nyt ikäryhmät vain pienenevät Suomessa (eikä sisäänpääsyjä ole pienennetty) tuskin tilanne hirveästi muuttuu jatkossakaan. Suhteuttakaa nyt hieman ja relatkaa, antakaa lastenne olla lapsia ja nuoria eikä omien kunnianhimojenne kohteita.

Mitä ihmeen lässytystä? Miten se digimateriaali "uppoaa" poikiin? Kun kielten opiskelu ei ole mitään pelailua, kuten amiksemme tässä luulee. Ne prepositiot pitää vaan opetella, digiympäristö ei anna mitään lisää, vie vaan aikaa ja huomiota. Opettajat ovat tämän jo huomanneet ja todenneet "digiloikan" huonontaneen oppimistuloksia.

Ja mikä vaihtoehto on hankkia yksityisesti peruskoulun tiedot? Kenelle se on vaihtoehto, kuka sen maksaa? Ei sellaisia kouluja ole edes Suomessa jonne mennään vain rahalla, idän trollille vaan tiedoksi.

Amis on FT, yliopisto-opettaja. Ja tsekkaapa joskus noita nettipohjaisia opetuksia paremmin, niitä on nykyään mm. abipreppaukseen. Digiympäristö vaan on se mihin siirrytään joka paikassa, jos se toimii yliopistossa niin miksi ei toimisi digiaikaan jo vauvasta kasvaneilla lapsilla?

Oletuksenani oli, että peruskoulusta lapsi selviää ilman apua vähintäänkin 8 tasoisesti, jos ei selviä on turha haaveilla yliopisto-opinnoista. Ja sen lukionkin voi käydä kehnomman jos tähtää ulkomaiseen, maksulliseen yliopistoon. Joka tapauksessa jossakin vaiheessa yliopisto-opintoja, erityisesti jos valitsee haastavat lääkiksen tai oikiksen, tulee vastaan omaksumiskyky, ei ennalta opittu. Uutta asiaa tulee hyvin nopeasti ja nuo vain on omaksuttava, käsiteltävä ja kyettävä soveltamaan nopeasti. Jos lapsonen on puskettu tukiopetusten ja preppausten avulla hyviin tuloksiin peruskoulussa ja lukiossa taitaa olla melkoinen shokki kun tuo ei enää autakaan yliopistossa kun vastassa on tuhatsivuinen opus ja hyvin lyhyt aika omaksua asiat, niitä hidastelijoita ei hyvällä katsella. Jos lapsi tuohon kykenee hän kykenee oppimaan asiat keskivertokouluissa ilman ongelmia. Ennen vanhaankin suuri osa lääkisläisistä oli niitä 6 L kirjoittajia ihan ympäri Suomea, eikä opetus pienissä maalaislukioissa totisesti ollut korkeatasoista. Kannattaa miettiä mitä haluaa koska haluamansa voi saada - ja se taas ei sen lapsen tulevaisuuden ja mielenterveyden kannalta ole välttämättä parasta. Nämä keskustelut ovat hieman pelottavia, kuinka henkisesti epätasapainoista ainesta on yliopistoihin tulossa näiden kiihkeiden kotiemojen lapsista?

Amis on mies, pieksämäkeläinen syrjäytynyt moniongelmainen.

Täällä on muuten moneen kertaan jo kerrottu sekin, miten Helsingin koulutilanne poikkeaa muusta maasta. Mutta ethän sinä kykene omaksumaan tietoa muuta kuin matopelin muodossa.

Täällä Pieksämäellä on tänään perjantaina noin 12 aikoihin näemmä muotia pukeutua frakkiin, pitkään mekkoon ja kuljetella mustaa silinterihattua jonkun kirjan päällä, näin huomasin juuri työpaikkaruokalasta palatessani ;) Yoinen havainto minkä tein oli käytävillä vellovan opiskelijamassa kirjo, nykyään hyvin paljon eri kulttuureista tulleita nuoria. Ja nyt jätän palstan, lähden jatko-opiskelijoiden kanssa keskustelemaan, heistäkin vain yksi on suomalainen, on eurooppalaisia, aasialaisia ja lähi-idästä tulleita. Kaikkia yhdistää nopea äly ja voimakas halu oppia uutta. Ja se halu on oma, ei vanhempien. Tuo suomalainen väitöskirjaopiskelija on pitemmän linjan kulkenut, jötti lukion väliin nuoruuden kapinoissaan mutta pääsi yliopistoon muista kiintiöistä myöhemmin ja tehnyt tutkinnot todella nopeasti nopeaoppisuutensa vuoksi. Niitä teitä onneen on monia, en ole ihan varma, että lapsen uran suunnittelu ja lapsen laittaminen kilpailemaan ihan päiväkoti-ikäisestä alkaen olisi se paras turva lapsen menestykselle. Täällä yliopistolla näkee paljon nuorten voimakasta stressiä ja liiankin kovia paineita menestyksen ja tulevaisuuden suhteen. Itsekin äitinä, nyt jo lapset aikuisiksi saattaneena on ollut tyytyväinen omiin ratkaisuihin: lapsia on tuettu mutta ei liikaa ohjattu. Ovat saaneet apua koulun suhteen silloin kun sitä ovat tarvinneet, mutta enemmän on tuettu henkisessä kasvamisessa, sosiaalisuuden kehittymisessä ja jonkinlaisessa yleisemmässä sivistyksessä, asioiden ja ilmiöiden tarkastelussa monipuolisesti ja useampaa näkökantaa ymmärtäen. Ainakaan tällaisesta sivistysnäkökulmasta en ihan hirveästi innostu lasten laittamisesta hyvin pieneen kuplaan jo pienestä: seurustele vain omanlaistesi ihmisten kanssa joilla vain samanlaiset taustat, samanlaiset haaveet ja arvot. Lääkärien työssä korostuu potilaan kohtaaminen, samoin lakimiehet saavat asiakkaikseen hyvin monenlaisista kulttuureista peräisin olevia ihmisiä. Yliopistolla tuo on arkipäivää, täällä olemme muslimit, ateistit ja kristityt sulassa sovussa. Tässä toisenlainen näkökulma keskusteluun, ehkä sitten matopelitasoinen, kuten yksi keskustelija väittää. Mutta nyt siirryn takavasemmalle oikeiden töiden pariin, hyvää keskustelua.

Kiitokset sinulle, näkemyksiäsi on ollut ilo lukea. Oikean sivistyksen kyllä tunnistaa, esimerkiksi asiallisuudesta kanssakeskustelijoita kohtaan.

Nyt kiittelet sitten jo itse itseäsi! 😂😂😂😂😂

😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😃🤣🤣🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä ainoat mahdollisuudet koulushoppailuun peruskoulussa on 1) muuttaa halutun koulun oppilaaksiottoalueelle tai 2) hakeutua pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Ymmärtääkseni kielikouluihin pitää hakea jo ekaluokalle tai eskariin ja SYKiin 3. luokalle. Kesken peruskoulun näihin on todella vaikea tai jopa mahdotonta päästä. Muiden peruskoulujen painotuksiin voi hakea sekä 3. että 7. luokalle.

Teoriassa on mahdollisuus hakea myös ns. tavallisille luokille muualle kuin omaan lähikouluun, mutta käytännössä kouluissa ei ole vapaita paikkoja muualta tuleville. Koulujen oppilasmitoituksia vielä kiristettiin muutama vuosi sitten juuri shoppailun estämiseksi, eli laskennallisten oppilaspaikkojen määrä on niin tiukka, että se täyttyy jo oman alueen oppilaista.

Lukioissa on eri tilanne, koska niillä ei ole oppilaaksiottoalueita, vaan kaikki valitaan keskiarvon (tai muun pisteytyksen) perusteella.

Vielä yksi vastaus minulta: Tilamäärät ovat rajallisia, siitä se rajoite tulee. Yksityiskoulut ainakin ottavat mielellään jos mahtuu, koska koulu saa valtionosuudet oppilasmäärän mukaan. Mutta ei teidän tarvitse uskoa, jos ette halua. Niitä vanhempia, joita asia kiinnostaa, kehotan kysymään halutusta koulusta.

Voitko vielä kertoa, mitkä yksityiskoulut voivat ottaa oppilaita normiluokille ohin kaupungin määräämien oppilaaksiottoperusteiden? Itse olen juuri shoppailemassa koulua tulevalle 7-luokkalaiselle Helsingissä ja kävimme useiden yläkoulujen infotilaisuuksissa, sekä kunnallisten että yksityisten. Kaikissa annettiin sama viesti, eli noudattavat Helsingin kaupungin oppilaaksiottokriteereitä ja ns. lähikouluperiaatetta. Painotusluokille pääsee soveltuvuuskokeen (=pääsykoe) kautta, muuten koulupaikat on varattu oman alueen oppilaille.

Mikä tahansa koulu saa ottaa, pääsy riippuu siitä minkä verran lähialueilta on oppilaita tulossa. MYKistä kun oli puhetta, niin sitä voin lämpimästi suositella, jos on suunnitteilla lääketieteellinen tdk HY:ssä, koska MYKissä luetaan lukiossa erikoispitkää matikkaa. Opetus on osin yliopistolla Kumpulassa. Erikoispitkän matikan lukijat ovat sijoittuneet erinomaisesti jatko-opintoihin ja muutkin ihan hyvin. On lukiovertailussa keskivaiheilla.

Hgissä joka lukiossa on maafykebi kaikki kurssit.

Lukioissa on pitkä matematiikka. Erikoispitkä????? Jos sellaisen voi suorittaa Kumpulassa niin ne tähtäävät matematiikoiksi. Kyllä Aallon tefyyn pääsee lukion pitkällä matematiikalla laudatur. Pitää olla fysiikka L. Kai E kin pääsee.

Niin pääsee käsittääkseni matikkaakin lukemaan HY:hyn. Paitsi opettajalinjalle on soveltuvuuskoe. Erikoispitkän lukijat pääsevät alussa helpommalla, kun se yliopistomatikka on kuitenkin vähän erilaista kuin lukiossa.

Mikä on ”opettajalinja”?

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelma tms. viralliselta nimeltään. Sinne mennään soveltuvuuskokeen kautta, vaikka olisi kirjoittanut laudaturin pitkästä matikasta. Jos lukee menee lukemaan pelkästään matikkaa, ei tarvitse soveltuvuuskoettakaan, jos tuo laudatur löytyy. Ehkä eximiakin riittää. Näin ainakin viitisen vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole minusta mitään eliittiajattelua, että ei halua lapsensa sosiaalisen piirin muodostuvan epämääräisen aineksen jälkeläisistä ja kärsivän jossain aggressiivisten käytöshäiriöisten keskellä, joihin ei ole istutettu minkäänlaista sivistystä tai empatiaa.

Empatiaa ei kyllä tässä keskustelussa ole näkynyt paljoakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä ainoat mahdollisuudet koulushoppailuun peruskoulussa on 1) muuttaa halutun koulun oppilaaksiottoalueelle tai 2) hakeutua pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Ymmärtääkseni kielikouluihin pitää hakea jo ekaluokalle tai eskariin ja SYKiin 3. luokalle. Kesken peruskoulun näihin on todella vaikea tai jopa mahdotonta päästä. Muiden peruskoulujen painotuksiin voi hakea sekä 3. että 7. luokalle.

Teoriassa on mahdollisuus hakea myös ns. tavallisille luokille muualle kuin omaan lähikouluun, mutta käytännössä kouluissa ei ole vapaita paikkoja muualta tuleville. Koulujen oppilasmitoituksia vielä kiristettiin muutama vuosi sitten juuri shoppailun estämiseksi, eli laskennallisten oppilaspaikkojen määrä on niin tiukka, että se täyttyy jo oman alueen oppilaista.

Lukioissa on eri tilanne, koska niillä ei ole oppilaaksiottoalueita, vaan kaikki valitaan keskiarvon (tai muun pisteytyksen) perusteella.

Vielä yksi vastaus minulta: Tilamäärät ovat rajallisia, siitä se rajoite tulee. Yksityiskoulut ainakin ottavat mielellään jos mahtuu, koska koulu saa valtionosuudet oppilasmäärän mukaan. Mutta ei teidän tarvitse uskoa, jos ette halua. Niitä vanhempia, joita asia kiinnostaa, kehotan kysymään halutusta koulusta.

Voitko vielä kertoa, mitkä yksityiskoulut voivat ottaa oppilaita normiluokille ohin kaupungin määräämien oppilaaksiottoperusteiden? Itse olen juuri shoppailemassa koulua tulevalle 7-luokkalaiselle Helsingissä ja kävimme useiden yläkoulujen infotilaisuuksissa, sekä kunnallisten että yksityisten. Kaikissa annettiin sama viesti, eli noudattavat Helsingin kaupungin oppilaaksiottokriteereitä ja ns. lähikouluperiaatetta. Painotusluokille pääsee soveltuvuuskokeen (=pääsykoe) kautta, muuten koulupaikat on varattu oman alueen oppilaille.

Mikä tahansa koulu saa ottaa, pääsy riippuu siitä minkä verran lähialueilta on oppilaita tulossa. MYKistä kun oli puhetta, niin sitä voin lämpimästi suositella, jos on suunnitteilla lääketieteellinen tdk HY:ssä, koska MYKissä luetaan lukiossa erikoispitkää matikkaa. Opetus on osin yliopistolla Kumpulassa. Erikoispitkän matikan lukijat ovat sijoittuneet erinomaisesti jatko-opintoihin ja muutkin ihan hyvin. On lukiovertailussa keskivaiheilla.

Hgissä joka lukiossa on maafykebi kaikki kurssit.

Lukioissa on pitkä matematiikka. Erikoispitkä????? Jos sellaisen voi suorittaa Kumpulassa niin ne tähtäävät matematiikoiksi. Kyllä Aallon tefyyn pääsee lukion pitkällä matematiikalla laudatur. Pitää olla fysiikka L. Kai E kin pääsee.

Niin pääsee käsittääkseni matikkaakin lukemaan HY:hyn. Paitsi opettajalinjalle on soveltuvuuskoe. Erikoispitkän lukijat pääsevät alussa helpommalla, kun se yliopistomatikka on kuitenkin vähän erilaista kuin lukiossa.

Mikä on ”opettajalinja”?

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelma tms. viralliselta nimeltään. Sinne mennään soveltuvuuskokeen kautta, vaikka olisi kirjoittanut laudaturin pitkästä matikasta. Jos lukee menee lukemaan pelkästään matikkaa, ei tarvitse soveltuvuuskoettakaan, jos tuo laudatur löytyy. Ehkä eximiakin riittää. Näin ainakin viitisen vuotta sitten.

Ei se ole mikään opettajalinja. Vaan ne pedagogiset opinnot on oma kokonaisuutensa ja sinne niitä suorittamaan on soveltuvuuskoe. Käytännössä haastattelu.

Ei siis ole mitään erilaisia matemaattisia linjoja vaan matematiikan opiskelija voi pyrkiä suorittamaan aineenopettajan pätevyyden, kun hänellä on riittävät matikan opinnot suoritettuna. Tai vaikka jo valmistuttuaankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole minusta mitään eliittiajattelua, että ei halua lapsensa sosiaalisen piirin muodostuvan epämääräisen aineksen jälkeläisistä ja kärsivän jossain aggressiivisten käytöshäiriöisten keskellä, joihin ei ole istutettu minkäänlaista sivistystä tai empatiaa.

Empatiaa ei kyllä tässä keskustelussa ole näkynyt paljoakaan.

Mitä empatiaa?? Vanhempi on vastuussa omasta lapsestaan ja tämän koulutuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MYK???? Mäkelänrinne vai???????

Munkkiniemen Yhteiskoulu

Ahaa. Otaniemi onkin lähellä. Munkkalaisia menee Ressuun ja Norssiinkin.

Aika monet ainakin meidän tuttavapiirissä ovat vaihtaneet koulua, kun ovat menneet lukioon. Ei välttämättä koulushoppailun takia, vaan huvikseen. Erikoislukioihin, eliittilukioihin, englanninkieliseen lukioon ja ihan tavallisiin lukioihin.

Joku tuossa edellä tuntui kirjoittaneen, että ei kannata jumittaa siinäkään, että ei pääse Suomessa yliopistoon. Tunnen useamman nuoren, joka lähti Ruotsiin, kun ei päässyt ekalla Suomessa haluamaansa yliopistoon. Siellähän on suomalaisena hyvät pohjat yliopistossa. Tyytyväisiä ovat olleet lähtöönsä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä ainoat mahdollisuudet koulushoppailuun peruskoulussa on 1) muuttaa halutun koulun oppilaaksiottoalueelle tai 2) hakeutua pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Ymmärtääkseni kielikouluihin pitää hakea jo ekaluokalle tai eskariin ja SYKiin 3. luokalle. Kesken peruskoulun näihin on todella vaikea tai jopa mahdotonta päästä. Muiden peruskoulujen painotuksiin voi hakea sekä 3. että 7. luokalle.

Teoriassa on mahdollisuus hakea myös ns. tavallisille luokille muualle kuin omaan lähikouluun, mutta käytännössä kouluissa ei ole vapaita paikkoja muualta tuleville. Koulujen oppilasmitoituksia vielä kiristettiin muutama vuosi sitten juuri shoppailun estämiseksi, eli laskennallisten oppilaspaikkojen määrä on niin tiukka, että se täyttyy jo oman alueen oppilaista.

Lukioissa on eri tilanne, koska niillä ei ole oppilaaksiottoalueita, vaan kaikki valitaan keskiarvon (tai muun pisteytyksen) perusteella.

Vielä yksi vastaus minulta: Tilamäärät ovat rajallisia, siitä se rajoite tulee. Yksityiskoulut ainakin ottavat mielellään jos mahtuu, koska koulu saa valtionosuudet oppilasmäärän mukaan. Mutta ei teidän tarvitse uskoa, jos ette halua. Niitä vanhempia, joita asia kiinnostaa, kehotan kysymään halutusta koulusta.

Voitko vielä kertoa, mitkä yksityiskoulut voivat ottaa oppilaita normiluokille ohin kaupungin määräämien oppilaaksiottoperusteiden? Itse olen juuri shoppailemassa koulua tulevalle 7-luokkalaiselle Helsingissä ja kävimme useiden yläkoulujen infotilaisuuksissa, sekä kunnallisten että yksityisten. Kaikissa annettiin sama viesti, eli noudattavat Helsingin kaupungin oppilaaksiottokriteereitä ja ns. lähikouluperiaatetta. Painotusluokille pääsee soveltuvuuskokeen (=pääsykoe) kautta, muuten koulupaikat on varattu oman alueen oppilaille.

Mikä tahansa koulu saa ottaa, pääsy riippuu siitä minkä verran lähialueilta on oppilaita tulossa. MYKistä kun oli puhetta, niin sitä voin lämpimästi suositella, jos on suunnitteilla lääketieteellinen tdk HY:ssä, koska MYKissä luetaan lukiossa erikoispitkää matikkaa. Opetus on osin yliopistolla Kumpulassa. Erikoispitkän matikan lukijat ovat sijoittuneet erinomaisesti jatko-opintoihin ja muutkin ihan hyvin. On lukiovertailussa keskivaiheilla.

Hgissä joka lukiossa on maafykebi kaikki kurssit.

Lukioissa on pitkä matematiikka. Erikoispitkä????? Jos sellaisen voi suorittaa Kumpulassa niin ne tähtäävät matematiikoiksi. Kyllä Aallon tefyyn pääsee lukion pitkällä matematiikalla laudatur. Pitää olla fysiikka L. Kai E kin pääsee.

Niin pääsee käsittääkseni matikkaakin lukemaan HY:hyn. Paitsi opettajalinjalle on soveltuvuuskoe. Erikoispitkän lukijat pääsevät alussa helpommalla, kun se yliopistomatikka on kuitenkin vähän erilaista kuin lukiossa.

Mikä on ”opettajalinja”?

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelma tms. viralliselta nimeltään. Sinne mennään soveltuvuuskokeen kautta, vaikka olisi kirjoittanut laudaturin pitkästä matikasta. Jos lukee menee lukemaan pelkästään matikkaa, ei tarvitse soveltuvuuskoettakaan, jos tuo laudatur löytyy. Ehkä eximiakin riittää. Näin ainakin viitisen vuotta sitten.

Ei se ole mikään opettajalinja. Vaan ne pedagogiset opinnot on oma kokonaisuutensa ja sinne niitä suorittamaan on soveltuvuuskoe. Käytännössä haastattelu.

Ei siis ole mitään erilaisia matemaattisia linjoja vaan matematiikan opiskelija voi pyrkiä suorittamaan aineenopettajan pätevyyden, kun hänellä on riittävät matikan opinnot suoritettuna. Tai vaikka jo valmistuttuaankin.

Joo, näin ymmärsin, kun tutkimme noita vaihtoehtoja aikaisemmin, että myös myöhemmin voi hakea pedagogisiin. Mutta ainakin joitakin vuosia sitten siellä oli soveltuvuuskoe jo ennen opiskelupaikan saamista, jos heti alkuun haluaa valita tuon "opelinjan". Harjoittelut tulevat tuolloin ennen kandia ja ennen gradua jossain koulussa. Käsittääkseni tuo paikka on sellainen, johon monet menevät, jos eivät heti pääse lääkikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole minusta mitään eliittiajattelua, että ei halua lapsensa sosiaalisen piirin muodostuvan epämääräisen aineksen jälkeläisistä ja kärsivän jossain aggressiivisten käytöshäiriöisten keskellä, joihin ei ole istutettu minkäänlaista sivistystä tai empatiaa.

Empatiaa ei kyllä tässä keskustelussa ole näkynyt paljoakaan.

Se on totta, eikä mielestäni sivistystäkään.

Ylipäätään tällä palstalla korostuu ihmisten hirviömäisyys ja se, ettei koulutus tuo sivistystä.

No se empatia on tietenkin sitä, että kiistetään että mitään huonojen koulujen ongelmaa on olemassakaan. Syyllistetään vanhempaa, joka haluaa lapsensa hyvään kouluun.

Ja sitten jälkikäteen saa lapsi ihmetellä, että miten tässä nyt näin kävi, todistuksen numerot ovat hyviä, mutta jatko-opinnot ovat mahdottomat, kun lapsi ei osaakaan edes perusasioita.

Se että lapsi hukkaa vuosikausia aikaansa ilman että mitään ongelmaa myönnetäänkään, se on sitä empatiaa.

Samoin se, ettei koulujen huonoja tuloksia saa julkaista missään, etteivät vaan vanhemmat heräisi vaatimaan lapselleen sellaista opetusta joka ei koostu pääasiassa häiriköiden sietämistä ja kissavideoista.

Sekin on epäempaattista, että joku amis esittää olevansa muuta kun amis, mutta pahat, epäempaattiset  ihmiset eivät vaan  usko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä ainoat mahdollisuudet koulushoppailuun peruskoulussa on 1) muuttaa halutun koulun oppilaaksiottoalueelle tai 2) hakeutua pääsykokeen kautta painotettuun opetukseen. Ymmärtääkseni kielikouluihin pitää hakea jo ekaluokalle tai eskariin ja SYKiin 3. luokalle. Kesken peruskoulun näihin on todella vaikea tai jopa mahdotonta päästä. Muiden peruskoulujen painotuksiin voi hakea sekä 3. että 7. luokalle.

Teoriassa on mahdollisuus hakea myös ns. tavallisille luokille muualle kuin omaan lähikouluun, mutta käytännössä kouluissa ei ole vapaita paikkoja muualta tuleville. Koulujen oppilasmitoituksia vielä kiristettiin muutama vuosi sitten juuri shoppailun estämiseksi, eli laskennallisten oppilaspaikkojen määrä on niin tiukka, että se täyttyy jo oman alueen oppilaista.

Lukioissa on eri tilanne, koska niillä ei ole oppilaaksiottoalueita, vaan kaikki valitaan keskiarvon (tai muun pisteytyksen) perusteella.

Vielä yksi vastaus minulta: Tilamäärät ovat rajallisia, siitä se rajoite tulee. Yksityiskoulut ainakin ottavat mielellään jos mahtuu, koska koulu saa valtionosuudet oppilasmäärän mukaan. Mutta ei teidän tarvitse uskoa, jos ette halua. Niitä vanhempia, joita asia kiinnostaa, kehotan kysymään halutusta koulusta.

Voitko vielä kertoa, mitkä yksityiskoulut voivat ottaa oppilaita normiluokille ohin kaupungin määräämien oppilaaksiottoperusteiden? Itse olen juuri shoppailemassa koulua tulevalle 7-luokkalaiselle Helsingissä ja kävimme useiden yläkoulujen infotilaisuuksissa, sekä kunnallisten että yksityisten. Kaikissa annettiin sama viesti, eli noudattavat Helsingin kaupungin oppilaaksiottokriteereitä ja ns. lähikouluperiaatetta. Painotusluokille pääsee soveltuvuuskokeen (=pääsykoe) kautta, muuten koulupaikat on varattu oman alueen oppilaille.

Mikä tahansa koulu saa ottaa, pääsy riippuu siitä minkä verran lähialueilta on oppilaita tulossa. MYKistä kun oli puhetta, niin sitä voin lämpimästi suositella, jos on suunnitteilla lääketieteellinen tdk HY:ssä, koska MYKissä luetaan lukiossa erikoispitkää matikkaa. Opetus on osin yliopistolla Kumpulassa. Erikoispitkän matikan lukijat ovat sijoittuneet erinomaisesti jatko-opintoihin ja muutkin ihan hyvin. On lukiovertailussa keskivaiheilla.

Hgissä joka lukiossa on maafykebi kaikki kurssit.

Lukioissa on pitkä matematiikka. Erikoispitkä????? Jos sellaisen voi suorittaa Kumpulassa niin ne tähtäävät matematiikoiksi. Kyllä Aallon tefyyn pääsee lukion pitkällä matematiikalla laudatur. Pitää olla fysiikka L. Kai E kin pääsee.

Niin pääsee käsittääkseni matikkaakin lukemaan HY:hyn. Paitsi opettajalinjalle on soveltuvuuskoe. Erikoispitkän lukijat pääsevät alussa helpommalla, kun se yliopistomatikka on kuitenkin vähän erilaista kuin lukiossa.

Mikä on ”opettajalinja”?

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelma tms. viralliselta nimeltään. Sinne mennään soveltuvuuskokeen kautta, vaikka olisi kirjoittanut laudaturin pitkästä matikasta. Jos lukee menee lukemaan pelkästään matikkaa, ei tarvitse soveltuvuuskoettakaan, jos tuo laudatur löytyy. Ehkä eximiakin riittää. Näin ainakin viitisen vuotta sitten.

Ei se ole mikään opettajalinja. Vaan ne pedagogiset opinnot on oma kokonaisuutensa ja sinne niitä suorittamaan on soveltuvuuskoe. Käytännössä haastattelu.

Ei siis ole mitään erilaisia matemaattisia linjoja vaan matematiikan opiskelija voi pyrkiä suorittamaan aineenopettajan pätevyyden, kun hänellä on riittävät matikan opinnot suoritettuna. Tai vaikka jo valmistuttuaankin.

Joo, näin ymmärsin, kun tutkimme noita vaihtoehtoja aikaisemmin, että myös myöhemmin voi hakea pedagogisiin. Mutta ainakin joitakin vuosia sitten siellä oli soveltuvuuskoe jo ennen opiskelupaikan saamista, jos heti alkuun haluaa valita tuon "opelinjan". Harjoittelut tulevat tuolloin ennen kandia ja ennen gradua jossain koulussa. Käsittääkseni tuo paikka on sellainen, johon monet menevät, jos eivät heti pääse lääkikseen.

Missä ihmeen ”jossain koulussa”? Ne harjoittelut aina Norssissa.

Ja se ajankohta riippuu pelkästään siitä, että siitä opetettavasta aineesta on tarpeeksi opintoja eli pitää olla ns aineenhallinta.

Ja tyyppillisesti jos sinne opintojen aikana hakee ja menee, se suoritusaka on kolmas opintovuosi. Jolloin se ajoittuu siihen kandivaiheen suorittamiseen.

Eli söpötät nyt todella omituisia, enkä tajua miten tää edes liittyy lääkikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole minusta mitään eliittiajattelua, että ei halua lapsensa sosiaalisen piirin muodostuvan epämääräisen aineksen jälkeläisistä ja kärsivän jossain aggressiivisten käytöshäiriöisten keskellä, joihin ei ole istutettu minkäänlaista sivistystä tai empatiaa.

Empatiaa ei kyllä tässä keskustelussa ole näkynyt paljoakaan.

Se on totta, eikä mielestäni sivistystäkään.

Ylipäätään tällä palstalla korostuu ihmisten hirviömäisyys ja se, ettei koulutus tuo sivistystä.

Amis komppaa omaa viestiään, ja uhriutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole minusta mitään eliittiajattelua, että ei halua lapsensa sosiaalisen piirin muodostuvan epämääräisen aineksen jälkeläisistä ja kärsivän jossain aggressiivisten käytöshäiriöisten keskellä, joihin ei ole istutettu minkäänlaista sivistystä tai empatiaa.

Empatiaa ei kyllä tässä keskustelussa ole näkynyt paljoakaan.

Mitä empatiaa?? Vanhempi on vastuussa omasta lapsestaan ja tämän koulutuksesta.

Tottakai on, mutta vaikka olen kouluni käynyt ja lapseni ovat pärjänneet koulussa loistavasti (esim. urheilussa taas ovat keskivertoa huonompia) niin en kuvittele olevani jotenkin parempi vanhempi tai nosta itseäni muiden yläpuolelle siksi, että geenilotossa olemme voittaneet. Jokaisen panostus yhteiskunnassa on tärkeä, ei vain niiden älykkäimpien.